Tupakkalain toteutuminen ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä tupakkalain muutoksen 1.6.2007 jälkeen. Valvontahanke vuonna 2007

Tupakkalain toteutuminen ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä tupakkalain muutoksen 1.6.2007 jälkeen Valvontahanke vuonna 2007

2 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Tupakkalain toteutuminen ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä tupakkalain muutoksen 1.6.2007 jälkeen. Valvontahanke vuonna 2007. Julkaisun tekijä ja julkaisija Reetta Honkanen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Julkaisun päivämäärä 14.02.2008 Tiivistelmä Tuotevalvontakeskus, lääninhallitukset ja kunnat järjestivät vuonna 2007 valtakunnallisen ravintolavalvontahankkeen, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli lisätä tupakkavalvontaa ja selvittää uuden tupakkalain käytännön toteutuminen ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä. Lisäksi valvontahankkeen tavoitteena oli osoittaa entistä selkeämmin toiminnanharjoittajille, että tupakkalakia tulisi noudattaa ja että tilanteen vaatiessa valvontaviranomaiset ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin. Valvontahankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että ravintoloissa noudatetaan 1.6.2007 muuttuneen tupakkalain tupakointikieltoja ja -rajoituksia. Kunnat tekivät valvontahankkeeseen kuuluvia tarkastuksia kesäkuun ja lokakuun 2007 välisenä aikana, ja he raportoivat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle tarkastuksien tuloksista sähköisesti Webropol-ohjelmaan tehdyn kyselylomakkeen avulla vuoden 2007 loppuun mennessä. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 431 kappaletta eri puolilla maata. Ravintolavalvontahankkeen aikana pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota pubeihin ja iltaravintoloihin, joihin lakimuutoksen vaikutuksien oletettiin olevan lähtökohtaisesti suurimmat. Tämä raportti koottiin kuntien lähettämien tarkastuslomakkeiden perusteella. Valvontahankkeesta tiedotettiin myös työsuojelupiireille. Valvontahankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että tupakkalakiin 1.6.2007 tulleet muutokset ovat toteutuneet käytännössä verrattain hyvin, vaikka tupakkalain vastaista toimintaa tapahtui edelleen noin 14 prosentissa tarkastetuista kohteista. Valvontahankkeen tulosten mukaan tupakkalaki toteutuu parhaiten joko täysin savuttomissa ravintoloissa tai niissä ravintoloissa, joille oli myönnetty siirtymäaika 31.5.2009 asti. Näiden osalta tupakkalain vastaista toimintaa esiintyi noin 12-13 prosentissa tarkastetuista kohteista. Tupakoinnin täyskieltoravintoloissa ongelmia aiheuttivat liian kiinteät terassit sekä terasseilta tai muualta ulkoa ravintolan sisätiloihin leviävä tupakansavu. Siirtymäaikaravintoloissa savuttomiksi varatut tarjoilutilat eivät aina olleet savuttomia tai niissä oli havaittavissa merkkejä tupakoinnista. Eniten ongelmia oli valvontahankkeen tulosten perusteella havaittavissa ravintoloissa, joissa on uuden lain mukainen rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä tupakointitila. Näiden osalta tupakkalain rikkomuksia esiintyi 20 prosentissa kohteista; ongelmia aiheuttivat tupakointitilat, jotka eivät olleet rakennusvalvontaviranomaisten hyväksymiä ja tupakointitilan omavalvontasuunnitelmien puuttuminen. Raportoinnin perusteella suurimmat puutteet kaikissa tarkastetuissa kohteissa liittyivät tupakointiopasteisiin ja -merkintöihin. Ottaen huomioon tupakkalain viranomaisvalvontaan osoitetut resurssit, vuoden 2007 ravintolavalvontahankkeen aikana tarkastettiin kohtuullisen laajalti ravintoloita ja muita ravitsemisliikkeitä. Olisi suotavaa, että tämä suuntaus jatkuisi myös tulevina vuosina. On kuitenkin huomioitava, että tupakkalain toteutumisen viranomaisvalvonnan osalta resurssit ovat edelleen rajallisia, mikä vaikuttaa omalta osaltaan valvonnan tehokkuuteen. Avainsanat (asiasanat): Tupakkalaki, tupakkavalvontaviranomainen, ravintolatupakointi, tupakointitila, siirtymäaika

3 SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI...2 1. TAUSTATIETOJA...6 2. LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN VALVONTA...6 2.1. Valvovat viranomaiset...6 2.2. Ravintoloita ja muita ravitsemisliikkeitä koskeva lainsäädäntö...7 2.2.1. Lainmuutos tupakointikiellot ja -rajoitukset ravintoloissa...7 2.2.1.1. Kieltomerkinnät ja opasteet...8 2.2.2. Ravintolatupakointia koskevia määritelmiä...8 3. VALVONTAHANKE 2007...9 3.1. Valvontahankkeen toteutuminen...9 3.2. Tarkastuskohteet...10 3.3. Tarkastuksilla huomioidut tupakkalain vaatimukset...11 3.3.1. Ravintolat, joissa on tupakoinnin täyskielto...12 3.3.2. Ravintolat, joissa on uuden lain mukainen tupakointitila...12 3.3.3. Ravintolat, joille on myönnetty siirtymäaika...12 4. TULOKSET...13 4.1. Kohteen käyttöaste, pinta-ala ja käytetyt asiakirjat...13 4.2. Tulokset ravintolatyyppien perusteella...14 4.2.1. Ravintolat, joissa on tupakoinnin täyskielto...15 4.2.2. Ravintolat, joissa on uuden lain mukainen tupakointitila...15 4.2.3. Ravintolat, joille on myönnetty siirtymäaika...16 4.3. Tulokset ravintolan toiminnan perusteella...17 4.3.1. Pubit ja olut- tai drinkkibaarit...18 4.3.2. Yökerhot...18 4.3.3. Ruokaravintolat...19 4.3.4 Seurusteluravintolat...20 4.4. Tulokset lääneittäin...21 4.4.1. Etelä-Suomen lääni...22 4.4.2. Itä-Suomen lääni...22 4.4.3. Länsi-Suomen lääni...23 4.4.4. Oulun lääni...24 4.4.5. Lapin lääni...24

4 5. TULOSTEN TULKINTA...25 6. VUODEN 2007 RAVINTOLAVALVONTAHANKKEEN TULOSTEN VERTAILU VUODEN 2006 HANKKEESEEN...27 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET...28 LIITTEET...30

5 KUVAOTSIKKOLUETTELO KUVA 1. KOHTEIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPPEIHIN... 10 KUVA 2. VALVONTAKOHTEIDEN JAKAUTUMINEN LÄÄNEITTÄIN... 11 KUVA 3. VALVONTAKOHTEIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLAN TOIMINNAN MUKAAN... 11 KUVA 4. KOHTEEN KÄYTTÖASTE... 13 KUVA 5. TARKASTETTUJEN KOHTEIDEN PINTA-ALAN JAKAUTUMINEN NELIÖMETREISSÄ... 14 KUVA 6. TÄYSIN SAVUTTOMAT RAVINTOLAT: SAVUN KULKEUTUMINEN RAVINTOLAN SISÄTILOIHIN AVOIMEN IKKUNAN, OVEN, MUUN AUKON TAI ILMANVAIHDON KAUTTA.... 15 KUVA 7. TUPAKOINTITILALLISET RAVINTOLAT: RAVINTOLOIDEN TUPAKOINTITILAN OMAVALVONTASUUNNITELMA... 16 KUVA 8. SIIRTYMÄAIKARAVINTOLOIDEN BAARITISKIN JA MAHDOLLISEN PELITILAN SAVUTTOMUUS 17 KUVA 9. TARKASTETTUJEN PUBIEN TAI OLUT- JA DRINKKIBAARIEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPPEIHIN... 18 KUVA 10. TARKASTETTUJEN YÖKERHOJEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPPIEN MUKAAN... 19 KUVA 11. TARKASTETTUJEN RUOKARAVINTOLOIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPPIEN MUKAAN... 20 KUVA 12. TARKASTETTUJEN SEURUSTELURAVINTOLOIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPPIEN MUKAAN... 21 KUVA 13. ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIN TARKASTUSKOHTEIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPEITTÄIN... 22 KUVA 14. ITÄ-SUOMEN LÄÄNIN TARKASTUSKOHTEIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPEITTÄIN.23 KUVA 15. LÄNSI-SUOMEN LÄÄNIN TARKASTUSKOHTEIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPEITTÄIN... 23 KUVA 16. OULUN LÄÄNIN TARKASTUSKOHTEIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPEITTÄIN... 24 KUVA 17. LAPIN LÄÄNIN TARKASTUSKOHTEIDEN JAKAUTUMINEN RAVINTOLATYYPEITTÄIN... 25 KUVA 19. RAVINTOLAN TUPAKOINTIKIELTO-OPASTEET OVAT PUUTTEELLISIA (VRT. ERI TYYPPIEN RAVINTOLAT)... 26

6 1. Taustatietoja Tupakkalainsäädäntöä ovat laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (13.8.1976/693) ja tämän lain nojalla annettu asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (1977/225). Lakia ja asetusta on tämän jälkeen muutettu useita kertoja. Viimeksi tupakkalainsäädäntöä on muutettu 1.6.2007 (21.7.2006/700). Muutokset koskivat erityisesti ravintolatupakointia, joka kiellettiin pääsääntöisesti kaikissa ravintoloissa. Lakimuutoksen myötä tupakointi voidaan sallia ravintoloissa ainoastaan tupakointiin hyväksytyssä erillisessä tupakointitilassa. Tupakkalain siirtymäaikasäännöksen mukaan, mikäli kunnan tupakkavalvontaviranomainen on hakemuksesta myöntänyt ravintolalle 2 vuoden siirtymäajan (1.6.2007-31.5.2009) sovelletaan sen osalta aiempaa tupakkalakia (9.4.1999/487). Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulossopimukseen on kirjattu kaudelle 2004-2007 vuoden 2007 tavoitetilaksi, että ravintoloissa on toiminnallisesti ja rakenteellisesti asianmukaiset savuttomat alueet, tupakointikieltoja noudatetaan ja valvonnan määrä on lisääntynyt. Tuotevalvontakeskus, lääninhallitukset ja kunnat järjestivät vuonna 2007 valtakunnallisen ravintolavalvontahankkeen, jolla selvitettiin, miten tupakkalaki on 1.6.2007 tehdyn muutoksen myötä toteutunut ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä. Valvontahankkeessa kiinnitettiin erityishuomiota pubeihin ja muihin iltaravintoloihin, joissa lakimuutoksen vaikutusten oletettiin olevan suurimpia. 2. Lainsäädäntö ja sen valvonta Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13.8.1976/693 (jäljempänä tupakkalaki) säätää toimenpiteistä, joilla pyritään tupakointia vähentämällä ehkäisemään niiden terveysvaarojen ja -haittojen syntymistä, joita tupakointi aiheuttaa tai joiden syntymisalttiutta se lisää. Tupakkalainsäädäntöä täydentää tupakkalain nojalla annettu asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (1977/225). Tupakkalakia ja -asetusta on kuitenkin niiden säätämisen jälkeen muutettu monta kertaa. 2.1. Valvovat viranomaiset Tupakkalainsäädäntöä valvovat useat eri viranomaiset. Säännösten ja määräysten yleinen johto ja ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, ja valvonta ja sen ohjaus Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle. Tuotevalvontakeskus ohjaa lääninhallituksia ja kuntia niille tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Lääninhallitus ohjaa kuntia tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten toimeenpanossa läänin alueella sekä sen lisäksi arvioi tupakkalain valvontasuunnitelmat ja niiden toteutumista. Kunta valvoo omalla alueellaan tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Kunnassa tupakkalain mukaisista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä toimielin, tupakkalain 14 a :n mukainen tupakkavalvontaviranomainen. Yleensä tupakkavalvontaviranomaisen tehtäviä hoitaa terveystarkastaja (viranhaltija). Kunta suorittaa omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoo tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, automaat-

7 tisen myyntilaitteen sijoittamista sekä tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa. Kunta valvoo myös toimialueellaan tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa sekä tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista. Työsuojeluviranomaiset valvovat tupakoinnin kieltämistä ja sen rajoittamista työyhteisössä. Poliisi valvoo tupakkalain noudattamista yleisissä tilaisuuksissa sekä työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille varatuissa sisätiloissa, mukaan lukien ravintolat. Lisäksi tulli valvoo suussa käytettävän tupakan maahantuontikieltoa elinkeinotarkoituksessa. 2.2. Ravintoloita ja muita ravitsemisliikkeitä koskeva lainsäädäntö Ravintolatupakoinnista säädetään tupakkalain 12 ja 13 :ssä. Tupakkalain 12 5 kohdassa säädetään tupakoinnista työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Ravintoloiden ja muiden ravitsemisliikkeiden tupakointikielloista ja -rajoituksista säädetään tarkemmin tupakkalain 13 b-e :ssä. 2.2.1. Lainmuutos tupakointikiellot ja -rajoitukset ravintoloissa Tupakkalain tärkeimpiä tavoitteita on suojella väestöä ympäristön tupakansavun aiheuttamilta terveyshaitoilta, minkä vuoksi se kieltää tupakoinnin työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Tupakkalain 1.6.2007 keskeisimmät muutokset kohdistuivat ravintolatupakoinnin kieltämiseen ja rajoittamiseen, ja muutoksen lähtökohtana oli, että ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet ovat kokonaan savuttomia. Lainmuutoksen tarkoituksena oli saada ravintolatyöntekijät ja asiakkaat tasa-arvoiseen asemaan muiden työpaikkojen ja julkisten tilojen työntekijöiden sekä asiakkaiden kanssa turvaamalle heille työympäristö, missä he eivät tahattomasti altistu tupakansavulle. Tupakkalain 12 :n 5 kohdan mukaan tupakointi on kielletty työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Tupakointi on pääsäännön mukaan kielletty kaikkien ravitsemisliikkeiden sisätiloissa riippumatta esimerkiksi tarjoilutilan koosta tai anniskeluoikeuksista. Ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen sisätiloissa tupakointi voidaan tupakkalain 13 b :n mukaan sallia ainoastaan tupakointiin hyväksytyssä erillisessä tupakointitilassa, joka on tarkoitettu lyhytaikaista pistäytymistä varten. Tällöin ravintoloitsijan on huolehdittava siitä. ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sille alueelle, jolla tupakointi on kielletty. Ruoan ja juoman tarjoilu ja nauttiminen tupakointitilassa on kielletty, samoin ajanvietepelit yms. toiminta. Tupakointitila ei ole anniskelualuetta. Tupakkalain mukaan myös työskentely on kielletty tupakointitilassa lukuun ottamatta järjestyksen, palo- ja pelastustoimen sekä turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Tupakointitilan siivous on lain mukaan sallittu vasta sen jälkeen, kun se on huolellisesti tuuletettu. Tupakkalain 13 d :n mukaan tupakointitilan rakentamisesta, kunnossapidosta ja korjaus- ja muutostyöstä on voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja sen nojalla säädetään. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen tupakointitilan rakenteellisista vaatimuksista (964/2006). Tupakointitilan rakentamiseen tarvitaan lähtökohtaisesti rakennuslupa, jonka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Valtioneuvoston asetus (963/2006) määrittelee tilan vähimmäispinta-alaksi 7 m 2. Tupakkalain 12 :n 2 momentin mukaan, mikäli elinkeinonharjoittaja sallii tupakoinnin ravitsemisliikkeensä ulkona olevassa tarjoilutilassa tai muualla ulkona hallinnassaan olevalla alu-

8 eella, hänen on huolehdittava, ettei tupakansavu kulkeudu sieltä avoimen ikkunan, oven, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta ravitsemisliikkeen sisätiloihin. Terassitupakoinnin yhteydessä on kiinnitettävä huomiota tupakkalain sisä- ja ulkotilan määritelmiin 1. Terassilla anniskelu on sallittua anniskeluluvan puitteissa. Uusi tupakkalaki mahdollisti kahden vuoden siirtymäajan niille ravintoloille, jotka olivat jo ennen uuden lain voimaantuloa toteuttaneet ravintolassa tai muussa ravitsemisliikkeessä aiemmin voimassa olleen tupakkalain rakenteelliset ja ilmanvaihtoon liittyvät vaatimukset tupakansavun kulkeutumisen estämiseksi savuttomille alueille. Siirtymäaikaa ei saanut automaattisesti, vaan sitä piti hakea oman kunnan tupakkalain toimeenpanoa valvovalta viranomaiselta ennen 31.5.2007. Hakemuksen saatuaan viranomainen arvioi toteutuvatko siirtymäajan myöntämisen edellytykset asiantuntijalausunnon, valvontaviranomaisen tarkastuksen tai kummankin edellä mainitun perusteella ja teki päätöksensä siirtymäajan myöntämisestä näiden perusteella. Ravintolat, joiden tarjoilutila on alle 50 m², eivät voineet hakea siirtymäaikaa. Niitä ravintoloita, joille valvontaviranomainen myönsi siirtymäajan, koskee aiemman tupakkalain (9.4.1999/487) säädökset aina 31.5.2009 asti. Se tarkoittaa, että ravintolassa tai muussa ravitsemisliikkeessä, jonka tarjoilutila on yli 50 m 2, voidaan tarjoilutilasta varata tupakoiville enintään 50 prosenttia. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan niille alueille, joilla tupakointi on kielletty. Savun leviäminen on estettävä rakenteellisia ja ilmanvaihdollisia tekniikoita käyttäen sekä savuttomia ja savullisia tiloja asianmukaisesti sijoittelemalla. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto määrittää tarkemmin ravitsemisliikkeiden ilmanvaihdolta vaadittavia ilmamääriä, paineolosuhteita ja poistoilmajärjestelyjä. 2.2.1.1. Kieltomerkinnät ja opasteet Lain toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 :n 5 momentin mukaan 12 :ssä mainitun sisätilan haltijan ja yleisen tilaisuuden järjestäjän tai tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun tupakointiin varatun tilan haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon ja tupakointiin tarkoitetun tilan osoittavat opasteet. Tarkempia säännöksiä opasteesta ja sen asettamisesta voidaan antaa asetuksella Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun asetuksen 14 :n mukaan tupakointikieltoja ja -rajoituksia sekä tupakointitiloja osoittavien opasteiden ja muiden tiedotteiden tulee olla sisällöltään yksiselitteisiä sekä kooltaan ja sijoittelultaan sellaisia, että ne ovat tiloihin saapuvien tai niissä oleskelevien helposti havaittavissa. 2.2.2. Ravintolatupakointia koskevia määritelmiä Tupakkalaki sisältää käsitteitä, joiden tarkempi määrittely helpottaa valvontaviranomaisten toimintaa käytännössä. Ravintolatupakoinnin osalta tällaisia käsitteitä ovat mm. tarjoilutilan, sisätilan, tupakkatilan sekä savuttoman tilan määritelmät. Tupakkalain tarkoittamalla tarjoilutilalla tarkoitetaan ravintolan tai muun ravitsemisliikkeen sitä aluetta, joka on varattu tarjolla olevan ruoan ja juoman nauttimista varten. Tupakkalain 2 :n 10 kohdan mukaan sisätilalla tarkoitetaan suljettua tilaa, jossa on katto, lattia ja seinät taikka tilaa, josta yhden tasopinnan lisäämisellä voidaan muodostaa suljettu tila ja joka on tarkoitettu asuin-, oleskelu-, odotus- tai työskentelytilaksi. 1 Ks. kohta 2.2.2.

9 Hallituksen esityksen (226/2005) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän 10 kohdan nojalla sisätilalla tarkoitettaisiin suljettua tilaa, jossa on katto, lattia ja seinät niiden valmistustavasta tai -materiaalista riippumatta. Tällaisena tilana pidettäisiin mitä tahansa tilaa, jonka rakenteet vähentävät ilmanvaihtoa, niin että siihen voi kertyä tupakansavua. Sisätilan muodostaisi näin ollen myös tila, josta yhden tasopinnan lisäämisellä voidaan muodostaa suljettu tila. Sisätilan edellytyksenä olisi myös, että se on tarkoitettu asuin-, oleskelu- odotus- tai työskentelytilaksi. Sisätila ei siten voisi olla esimerkiksi pelkkä seiniltään avoin katos tai muu katettu tila, jos siitä ei voitaisi muodostaa suljettua tilaa lisäämällä siihen yhtä tasopintaa. Uuden tupakkalain tultua voimaan on sisätilan määritelmä aiheuttanut ongelmia terassien osalta; terasseja on rakennettu liian tiiviiksi tai terassin yhteyteen on rakennettu sisätilan määritelmän täyttäviä kokonaisuuksia. Nämä ongelmat tulivat esille myös ravintolavalvontahankkeen aikana. Lain lähtökohtana on ollut, että ulkotiloissa tupakansavu pääsee haihtumaan ilmaan, kun taas sisätiloiksi katsotuissa tiloissa savu jää pyörimään paikoilleen siinä olevien henkilöiden hengitettäväksi. Näin ollen terassi on katsottava ulkotilaksi, jos siitä ei yhtä tasopintaa lisäämällä saa sisätilaa ja siinä olevat aidat ovat niin matalia, ettei niistä saa tuulensuojaa eivätkä ne estä savun haihtumista ilmaan. Tupakkalain 2 :n mukaan tupakointitilalla tarkoitetaan sisätilaan sijoitettua rakennusvalvontaviranomaisen tupakointiin hyväksymää erillistä tilaa ja savuttomalla tilalla sisätilaa tai sen osaa, jossa tupakointi on kielletty. Tässä ravintolavalvontahankkeen yhteenvedossa käytetään myös ravintolatyyppi-käsitettä, joka ei ole yhtenevä käsite ravintolan toiminnan kanssa. Ravintolatyypillä tarkoitetaan sitä, onko ravintolassa tupakoinnin täyskielto, tupakointitila tai onko ravintolalle myönnetty tupakkalain mukainen siirtymäaika. Ravintolan toiminnalla tai toimenkuvalla puolestaan viitataan siihen, onko ravintola ruoka-, olut-, yökerho-, viihde-, tms. ravintola. 3. Valvontahanke 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulossopimukseen on kirjattu kaudelle 2004-2007 vuoden 2007 tavoitetilaksi, että ravintoloissa on toiminnallisesti ja rakenteellisesti asianmukaiset savuttomat alueet, tupakointikieltoja noudatetaan ja valvonnan määrä on lisääntynyt. Lisäksi Tuotevalvontakeskuksen tupakkalain valvontaohjelman tupakointikieltojen ja -rajoitusten yhtenä painopistealueena ovat ravintolat. Valvontaohjelman painopistealue huomioon ottaen ja tulossopimuksen osoittaman tavoitetilan mittaamiseksi järjestettiin vuonna 2007 ravintolavalvontahanke. 3.1. Valvontahankkeen toteutuminen Tuotevalvontakeskus, lääninhallitukset ja kunnat järjestivät vuonna 2007 valtakunnallisen valvontahankkeen, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli lisätä tupakkavalvontaa ja selvittää tupakkalain käytännön toteutuminen ravintoloissa ja muissa ravitsemisliikkeissä. Lisäksi valvontahankkeen tavoitteena oli osoittaa entistä selkeämmin toiminnanharjoittajille, että tupakkalakia tulisi noudattaa ja että tilanteen vaatiessa valvontaviranomaiset ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin. Valvontahankkeesta tiedotettiin myös työsuojelupiirejä.

10 Tuotevalvontakeskus valmisteli valvontahankkeeseen tarvittavan aineiston, kuten tarkastuslomakkeet 2 ja -ohjeet, ennen tarkastusten käynnistymistä. Tuotevalvontakeskus ohjeisti lääninhallituksien alueellisia yksiköitä valitsemaan alueeltaan vähintään 10-30 tarkastuskohdetta yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. Valvontahankkeen aikana tarkastettiin lopulta koko maan alueella yhteensä 431 ravintolaa ja muuta ravitsemisliikettä. Tarkastuksia tehtiin kaiken tyyppisissä ja kokoisissa ravintoloissa, ja ne pyrittiin tekemään sellaisina ajankohtina, jolloin ravintolan käyttöaste olisi enemmän kuin 1/3. Tarkastuksia pyrittiin suorittamaan ravintoloissa 1.6.-31.10.2007 välisenä aikana. Muutamia tarkastuksia on kuitenkin tehty vielä lokakuun jälkeenkin. Valvontahankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että ravintoloissa noudatetaan 1.6.2007 muuttuneen tupakkalain tupakointikieltoja ja -rajoituksia. Kunnat raportoivat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle tarkastuksien tuloksista sähköisesti Webropol-ohjelmaan tehdyn kyselylomakkeen avulla vuoden 2007 loppuun mennessä. Muutamista tarkastuksista raportoitiin STTV:lle vasta vuoden vaihteen jälkeen (9kpl), eikä niitä tämän vuoksi otettu huomioon yhteenvetoa kirjoitettaessa. Yhteenvedon ulkopuolelle jäävät tarkastukset eivät poikenneet olennaisesti valtakunnallisesta linjasta. Tupakkavalvontaviranomaisen arvio tupakointikieltojen ja -rajoitusten toteutumisesta perustuu lähtökohtaisesti aistinvaraiseen arviointiin savuttomuudesta. 3.2. Tarkastuskohteet Ravintolatyyppien osalta tarkastuskohteet keskittyivät etenkin tupakoinnin täyskieltoravintoloihin, joita tarkastettiin yhteensä 213 (49,4 %) kappaletta. Siirtymäajan saaneita ravintoloita tarkastettiin 153 (35,5 %) kappaletta ja tupakointitilallisia ravintoloita puolestaan 65 (15,1 %) kappaletta. (ks. kuva 1) Kuva 1. Kohteiden jakautuminen ravintolatyyppeihin Kuten kohdassa 3.1. mainittiin, lääninhallituksien alueelliset yksiköt valitsivat yhteistyössä alueensa kuntien kanssa vähintään 10-30 tarkastuskohdetta. Tarkastuksien määrä jakautui läänien alueilla siten, että Etelä-Suomen läänin alueella tarkastuksia tehtiin 128 (29,7 %), Länsi-Suomen läänin alueella 127 (29,5 %), Itä-Suomen läänin alueella 74 (17,2 %), Oulun läänin alueella 64 (14,8 %) ja Lapin läänin alueella 38 (8,8 %) kappaletta (ks. kuva 2.). 2 Tarkastuslomakkeet liitteenä (Liite 1, 2)

11 Kuva 2. Valvontakohteiden jakautuminen lääneittäin Tarkastuskohteet valittiin siten, että mukaan saatiin kaiken tyyppisiä ravintoloita. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus kehotti läänin alueellisia yksiköitä ja kuntia painottamaan tarkastuksen kohteiden valinnassa pubeihin ja iltaravintoloihin kohdistuvia tarkastuksia, koska näihin lakimuutoksen arveltiin vaikuttavan eniten. Tarkastetuista 431 ravitsemisliikkeestä 230 (53,4 %) oli pub-, olut- ja drinkkibaareja, 112 (26 %) ruokaravintoloita, 58 (13,5 %) seurustelu- ja tanssiravintoloita, 54 (12,5 %) yökerhoja, 48 (11,1 %) kahviloita ja 8 (1,9 %) muita kohteita, kuten grillejä, pelisaleja, monitoimiravintoloita, tms. (ks. kuva 3.). Kuva 3. Valvontakohteiden jakautuminen ravintolan toiminnan mukaan 3.3. Tarkastuksilla huomioidut tupakkalain vaatimukset Tarkastuksia tehtiin kaiken tyyppisissä ravintoloissa; täyskieltoravintoloissa, tupakointitilallisissa ravintoloissa sekä siirtymäaikaravintoloissa. Uudessa tupakkalaissa oleva siirtymäaikasäännös mahdollisti sen, että niissä ravintoloissa, joille on hakemuksesta myönnetty kahden vuoden siirtymäaika, sovelletaan aiemman tupakkalain säännöksiä. Muiden ravintoloiden osalta sovelletaan kesäkuun alussa 2007 voimaan tulleita säännöksiä. Kaikissa ravintoloissa tarkastettiin seuraavat asiat: ravintolassa noudatettiin tarkastushetkellä tupakointikieltoja ja -rajoituksia

12 tupakointikieltoja ja -tiloja osoittavat opasteet olivat paikoillaan ja ne olivat sisällöltään yksiselitteisiä sekä kooltaan ja sijoittelultaan sellaisia, että ne olivat helposti havaittavissa Lisäksi eri ravintolatyypeissä tarkastettiin muita lainsäädännön niille asettamia erilaisia velvollisuuksia. 3 Näitä käsitellään kappaleissa 3.3.1. 3.3.3. 3.3.1. Ravintolat, joissa on tupakoinnin täyskielto Tupakkalain säännökset huomioon ottaen ravintoloissa, joissa on tupakoinnin täyskielto, tarkastettiin lisäksi seuraavia asioita: ravintolan sisätilat olivat savuttomia, eikä niissä ollut merkkejä tupakoinnista tupakansavu ei kulkeutunut avoimen ikkunan, oven, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta ravitsemisliikkeen sisätiloihin 3.3.2. Ravintolat, joissa on uuden lain mukainen tupakointitila Ravintoloissa, joissa on uuden lain mukainen tupakointitila, tarkastettiin lisäksi seuraavia asioita: ravintolan tarjoilutilat olivat savuttomia eikä niissä ollut merkkejä tupakoinnista tupakansavu ei kulkeutunut avoimen ikkunan, oven, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta ravitsemisliikkeen sisätiloihin ravintolan tupakointitila oli rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä tupakansavu ei kulkeutunut tupakointitilasta muualle ravintolaan ravintolan tupakointitilaan ei tarjoiltu juomia tai ruokia, eikä sinne oltu järjestetty oheistoimintaa ravintolan tupakointitilassa ei työskennelty (lukuun ottamatta järjestyksen, palo- ja pelastustoimen sekä turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä), eikä sitä siivottu ennen sen huolellista tuulettamista elinkeinonharjoittaja oli laatinut omavalvontasuunnitelman tupakointitilan toimivuuden, olosuhteiden ja järjestyksenvalvonnan toteutumiseksi 3.3.3. Ravintolat, joille on myönnetty siirtymäaika Ravintoloissa, joille on myönnetty siirtymäaika 31.05.2009 asti, tarkastettiin lisäksi seuraavia asioita: enintään puolet ravintolasta oli varattu tupakoitsijoille savuttomaksi varatut tarjoilutilat olivat savuttomia, eikä niissä ollut merkkejä tupakoinnista baaritiski ja mahdollinen pelitila olivat savuttomia muut asiakastilat olivat savuttomia eikä niissä ollut merkkejä tupakoinnista savuttomille alueille oli savuton kulkureitti 3 Ks. ravitsemisliikkeiden tarkastuslomakkeet (liite 1 ja 2.)

13 4. Tulokset Tässä kappaleessa käsitellään ravintolavalvontahankkeen tuloksia niin, että ensin käydään läpi tarkastettujen kohteiden käyttöasteiden jakauma tarkastushetkellä, niiden pinta-alojen jakauma sekä tarkastuksella mahdollisesti käytettyjen asiakirjojen ja apuvälineiden jakauma. Tämän jälkeen käsitellään varsinaisia tuloksia kolmella eri lähestymistavalla. Ensimmäisenä tuloksia tarkastellaan valtakunnallisesti ravintolatyyppien 4 mukaan. Seuraavana tuloksia käsitellään valtakunnallisesti ravintolan toiminnan 5 perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ohjeisti kuntia keskittämään tarkastuksensa pubeihin ja iltaravintoloihin, koska olettamuksena oli, että lakimuutoksen vaikutukset ovat olleet suurimpia näissä kohteissa. Tämän vuoksi yhteenvedossa keskitytään tarkemmin pubeihin ja iltaravintoloihin myös tuloksien osalta. Viimeisenä käydään tulokset lyhyesti läpi lääneittäin. 4.1. Kohteen käyttöaste, pinta-ala ja käytetyt asiakirjat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ohjeisti kuntia tekemään tarkastuksia ravintoloihin ja ravitsemisliikkeisiin sellaisena ajankohtana, että vähintään 1/3 ravitsemisliikkeen asiakaspaikoista olisi käytössä. Kuntien raportoinnin perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että tarkastuksia tehtiin eniten sellaisina ajankohtina, jolloin ravintolan käyttöaste oli noin 10-20 %. Ainoastaan 20 % tarkastuksista tehtiin sellaisina ajankohtina, että tarkastettavan kohteen asiakaspaikoista yli 50 % käytössä. (ks. kuva 4.) Kohteen käyttöaste 6 % 4 % 7 % 10 % 0 % 26 % 47 % 10-20% 30-40% 50-60% 70-80% 90-100% Kuva 4. Kohteen käyttöaste Vertailtaessa tarkastettujen kohteiden tupakkalain vastaista toimintaa, kun kohteen käyttöaste oli 0-30 % tai 40-100 %, voidaan tulosten perusteella yllättäen sanoa, ettei tupakkalain vastainen toiminta lisääntynyt käyttöasteen kasvaessa vaan päin vastoin. Kohteita, joiden käyttöaste oli 0-30 % tarkastettiin yhteensä 319 kappaletta, kun taas kohteita, joiden käyttöaste oli 40-100 % tarkastettiin yhteensä 112 kappaletta. Ravintoloissa ja ravitsemisliikkeissä, joiden käyttöaste oli 0-30 % tupakkalaki toteutui noin 86 prosentissa tapauksista, kun taas 4 Ravintolatyypit on jaettu tupakoinnin täyskieltoravintoloihin, tupakointitilallisiin ravintoloihin ja siirtymäaikaravintoloihin. Ks. kohta 2.2.2. 5 Ravintolat voidaan niiden toiminnan perusteella jakaa mm. kahviloihin, ruokaravintoloihin, pubeihin, seurustelu- ja tanssiravintoloihin, yökerhoihin ja laitosruokaloihin. Ks. kohta 2.2.2.

14 niissä kohteissa, joiden käyttöaste oli 40-100 %, tupakkalaki toteutui noin 88 prosentissa tapauksista. Pinta-alan mukaan jaoteltuna tarkastuksia tehtiin kaiken kokoisiin ravintoloihin ja ravitsemisliikkeisiin. Suurimpana ryhmänä olivat kuitenkin sellaiset kohteet, joiden pinta-ala oli 50-200 m 2. Yli 300 m 2 ravintoloita ja ravitsemisliikkeitä tarkastettiin ravintolavalvontahankkeen aikana yhteensä 84 kappaletta (20 %). (ks. kuva 5.) Tarjoilutilan pinta-ala 8 % 7 % 4 % 8 % alle 50 m2 15 % 58 % 50-199 m2 200-299 m2 300-399 m2 400-499 m2 yli 500 m2 Kuva 5. Tarkastettujen kohteiden pinta-alan jakautuminen neliömetreissä Kuntien raportoinnin perusteella tarkastuskäynneillä tai niitä ennen käytettiin melko vähän asiakirjoja tai muita apuvälineitä; 298 (69 %) tarkastusta tehtiin ilman minkäänlaista asiakirjaa tai muuta apuvälinettä. Siirtymäaikaa koskevaa päätöstä ja hakemusta liitteineen käytettiin yhteensä 130 (30 %) tarkastuksen aikana. Ottaen huomioon, että siirtymäaikaravintoloita tarkastettiin ravintolavalvontahankkeen aikana yhteensä 153 kappaletta, käytettiin ko. asiakirjoja 85 %:ssa tarkastetuista siirtymäaikaravintoloista. Tupakointitilan suunnittelua ja rakentamista koskevia asiakirjoja käytettiin 26 (6 %) tarkastuksella. Tupakointitilallisia ravintoloita tarkastettiin hankkeen aikana yhteensä 65 kappaletta, joten tupakointitilan suunnittelu- ja rakennusasiakirjoja käytettiin 40 %:ssa tarkastetuista tupakointitilallisista ravintoloista. Ilmanvaihtopiirustuksia käytettiin 29, merkkisavua 13 ja passiivikeräintä 11 tarkastuksella. Muita asiakirjoja tai apuvälineitä, kuten aiempia tarkastuspöytäkirjoja, käytettiin 16 tarkastuksella. 4.2. Tulokset ravintolatyyppien perusteella Ravintolan ja muun ravitsemisliikkeen katsottiin noudattavan tupakkalakia, mikäli kaikki lain asettamat vaatimukset kohteessa täyttyivät. Kuntien tekemien tarkastusten perusteella tupakkalain vaatimukset toteutuivat noin 86 %:ssa ravintoloita ja muita ravitsemusliikkeitä. Tämä tarkoittaa, että noin 14 %:ssa tarkastetuista kohteista havaittiin tupakkalain vastaista toimintaa. Kaikille ravintolatyypeille ominaista olivat puutteet tupakointikieltomerkeissä ja opasteissa. Savuttomissa ravintoloissa ongelmia aiheutti lisäksi savun leviäminen avonaisen oven, ikkunan, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta savuttomiin sisätiloihin. Tupakointitilallisten ravintoloiden joukossa oli puolestaan ravintoloita, jotka olivat ottaneet käyttöön tupakointitilan ilman rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää tai tupakointitilalle ei oltu laadittu omavalvontasuunnitelmaa. Siirtymäaikaravintoloiden osalta savuttomien tarjoilutilojen savuttomuus ei aina toteutunut lain edellyttämällä tavalla.

15 4.2.1. Ravintolat, joissa on tupakoinnin täyskielto Vuoden 2007 ravintolavalvontahankkeen aikana tarkastettiin yhteensä 213 ravintolaa tai muuta ravitsemisliikettä, jotka olivat täysin savuttomia. Tarkastushetkellä noin 87 % ravintoloista noudatti tupakkalakia. Tämä tarkoittaa, että 28 (13 %) tupakoinnin täyskieltoravintolassa tupakkalaki ei toteutunut. Suurimmat ongelmat liittyivät tupakointikieltojen ja -opasteiden puuttumiseen, joiden osalta 30 % ravintoloista oli jonkinlaisia puutteita. 6 Kolmessatoista ravintolassa (6 %) todettiin tupakansavun kulkeutuvan ravintolan sisätiloihin avoimen ikkunan, oven, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta. Tätä seikkaa ei kuitenkaan tarkastettu 31 kohteessa. (ks. kuva 6.) Kahdessa kohteessa sisätilat eivät olleet savuttomia tai niissä oli merkkejä tupakoinnista. Lisäksi kahdessa kohteessa tupakointikieltoja ei noudatettu tarkastuksen aikana. Kulkeutuuko tupakansavu ravintolan sisätiloihin? Ei tarkastettu 15 % Kyllä 6 % Kyllä Ei Ei tarkastettu Ei 79 % Kuva 6. Täysin savuttomat ravintolat: savun kulkeutuminen ravintolan sisätiloihin avoimen ikkunan, oven, muun aukon tai ilmanvaihdon kautta. 4.2.2. Ravintolat, joissa on uuden lain mukainen tupakointitila Kunnat tarkastivat ravintolavalvontahankkeen aikana yhteensä 65 ravintolaa, joissa oli uuden lain mukainen tupakointitila. Tarkastushetkellä tupakkalaki toteutui 80 % kohteista. Kaikkien tarkastettujen kohteiden tarjoilutiloissa noudatettiin tupakointikieltoja, ne olivat savuttomia eikä niissä ollut merkkejä savusta. Ravintoloiden sisätiloihin ei missään kohteessa kulkeutunut tupakansavua avoimen ikkunan, oven tai aukon tai ilmanvaihdon kautta. Tätä seikkaa ei kuitenkaan ole tarkastettu 13 (21 %) ravintolassa tai ravitsemisliikkeessä. Tarkastettujen kohteiden tarjoilutiloissa oli tupakointikielto-opasteiden osalta puutteita 25 (40 %) kohteen kohdalla 7. Tupakointitilojen kohdalla havaittiin tarkastuksissa lainvastaisuuksia ja puutteita. Seitsemässä kohteessa (11 %) tupakointitila oli käytössä, vaikka se ei ollut vielä rakennusvalvontavi- 6 Tuloksia tupakointiopasteiden ja -merkintöjen osalta käsitellään tarkemmin kohdassa 5. 7 Tuloksia tupakointiopasteiden ja -merkintöjen osalta käsitellään tarkemmin kohdassa 5.

16 ranomaisen hyväksymä. Näissä tilanteissa tupakointitilassa tupakointi kiellettiin siihen asti, kunnes rakennusvalvontaviranomainen on tilan hyväksynyt. Tupakointitilojen osalta määrällisesti suurimmat lainvastaisuudet tai puutteet liittyivät tupakointitilan omavalvontasuunnitelmaan sekä tupakointitilan merkintöihin. Omavalvontasuunnitelma puuttui 19 (30 %) tapauksessa. Omavalvontasuunnitelman olemassaoloa ei tarkastuksen yhteydessä kuitenkaan tarkastettu 13 (20 %) ravintolassa tai ravitsemisliikkeessä. (ks. kuva 7.) Onko ravintolan tupakointitilalla omavalvontasuunnitelma? Ei tarkastettu 20 % Ei 30 % Kyllä 50 % Kyllä Ei Ei tarkastettu Kuva 7. Tupakointitilalliset ravintolat: ravintoloiden tupakointitilan omavalvontasuunnitelma Tupakointitilan merkinnöissä oli puutteita 15 (23 %) kohteessa. Tupakansavu kulkeutui tupakointitilasta muihin ravintolan sisätiloihin kahden kohteen osalta. Yhdessä ravintolassa tupakointitilassa tarjoiltiin tai sinne vietiin ruokia tai juomia. Ravintolavalvontahankkeen aikana tehdyissä tarkastuksissa ei tullut esille ravintoloita, joiden tupakointitilaan olisi järjestetty jonkinlaista oheistoimintaa. Tupakkalain mukaan tupakointitilassa ei saa työskennellä lukuun ottamatta palo- ja pelastustoimen sekä turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Lisäksi lakisäädösten mukaan tupakointitilassa voidaan siivota vasta huolellisen tuulettamisen jälkeen. Näiden kahden kysymyksen osalta ei valvontahankkeen perusteella voida valitettavasti antaa luotettavaa tulosta, sillä kysymykset ovat STTV:n kyselylomakkeella virheellisesti yhdistetty yhdeksi kysymykseksi, minkä vuoksi niihin annetut vastaukset ovat voineet jakautua virheellisesti. 4.2.3. Ravintolat, joille on myönnetty siirtymäaika Vuoden 2007 ravintolavalvontahankkeen aikana tarkastettiin yhteensä 153 kohdetta, joille on myönnetty kahden vuoden siirtymäaika 31.05.2009 asti. Tupakkalakia noudatettiin noin 88 %:ssa tarkastetuista kohteista. Tupakkalain mukaan enintään puolet ravintolan tarjoilutilasta saa olla varattuna tupakoiville. Tarkastetuista kohteista yhdessä oli kuitenkin varattu tupakoiville enemmän kuin puolet tarjoilutilasta. Ravintolan savuttomilla alueilla tupakointikieltoja rikottiin kolmessa (2 %) kohteessa. Kahdeksassa (6 %) ravintolassa savuttomaksi varatuissa tiloissa oli havaittavissa tupakansavua tai niissä oli merkkejä tupakoinnista. Tarkastettujen ravintoloiden baaritiskillä tai/ja

17 mahdollisessa pelitilassa oli havaittavissa tupakansavua viidessä (3 %) tapauksessa (ks. kuva 8.). Muissa asiakastiloissa oli kolmessa (2 %) ravintolassa havaittavissa savua tai niissä oli merkkejä tupakoinnista. Savuttomille alueille ei ollut savutonta kulkureittiä kahdeksassa (6 %) kohteessa. Baaritiski ja mahdollinen pelitila on savuton? 3 % 7 % Kyllä Ei Ei tarkastettu 90 % Kuva 8. Siirtymäaikaravintoloiden baaritiskin ja mahdollisen pelitilan savuttomuus Tarkastuksissa havaittiin puutteita savullisten ja savuttomien alueiden opasteissa 30 (20,4 %) tapauksessa. 8 4.3. Tulokset ravintolan toiminnan perusteella Tupakkalain vastaista toimintaa esiintyi ravintolavalvontahankkeen aikana kaikenlaisessa ravintolatoiminnassa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että ongelmakohdat painottuivat pubeihin ja yökerhoihin, mikä oli jo ennalta oletettukin. Tätä tarkempia johtopäätöksiä siitä, tapahtuuko jossakin tietyn tyyppisessä ravintolatoiminnassa tupakkalain vastaista toimintaa toisia enemmän, on näiden tulosten perusteella vaikea tehdä. Tämä johtuu siitä, että STTV:n laatimassa kyselylomakkeessa oli toiminnan kuvauksen osalta mahdollista valita useampia vaihtoehtoja yhden sijaan. Näin ollen monitoimiravintoloista tehdyt raportoinnit esiintyvät ravintolatoiminnan perusteella tehdyn yhteenvedon useassa eri osiossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos esimerkiksi jossakin monitoimiravintolassa huomattiin tupakkalain vastaista toimintaa, saattaa saman ravintolan tulokset esiintyä sekä pubien että yökerhojen tilastoissa. Tästä syystä pidemmälle menevien johtopäätöksien tekeminen on aiheetonta, sillä ne saattaisivat vääristää todellisuutta. Ravintolavalvontahankkeen 2007 aikana ei tarkastettu yhtäkään laitosravintolaa, eikä siitä tämän vuoksi tehdä yhteenvetoa. Kahviloiden osalta yhteenvedon tekeminen on myös tarpeetonta, koska niissä tupakkalaki toteutui muutoin paitsi tupakointikieltojen ja -opasteiden osalta, joissa siis havaittiin tarkastuksien aikana puutteita. Lisäksi on huomioitava, että yökerhojen, ruokaravintoloiden sekä seurustelu- ja tanssiravintoloiden osalta eri ravintolatyyppien otokset ovat niin pieniä, että ne eivät välttämättä ole enää tilastollisesti luotettavia. 8 Tuloksia tupakointiopasteiden ja -merkintöjen osalta käsitellään tarkemmin kohdassa 5..

18 4.3.1. Pubit ja olut- tai drinkkibaarit Ravintolavalvontahankkeen aikana tarkastettiin 230 pubia ja olut- tai drinkkibaaria. Niistä 117 oli tupakoinnin täyskielto, 39 tupakointitila ja 74 siirtymäaika (ks. kuva 9). Tarkastuksien perusteella tupakkalaki toteutui 194 (84,3 %) kohteessa. Kuva 9. Tarkastettujen pubien tai olut- ja drinkkibaarien jakautuminen ravintolatyyppeihin Pubeissa, joissa oli tupakoinnin täyskielto, yhden kohteen osalta sisätilat eivät olleet savuttomia tai niissä oli merkkejä savusta. Kahdessa kohteessa tupakointikieltoja ei tarkastushetkellä noudatettu. Tupakansavua kulkeutui terassilta tai muualta ulkoa oven, ikkunan muun aukon tai ilmanvaihdon kautta ravintolan sisälle yhdeksässä (8 %) kohteessa. Tätä ei tarkastettu 18 (15 %) tapauksessa. Tupakointikielto-opasteissa oli puutteita 44 (38 %) kohteessa. Tupakointitilallisten pubien tarjoilutilat olivat täysin savuttomia, niissä ei ollut merkkejä savusta ja niissä noudatettiin tarkastushetkellä tupakointikieltoja. Tupakointikielto-opasteiden osalta puutteita oli 12 (32 %) tarkastetussa kohteessa. Tupakointitilallisten pubien joukossa oli viisi (13 %) kohdetta, joiden osalta tupakointitila ei ollut rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä. Kymmenessä (26 %) pubissa ei tupakointitilalle oltu laadittu omavalvontasuunnitelmaa. Tupakointitilan merkinnöissä oli puutteita viidessä (13 %) kohteessa. Yhdessäkään pubissa tupakansavu ei kulkeutunut tupakointitilasta muualle ravintolaan, tupakointitiloihin ei tarjoiltu tai viety ruokaa tai juomaa eikä sinne oltu järjestetty oheistoimintaa. Kolmessa kohteessa tupakansavun kulkeutumista muualle ravintolaan ei tarkastettu. Kaikissa tarkastetuissa siirtymäajan saaneissa pubeissa tupakoitsijoille oli varattu enintään puolet ravintolan tarjoilutilan pinta-alasta. Savuttomilla alueilla ei noudatettu tupakointikieltoja yhdessä kohteessa. Viidessä pubissa (7 %) savuttomille varatut alueet eivät olleet savuttomia tai niissä oli havaittavissa merkkejä tupakoinnista. Baaritiski ja mahdollinen pelitila eivät olleet savuttomia viidessä pubissa (7 %). Kolmessa kohteessa (4 %) muut asiakastilat eivät olleet savuttomia tai niissä oli havaittavissa merkkejä savusta. Kuudessa pubissa (9%) savuttomille alueille ei ollut savutonta kulkureittiä. Tarkastetuista siirtymäajan saaneista pubeista 18 (25 %) kohteessa oli puutteita tupakointiopasteissa. 4.3.2. Yökerhot Yökerhoja tarkastettiin ravintolavalvontahankkeen aikana yhteensä 54 kappaletta. Niistä tupakoinnin täyskieltoravintoloita oli 14 (25,9 %), tupakointitilallisia ravintoloita 15 (27,8 %) ja

19 siirtymäajan saaneita ravintoloita 25 (46,3 %) kappaletta (ks. kuva 10.). Tupakkalaki toteutui yökerhojen osalta 44 (81,5 %) tapauksessa. Kuva 10. Tarkastettujen yökerhojen jakautuminen ravintolatyyppien mukaan Kaikissa yökerhoissa, joissa oli tupakoinnin täyskielto, sisätilat olivat täysin savuttomia. Yhden yökerhon (7 %) osalta ei tarkastushetkellä noudatettu tupakointikieltoja. Samoin yhdessä yökerhossa tupakansavu kulkeutui terassilta tai muualta ulkoa avoimen oven, ikkunan, aukon tai ilmanvaihdon kautta ravintolan sisätiloihin. Kolmessa yökerhossa tätä seikkaa ei oltu lainkaan tarkastettu. Tupakointikielto-opasteet olivat puutteellisia neljässä (29 %) yökerhossa. Tupakointitilallisten yökerhojen tarjoilutiloissa noudatettiin tupakointikieltoja, ne olivat savuttomia, eikä niissä ollut merkkejä tupakoinnista. Yhdessäkään tupakointitilallisessa yökerhossa tupakansavu ei kulkeutunut ravintolan ulkopuolelta avoimen oven, ikkunan, aukon tai ilmanvaihdon kautta ravintolan sisätiloihin. Yökerhon tupakointitila ei ollut kahdessa kohteessa (13 %) rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä. Kuudelta (40 %) tarkastetuista yökerhoista puuttui tupakointitilan omavalvontasuunnitelma. Yhdessä tapauksessa (7 %) tupakointitilaan tarjoiltiin tai sinne vietiin ruokia tai juomia. Samoin yhdessä kohteessa tupakansavu levisi tupakointitilasta muualle yökerhoon. Yökerhojen osalta ei esille tullut tapauksia, joissa tupakointitilaan olisi järjestetty oheistoimintaa. Tupakointikielto-opasteissa ja tupakointitilan merkinnöissä oli havaittavissa puutteita viidessä kohteessa (36 %). Siirtymäaikayökerhojen kohdalla kaikissa tarkastetuissa kohteissa enintään puolet oli varattu tupakoitsijoille. Kahdessa tapauksessa (8 %) savuttomilla alueilla ei noudatettu tupakointikieltoja ja savuttomalla puolella oli havaittavissa tupakansavua tai merkkejä tupakoinnista. Baaritiski, mahdollinen pelitila ja muut asiakastilat olivat savuttomia kaikissa yökerhoissa. Yhdessä tapauksessa savuttomille alueille ei ollut savutonta kulkureittiä. Tupakointiopasteissa oli puutteita kuuden (24 %) yökerhon osalta. 4.3.3. Ruokaravintolat Ruokaravintoloita tarkastettiin ravintolavalvontahankkeen aikana yhteensä 112 kappaletta. Tupakoinnin täyskieltoravintoloita oli 68 (60,7 %), tupakointitilallisia ravintoloita 6 (5,4 %) ja siirtymäaikaravintoloita 38 (33,9 %) kappaletta (ks. kuva 11). Tupakkalaki toteutui ruokaravintoloissa 98 (87,5 %) tapauksessa.

20 Kuva 11. Tarkastettujen ruokaravintoloiden jakautuminen ravintolatyyppien mukaan Kaikissa ruokaravintoloissa, joissa oli tupakoinnin täyskielto, ravintolan sisätilat olivat savuttomia, niissä ei ollut havaittavissa merkkejä tupakansavusta ja niissä noudatettiin tarkastushetkellä tupakointikieltoja. Kolmessa (4 %) ruokaravintolassa tupakansavu kulkeutui terassilta tai muualta ulkoa avoimen oven, ikkunan, aukon tai ilmanvaihdon kautta ravintolan sisätiloihin. Tupakointikielto-opasteet olivat puutteellisia 16 (24 %) tapauksessa. Tupakointitilallisten ruokaravintoloiden tarjoilutiloissa noudatettiin tupakointikieltoja, ne olivat savuttomia, eikä niissä ollut merkkejä tupakoinnista. Yhdessäkään tupakointitilallisessa ruokaravintolassa tupakansavu ei kulkeutunut ravintolan ulkopuolelta avoimen oven, ikkunan, aukon tai ilmanvaihdon kautta ravintolan sisätiloihin. Tupakointikielto-opasteissa oli puutteita neljässä kohteessa. Tupakointitila oli kaikissa ruokaravintoloissa rakennusvalvontaviranomaisten hyväksymä. Kahdessa tupakointitilallisessa ruokaravintolassa tupakansavu kulkeutui tupakointitilasta muualle ravintolaan. Tupakointitilojen merkinnöissä oli puutteita kahdessa tapauksessa. Kolmen ruokaravintolan osalta tupakointitilalta puuttui omavalvontasuunnitelma. Missään kohteessa tupakointitiloihin ei tarjoiltu, niihin ei viety ruokia tai juomia, eikä niihin oltu järjestetty muuta oheistoimintaa. Ruokaravintoloiden osalta yhdessä (3 %) tapauksessa tupakoitsijoille oli varattu enemmän kuin puolet tarjoilutilasta. Samoin yhdessä kohteessa savuttomiksi varatut tarjoilutilat eivät olleet savuttomia tai niissä oli havaittavissa merkkejä tupakoinnista. Lisäksi yhdessä ruokaravintolassa savuttomalle alueelle ei ollut savutonta kulkureittiä. Seitsemässä (19 %) tapauksessa oli havaittavissa puutteita tupakointiopasteissa. Siirtymäaikaruokaravintoloiden osalta ei tarkastuksissa jouduttu huomauttamaan muista seikoista. 4.3.4 Seurusteluravintolat Seurusteluravintoloita tarkastettiin ravintolavalvontahankkeen aikana yhteensä 58 kappaletta. Niistä tupakoinnin täyskieltoravintoloita oli 35 (60,3 %), tupakointitilallisia ravintoloita 10 (17,2 %) ja siirtymäajan saaneita ravintoloita 13 (22,4 %) kappaletta (ks. kuva 12.). Tupakkalaki toteutui seurusteluravintoloiden osalta 53 (91,4 %) tapauksessa.

21 Kuva 12. Tarkastettujen seurusteluravintoloiden jakautuminen ravintolatyyppien mukaan Tupakoinnin täyskieltoseurusteluravintoloista yhdessä (3 %) tarkastetussa kohteessa ravintolan sisätilat eivät olleet savuttomia, sisätiloissa oli merkkejä tupakoinnista, eikä tupakointikieltoja noudatettu tarkastuksen aikana. Kolmessa (9 %) kohteessa tupakansavu kulkeutui terassilta tai muualta ulkoa avoimen oven, ikkunan, aukon tai ilmanvaihdon kautta ravintolan sisätiloihin. Seitsemässä (20 %) tapauksessa ravintolan tupakointikielto-opasteissa oli puutteita. Tupakointitilallisten seurusteluravintoloiden tarjoilutilat olivat kaikissa tarkastetuissa tapauksissa savuttomia, niissä ei ollut merkkejä tupakoinnista ja niissä noudatettiin tarkastushetkellä tupakointikieltoja. Kuitenkin viiden kohteen osalta oli tupakointikielto-opasteissa puutteita. Missään kohteessa tupakansavu ei kulkeutunut terassilta tai muualta ulkoa avoimen oven, ikkunan, aukon tai ilmanvaihdon kautta ravintolan sisätiloihin. Tupakointitilallisten seurusteluravintoloiden tupakointitilojen osalta ei esiintynyt tarkastuksien aikana muita ongelmia kuin omavalvontasuunnitelmien ja tupakkatilan merkintöjen puutteet. Omavalvontasuunnitelma puuttui kahden tarkastetun kohteen tupakointitilalta. Merkinnöissä oli puutteita neljässä tapauksessa. Siirtymäajan saaneiden seurusteluravintoloiden osalta puutteita esiintyi ainoastaan opasteissa ja kulkureiteissä. Kolmessa tapauksessa savuttomille alueille ei ollut savutonta kulkureittiä, minkä lisäksi opasteet olivat puutteellisia neljässä kohteessa. 4.4. Tulokset lääneittäin Yleisesti ottaen tupakkalain vastaista toimintaa on läänikohtaisessa tarkastelussa ravintolavalvontahankkeen perusteella tapahtunut läänistä riippuen noin 11-21 % tarkastetuista kohteista. Läänikohtaisia tuloksia vertailtaessa tupakkalaki siis toteutui läänistä riippuen 79-95 % ravintoloista. Prosentuaalinen läänien vertailu tupakkalain toteutumisesta tarkastuskohteissa ei kuitenkaan välttämättä anna oikeaa kuvaa siitä, mikä tilanne todellisuudessa on. Vertailtaessa läänien alueita ravintolavalvontahankkeen eri osa-alueiden osalta minkään yksittäisen läänin tulokset eivät poikenneet silmiinpistävästi muiden tuloksista. Tarkastelussa on otettava huomioon, että läänien alueella kuntien tarkastuskohteita on valittu eri tavalla; painotus täystupakointikielto-, tupakointitilallisten ja siirtymäaikaravintoloiden suhteen on vaihdellut kunnasta toiseen kuten myös tarkastuskohteiden tyyppi 9. Joissakin kunnissa on tarkastuskohteiksi saatettu valita nimenomaisia ongelmatapauksia, kun taas toisissa kohteiden valinta on voitu tehdä muilla perustein. Nämä seikat ovat osaltaan saattaneet vaikuttaa siihen, että joidenkin läänien alueella tupakkalaki toteutui tarkastushetkellä ainakin näennäisesti joko paremmin tai huonommin kuin toisten. 9 Tarkastuskohteiden tyyppejä ovat mm.: pub tai olut- ja drinkkibaari, ruokaravintolat, kahvilat, yökerhot, tanssija seurusteluravintolat.

22 Edellä mainittujen seikkojen perusteella ei läänikohtaista tarkempaa vertailutarkastelua tupakkalain noudattamisesta näin ollen ole tarkoituksenmukaista tehdä. Tämän johtopäätöksen puolesta puhuu myös se, että joissakin tapauksissa otokset jäävät eri ravintolatyyppien osalta niin pieniksi, etteivät tulokset niitä vertailtaessa olisi tilastollisesti kovin luotettavia. Yleisesti ottaen tuloksien perusteella voidaan sanoa, että kaikkien läänien alueella ongelmakohdat tarkastuskohteissa ovat olleet samankaltaisia. Ongelmakohtia käsitellään tarkemmin valtakunnallisten tuloksien tarkastelussa. 4.4.1. Etelä-Suomen lääni Ravintolavalvontahankkeen aikana tarkastettiin Etelä-Suomen läänin alueella yhteensä 128 ravintolaa tai ravitsemisliikettä. Tarkastukset jakaantuivat niin, että tupakoinnin täyskieltoravintoloihin tehtiin 59 (46,1 %) tarkastusta, tupakointitilallisiin ravintoloihin 22 (17,2 %) tarkastusta ja siirtymäajan saaneisiin ravintoloihin 47 (36,7 %) tarkastusta. Ravintola ja ravitsemisliikkeiden tyyppien osalta tarkastuksia tehtiin pub tai olut- ja drinkkibaareihin 79 kappaletta, yökerhoihin 24 kappaletta, seurustelu- ja tanssiravintoloihin 14 kappaletta, ruokaravintoloihin 20 kappaletta, kahviloihin 9 kappaletta ja muihin kohteisiin 3 kappaletta. (ks. kuva 13.) Kuva 13. Etelä-Suomen läänin tarkastuskohteiden jakautuminen ravintolatyypeittäin Etelä-Suomen läänin alueella tarkastetuissa kohteissa tupakkalaki toteutui tarkastushetkellä 101 (78,9 %) kohteessa. 4.4.2. Itä-Suomen lääni Itä-Suomen läänin alueella tarkastettiin ravintolahankkeen aikana yhteensä 74 kohdetta. Tarkastuksia tehtiin 38 (51,4 %) kappaletta ravintoloihin, joissa on tupakoinnin täyskielto, 11 (14,9 %) kappaletta tupakointitilallisiin ravintoloihin ja 25 (33,8 %) kappaletta siirtymäaikaravintoloihin.