Kirstilä-Kydön kyselytulokset

Kirstilä-Kydön kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Vastaajien tiedot... 3 2. Kylän nykytila... 5 3. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 4. Palvelutarpeet... 12 5. Osallistuminen... 14 6. Viestintä... 15 Yhteenveto... 17

Johdanto Tässä raportissa kuvataan keskeiset Tammelan kyläkyselyn tulokset. Raportin tavoitteena on tuoda kyläläisille ja kylänkehittäjille eväät jatkotoimenpiteiden määrittämistä varten. Varsinainen kyläsuunnitelma laaditaan tämän raportin ja kyläläisten esittämien ideoiden priorisointien pohjalta tiiviimpään muotoon kevään 2010 aikana. Lisäksi kaikkien Tammelan kylien kyläsuunnitelmien pohjalta laaditaan Tammelan kyläohjelma keväällä 2010, jossa kuvataan kaikkien kylien yhteiset kehittämistarpeet. Tämä raportti on laadittu syksyllä 2009 Tammelan kylien kotitalouksiin kohdistetun kyselyn tuloksista. Kyläkysely lähetettiin kaikkiin kotitalouksiin postitse (yhteensä 3 250 kpl). Lisäksi kysely oli avoimena Tammelan maaseudun kehittäjien sähköisessä keskustelufoorumissa http://tammelankylat.ning.com. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista Tammelan kylistä yhteensä 555 kpl ja vastausprosentiksi muodostui näin 17 %. Tarkemmat kyläkohtaiset tiedot on esitetty tässä raportissa myöhemmin. Raportin, kyläsuunnitelman sekä Tammelan kyläohjelman laadinnasta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden K&T-keskus yhteistyössä Tammelan kylät ry:n kanssa. Tämän raportin on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Sini Syrjälä. Työn ohjaajina toimivat Tero Uusitalo ja Anne Virtanen HAMK:sta.

1. Vastaajien tiedot Vastauksia Kirstilä-Kydön kyläkyselyyn tuli 34 kappaletta, joista 4 oli Internet-vastauksia. Kyselyitä jaettiin 230 kpl. Vastausprosentti oli siis 15. Vastaajista 18 oli naisia ja 16 miehiä. Vastaajista suurin osa oli 36 65-vuotiaita (22), toiseksi eniten oli 18 35-vuotiaita (7). Alle 18-vuotiaita vastaajia ei ollut lainkaan. Suurin osa vastanneista kotitalouksista oli 2 henkilön talouksia (Kuvio 1). Talouksien koot vaihtelivat yhdestä kuuteen. Kuvio 1 Vastaajien talouksien koko Kuviossa 2 näkyy vastanneiden talouksien kaikkien jäsenten ikäjakauma. Lapsia tästä joukosta on 28 % ja yli 65-vuotiaita 11 %. Kuvio 2 Vastaajien talouksien ikäjakauma

Yli puolet vastaajista on asunut kylällä alle 10 vuotta (Kuvio 3). Kuusi vastaajaa on asunut 2 vuotta tai alle. Vastaajien talouksien yleisin työssäkäyntikunta on Forssa (21) ja toiseksi yleisimmät Tammela (6) ja pääkaupunkiseudun kunnat (4). Muita työssäkäyntikuntia ovat mm. Tammelan naapurikunnat. Kuvio 3 Vastaajien asumisajat kylässä

2. Kylän nykytila Kirstilä-kytöläisten mielestä heidän kylästään tekee erityisen sijainti (12 mainintaa), joka on lähellä palveluita, mutta kuitenkin maaseudulla. Luonto, järvi ja kauniit maisemat (8) saivat myös mainintoja. Kylää pidetään rauhallisena (6), lapsiystävällisenä (5) ja yhteisöllisenä (4). Myös uusi (2), kehittyvä (2), saasteeton, turvallinen ja kodikas olivat sanoja, joilla kylää kuvailtiin. Pyörätiet ja hyvät lenkkimaastot saivat kehuja. Erityisenä pidettiin myös kylän historiaa ja erityisesti tiilitehdasta. Yksi vastaaja ei mieltänyt Kirstilä-Kytöä omaksi kyläksi. Vastaajien näkemykset kylän ympäristön nykytilasta on esitetty kuviossa 4. Juomaveden laatua pitää hyvänä yli 90 % vastaajista ja muidenkin ympäristöön hyvään tilaan liittyvien väitteiden kanssa oltiin paljolti samaa mieltä. Kuvio 4 Näkemykset kylän ympäristön nykytilasta

Noin 80 % vastaajista on sitä mieltä, että Kirstilä-Kydössä toimii hyvin naapuriapu ja kyläläisten kesken vallitsee hyvä yhteishenki ja luottamus (Kuvio 5). Kylän yhdistyksiä pitää toimivina yli 60 % ja n. 70 %:n mielestä kylällä on riittävästi yhteistä toimintaa. Eniten ongelmia on kylällä työllistymisessä ja yhteistyössä kylän ulkopuolisten tahojen, myös muiden kylien, kanssa. Kuvio 5 Näkemykset kylän toiminnallisuudesta

Kylän nykyisistä palveluista eniten kiitosta saivat postinjakelu ja jätehuolto (Kuvio 6). Huonoimmalla tolalla ovat kyselyn mukaan julkinen liikenne, kauppa (jota ei ole), kokoontumistilat ja asiointipalvelu. Kuvio 6 Näkemykset kylän palveluista

Kylän nykytilan arvosanaa kysyttiin asteikolla 4 10. Keskiarvoksi vastauksista tuli 8 ja eniten annettiin arvosanaa 8 (Kuvio 7). Yhdeksän vastaajaa perusteli arvosanaansa kuvailemalla asioiden olevan ihan hyvin, mutta pieniä puutteita löytyvän. Monet löysivät Kirstilä-Kydöstä positiivisia puolia, tällaisia olivat mm. rauhallisuus sekä yhteisön toimivuus ja vireys. Eräs vastaaja totesi vain olevansa tyytyväinen. Arvosanaa alentavina puolina pidetään uimarannan puutetta, Kirstiläntien ja Forssantien risteyksen huonoja merkintöjä ja valaistusta, Mintuntien kuntoa, huonoja julkisia kulkuyhteyksiä Forssaan (erityisesti iltaisin), kovaäänisiä ja lujaa ajavia moottoripyöriä (joita lapset pelkäävät), tietoliikenneyhteyksien takkuilua, yhteisen toiminnan puutetta, hyötyjätepisteen puuttumista ja ekaluokkalaisten koulukuljetusten puutteita. Kaksi vastaajaa totesi Tammelan kirkonkylän läheisen sijainnin haittaavan kylän omien toimintojen ja palveluiden kehittymistä. Kuvio 7 Arvosanat kylän nykytilanteesta Vastaajille annettiin mahdollisuus myös kylän nykytilan vapaaseen kommentointiin. Kylän siisteyttä ja infrastruktuuria kommentoitiin mm. näin: katuvalaistukset kuntoon, kunnan nurmialueiden nurmikot leikataan mielestäni liian harvoin, puistoalueiden hoito huonoa, kunnan kaavaan merkityt viheralueet kasvavat heinää ja vesakkoa, Kydön pihatien viemäriasia arveluttaa, rakennuskanta uutta, varusrakenne monipuolinen, Forssantiellä on vilkas liikenne ja siksi suojateiden yläpuolelle tarvitaan paremmat valot, raskaan liikenteen läpiajot pois, jalankulkuväylät ovat puutteellisia, kaikkiin rakentamattomiin tontteihin saatava asukkaita, jotta kaikki tontit olisivat siistejä. Kylän väestön kerrottiin olevan suurimmaksi osaksi työikäistä. Vanhojen ja uusien asukkaiden ei koettu kohtaavan ja yhteydenpito naapureihin koettiin yksipuoliseksi. Kylälle myös kaivattiin uimarantaa ja kauppaa tai kioskia.

3. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Useat vastaajat kaipaavat jätteiden lajittelupisteitä lisää Kirstilä-Kydön alueelle (Kuvio 8). Vesistöjen kunnostamista ja niiden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamista kannattaa 80 90 % vastaajista. Myös kokoontumistilojen lisätarve saa puolelleen yli 60 %:iin vastaajista. Sen sijaan matonpesupaikkoja ei juurikaan kaivattu lisää tai koettu, että kylän rakennuskanta tarvitsisi kunnostamista. Muita kehittämiskohteista kylällä ovat mm. kauppa, liikenneturvallisuuden parantaminen suojateitä ja pyöräteitä parantamalla sekä alikulkujen avulla ja metsien virkistyskäytön parantaminen. Täydellinen lista vastauksista löytyy liitteestä 2. Kuvio 8 Kylän kehittämistarpeet

Lisäksi vastaajia pyydettiin laittamaan viisi tärkeintä kehittämiskohdetta kiireellisyysjärjestykseen. Kuviossa 9 tämän kysymyksen vastaukset on avattu laskemalla kaikkien mainintojen määrät välittämättä siitä olivatko ne merkitty kiireellisyydessä ensimmäiseksi vai viidenneksi. Tässä kysymyksessä kiireellisimmiksi nousivat jätteiden lajittelupisteiden lisäys, vesistöjen kunnostus sekä vesistöjen virkistyskäytön lisäys. Kuvio 9 Kiireellisimmät kylän kehittämistarpeet

Vastaajien mukaan kylän ja kunnan yhteistyötä pitäisi parantaa erityisesti palveluiden järjestämisessä (Kuvio 10). Keinoiksi tämän yhteistyön parantamiseksi ehdotetaan kokouksia, keskustelutilaisuuksia ja sitä että kylätoimikunta esittää parannuskohteita tarpeen mukaan. Ehdotetaan myös liikuntapassia, joka tutustuttaisi lapsiperheet liikuntamahdollisuuksiin. Erään vastaajan mielestä yhteistyö toimii jo nykyisellään hyvin ja eräs toinen on sitä mieltä, että tämän asian pohtiminen on liian aikaista, koska Kirstilän alue on vasta kasvamassa ja kehittymässä. Ollaan vielä lasten kengissä ja kunta kehittää alueemme tieverkostoa kaiken aikaa. Kuvio 10 Kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistarpeet

4. Palvelutarpeet Kyselyssä selvitettiin millaisten palveluiden tarpeessa kyläläiset uskovat lähitulevaisuudessa olevansa. Eniten kaivattiin kirjastopalveluita, liikuntamahdollisuuksia ja harrastusmahdollisuuksia nuorille (Kuvio 11). Vähiten tarvetta koettiin olevan koululle. Vanhusten palvelut, kuten kotihoito ja ateriapalvelu nousivat suhteellisen korkealle yli 65-vuotiaiden vastaajien vähäisestä määrästä huolimatta. Toisaalta kotihoitoa ja ateriapalvelua voidaan tarvita myös pienten lasten perheissä. Avoimella kysymyksellä selvitettiin, millaisia uusia palveluja kylällä tarvittaisiin. Kauppa tai kioski mainittiin 3 kertaa ja päiväkoti 2 kertaa. Kylälle kaivataan myös uimarantaa, luistelumahdollisuutta talvisin, tapahtumia vanhuksille ja parempia julkisia liikenneyhteyksiä. Yhdessä vastauksessa toivotettiin kaikki palvelut tervetulleiksi, kun ei niitä kylältä tällä hetkellä juuri löydy. Toinen vastaaja kehotti miettimään mitä palveluja tällä hetkellä 1-11v lapset tarvitsevat viiden vuoden kuluttua. Kuvio 11 Kyläläisten palvelutarve lähitulevaisuudessa

Yksityisten palveluiden ostohalukkuutta kysyttäessä alle puolet vastaajista olisi valmis ostamaan yksityisiä palveluita kylältä (Kuvio 12). Mieluiten ostettaisiin siivous- (12 mainintaa) ja kiinteistönhuoltopalveluita (4). Muita mainittuja olivat lastenhoito ja ateriapalvelut (2). Vastaajat olisivat valmiita maksamaan kyseisistä palveluista alle 10 /h (4), 10 19 /h (4) tai 20 29 /h (5). Yksi vastaaja olisi valmis maksamaan 30 /h. Kuviosta 12. ilmenee myös kotitalousvähennyksen tunnettuus sekä vastaajien mahdollisuudet tuottaa tai tarjota jotakin palvelua kylällä. Kuvio 12 Yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen halukkuus

5. Osallistuminen Kuviossa 13 on esitetty vastanneiden kyläläisten osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kylän kehittämiseen. Kysymyksessä sai vastata useampaan kohtaan ja kuviossa on esitetty kuhunkin kohtaan vastanneiden määrät. Eniten vastaajat olivat kiinnostuneita talkoisiin osallistumisesta ja kuusi vastaajaa ilmoitti myös halukkuutensa osallistua kyläyhdistyksen toimintaan. Yksi vastaaja ilmoitti halukkuutensa osallistua järjestettyihin tapahtumiin osallistujana. Kuvio 13 Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen

6. Viestintä Suurin osa vastanneista kokee saaneensa tarpeeksi tietoa kylän tapahtumista ja kylän yhdistysten toiminnasta (Kuvio 14). Kuvio 14 Tiedon riittävyys kylän tapahtumista ja yhdistysten toiminnasta Mieluisimmiksi tiedotuskanaviksi kylän asioiden tiedottamisessa koetaan kylätiedote, Tammelan kylien www-sivut, paikallislehti ja paikallisradio. (Kuvio 15). Avoimissa vastauksissa eräs vastaaja totesi tiedottamisen toimivan. Kuvio 15 Tiedostuskanavien käyttöhalukkuus

Kylään ja kyläsuunnitteluun liittyvien Internet-sivujen käyttö ei ollut kyselyn mukaan kovin yleistä, mutta toisaalta kaikkia kyselyssä mukana olleita sivuja ei ole vielä mainostettu (Kuvio 16). Kuvio 16 Internet-sivustojen käyttö Internet-sivuja haluttiin käyttää lähinnä tiedonhakupaikkoina (Kuvio 17). Avoimissa vastauksissa pelättiin Internetistä tulevan helposti kasvoton valituskanava. Yksi vastaaja totesi Internetin sopivan paremmin nuorille, vanhemmille liian haastavaa. Kuvio 17 Sähköisten viestimien käyttö kylää koskevissa asioissa

Yhteenveto (Puuttuu toistaiseksi) LIITE 1 Jos asiat menevät niin kuin haluatte, millainen kylänne voisi tulevaisuudessa olla? Kylälle oma kokoontumistila. Varsikin sellainen missä lapset ja nuoret voisivat kokoontua. Paikka säilyttäisi luonnonläheisen ja rauhallisen ilmeensä. Metsien ja perinnemaisemien tila säilyisi ennallaan. Ns. virallisia, kaavaan merkittyjä virkistysalueita olisi enemmän. Eli alueesta ei "väkipakolla" muodostettaisi täyteen rakennettua taajama-aluetta, joita on maailma jo muutenkin pullollaan. Palveluita (esim. kauppoja, kouluja jne) ei tarvita, koska ne jo löytyvät läheltä kirkonkylältä. Toimiva ja lasten asialla, että viihtyvät. Lasten päivähoitopaikka kylässä, eskari myös. Kokolailla samanlainen kuin nyt. Jatkuu nykyiseen tapaan. Ei liian tiheään rakennettu. Jotain yhteistoimintaa, vaikka kävelylenkkikierros. Ihmisläheisempi, kun ikää tulee lisää, eikä itse pääse liikkeelle. Raskas liikenne vähempää. Läpiajot 2 ja 10 tien väliltä pois. Vanhusten kerhoja parannettava. Pyhöjärven kaislarannan niitto, järvinäkymät paremmat. Kylässä urheilukenttä + parannetut kevyenliikenteen väylät, koulukuljetukset. Pysyy samanlaisena, rakentamisen jatkaminen sumputtaa kylää ja aiheuttaa poismuuttoa. Pyhäjärven kylänpuoleinen pää olisi kunnostettu virkistys, ja erityisesti uimakäyttöön. Uimarannat painottuvat kunnan toiseen päähän. Täällä kuit. Paljon perheitä ja tarvetta samanlainen porukkahenki, mutta enemmän puistoja kaunis, viihtyisä, vehreä, hyvät virkistys ja liikunta mahdollisuudet, hyvät liikenne yhteydet (yleiset) säilyisi oma rauha enemmän yhteistä toimintaa kylässä olisi kauppa tarpeellinen, mikä palvelisi osaksi myös Forssaa Viihtyisä ja toimiva asuinalue palveluine. Sopivasti rauhallinen, ei piukka pipoisia. Esim. Täällä olisi paljon pieniä tapahtumia, jotka voisivat olla ihan vaan jonkun innostuneen kotona... Lapsille askartelua, lukutuokioita, nukketeatteria ym. ihan vaan pienimuotoisesti ja kotikutoisesti toteutettuna. Aikuisille jumppaa, lenkkiseuraa, ompelukerhoa, teekutsuja, kirja-arvosteluja, perennanvaihtoa, sisustus"juttuja" ym... Laavu, rantasauna, kyläpuoti tai elintarvikekioski, kirjastoauto useammin, sekajäte- ja biojätelava syksyisin ja keväisin. Viheralueita perattaisiin ja pidettäisiin siistinä, koirankakkaroskikset, luontopolku tai polkukartta...

LIITE 2 Mitä muita kehittämiskohteita kylältänne löytyy? Forssantien ylitys vaarallinen. Kylän kohdalle alikulku tien ali. Nyt koulubusseille joudutaan tie ylittämään puolin ja toisin. Ei kehitystä vain kehityksen takia, eli nykytilanne on aika lailla mallillaan. Kyseessähän on asuinalue, josta palvelut löytyvät riittävän läheltä. Sieni- ja marjametsiä voitaisiin vaalia, jotta puiden hakkuut eivät tuhoisi apajia (kymmeniksi vuosiksi eteenpäin). Ehkä kunta voisi lunastaa metsäalueita ja jättää ne luonnonmukaisiksi virkistys/suojelualueiksi? Patikointireittejä voisi olla lähimetsissä (ja jotka voisi yhdistää syrjäharjun ja pururadan reitteihin). Pienimuotoinen urheilupaikka --- hoito tai suunnitelma. Tarha Kirstilän alueelle. pieni kyläkauppa Kytöön Pyörätie Papinsillantielle turvallisemmaksi, kova liikenne. Valaistus ja oikominen. Pyhäjärven rannat siistimmiksi Paremmat linja-autoyhteydet, kyläkauppa tai kioski, yhteiset kokoontumistilat Suojatie papinsillantielle siirtymiseksi pyörätieltä Kylän alkuperäissuunnitelmiin kuului uimaranta. Sen tilalle tehtiinkin veneen laskupaikka.