SISÄLLYSLUETTELO 2. HENKILÖKUNTA... 5 3. LAATUTYÖSKENTELY... 5 4. OSTOPALVELUT... 6 5. TOIMITILAT... 6 6. JÄSENISTÖ JA JÄSENETUUDET...

Vuosikertomus 2014

SISÄLLYSLUETTELO 1. HALLINTO...4-5 1.1. Yhdistyksen kokoukset 1.2. Hallitus 1.3. Palkkavaliokunta 1.4. Yhteistyö Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa 1.5. Tilintarkastajat 1.6. Ohjesäännöt 2. HENKILÖKUNTA... 5 3. LAATUTYÖSKENTELY... 5 4. OSTOPALVELUT... 6 5. TOIMITILAT... 6 6. JÄSENISTÖ JA JÄSENETUUDET... 6 7. SYÖVÄN ENNALTAEHKÄISY JA VARHAINEN TOTEAMINEN... 6-7 7.1. Luomitarkastukset 7.2. Periytyvyysneuvonta ja syöpäalttiiden henkilöiden seuranta 7.3. Muut tilaisuudet ja yhteistyö 8. LÄÄKÄRIASEMAN VASTAANOTTOTOIMINTA... 7-8 8.1. Lääkärit ja muut ammatinharjoittajat 8.2. Sairaanhoitajat 8.3. Laboratorio 8.4. Rintaproteesien välitys 9. SYÖPÄPOTILAIDEN KUNTOUTUS...8-9 9.1. Kuntoutuspalveluista tiedottaminen 9.2. Tietoillat, tietopäivät ja avokuntoutuskurssit 9.3. Vertaistukihenkilötoiminta 9.4. Vertaistukiryhmät 9.5. Liikunta 9.6. Virkistystoiminta 9.7. Etuusneuvontapuhelin 10. SUOLISTOSYÖVÄN SEULONTA...9-10 11. OPETUS...10 12. TUTKIMUSTOIMINTA...10 13. TALOUS...10-11 13.1. Varsinainen toiminta 13.2. Varainhankinta 13.3. Sijoitus- ja rahoitustoiminta 13.4. Investoinnit 13.5. Tilikauden tulos TULOSLASKELMA...12 TASE...13 TILINTARKASTUSKERTOMUS...14

Hallituksen puheenjohtajan esipuhe Suomen Syöpäyhdistys ja siihen jäsenenä kuuluva Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry on uudessa strategiassaan määritellyt toiminta-ajatuksen ja tarkoituksen: Syöpäjärjestöjen tarkoituksena on syövän voittaminen.se tapahtuu ehkäisemällä syöpään sairastumista, varhentamalla sairauden toteamista ja kehittämällä sen hoitoja. Vuosittain yli 30 000 suomalaistaa sairastuu syöpään. Vuoden jokaisena päivänä yli 80 suomalaistaa saa syöpädiagnoosin. Suomessa elää lähes neljännesmiljoona syöpädiagnoosin saanutta ihmistä. Syöpä aiheuttaa menetettyjä työvuosia ja kuukausien tai loppuelämän ajan pitkäaikaishaittoja. Syöpään sairastuminen on edelleen pelottava ja elämää järisyttävä kokemus. Neuvonta- ja tukipalvelut ovat sairastuneiden, heidän läheisten ja muiden tietoa tarvitsevien käytettävissä. Vertaistuki, neuvonta ja kuntoutumisen tuki antavat potilaalle voimia. Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:llä on kolmannella sektorilla poikkeuksellisen tärkeä tehtävä. Yhdistys järjestää syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sellaisia palveluja, joita julkisella sektorilla ei ole saatavilla. Hoitojen kehittäminen, tukemalla syöpään sairastunutta toipumaan ja elämään rikasta elämää sairaudesta huolimatta on yhdistyksen ydinosaamista. Syöpää voidaan ehkäistä tehokkaasti auttamalla ihmisiä muuttamaan syövän riskiä lisääviä elintapojaan. Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:llä on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta hoitamaan edellä kuvattua toimintaa, jota johtaa ylilääkäri, dosentti Meri-Sisko Vuoristo. Yhdistyksemme vahvasta verkottumisesta ja yhteistyöstä valtakunnalliseen syöpäjärjestökenttään on ansiokkaasti vastannut toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari. Kulunut vuosi 2014 oli ensimmäinen vuoteni hallituksessa ja sen puheenjohtajana. Edeltäjäni sosiaalineuvos Seppo Rantanen hoiti tehtävää määrätietoisesti ja tuloksia tuottavalla tavalla. Tästä on hyvä jatkaa. Hannu Routamaa Hallituksen puheenjohtaja

1. HALLINTO 1.1. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 25.3.2014 ja syyskokous 9.12.2014. Kokouksissa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat ja syyskokouksessa annettiin hallitukselle valtuudet luovuttaa testamentilla yhdistykselle tulevaa kiinteää omaisuutta. Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidettiin 6.10.2014 yhdistyksen poliklinikan ja neuvonta-aseman toimitilojen korjauskustannusten osoittauduttua talousarviossa arvioitua suuremmiksi. 1.2. Hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja mukaan lukien yhdeksän jäsentä ja varajäsentä. Erovuorossa on vuosittain kolme jäsentä ja varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenille ei maksettu palkkaa tai palkkioita. Varsinaiset jäsenet Pankinjohtaja Hannu Routamaa (2014-2016), puheenjohtaja Vastaava sosiaalityöntekijä Pirkko Ollikainen (2012-2014), varapuheenjohtaja Professori Anssi Auvinen (2012-2014) Hallintonotaari Irma Larvila (2013-2015) Ylihoitaja Kaija Leino (2014-2016) Lehtori Irja Murtonen (2014-2016) Sisustusmyyjä Maija Nykänen (2012-2014) Ekonomi Heikki Punkka (2013-2015) Dosentti Minna Tanner (2013-2015) Varajäsenet Hotellinjohtaja Birgit Aikio (2013-2015) Sosiaalityöntekijä Eevi Apponen (2012-2014) Ekonomi Pekka Koski (2014-2016) Yrittäjä Eeva-Liisa Laholuoma (2014-2016) Liikunnanopettaja Harri Merta (2014-2016) Toimitusjohtaja Eero Nieminen (2013-2015) Ekonomi Jouko Pyysalo (2012-2014) Yrittäjä Marika Silmonen (2013-2015) Maanviljelijä Markku Ylijoki (2012-2014) Hallitus piti toimintavuoden aikana kahdeksan kokousta. Yhdistyksen sihteerinä toimi yhdistyksen toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari ja rahastonhoitajana yhdistyksen talouspäällikkö Marjut Anttonen. Hallituksen kokouksiin osallistui myös ylilääkäri Meri-Sisko Vuoristo. 1.3. Palkkavaliokunta Yhdistyksen henkilökunnan palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä varten oli palkkavaliokunta, jonka puheenjohtajana oli Hannu Routamaa ja jäseninä Pirkko Ollikainen ja Kaija Leino. Sihteerinä toimi Marja-Liisa Kotisaari. 1.4. Yhteistyö Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa Yhdistyksen edustajana valtuuskunnan jäsenenä oli vastaava sosiaalityöntekijä Pirkko Ollikainen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä oli sisustusmyyjä Maija Nykänen. Yhdistyksen edustajana järjestövaliokunnassa oli Maija Nykänen. Järjestövaliokunta kokoontui neljä kertaa. Valiokunnassa valmisteltiin järjestöpoliittisia kysymyksiä Suomen Syöpäyhdistyksen käsiteltäviksi. Keskeisimpiä olivat syöpäjärjestöjen kehittämiseen, yhteistyöhön ja rahoitukseen liittyvät asiat. Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteerin dosentti Sakari Karjalaisen johdolla pidettiin säännöllisesti syöpäjärjestöjen työntekijäjohdon kokouksia, joissa sovitettiin yhteen syöpäjärjestöjen toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyödynnettiin eri jäsenjärjestöjen osaamista. Yhdistys osallistui aktiivisesti syöpäjärjestöjen strategian uudistamiseen. Pääsihteeri Sakari Karjalainen kuuli yhdistyksen edustajia strategian uudistamiseen liittyvissä asioissa huhtikuussa, ja lausuntonsa strategiasta yhdistys antoi syyskuussa Suomen Syöpäyhdistykselle. Suomen Syöpäyhdistys hyväksyi strategian 2020 syyskokouksessaan joulukuussa. Sen jälkeen Suomen Syöpäyhdistys käynnisti strategian yksikohtaisen suunnittelun yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. 1.5. Tilintarkastajat Yhdistyksen varsinaisina tilintarkastajina toimivat edelleen taloustieteiden maisteri, KHT Mirja Juusela ja KHT Marko Vehniä. Varatilintarkastajina olivat ekonomi, KHT Kalle Kotka ja KHT Antti Niemistö. Tilintarkastajat olivat Idman Vilén Grant Thornton Oy:stä. 4

1.6. Ohjesäännöt Yhdistyksen toiminnan järjestämistä varten oli työjärjestys ja talouden hoitamista varten taloussääntö. Tietoturvasta oli myös ohjesääntö. Poliklinikkaa ja neuvontaasemaa, suolistosyövän seulontaa ja taloustoimistoa varten oli laatukäsikirja. 2. HENKILÖKUNTA Yhdistyksessä oli keskimäärin 17 työntekijää. Työntekijöiden täydennyskoulutusvaatimukset on määritelty ammattitehtäväkohtaisesti yhteistyössä henkilökunnan kanssa pitäen lähtökohtana sitä, mitä julkisessa terveydenhuollossa edellytetään henkilökunnalta. Vähimmäisvaatimukseksi on asetettu terveydenhuollon ammattihenkilöille kolme ja muille työntekijöille kaksi koulutuspäivää kalenterivuodessa. Kalenterivuosittain tehtävässä koulutussuunnitelmassa asetettiin etusijalle syöpäjärjestöjen järjestämä koulutus. Lisäksi järjestettiin työpaikkakoulutusta. Vähimmäisvaatimukset täyttyivät lähes kaikkien työntekijöiden osalta. Koulutusta varten oli edelleen mahdollisuus saada 15 palkallista opintovapaapäivää kalenterivuodessa. Johtoryhmään kuuluivat, toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari, talouspäällikkö Marjut Anttonen, ylilääkäri Meri-Sisko Vuoristo sekä osastonhoitaja Riitta Toivonen ja osastonhoitaja Tarja Kangassalo. Johtoryhmä suunnitteli, arvioi ja koordinoi yhdistyksen toimintaa toimitusjohtajan johdolla. Eri toimintayksiköt pitivät kuukausittain osastokokouksia. Lisäksi pidettiin lähes viikoittain koko henkilökunnalle tarkoitettu tiedotuspalaveri. Henkilökunnan työterveyshuolto oli järjestetty Tampereen Työterveys ry:ssä. Työntekijöiden terveydentilaa ja työssä selviytymistä seurattiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaoloja, ilman ennalta tiedossa olleita pitkiä sairauspoissaoloja, oli työpäivistä laskettuna yhteensä 3,2 prosenttia. Vuoden aikana oli kuitenkin useampi pitkä sairauspoissaolo, jonka vuoksi jouduttiin palkkaamaan sijaisia. Lisäksi oli muutamia poissaoloja alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi. Terveydenhuollon palveluista vastaavana johtajana oli dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo. Potilasasiamiehenä toimi oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Marja-Liisa Kotisaari. Tietosuojavastaavana oli yhteiskuntatieteiden maisteri, suunnittelija Marika Lindgren. Hän toimi myös laatupäällikkönä. Yhdistyksen työsuojelupäällikkönä oli talouspäällikkö. Henkilökunta oli valinnut keskuudestaan työsuojeluvaltuutetuksi Marjo Virkin. Työnantajana yhdistys on järjestäytynyt Terveyspalvelualan Liittoon. Yhdistyksessä sovellettiin muihin kuin sopimuspalkkaisiin Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry:n välillä solmittua työehtosopimusta. 3. LAATUTYÖSKENTELY Syöpäjärjestöissä hyväksytyt arvot eli inhimillisyys, totuudellisuus, riippumattomuus ja yhteisvastuullisuus loivat perustan yhdistyksen laatupolitiikalle, johon henkilökunta oli hyvin sitoutunut. Yhdistyksen laatupolitiikka rakentuu neljälle pääperiaatteelle, joita ovat seuraavat: 1. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja niiden täyttäminen. 2. Toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja lääkintäeettisiä periaatteita. Potilaan ainutkertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan sekä hoitosuhteen luottamuksellisuutta. Huolehditaan siitä, että potilaat voivat käyttää yhdistyksen palveluita turvallisesti. 3. Henkilökunta on osaavaa sekä työhönsä motivoitunutta ja sitoutunutta. 4. Toimintaa seurataan, mitataan ja kehitetään jatkuvasti. 5. Yhdistykselle uskottuja varoja arvostetaan ja varojen käytössä toimitaan taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Työntekijöiden hyvinvointiin panostettiin monipuolisesti. Erityisesti kannustettiin työntekijöitä liikuntaan sopimalla edullisesta liikuntamahdollisuudesta tamperelaisen liikuntakeskuksen kanssa ja tukemalla liikuntaseteleiden hankkimista. 5

Yhdistyksen laatujärjestelmä ei ollut toimintavuonna auditoitu ulkoisesti. Johtoryhmä valmisteli laatujärjestelmään parannuksia, mutta ulkoista auditointia ei ehditty tehdä toimintavuonna. Yhdistyksessä toimittiin kuitenkin laatukäsikirjan mukaisesti. 4. OSTOPALVELUT Toimitilojen siivous ostettiin HH-Kiinteistöpalvelut Oy:ltä ja ympäristönhuolto Lassila & Tikanoja Oyj:ltä, puhelinjärjestelmä Integral Suomi Oy:ltä, tietohallintotukipalvelut Canorama Oy:ltä ja seulontamateriaalin järjestämistyötä Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien Epilän toimintakeskukselta. Tampereen Kirjanpitotoimistolta ostettiin kirjanpito ja palkanlaskenta. 5. TOIMITILAT Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat Tampereella osoitteessa Hämeenkatu 5 A, 7. ja 8. kerroksessa. Toimitilat remontoitiin toimivuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Tilojen ja kalustuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Ruut Ronni. Lisäksi yhdistyksellä on kokous- ja kerhohuoneisto Koskenparras Tampereella osoitteessa Pellavatehtaankatu 12. Toimitilat ovat yhdistyksen omistamia. 6. JÄSENISTÖ JA JÄSENETUUDET Yhdistykseen liittyi toimintavuonna 773 uutta jäsentä, mikä oli 155 vähemmän kuin vuonna 2013. Jäsenrekisteristä poistettiin vuoden lopussa jäsenet, jotka eivät olleet maksaneet jäsenmaksuaan kahteen vuoteen sekä yhdistyksestä eronneet ja kuolleet jäsenet. Toimintavuoden lopussa jäsenmäärä oli 21 329, mikä oli 373 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Jäsenistä ainaisjäseniä oli 4 209 ja vuosijäseniä 17 120. Yhteisöjäseninä yhdistyksessä oli kuten edellisenäkin vuotena viisi Pirkanmaan kuntaa eli Orivesi, Tampere, Urjala, Vesilahti ja Virrat. Tampereen kaupunki erosi yhdistyksen, kuten monien muidenkin yhdistyksen, jäsenyydestä vuoden 2015 alusta lukien. Vuosijäsenen jäsenmaksu oli Suomen Syöpäyhdistyksen suosituksen mukaisesti 22,00 euroa. Yhteisöjäsenenä olevan kunnan jäsenmaksu oli viisi senttiä kunnan asukkaalta sekä muun yhteisöjäsenen 150,00 euroa. Ainaisjäsenet olivat jäsenmaksusta vapautettuja. Jäsenmaksun hintaan sisältyi Syöpä-Cancer -lehden vuosikerta. Jäsenmaksutuottoja kertyi yhteensä 389 620 euroa. Jäsenetuna maksettiin hoitopäiväkorvauksia jäseninä oleville syöpäpotilaille yhteensä 68 000 euroa, mikä oli 5900 euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Jäsenille annettiin alennusta joistakin yhdistyksen poliklinikan palveluista. Mammografiatutkimuksista jäsenet saivat alennusta Tampereen Röntgenkeskuksessa ja Suomen Terveystalon Tampereen seudulla sijaitsevissa toimipisteissä. Viking Line Abp lahjoitti jokaiselle yhdistyksen jäsenelle lahjakortin laivaristeilyä varten ja osallistui jäsenpostituksen postituskuluihin. Jäsenillä oli mahdollisuus hankkia Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressistä liikuntapalveluja alennettuun hintaan. Jäsenenä olevat syöpäpotilaat saivat korvauksetta myös varatuomarin antamaa oikeudellista neuvontaa sairauteensa liittyvissä kysymyksissä. 7. SYÖPÄRISKIN PIENENTÄMISEEN JA SYÖVÄN VARHAISEEN TOTEA- MISEEN TÄHTÄÄVÄ TOIMINTA 7.1. Luomitarkastukset Väestön lisääntynyt tietoisuus ihosyövistä näkyi käyntimäärien kasvuna sairaanhoitajien suorittamissa luomitarkastuksissa. Yhteensä 2864 potilasta kävi luomitarkastuksissa sisältäen alla mainitut kampanjat yhdistyksen poliklinikalla ja neuvonta-asemalla Tampereella sekä kuudessa pirkanmaalaisessa kunnassa. Luomia oli mahdollisuus tarkastuttaa myös luomihuolikampanjoiden yhteydessä, joita pidettiin Tampereella kahdesti, toukokuussa kolmipäiväisenä ja syyskuussa kaksipäiväisenä. Osa päivistä oli suunnattu yli 50-vuotiaille miehille, mikä sai mediassa runsaasti huomiota. Tätä ryhmää varten tehtiin myös esite yhteistyössä muusikko Pate Mustajärven kanssa. Luomihuolipäiviin osallistui yhteensä 296 henkilöä, joista 165 miestä 50+ päivinä. Luomikampanjoita pidettiin myös Akaassa, Luopioisissa ja Sastamalassa. Niissä kävi yhteensä 131 asiakasta. 6

7.2. Periytyvyysneuvonta ja syöpäalttiiden henkilöiden seuranta Syövän periytyvyyttä koskevissa asioissa jatkettiin yhteistyötä Tampereen yliopistollisen sairaalan perinnöllisyyspoliklinikan ja syöpätautien vastuualueen sekä Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Toimintavuoden aikana periytyvyysneuvonnassa kävi 19 asiakasta. Hyvä yhteistyö mahdollisti konsultoinnin ja tarvittaessa asiakkaiden joustavan ohjaamisen jatkotutkimuksiin. Yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan eri erikoisalojen kanssa päivitettiin suuren perinnöllisen rintasyöpä- ja munasarjasyöpäriskin henkilöiden seurantaohjelma. Sen piirissä yhdistyksen poliklinikalla kävi vuositarkastuksessa 24 naista ja kaikkiaan vuoden lopussa seurannan parissa oli 33 naista. 7.3. Muut tilaisuudet ja yhteistyö Yhdistyksen ylilääkäri kävi luennoimassa Kangasalla yleisötilaisuudessa syövän riskitekijöistä. Yhdistyksen sairaanhoitaja kävi kertomassa yhdistyksen toiminnasta ja ihomuutoksista muun muassa Eläkeliiton järjestämissä tilaisuuksissa Kihniössä, Suodenniemellä ja Kangasalla. Näiden luentojen osallistujamäärä oli yhteensä 150. Myös Valmetin eläkeläisille esiteltiin yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen sairaanhoitaja ja vertaistukihenkilö osallistuivat toimintavuoden aikana 11 kertaa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa järjestettyyn ensitietotilaisuuteen syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Näissä tilaisuuksissa osallistujia oli vuoden aikana noin 350. Lisäksi sairaanhoitaja kävi esittelemässä yhdistyksen toimintaa sairaalan syövänhoidon vastuualueen henkilökunnalle. Yhdistyksen ja julkisen terveydenhuollon välisen yhteistyön merkeissä järjestettiin Tampereen kaupungin terveysasemien asiakkaille ja työntekijöille aulainfoja Tammelan palvelukeskuksessa ja Tipotien terveysasemalla. Yhdistyksen toimintaa esiteltiin näissä paikoissa myös omahoitotapahtumissa, joissa kävijöitä oli noin sata. Lisäksi Tampereen kaupungin terveysasemilla olevilla näyttötauluilla oli yhdistyksen toiminnan esittelyä. Yhdistyksen toimintaan kävi tutustumassa muun muassa Tampereen seurakuntien Epilän toimintakeskuksen asiakkaita ja henkilökuntaa. 8. LÄÄKÄRIASEMAN VASTAANOTTOTOIMINTA 8.1. Lääkärit ja muut ammatinharjoittajat Yhdistyksellä on yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa tarjotaan lääkäreiden polikliinisia vastaanottopalveluja syöpätautien alalla ja niihin läheisesti liittyvillä erikoisaloilla. Vastaanottoa pitäviä erikoislääkäreitä oli poliklinikalla onkologiylilääkärin lisäksi 10. Edustettuina olivat gynekologian, ihotautien, kirurgian ja urologian erikoisalat sekä toimintavuonna mukaan tulleet plastiikkakirurgia ja perinnöllisyyslääketiede. Vastaanottokäyntejä erikoislääkäreillä oli yhteensä 2279, mikä oli 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vastaanottoa pitivät myös fysioterapeutti ja lymfaterapeutti. Toimintavuonna myös psykoterapeutti-sairaanhoitaja aloitti vastaanoton. Sähköiseen lääkemääräysjärjestelmään siirryttiin helmikuussa. 8.2. Sairaanhoitajat Henkilökohtaisissa tapaamisissa ja puhelinkeskusteluissa potilaille ja omaisille annettiin tietoa ja neuvontaa eri syöpätaudeista, syövän hoitomuodoista ja hoitojen sivuvaikutuksista sekä kuntoutuksesta yhdistyksen poliklinikalla ja neuvonta-asemalla Tampereella. Sairaanhoitajien vastaanotolla suoritettiin myös ompeleiden ja dreenien poistoja, verenpaineen mittauksia ja annettiin lääkeinjektioita. Syöpäsairaanhoitajien vastaanottotoimintaa järjestettiin myös terveysaseman tiloissa Ikaalisissa, Orivedellä, Parkanossa, Ruovedellä, Sastamalassa ja Valkeakoskella. Vastaanotto oli kerran kuukaudessa kesäkautta lukuun ottamatta. Vastaanotolla kävi 3-10 potilasta päivässä ja yhteensä 373 potilasta toimintavuonna. Sairaanhoitajien vastaanottotoiminta lisääntyi merkittävästi eli 24 prosentilla edellisvuodesta. Kaikkiaan vastaanottokäyntejä ja puhelinkontakteja sairaanhoitajilla oli Tampereella ja lähikunnissa 4642. Niistä valtaosa oli luomitarkastuksia. Muita kontakteja oli 1778 (38 %). 7

8.3. Laboratorio Poliklinikan laboratoriotoiminta oli vastaanottotoimintaa tukevaa ja laajuudeltaan vähäistä. Laboratoriossa otettiin hematologian ja kliinisen kemian alan verinäytteitä. Myös muutamia tutkimusverinäytteitä otettiin. Gynekologisia irtosolunäytteitä otettiin kaikkiaan 412 ja histologisia näytteitä 364 lähinnä ihomuutoksista. Näytteet tutkittiin Yhtyneet Medix -laboratoriossa. 8.4. Rintaproteesien välitys Syöpäyhdistys toimi rintasyöpäpotilaiden rintaproteesien välittäjänä. Potilaat hakeutuivat julkisen terveydenhuollon maksusitoumuksella yhdistyksen poliklinikalle. Toimintavuonna proteesin sai 734 naista. Määrä oli samaa luokkaa kahtena edellisenä vuonna. 9. SYÖPÄPOTILAIDEN KUNTOUTUS 9.1. Kuntoutuspalveluista tiedottaminen Syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukeminen olivat keskeisessä asemassa yhdistyksen kuntoutustoiminnassa. Toiminnalla täydennettiin julkista terveydenhuoltoa järjestämällä sellaista kuntoutusta, jota ei ole muualla saatavilla, potilaiden ja heidän läheistensä tarpeet huomioon ottaen. Yhdistyksen sairaanhoitaja oli tavattavissa Tampereen yliopistollisen sairaalan naistentautien ja syöpätautien vastuualueen toimipisteissä kuukausittain. Poliklinikalla ja vuodeosastoilla olevilla potilailla oli tuolloin mahdollisuus henkilökohtaisesti saada tietoa yhdistyksen tarjoamista tukipalveluista. Palveluista tiedotettiin myös yhdistyksen kotisivuilla. Toimintavuoden lopussa toiminta-alueen sairaaloiden syöpäpotilaita hoitavista yksiköistä ja terveyskeskuksista yhteyshoitajia oli 106. 9.2. Tietoillat, tietopäivät ja avokuntoutuskurssit Kaikille avoimissa tietoilloissa asiantuntijat luennoivat erilaisista syöpäsairauksista ja niistä toipumiseen liittyvistä aiheista. Luennon jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus käydä keskustelua asiantuntijan kanssa. Tietoiltoja järjestettiin kerran kuukaudessa yhteensä yhdeksän ja niissä oli osallistujia yhteensä 117. Tietopäiviä järjestettiin kuusi. Tietopäivä koostui asiantuntijaluennoista. Sairastuneet saivat tietoa syövästä, hoitomuodoista ja selviytymisestä sairauden aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Tietopäivä järjestettiin suolistosyöpään sairastuneille, lymfoomapotilaille ja heidän läheisilleen sekä gynekologista syöpää sairastaville. Rintasyöpään sairastuneille järjestettiin kolme tietopäivää. Osallistujia oli yhteensä 57. Avokuntoutuskursseja toteutui kolme. Kaksi kurssia järjestettiin rintasyöpään sairastuneille hoitojen päättymisen jälkeen. Näiden kurssien painopiste oli liikunnassa. Kolmas avokuntoutuskurssi oli mitä tahansa syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Pariskunnille tarkoitettu kurssi Sinä, minä ja me parisuhteessa syövästä eteenpäin peruuntui ilmoittautuneiden vähäisyyden takia. Asiantuntijoita olivat syöpätautien erikoislääkärit, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, sosiaalipsykologi, psykologi, seksuaaliterapeutti, sairaanhoitaja sekä vertaistukihenkilöt. Osallistujia avokuntoutuskursseilla oli yhteensä 25. Syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään ohjattiin valtakunnallisille sopeutumisvalmennuskursseille eri puolelle Suomea muun muassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestettäville kursseille. 9.3. Vertaistukihenkilötoiminta Yhdistyksessä toimi 8 rintasyöpäpotilaiden, 3 eturauhassyöpäpotilaiden ja 10 muiden syöpäsairaiden potilaiden vertaistukihenkilöä eri puolilla yhdistyksen toiminta-aluetta. Toimintavuoden aikana he tapasivat 47 vastasairastunutta henkilöä. 8

Vertaistukihenkilöt luennoivat yhdistyksen järjestämillä kursseilla ja koulutustilaisuuksissa ja he ohjasivat vertaistukiryhmiä. Tampereen yliopistollisen sairaalan järjestämissä ensitietotilaisuuksissa vertaistukihenkilö oli mukana 11 kertaa vuoden aikana. Heitä haastateltiin myös eri tiedotusvälineissä. Vertaistukihenkilöille järjestettiin toiminnanohjausta sekä ryhmässä että henkilökohtaisesti. Kerran vuodessa toteutettiin ryhmätyönohjaus. Vertaistukihenkilöt olivat sairaanhoitajan ohjaamana sekä arvioimassa että suunnittelemassa vertaistukihenkilötoimintaa. Kerran kuukaudessa yhdistyksen tiloissa järjestettiin keskustelukahvila, jossa keskustelua johdatteli kaksi vertaistukihenkilöä. Keskustelukahvilassa kävi yhteensä 69 syöpään sairastunutta. Syöpäjärjestöissä oli käynnissä vertaistukitoiminnan kehittämishanke. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja ajantasaistaa syöpäjärjestöjen vertaistukitoiminta ja vertaistukihenkilöiden koulutus. Uudistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2015. 9.4. Vertaistukiryhmät Tampereella toimi seniorien Potilaskerho, joka kokoontui viikoittain. Kerhopäivinä osallistujia oli runsas 50. Kerho järjesti muun muassa luentoja, keskustelua ja retkiä. Ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen osallistui sairaanhoitaja. Lisäksi Tampereella toimi kolme sairauskohtaista vertaistukiryhmää; rintasyöpään sairastuneille, eturauhassyöpään sairastuneille sekä aivokasvainpotilaille ja heidän läheisilleen. Näissä ryhmissä ohjaajana toimi joko vertaistukihenkilö yksin tai yhdessä sosiaalipsykologin tai sairaanhoitajan kanssa. Vertaistukiryhmät kokoontuivat myös Hämeenkyrössä, Kangasalalla, Nokialla, Ruovedellä, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Virroilla. Vertaistukiryhmän toiminnasta vastasi paikkakunnalla asuva, syövän sairastanut henkilö. Sairaanhoitaja koordinoi ryhmien toimintaa. 9.5. Liikunta Yhteistyössä Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressin kanssa järjestettiin syöpään sairastuneille kuntopiiriliikuntaa. Allasvoimistelua järjestettiin Viola-kodin tiloissa Tampereella. Lisäksi toteutettiin käsien nestekiertoa parantava lymfaryhmä. Liikuntaryhmissä oli yhteensä noin 60 osallistujaa. 9.6. Virkistystoiminta Virkistysretki syöpään sairastuneille järjestettiin syyskuussa Tallinnaan. Retkelle osallistui yhteensä 20 henkilöä. Osastonhoitaja toimi retken ohjaajana. Lokakuussa Tampereen ammattikorkeakoulun 21 sairaanhoitajaopiskelijaa toimi Roosa-nauha kampanjan lipaskerääjinä yhden päivän ajan. Opiskelijoille luennoitiin ennen keräyksen alkua rintasyövästä ja yhdistyksestä terveydenhuollon ammattihenkilön työpaikkana. Jokaiselle neljälle virkistysviikolle Tampereen kylpylässä osallistui syöpään sairastunut yhdistyksen jäsen perheineen. 9.7. Etuusneuvontapuhelin Yhdistys vastasi Syöpäsäätiön ylläpitämän valtakunnallisen etuusneuvontapuhelimen hoitamisesta. Puhelin oli avoinna keskiviikkoisin kaksi tuntia. Neuvontapuhelimessa annettiin syöpäpotilaille neuvontaa potilaan oikeuksiin, toimeentuloon, vammais- ja sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa kerran viikossa kahden tunnin ajan. Eniten soittajille aiheuttivat ongelmia toimeentuloon liittyvät kysymykset. Neuvontapuhelimessä vuorotteli vastaajana neljä henkilöä. 10. SUOLISTOSYÖVÄN SEULONTA Vuonna 2004 käynnistetty suolistosyöpien seulonta jatkui syöpäjärjestöjen asiantuntijaryhmän laatiman seulontaohjelman mukaisesti (Malila N, Anttila A, Elovainio L, Hakulinen T, Järvinen H, Pikkarainen P, Rautalahti M ja Hakama M). Seulonnan järjestäminen oli kunnille vapaaehtoista kansanterveystyötä. Kunnat järjestivät seulonnan hankkimalla sen ostopalveluna Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen poliklinikalta ja neuvonta-asemalta, jossa toimi valtakunnallinen seulontakeskus. Seulontaa järjesti 164 kuntaa, joista 10 oli Pirkanmaalta. Seulontatestinä käytettiin ulosteen piilevän veren osoittavaa testiä (Hemoccult ), joka lähetettiin seulottaville postitse. Seulottavat palauttivat näytteen tutkittavaksi yhdistyksen seulontakeskukseen. Jos ulostenäytteessä todettiin verta, ohjattiin seulottava kotikuntaan suoliston tähystystä eli kolonoskopiaa varten. 9

Toimintavuonna seulontakeskuksesta lähetettiin 89 174 kutsua. Alustavien tulosten mukaan seulontaan osallistuminen oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna. Kutsutuista naisista 72 % ja miehistä 58 % palautti näytteen analysoitavaksi (kaikista 65 %). Ulostenäyte oli positiivinen 2,2 %:lla naisista ja 3,8 %:lla miehistä (kaikista 3 %). Vuoden 2014 tulokset valmistuvat elokuussa 2015. Walesista, Iso-Britanniasta kansallisen suolistosyövän seulontaorganisaation henkilöstöä kävi tutustumassa suomalaiseen seulontaohjelmaan toukokuussa. Suolistosyövän seulontaa arvioi valtakunnallinen ryhmä, jossa oli jäseninä myös yhdistyksen ylilääkäri ja toimitusjohtaja. Paikalliseen arviointiryhmään kuuluivat yhdistyksen henkilökunnan lisäksi Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila sekä biokemisti, FT Outi Malminiemi ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, LT Marja Hyöty. Toimintavuonna saavutettiin riittävän suuri otoskoko suolistosyövän seulonnan vaikuttavuuden analysoimiseksi. Vielä usean vuoden seuranta-aika on tarpeen, jotta lopullinen vaikuttavuusarvio seulonnasta suolistosyöpäkuolleisuuden mahdollisena vähentäjänä voidaan tehdä. 11. OPETUS Yhdistyksen toimintamuotoja esiteltiin opiskelijaryhmille opintokäynneillä. Opintokäynneillä kävi 347 sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijaa Tampereelta ja Hämeenlinnasta. Aalto yliopiston kaksi taideterapiaopiskelijaa toteutti työharjoitteluna taideterapiakurssin rintasyöpään sairastuneiden vertaistukiryhmässä. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija aloitti opinnäytetyön tekemisen aiheesta Syöpäsairaanhoitajan kuntavastaanottotoiminnan kehittäminen. Yhdistys vastasi syöpäjärjestöjen neuvontahoitajien luomitarkastuskoulutuksesta. Toimintavuonna koulutukseen osallistui kaksi sairaanhoitajaa muista syöpäyhdistyksistä toukokuun luomikampanjan yhteydessä. Tampereella ja Hämeenlinnassa. Ylilääkäri osallistui myös Turussa pidetyn pohjoismaisen melanoomakokouksen suunnitteluun, järjestelyihin ja puheenjohtajan velvollisuuksiin sekä kävi esitelmöimässä suolistosyövän seulonnasta geriatrisen onkologian kongressissa Lissabonissa Portugalissa. 12. TUTKIMUSTOIMINTA Yhdistys on ainoana suomalaisena keskuksena mukana vaihdevuosi-iän ohittaneille naisille suunnatussa kansainvälissä rintasyövän ehkäisyä selvittävässä kaksiosaisessa lääketutkimuksessa IBIS II, joka alkoi vuonna 2003. Tutkimukseen otettiin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä 6844 naista. Näistä 134 oli Suomesta, ja toimintavuoden lopussa seurannassa yhdistyksen poliklinikalla oli 92 naista. Lääkehoitoa sai vuoden lopussa enää 3 potilasta. IBIS II -preventiotutkimuksen tulokset julkaistiin The Lancet -lehdessä joulukuussa 2013. Niistä tiedotettiin kirjeitse tutkimukseen osallistuneille. Toistaiseksi heille ei ole aiheutunut muita toimenpiteitä. 13. TALOUS 13.1. Varsinainen toiminta Yhdistyksen varsinaisen toiminnan päätoimialat ovat poliklinikka, neuvonta-asema ja suolistosyövän seulonta sekä hallinto, sisältäen myös järjestötoiminnan. Vuonna 2014 varsinaisen toiminnan tuotot olivat 1,32 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden tuottoihin verrattuna oli 3,6 %. Toimitilojen remontti kasvatti kuluja tilikauden aikana 100 000 euroa. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,6 %. ollen 2,21 miljoonaa euroa. Raha-automaattiyhdistyksen tukea yhdistys sai Suomen Syöpäyhdistykselle myönnetystä kuntoutusavustuksesta 8019 euroa kuntoutuskurssien järjestämiseen. Opintotoiminnan Keskusliitto ry:ltä saatiin tukea potilasryhmien ja -tilaisuuksien järjestämiseen 666 euroa. Yhdistyksen ylilääkäri kävi luennoimassa terveydenhuollon ammattihenkilöille ja syöpäjärjestöjen omalle henkilökunnalle tarkoitetuissa koulutustilaisuuksissa 10

13.2. Varainhankinta Yhdistyksen varainhankinnan nettotuotto oli noin 784 000 euroa. Edellisenä vuonna varainhankinnasta kertyi 719 000 euroa. Varainhankinta koostuu jäsenmaksuista 390 000 euroa, lahjoituksista 123 000 euroa, keräystuotoista 14 000 euroa sekä testamenttituotoista 264 000 euroa. Lahjoitukset yhteisöiltä: Pirkanmaan Kansanterveys ry 50 000,00 Paavo Sirén testamenttisäätiö 16 000,00 Syöpäsäätiö 40 000,00 Gramex-korvaus 826,13 Canorama Oy 500,00 Syöpäsäätiön lahjoitus oli kohdennettu syöpätauteihin liittyvään neuvontaan. Lisäksi saatiin lahjoituksia useilta yksityishenkilöiltä. Tero Keinäsen, Aimo Kokkolan, Arja Kouhian ja Erkki Rantasen merkkipäiviä muistettiin lahjoituksella yhdistykselle. Vuokratuotot olivat 154 000 euroa ja näihin liittyviä osakehuoneistojen ylläpitokuluja oli 91 000 euroa. Metsän myynnistä saatiin tuottoja 54 700. Metsätilan hoidosta aiheutui kuluja 8 700 euroa. 13.4. Investoinnit Toimintavuonna ei tehty merkittäviä investointeja. 13.5. Tilikauden tulos Tilikauden tulos oli 140 633,22 euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna tulos oli 26 629,20 euroa ylijäämäinen. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli noin 52 000 euroa enemmän verrattuna vuoteen 2013. Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojen ansiosta tulos on kuitenkin ylijäämäinen. Taseen loppusumma oli 6 383 334,50 euroa. Edellisen vuoden taseen loppusumma oli 6 238 115,90 euroa. Toivo Meriläisen, Kati Mustosen, Irma Rouvarin, Leena Sinisalon, Ritva Suoniemen ja Heimo Tapion muistoa kunnioitettiin yhdistykselle osoitetuilla muistorahoilla. Testamenttilahjoituksia saatiin Erkki Kummun, Marjatta Lahden ja Irma Luojuksen jälkeen. Keräystuotot koostuivat jäsenten maksamista tukimaksuista ja nettikeräyksestä. 13.3. Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yhdistyksen sijoitus-ja rahoitustoiminnan tuotot koostuvat osinko- ja korkotuotoista, vuokratuotoista, metsätilan tuotoista ja sijoitusomaisuuden myyntituotoista. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotto oli noin 255 000 euroa. Edellisen vuoden nettotuotto oli noin 150 000 euroa. Osinko- ja korkotuottoja kertyi 66 000 euroa sekä myyntivoittoja 137 000 euroa. Luovutustappioita kirjattiin 39 000 euroa ja tilinpäätökseen sijoitusten arvonalennuksia 16 000 euroa. 11

PIRKANMAAN SYÖPÄYHDISTYS RY TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 1 316 079,28 1 269 723,70 Kulut Henkilöstökulut -841 682,71-806 686,59 Poistot -49 788,17-44 652,08 Muut kulut -1 323 034,23-1 265 112,67 Kulut yhteensä -2 214 505,11-2 116 451,34 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -898 425,83-846 727,64 VARAINHANKINTA Tuotot 792 205,72 724 486,53 Kulut -8 328,16-5 388,14 Yhteensä 783 877,56 719 098,39 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -114 548,27-127 629,25 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 412 631,42 372 005,25 Kulut -157 419,93-222 746,80 Yhteensä 255 211,49 149 258,45 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 140 663,22 21 629,20 YLEISAVUSTUKSET 0,00 8 000,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 140 663,22 29 629,20 12

PIRKANMAAN SYÖPÄYHDISTYS RY TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 153 787,57 164 165,04 Aineelliset hyödykkeet 476 930,19 456 461,58 Sijoitukset 5 284 108,79 5 267 343,08 Pysyvät vastaavat yhteensä 5 914 826,55 5 887 969,70 VAIHTUVAT VASTAAVA Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 51 222,84 57 910,91 Vaihto-omaisuus yhteensä 51 222,84 57 910,91 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 37 896,54 31 969,49 Siirtosaamiset 136 353,17 83 438,44 Lyhytaikaiset yhteensä 174 249,71 155 407,93 Rahat ja pankkisaamiset 243 035,40 176 827,36 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 468 507,95 350 146,20 VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 383 334,50 6 238 115,90 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Yhdistyksen peruspääoma 168 187,93 168 187,93 Rahastot 4 298 749,22 4 298 749,22 Ed. tilikausien ylijäämä 1 539 962,59 1 510 333, 39 Tilikauden yli/-alijäämä 140 663,22 29 629,20 Oma pääoma yhteensä 6 147 562,96 6 006 899,74 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 60 434,47 37 360,01 Muut velat 33 942,32 38 181,22 Siirtovelat 141 394,75 155 674,93 Lyhytaikaiset yhteensä 235 771,54 231 216 16 Vieras pääoma yhteensä 235 771,54 231 216,16 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 383 334,50 6 238 115,90 Tuloslaskelma ja tase ovat lyhennelmiä virallisesta. 13

TILINTARKASTUSKERTOMUS Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Tampereella, 17. päivänä helmikuuta 2015 Mirja Juusela, KHT Marko Vehniä, KHT 14

Hämeenkatu 5 A, 7. krs PL 190, 33101 Tampere Puh. 03 2499 111 www.pirkanmaansyopayhdistys.fi