Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015

Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien tarkkailu... 5 3.3 Suotovesien tarkkailu... 5 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu... 5 4 Vuoden 2014 sää... 6 5 Vuoden 2014 velvoitetarkkailun tulokset... 7 5.1 Pintavedet... 7 5.2 Pohjavedet... 9 5.3 Suotovedet... 11 5.4 Kaatopaikkakaasut... 12 6 Tulosten tarkastelu... 13 6.1 Pintaveden laatu... 13 6.2 Pohjaveden laatu... 13 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus... 13 7 Yhteenveto... 14 8 Liitteet... 14 2

1 JOHDANTO Pietarsaaren keskustan käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Pietarsaaren kaupungin rajan läheisyydessä, pääosin Pedersören kunnan alueella. Jätteiden sijoitus kaatopaikalle on aloitettu vuonna 1958 ja toiminta on jatkunut vuoteen 1993 saakka. Kyseisenä aikana kaatopaikalle on toimitettu jätteitä yhteensä noin 640 000 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettu jäte on pääosin yhdyskunta-, rakennus-, muovi- ja tupakkateollisuuden jätettä, kuivattuja ja märkiä jätevesilietteitä sekä vaarallista jätettä (ent. ongelmajäte). Kaatopaikan siirryttyä Oy Ekorosk Ab:n hoidettavaksi vuonna 1993, on alueelle toimitettu ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietteitä. Vuodesta 1994 lähtien ovat toimitetut lietteet kuivattu ja kompostoitu jätepenkereen päällä. Jätteiden ja lietteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2001 lopulla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 25.1.2005 myöntämä ympäristölupa (dnro LSU-2004-Y-100) kaatopaikan sulkemiselle, ohjaa kaatopaikan käytöstä poistamista sekä sen jälkihoitoa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 21.12.2012 antamallaan päätöksellä (Dnro LSSAVI/170/04.08/2010) jatkoaikaa Pietarsaaren kaatopaikan sulkemiselle sekä päivittänyt ja muuttanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan (LSU-2004-Y-00/25.1.2005) lupaehtoja mm. tarkkailuvelvoitteiden osalta. Kaatopaikalla tapahtuneesta näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista on vastannut Ahma ympäristö Oy. Suotovesien analysoinnin on toteuttanut NabLabs Oy. Pietarsaaren suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailuraportoinnin on laatinut Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. 2 KAATOPAIKKA Pietarsaaren käytöstä poistetun kaatopaikan kunnostustyöt on aloitettu talvella 2005. Sulkemiselle on haettu jatkoaikaa useamman kerran. Aluehallintoviraston vuoden 2012 päätöksen mukaisesti (LSSAVI/170/04.08/2010) kaatopaikan tiivistys- ja kuivatuskerrosten tulee olla valmiit viimeistään 31.12.2018, minkä jälkeen kaatopaikka on suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Lopullisesti muotoiltuna kaatopaikan on oltava vuoden 2020 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kaatopaikan sulkemistoimet ovat edenneet vaiheeseen, jossa kaatopaikan lakiosan pintaa muotoillaan valmiiksi Oy Alholmens Kraftin Ab:n lentotuhkalla. Samalla kaasunpoistokaivoja korotetaan muotoilun vaatimalla korkeudella. Kyseinen vaihe jatkuu vielä vuoden 2015 aikana. Lakiosan muotoilun jälkeen aloitetaan tiivistys- ja kuivatuskerroksen teko ja pintamaalla peittäminen, minkä odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta. Suotovesien syntymistä ehkäistään tiiviillä pintarakenteilla. Tiiviistä pintarakenteista huolimatta, kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä. Muodostuneet suotovedet kerätään yhteensä 765 m pitkään reunasalaojaan, josta ne pumpataan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikalla muodostuvat pintavalumavedet kerätään alueen ympäröivään ojaan josta ne johdetaan niskasalaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Kaatopaikan etäisyys Pirilönlahteen on noin puolitoista kilometriä. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. 3

Jätetäytössä syntyvät kaatopaikkakaasut käsitellään biologisesti jätetäytön korkeimpiin kohtiin rakennettujen biosuodattimien (kaasukaivojen) avulla. Kaatopaikan yhdeksän kaasukaivoa on asennettu niin että ne ylettyvät tuhkatäytön alapuolelle ja yhdistyvät jätetäyttöön asennettuihin vaakaojastoihin. 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU Pietarsaaren kaupunki huolehtii kaatopaikan jälkihoidosta ja sen tarkkailusta, mukaan lukien myös rakenteiden ja laitteiden toiminnan tarkkailusta ja niiden kunnossapidosta. Kaatopaikan velvoitetarkkailu pitää sisällään pinta- ja pohjavesien, suotovesien sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailun. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 21.12.2012 antaman päätöksen seurauksena velvoitetarkkailun laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuodesta 2013. Kuva 1. Velvoitetarkkailun pinta- ja pohjavesien tarkkailupisteet. 3.1 Pohjaveden tarkkailu Pohjavesitarkkailu koostuu kolmesta havaintopisteestä (PT43, PT63 ja Milkan meijerin kaivo). Pohjavesien tarkkailu kattaa jokaisesta putkesta kerran vuodessa määritettävät perusanalyysit, joiden lisäksi joka viides vuosi tulee määrittää erikoisanalyysit. Pohjavesinäytteiden perusanalyysejä ovat pinnankorkeus, lämpötila, ulkonäkö, ph, happi, sähkönjohtavuus, COD Cr, kok-n, NH 4 -N, kloridi, ja fekaaliset enterokokit. Lisäksi on analysoitava liukoinen kok-p, rauta, sinkki, kromi ja lyijy. Edellä mainittujen parametrien lisäksi on pohjavedestä tarkkailtava kerran vuodessa 4

barium-, molybdeeni-, seleeni-, vanadiini- sekä sulfaattipitoisuuksia, sillä kyseisiä metalleja esiintyy yleisesti lentotuhkassa ja pohjatuhkassa. Joka viides vuosi määritettäviin erikoisanalyyseihin kuuluvat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Myös kloorifenolit tulee analysoida yhden kerran töiden aikana sekä toisena vuotena töiden päätyttyä. Seuraavan kerran erikoisanalyysit sekä kloorifenolit analysoidaan vuonna 2015. 3.2 Pintavesien tarkkailu Kaatopaikan alueella muodostuvia pintavesiä tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B). Pisteet A sekä E havainnollistavat kaatopaikan yläpuolisen veden laatua ja piste B kuvastaa kaatopaikan alapuolisen veden laatua (kuva 1). Pintavesien määrää ja laatua tarkkaillaan kahdesti vuodessa toistuvin perusanalyysein. Joka viides vuosi määritetään jokaisesta pisteestä Erikoisanalyysit. Perusanalyysin määrityksiin kuuluvat pintaveden lämpötila, haju, väri, sähkönjohtavuus, ph, happi, kiintoainepitoisuus, COD Cr, kok-n, kok-p, NH 4 -N, rauta, ja fekaaliset enterokokit. Erikoisanalyysien parametreja ovat alumiini, sinkki, kromi, lyijy, arseeni, kupari, nikkeli, kadmium ja elohopea. Seuraavan kerran erikoisanalyysit analysoidaan vuonna 2015. 3.3 Suotovesien tarkkailu Suotovesien tarkkailu koostuu jätevedenpuhdistamolle johdetun veden määrän tarkkailun lisäksi kolmesti vuodessa määritettävistä analyyseistä. Suotovedestä on määritettävä ph, johtokyky, kiintoaineet,, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n, NH 4 -N, kloridi, rauta, mangaani, alumiini, sinkki, elohopea, kadmium, kupari, nikkeli, kromi (kok.), lyijy, tina ja arseeni sekä fekaaliset enterokokit. Edellä mainittujen lisäksi jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä on tarkkailtava kolmesti vuodessa seuraavien metallien pitoisuuksia: barium, molybdeeni, seleeni, vanadiini sekä sulfaatti. 3.4 Kaatopaikkakaasujen tarkkailu Jätetäytössä muodostuvan ja kaasukaivojen kautta purkautuvan kaasun määrää on tarkkailtava alueen kahdeksasta putkesta vuosittain. Vuosittain toistuva tarkkailu kattaa kaatopaikkakaasun paineen sekä kaasun aineosat; metaani (CH 4 ), hiilidioksidi (CO 2 ) ja happi (O 2 ). Mikäli tarkkailun tuloksilla kyetään osoittamaan että myös pidemmällä mittausvälillä kyetään saamaan riittävän luotettava tieto kaasun määrästä ja laadusta, voidaan mittauksia mukauttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 5

4 Vuoden 2014 sää Vuoden 2014 kuukausittaiset keskilämpötilat Kruunupyyssä sekä kuukausittainen sadanta Kokkolan Korplaxissa on esitetty kuvassa 2. Vuoden 2014 koko vuoden sadanta 576 mm/a oli noin 6 % vertailuaikavälin (Korplax 1981-2010) sadantaa suurempi. Vuoden 2014 huhti- ja kesäkuun sekä elo- ja syyskuun sademäärät olivat kuitenkin vertailuarvon sadantaa huomattavasti pienempiä, mikä on havaittavissa myös pohjaveden pintojen laskussa. Vuosi 2014 Kruunupyyssä mitatut lämpötilat poikkeavat vuosien 1981-2010 keskilämpötiloista, etenkin huomattavasti vertailuarvoa lauhempana alkuvuotena (helmi maaliskuun) sekä loppukesän lämpimien kuukausien osalta. Kuva 2. Vuoden 2014 sadanta mitattuna Korplaxissa, sekä vuoden kuukausittaiset keskilämpötilat mitattuna Kruunupyyssä. 6

5 Vuoden 2014 velvoitetarkkailun tulokset Vuoden 2014 Pietarsaaren kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan näytteenotosta ja tulosten analysoinnista vastasi Ahma Ympäristö Oy. Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamolle johdettujen suotovesien analysoinnista on vastannut NabLabs Oy. 5.1 Pintavedet Vuoden 2014 kiintoainepitoisuudet ovat edellisvuosien tuloksia pienempiä. Näytepäivien virtaamat havaintopaikoilla ovat olleet myös edellisiä kertoja pienempiä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelevat jaksolla 2010 2014 välillä 2,4-200 mg/l, eikä tuloksista ole havaittavissa merkittäviä eroavaisuuksia kaatopaikan yläpuolisten ja alapuolisten tulosten välillä. Pintaveden sähkönjohtavuus kohoaa kaatopaikan alapuolisessa näytepisteessä. Vuosien 2010-2014 sähkönjohtavuuden tulokset ovat vaihdelleet välillä 10 76 ms/m. Muutokset sähkönjohtavuudessa ovat yleisesti merkki kaatopaikan vaikutuksista pintaveden laatuun. Pintaveden typpipitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kaatopaikan alapuolisissa näytteissä, mikä osoittaa kaatopaikan vaikututtavan pintaveden laatuun. Vuosien 2010 2014 määritysten kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat välillä 500 21 000 µg/l. Pintaveden ammoniumtypen pitoisuudet seuraavat melko tarkasti kokonaistypen tuloksia ja pitoisuudet kasvavat samoin alapuolisessa havaintopisteessä. Kaatopaikan yläpuolisten pisteiden NH 4 -N-pitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina 2010 2014 välillä < 5 1100 µg/l. Alapuolisen pisteen pitoisuudet ovat olleet (12.9.2011 ja 19.7.2012 pieniä tuloksia lukuun ottamatta) välillä 2000 20000 µg/l. Kaatopaikan alapuolisen pisteen COD cr pitoisuudet ovat 19.5.2014 näytekertaa lukuun ottamatta hieman yläpuolisia pisteitä korkeampia. Huomattavan korkeita tuloksia (12.9.2011 ja 19.7.2012) lukuun ottamatta, näytepisteiden erot eivät ole kuitenkaan kovin suuria. COD cr pitoisuudet vaihtelevat välillä < 10 240 mgo 2 /l. Kohonneet COD cr -pitoisuudet osoittavat kaatopaikan vaikuttavan pintaveden laatuun. Valtaosassa vuosien 2010 2014 näytekerroista ovat pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet hieman korkeampia kaatopaikan alapuolisessa vedessä. Pisteiden väliset erot ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Lokakuun 2013 näytteessä ilmeni poikkeavan korkea fosforipitoisuus (510 µg/l) kaatopaikan alapuolisessa pisteessä. Kyseisellä näytekerralla myös raudan ja kiintoaineen pitoisuudet olivat suuria. Lokakuun 2013 korkeaa tulosta lukuun ottamatta kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 32 290 µg/l. Raudan pitoisuuksia on määritetty vaihtelevasti vuosina 2010 2014. Keväästä 2013 alkaen on rautamääritykset tehty kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Raudan pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 2100 33000 µg/l. Vuoden 2014 pitoisuudet laskivat huomattavasti edellisvuosien arvoista. Raudan pitoisuuksissa ei ole havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia. Pintaveden bakteerimäärityksissä (fekaaliset enterokokit) ei ole havaittavissa kaatopaikan vaikutuksia. Vuosien 2010 2014 tulokset vaihtelevat suuresti (1 510 pmy/100ml) ja kohonneita pitoisuuksia ilmenee usein myös yläpuolissa näytteissä. Vuosien 2010 2014 kaikki pintaveden analyysitulokset ovat koottuna liitteen 1 tarkkailutulokset taulukossa. 7

Kuva 3. Pintaveden kiintoaine-, sähkönjohtavuus-, COD cr -, Kok-N-, Kok-P-, NH 4 -N-, rauta- sekä enterokokkipitoisuudet vuosina 2010 2014. 8

5.2 Pohjavedet Kerran vuodessa toistuvan pohjaveden tarkkailun tarkkailutulosten ph on pysynyt hyvin tasaisena vuosien 2010 2014 aikana. ph:n arvot ovat korkeammat putkessa P63 ja hieman alhaisemmat putkessa P43. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset ovat hyvin tasaisia putkessa P63 ja havaintopisteessä Milkan kaivo. Kaatopaikan vaikutukset näkyvät pohjavesiputken P43 sähkönjohtavuuksissa, jotka ovat huomattavasti muita tarkkailupisteitä korkeampia. Pohjaveden sähkönjohtavuuden tulokset vaihtelevat välillä 16 220 ms/m. Putken P63 ja Milkan kaivon kloridipitoisuudet ovat olleet tasaisia ja pieniä. Pienimmät kloridipitoisuudet ovat olleet Milkan kaivon tarkkailupisteessä ja suurimmat putkessa P43. Putken P43 kloridipitoisuus on ollut lievässä nousussa vuodesta 2010 lähtien ja kohonnut huomattavasti vuosien 2013 ja 2014 tuloksessa. Kohonneet pitoisuudet ovat merkki kaatopaikan vaikutuksista pohjaveden laatuun. Pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 4,2 140 mg/l. Putken P63 sekä havaintopisteen Milkan kaivo happipitoisuudet ovat laskeneet vuoden 2010 tuloksesta. Vuoden 2014 näytteessä kohosi happipitoisuus jälleen havaintopaikalla Milkan kaivo. Tulokset ovat tarkkailujakson aikana vaihdelleet havaintopisteissä välillä 1 7,7 mg/l. Putken P43 pohjavesi on ollut hapetonta vuosina 2010 2014. Vuoden 2014 tulos on alle määritysrajan (< 0,1 mg/l), eli käytännössä hapetonta. COD cr -pitoisuus on muita putkia huomattavasti korkeampi (260 380 mg/l) putkessa P43, mikä ilmentää kaatopaikan vaikutusta. Vuosien 2010-2014 aikaiset pitoisuudet muissa putkissa ovat välillä 15 57 mg/l ja pitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina. Putken P63 ja Milkan kaivon kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet melko tasaisia vuosien 2010-2014 aikana. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa putken P43 kokonaistyppipitoisuudessa, joka on huomattavasti muita putkia korkeampi. Myös näytekertojen väliset pitoisuuksien vaihtelut ovat olleet suuria. Tarkkailupisteiden kok-n pitoisuudet ovat olleet välillä 800 20 000 µg/l. Kokonaisfosforin määritys on tehty keväästä 2013 lähtien suodatetusta näytteestä. Fosforipitoisuudet ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2010 2014, mutta laskeneet hieman suodatetuissa näytteissä. Fosforipitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat putkessa P63 ja matalimmat pisteessä Milkan kaivo. Pitoisuudet vaihtelevat välillä 40 2200 µg/l. Pohjaveden rautapitoisuus on keväästä 2013 lähtien määritetty suodatetusta näytteestä, mikä näkyy myös kuvan 4.1 tuloksissa. Liukoisen raudan pitoisuudet ovat tarkkailupisteissä P43 ja Milkan kaivo olleet välillä 1 110 2 660 µg/l. Aiemmat suodattamattomien näytteiden pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 920 140 000 µg/l. Pohjavesiputken P63 vuoden raudan liukoiset pitoisuudet ovat olleet hyvin pieni (19 28 µg/l). Raudan tavoin myös sinkin pitoisuuksia on ryhdytty määrittämään suodatetusta näytteestä. Sinkin pitoisuudet ovat olleet pisteessä P43 huomattavasti muita pisteitä korkeampia läpi tarkkailujakson. Liukoisen sinkin pitoisuudet ovat tarkkailupisteissä välillä 9,2 287 µg/l. Myös kromin pitoisuudet ovat korkeammat putkessa P43. Havaintopisteiden erot kromin liukoisissa pitoisuuksissa eivät ole kuitenkaan aivan yhtä suuria ja tulokset vaihtelevat välillä 0,23 3,8 µg/l. 9

Vuosien 2010 2014 kaikki pohjaveden analyysitulokset ovat koottuna liitteen 2 tarkkailutulokset taulukossa. Kuva 4.1 Pohjaveden ph, sähkönjohtavuus-, happi-, COD cr -, Kok-P-, Kok-N-, sekä kloridi- ja rautapitoisuudet vuosina 2010 2014. 10

Kuva 4.2 Pohjaveden sinkki- ja kromipitoisuudet vuosina 2010 2014 5.3 Suotovedet Kaatopaikan suotovesien (jätevesien) laadun tarkkailu sisältyy Alheldan jätevedenpuhdistamon tulokuormituksen tarkkailuun. Puhdistamolle pumpattujen suotovesien määrä on ollut vuodesta 2009 lähtien noin 10 000 m 3 vuodessa. Taulukkoon 1 on kerätty kaatopaikan suotovesien muodostaman tulokuormituksen tarkkailutulokset vuosilta 2009 2014. Kesäkuun 2013 poikkeuksellisen korkeat tulokset osoittavat että suotovesien puhdistamolle muodostava kuormitus voi vaihdella merkittävästi. Taulukko 1. Alhedan jätevedenpuhdistamolle viemäröidyn suotoveden tarkkailutulokset. (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan, jolloin tulos puolitettu) T Enterok. ph Sähkönj. SS Kok-N NH 4 -N Kok-P BOD 7-ATU COD cr Cl Al Hg Mn Fe Zn As Cd Cr Cu Pb Ni Sn Pvm (pmy/100ml ( c) ) 13.5.09 < 1 7,4 240 4 51 35 0,12 3,8 105 290 0,158 0,025 0,48 4,78 0,009 2,5 0,2 17,3 11,8 2,5 8,9 5 320 24.11.09 0 7,4 290 40 65 50 0,24 6,1 150 400 0,025 0,025 1,39 0,08 0,02 1 0,15 5,00 9,84 0,55 18,7 2,5 340 7.4.10 2,5 7,0 151 10 8,2 0,04 1 15 0,025 16.6.10 6,9 7,3 300 14 39 0,05 1 100 0,025 8.9.10 8,8 7,3 375 10 50 0,05 3 120 0,025 14.12.10 6,4 205 7,5 534 60 64 54 0,48 9 220 510 0,28 0,025 0,48 7,6 0,07 3,5 1 8 10 7 20 6,25 29.6.11 13 22 7,5 140 7 34 31 0,23 5 83 170 0,1 0,025 0,57 8,1 0,012 5 1 8 140 5 10 6,25 87 7.9.11 11 0 7,6 204 29 51 43 0,36 5,9 120 270 0,1 0,025 0,61 15 0,012 3,13 0,63 9 10 3,13 10 23 210 13.12.11 12 ~4 7,4 328 13 54 44 0,19 3 120 450 0,27 0,025 0,6 11 0,012 3,13 0,63 9 20 3,13 10 6,25 20.3.12 5,8 2 7,3 187 15 45 34 0,27 4 89 240 0,1 0,025 0,56 11 0,04 3 0,5 8 30 3,13 10 48 700 7.6.12 6,7 4 7,4 217 14 45 39 0,2 5 110 250 0,1 0,025 0,5 8,2 0,03 3,13 0,63 3,13 30 10 10 6,25 500 13.3.13 5,8 0 7,8 291 12 53 51 0,35 3,5 110 420 0,1 0,025 0,45 10 0,013 3 0,6 10 260 3 10 0,7 380 25.6.13 6,7 > 8000 7,4 244 250 57 46 3,4 260 370 360 0,42 0,025 0,55 24 0,08 2,4 1,7 8,4 380 0,88 8,1 1,1 330 11.9.13 9,4 ~6 7,6 342 22 51 45 0,31 7 130 480 0,1 0,025 0,53 6,5 0,03 3 3 10 30 0,6 7,4 1,2 270 10.12.13 7,1 1 7,6 295 24 34 26 0,1 3 97 480 42 0,025 0,49 4,9 0,013 1,2 0,11 3,7 24 0,25 7,9 0,5 260 18.3.14 4,3 24 7,5 256 7,5 23 17 0,07 3 70 390 0,076 0,025 0,31 1,9 0,021 0,73 0,1 3 22 0,73 4,6 0,15 1300 3.6.14 12 10 7,4 390 25 33 20 0,24 3 96 480 0,16 0,005 1,25 0,021 0,021 1,2 0,19 2,7 34 2,5 5,7 0,3 270 9.12.14 7 1 7,7 418 7,1 23 13 0,04 1 85 450 0,029 0,002 0,4 0,87 0,026 0,4 0,01 2,8 16 0,03 4,5 0,05 0,19 ka. 7,8 26,8 7,5 289,0 31,3 43,3 36,5 0,4 18,2 121,7 376 2,9 0,025 0,6 7,6 0,028 2,4 0,7 7,2 68,5 2,8 9,7 7,2 382 11

5.4 Kaatopaikkakaasut Jätetäytössä muodostuneita kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu vuodesta 2012 alkaen kerran vuodessa. Erot vuosien 2012 2013 kaasun mittaustuloksissa ovat vähäisiä. Vuoden 2014 mittauksissa on havaittavissa sekä metaanin että hiilidioksidin pitoisuuksien laskeneen. Metaanin osuus laski kaikissa tarkkailun putkissa. Muutokset olivat suuria etenkin kaasuputkien 2, 3, 8, sekä 9 osalta. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2014 välillä 0 18,1 %. Vastaavasti kaasuputkien hiilidioksidipitoisuudet ovat laskeneet lähes jokaisen tarkkailupisteen osalta tarkkailuvuoden 2014 aikana. Muutokset edellisvuoteen verrattuna ovat suhteessa pienempiä kuin metaanilla. Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2014 välillä 0 20,3 %. Kaasuputkien happipitoisuudet ovat nousseet lievästi vuonna 2014. Hapen osuudet ovat melko yhteneviä putkien 1, 6, 7, 8, sekä 9 osalta (n. 10 %). Pitoisuudet vaihtelevat vuonna 2014 välillä 2,5 11,8 %. Vuosien 2012 2014 kaikki kaatopaikkakaasujen mittaustulokset ovat koottuna liitteen 3 tarkkailutulokset taulukossa. Kuva 5. Kaatopaikkakaasun CH 4 -, CO 2 - ja happipitoisuudet vuosina 2012 2014. 12

6 Tulosten tarkastelu Vuoden 2014 tarkkailun tulokset ovat koottuna tarkkailuraporttiin liitteinä (liitteet 1-3). Pohja-, pinta-, ja suotovesien osalta tulosten vertailuarvoja on käytettävissä jo usean vuoden ajalta, joihin vuoden 2014 tuloksia on vertailtu raportin kuvaajissa 3 5. Kaatopaikkakaasun osalta vertailutuloksia on saatavissa vuosilta 2012 sekä 2013. 6.1 Pintaveden laatu Kaatopaikan vaikutukset pintaveden laatuun ovat havaittavissa etenkin alapuolisen havaintopaikan kohonneiden typpiyhdisteiden (kokonaistyppi ja ammoniumtyppi) sekä sähkönjohtavuuden pitoisuuksissa. Ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on huomattava. Pintavedessä on ollut ajoittain havaittavissa kohonneita suolistoperäisten enterokokkien määriä. (330 510 pmy/100ml). Kohonneet pitoisuudet ovat pääsääntöisesti olleet kaatopaikan yläpuolisilla tarkkailupisteillä, joten vaikutukset veden hygieeniseen laatuun ei pitäisi aiheutua kaatopaikalta. 6.2 Pohjaveden laatu Pohjaveden laadun vaihtelu vuosien 2010 2014 aikana on ollut melko maltillista putkessa P63 sekä Milkan kaivo. Pohjaveden laatu on selvästi heikompaa putkessa P43, missä myös vuosien välinen vaihtelu on ollut merkittävämpää. Putken P43 sähkönjohtavuus-, COD cr -, Kok-P-, Kok-N-, sekä kloridipitoisuudet ovat moninkertaiset kahden muun tarkkailupisteen tuloksiin nähden, johtuen kaatopaikan vaikutuksista. Milkan kaivon tarkkailupisteessä on vuosien 2010-2014 tuloksissa ilmennyt suolistoperäisiä enterokokkeja (21 180 pmy/100 ml). Muuten pohjavedet ovat olleet hygieenisesti hyvälaatuisia. Vuoden 2015 analyyseistä jäivät puuttumaan yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien Bariumin, Molybdeenin, Seleenin, Vanadiinin sekä Sulfaatin määritykset. Toteuttamatta jääneet analyysit varmistetaan tehtäväksi pohjavesien seuraavalla näytekierroksella. 6.3 Kaatopaikkakaasun koostumus Kaatopaikan ympäristölupa (LSSAVI/170/04.08/2010) edellyttää että muodostuvan kaasun kertymistä ja purkautumista on tarkkailtava vuosittain kahdeksasta pisteestä. Tämän seurauksena on vuonna 2014 päätetty jättää yksi metaanin sekä hiilidioksidin osalta toistuvasti nollatuloksen antanut kaasuputki (putki 4) pois tarkkailusta. Kaatopaikalle asennetuista kahdeksasta kaasuputkesta on määritetty metaanin, hiilidioksidin ja hapen tilavuusprosentit kenttäkäyttöisellä kaasuanalysaattorilla. Yleisesti ottaen vuosien 2012 2014 tarkkailujakson aikana havaitut CO 2 :n sekä CH 4 :n osuudet kaatopaikalle asennetuissa kaasuputkissa ovat vähäisiä. Vuoden 2014 tulokset laskivat edellisen vuoden määrityksistä etenkin metaanin osalta. Korkeimmat metaanin osuudet ilmenivät vuosien 2012 2013 tavoin kaasuputkesta 3 (18,1 %) sekä kaasuputkesta 5 (16,1 %). Muiden putkien osalta metaanin osuudet olivat vuonna 2014 alle 2,2 %. Myös hiilidioksidin osuudet laskevat vuoden 2014 mittauksissa. Muutokset edellisvuosien tasoihin eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin metaanin osalta. Hiilidioksidin osuudet vaihtelevat vuoden 2014 mittauksissa välillä 0 20,3 %. 13

7 Yhteenveto Pietarsaaren keskustan käytöstä poistetun kaatopaikan vuoden 2014 velvoitetarkkailut pinta-, pohja- ja suotovesien sekä kaatopaikkakaasun osalta on toteutettu aluehallintoviraston (LSSAVI/170/04.08/2010) päätöksen mukaisesti sekä luvan edellyttämässä laajuudessa. Poikkeuksena yleisesti lento- ja pohjatuhkassa esiintyvien metallien Bariumin, Molybdeenin, Seleenin, Vanadiinin sekä Sulfaatin analyysit, jotka jäivät virheellisesti pois vuoden 2015 pohjaveden määrityksistä. Keväästä 2013 alkaen pintavesien määrää ja laatua on tarkkailtu alueen kolmesta havaintopisteestä (A, E ja B) kahdesti vuodessa. Kaatopaikka-alueen pohjavesiputkien (PT43, PT63 sekä Milkan kaivo) tarkkailu on jatkunut edellisvuosien tavoin kerran vuodessa toistuvan näytteenoton avulla. Kaatopaikkakaasun tarkkailua on jatkettu siten, että tiedot syntyvän kaasun ainesosista sekä paineesta (Liite 3) on määritetty alueen kahdeksasta kaasuputkesta kertaalleen vuoden 2014 aikana. Alhedan jätevedenpuhdistamolle pumpatun suotoveden määrää sekä viemäröidun veden laatua on tarkkailtu kolmesti vuodessa. Kaatopaikan vaikutukset ovat havaittavissa etenkin alapuolisen pintavesipisteen (oja, B) sekä kaatopaikan välittömässä läheisyydessä olevan pohjavesiputken (P 43) kohonneina kok-n ja COD cr -pitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtavuutena. Lisäksi putken P43 pohjavedessä on havaittu huomattavia kloridipitoisuuksia ja kaatopaikan alapuolisessa pintavedessä (havaintopiste B) toistuvasti korkeita ammoniumtyppipitoisuuksia. 8 Liitteet Liite 1 Pintavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010-2014. Liite 2 Pohjavesipisteiden tarkkailutulokset vuosilta 2010-2014. Liite 3 Kaatopaikkakaasun tarkkailutulokset, vuodet 2012-2014. 14

Liite 1.1 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2010 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 11.5.10 0,1 8,6 ei hajua 20 19 32 5,7 9 77 15 1,5 1900 30 730 760 32 0 8 23 3800 80 1,5 2,5 0,5 2,5 11 0,5 1600 0,5 A, yp 6.9.10 0,07 10,9 ei hajua 130 3,6 34 7,2 11,2 101 44 1,5 1100 37 21 350 36 7 3,6 2100 39 A, yp 9.11.10 0,14 0,3 ei hajua 25 21 39 5,8 10,1 70 31 1,5 2100 32 670 810 34 0 88 5200 83 ka. 0,1 6,6 58,3 14,5 35,0 6,2 10,1 82,7 30,0 1,5 1700,0 33,0 473,7 640,0 34,0 2,3 33,2 23,0 3700,0 67,3 1,5 2,5 0,5 2,5 11,0 0,5 1600,0 0,5 E, yp 11.5.10 0,08 9,2 ei hajua 75 4,3 21 6,6 10 87 33 1,5 830 38 55 220 25 0 2,1 36 2100 39 15 2,5 0,5 6 5 0,5 430 0,5 E, yp 6.9.10 0,15 10,6 ei hajua 130 4,4 29 7,3 10 90 44 1,5 670 82 29 53 31 25 0,3 E, yp 9.11.10 0,09 0,6 ei hajua 130 6,8 30 6,5 10,6 74 35 1,5 870 46 120 250 36 1 0,9 ka. 0,11 6,8 111,7 5,2 26,7 6,8 10,2 83,7 37,3 1,5 790,0 55,3 68,0 174,3 30,7 8,7 1,1 36,0 2100,0 39,0 15,0 2,5 0,5 6,0 5,0 0,5 430,0 0,5 B, ap 11.5.10 0,1 9,7 ei hajua 30 30 44 6,4 9,2 81 41 1,5 5400 60 4400 740 40 2 6 32 5200 83 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 2400 0,5 B, ap 6.9.10 0,11 9,9 ei hajua 130 2,4 76 7,2 5,5 49 77 8,8 21000 66 20000 1200 80 14 4,4 B, ap 9.11.10 0,14 0,2 ei hajua 88 36 53 6,5 10,5 72 48 1,5 8300 80 6800 790 47 1 35 ka. 0,12 6,6 82,7 22,8 57,7 6,7 8,4 67,3 55,3 3,9 11566,7 68,7 10400,0 910,0 55,7 5,7 15,1 32,0 5200,0 83,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 2400,0 0,5 Vuosi 2011 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 24.5.11 0,10 11,4 ei hajua 75 13 33 6,4 8,2 75 43 1,5 1900 61 900 370 33 12 32,4 27 5100 50 4 2,5 0,5 2,5 5 0,5 920 0,5 A, yp 12.9.11 0,02 12,5 ei hajua 190 7,6 32 7 4,8 45 58 1,5 2200 37 1100 260 27 10 1,7 A, yp 18.10.11 0,07 6,3 ei hajua 200 180 35 6,2 7,8 63 54 1,5 2200 81 840 540 34 12 27 ka. 0,06 10,1 155,0 66,9 33,3 6,5 6,9 61,0 51,7 1,5 2100,0 59,7 946,7 390,0 31,3 11,3 20,4 27,0 5100,0 50,0 4,0 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 920,0 0,5 E, yp 24.5.11 0,05 12,1 ei hajua 100 13 24 6,7 9,2 86 41 1,5 840 76 32 70 29 6 4 39 4300 12,5 1,5 2,5 1 2,5 5 0,5 610 0,5 E, yp 12.9.11 0,07 12,8 ei hajua 190 34 36 6,2 7 66 40 4,2 810 210 2,5 73 11 510 3 E, yp 18.10.11 0,08 6,2 ei hajua 200 17 32 6,4 7,8 63 50 1,5 1100 68 220 160 36 10 9,6 ka. 0,07 10,4 163,3 21,3 30,7 6,4 8,0 71,7 43,7 2,4 916,7 118,0 84,8 101,0 25,3 175,3 5,5 39,0 4300,0 12,5 1,5 2,5 1,0 2,5 5,0 0,5 610,0 0,5 B, ap 24.5.11 0,12 12 ei hajua 100 15 43 6,7 8,5 79 48 1,5 6600 85 5700 420 41 14 75 33 5800 46 1,5 2,5 0,5 2,5 5 0,5 1400 0,5 B, ap 12.9.11 0,04 12,4 ei hajua 1600 140 20 6,9 0 0 170 9,1 2300 120 9 5 32 2 3,4 B, ap 18.10.11 0,1 6,3 ei hajua 200 23 53 6,8 7,1 58 61 1,5 9000 100 8300 520 49 4 13,2 ka. 0,09 10,2 633,3 59,3 38,7 6,8 5,2 45,7 93,0 4,0 5966,7 101,7 4669,7 315,0 40,7 6,7 30,5 33,0 5800,0 46,0 1,5 2,5 0,5 2,5 5,0 0,5 1400,0 0,5 Vuosi 2012 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe Zn Cr Pb As cu Ni Cd Al Hg A, yp 23.4.12 0,2 4,3 ei hajua 310 33 22 5,8 8,2 63 54 0,15 2700 120 490 1300 27 12 120 63 5800 61 1,5 2,5 1 6 12 0,5 1800 0,5 A, yp 19.7.12 0,19 12,9 ei hajua 500 25 30 6,2 4,6 44 80 3,1 2500 120 500 320 29 160 62,5 A, yp 10.9.12 0,1 10,2 ei hajua 380 17 29 6,6 5,6 50 73 0,15 1700 100 360 170 30 24 4 ka. 0,2 9,1 396,7 25,0 27,0 6,2 6,1 52,3 69,0 1,1 2300,0 113,3 450,0 596,7 28,7 65,3 62,2 63,0 5800,0 61,0 1,5 2,5 1,0 6,0 12,0 0,5 1800,0 0,5 E, yp 23.4.12 0,15 5,3 ei hajua 310 200 16 6,5 9,2 73 52 0,15 1300 230 110 340 18 57 32,4 87 3700 44 5,4 2,5 1,1 8 5 0,5 3400 0,5 E, yp 19.7.12 0,19 12,6 ei hajua 120 160 12 6,4 8,5 80 25 0,15 780 240 38 110 7,3 470 131 E, yp 10.9.12 0,06 10,5 ei hajua 380 12 31 6,7 8,1 73 66 0,15 1300 96 110 130 34 9 1,2 ka. 0,13 9,5 270,0 124,0 19,7 6,5 8,6 75,3 47,7 0,2 1126,7 188,7 86,0 193,3 19,8 178,7 54,9 87,0 3700,0 44,0 5,4 2,5 1,1 8,0 5,0 0,5 3400,0 0,5 B, ap 23.4.12 0,17 5 ei hajua 500 98 31 6,3 8,7 68 94 0,15 5100 290 2700 1300 25 11 147 77 3400 80 5,3 9 0,5 8 12 0,5 3300 0,5 B, ap 19.7.12 0,21 13,7 ei hajua 100 190 33 3,5 0 0 240 0,15 3900 260 46 2,5 18 1 23 B, ap 10.9.12 0,08 10,5 ei hajua 380 11 72 7,1 5,5 49 89 4,4 18000 150 15000 460 73 5 18,8 ka. 0,15 9,7 326,7 99,7 45,3 5,6 4,7 39,0 141,0 1,6 9000,0 233,3 5915,3 587,5 38,7 5,7 62,9 77,0 3400,0 80,0 5,3 9,0 0,5 8,0 12,0 0,5 3300,0 0,5 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

Liite 1.2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pintavesi Vuosi 2013 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe A, yp 24.4.13 0,15 2,1 maatunut 250 20 24 5,9 6,7 49 60 2600 140 810 6 84 65 14000 A, yp 23.10.13 0,20 0,7 ei hajua 50 25 14 6,7 10,9 76 10 880 91 230 330 151 16 5800 ka. 0,175 1,4 150 22,5 19 6,3 8,8 62,5 35 1740 115,5 520 168 117,5 40,5 9900 E, yp 24.4.13 0,13 2,6 maatunut 190 25 17 6,4 9,5 70 44 1100 100 41 1 6,5 58 5900 E, yp 23.10.13 0,15 3,4 ei hajua 50 39 10 6,1 11,9 89 10 500 100 48 130 16,2 12 3000 ka. 0,14 3 120 32 13,5 6,25 10,7 79,5 27 800 100 44,5 65,5 11,35 35 4450 B, ap 24.4.13 0,17 2,5 maatunut 380 20 36 6,5 7,6 56 110 6700 170 5600 8 36,8 69 13000 B, ap 23.10.13 0,10 1,5 ei hajua 75 110 31 6,8 9,2 66 37 3100 510 2000 110 72,8 25 33000 ka. 0,135 2 227,5 65 33,5 6,65 8,4 61 73,5 4900 340 3800 59 54,8 47 23000 Vuosi 2014 Piste Pvm Syvyys Haju Väri Kiintoaine Sähkönjoht. ph BOD7 Kok P NH4 N NO3 N Virtaama (l/s) Fe A, yp 19.5.14 0,1 10,5 ei hajua 130 5,6 39 7 8,5 76 81 1 1900 63 900 1300 42 11 22 A, yp 25.9.14 0,1 5,4 ei hajua 200 7 24 7 8,4 67 42 990 58 230 210 3,6 10 2210 ka. 0,1 7,95 165 6,3 31,5 7 8,45 71,5 61,5 1445 60,5 565 110,5 12,8 10 2210 E, yp 19.5.14 0,04 10 ei hajua 150 15 31 6,9 7,9 70 50 1 1100 69 88 3600 40 2 2,6 E, yp 25.9.14 0,05 6,9 ei hajua 150 4 21 6,8 9,4 77 36 510 39 17 60 0,6 11 1440 ka. 0,045 8,45 150 9,5 26 6,85 8,65 73,5 43 805 54 52,5 31 1,6 11 1440 B, ap 19.5.14 0,03 10,8 ei hajua 190 7,2 68 7,3 8,7 79 60 3,8 13000 110 13000 1600 75 11 7,2 B, ap 25.9.14 0,05 5,6 ei hajua 200 6 58 7,3 9,1 73 57 10000 90 9400 130 10 15 2000 ka. 0,04 8,2 195 6,6 63 7,3 8,9 76 58,5 11500 100 11200 70,5 8,6 15 2000 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu) Zn Zn Cr Cr Pb Pb As As cu cu Ni Ni Cd Cd Al Al Hg Hg

Liite 2 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan tarkkailutulokset, Pohjavesi Vuosi 2010 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. Kok P P 43 11.5.2010 4,3 6 130 0 0 340 490 6500 12 58 110000 2400 13 2,5 170 0 1,23 100 >10 P 63 11.5.2010 3,8 7,8 55 3,6 27 15 1700 990 240 33 870 100 1,5 2,5 20 0 1,5 6,3 4,9 Milkan kaivo 11.5.2010 2,7 7 27 7,7 57 15 40 1700 1000 8,2 920 39 6 2,5 26 21 1 1,5 NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy Vesipinta Kiintoaine BOD7 Vuosi 2011 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. Kok P P 43 24.5.2011 6,5 6,1 130 0 0 380 570 4200 5 66 120000 8800 15 2,5 69 0 1,65 39 19 P 63 24.5.2011 3,9 7,7 45 1,1 8,4 46 1700 890 330 48 270 44 3 2,5 15 0 1,51 5,6 1,5 Milkan kaivo 24.5.2011 5,5 7,1 29 1 7,9 57 61 910 200 8,3 7200 12,5 3 2,5 31 0 7 1,5 NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy Vesipinta Kiintoaine BOD7 Vuosi 2012 Näytepiste Pvm ph Sähkönjoht. Kok P P 43 23.4.2012 5,7 6,3 140 0 0 320 550 2400 2,5 69 140000 460 15 2,5 0 1,3 5 25 P 63 23.4.2012 2,8 7,9 46 2,5 18 39 2200 1100 57 48 5000 250 3,6 2,5 20 0 1,29 320 8,8 Milkan kaivo 23.4.2012 2,4 7,3 30 1,7 12 25 87 880 190 11 8000 29 4,5 2,5 31 0 8 1,5 NO3 N Rauta Sinkki Kromi Lyijy Vesipinta Kiintoaine BOD7 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm ulkonäkö ph Sähkönjoht. Liuk.Kok P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb P T43 23.10.2013 7,8 6,3 220 0 0 330 320 19000 16000 140 2580 287 3,8 0,025 180 0 1,86 PT 63 23.10.2013 7 7,8 49 1,1 9,1 25 1600 800 370 36 28 14,3 0,23 0,025 17 0 1,81 Milkan kaivo 23.10.2013 8,8 6,8 21 1,6 13,8 41 150 980 2,5 7,3 2660 17,4 1,9 0,99 29 22 Vesipinta Vuosi 2014 Näytepiste Pvm ulkonäkö ph Sähkönjoht. Liuk.Kok P NH4 N Liuk. Fe Liuk. Zn Liuk. Cr Liuk. Pb P T43 25.9.2014 8,4 samea 6,3 210 0,05 0 260 330 20000 17000 120 1110 114 2,7 0,53 20 1 2,08 PT 63 25.9.2014 5,9 kirkas 7,9 50 0,74 5,9 30 1700 820 460 31 19,1 10,2 0,23 0,025 13 0 1,97 Milkan kaivo 25.9.2014 11,5 kirkas 7,1 16 6,4 59 27 62 730 7 4,2 1790 9,2 1,8 2,6 15 180 Vesipinta Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle) (keltaisella korostettu tulos on ollut alle määritysrajan = tulos puolitettu)

Liite 3 Pietarsaaren kaupunki Kaatopaikan mittaustulokset, Kaatopaikkakaasut Vuosi 2012 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasuputki 1 15.11.2012 0,0 0,1 10,0 992 5,7 Kaasuputki 2 15.11.2012 21,4 17,7 2,7 992 9,7 Kaasuputki 3 15.11.2012 39,2 26,7 0,7 993 8,1 Kaasuputki 4 15.11.2012 0,0 0,8 9,5 992 5,0 Kaasuputki 5 15.11.2012 23,4 23,6 1,2 993 8,1 Kaasuputki 6 15.11.2012 0,0 3,0 8,1 993 8,1 Kaasuputki 7 15.11.2012 0,0 3,7 7,9 993 6,8 Kaasuputki 8 15.11.2012 0,0 2,3 8,5 993 6,9 Kaasuputki 9 15.11.2012 12,2 7,2 4,5 994 5,9 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasuputki 1 24.10.2013 0 1,3 6,9 984 Kaasuputki 2 24.10.2013 24,2 22,2 0,5 983 Kaasuputki 3 24.10.2013 36,7 29,4 3,2 983 Kaasuputki 4 24.10.2013 0 0,1 6,8 983 Kaasuputki 5 24.10.2013 26,7 24,2 1,1 983 Kaasuputki 6 24.10.2013 0,6 8,1 6,2 983 Kaasuputki 7 24.10.2013 0 0,8 6,5 983 Kaasuputki 8 24.10.2013 13,6 13,5 2,1 983 Kaasuputki 9 24.10.2013 18,3 10,5 3,2 984 Vuosi 2013 Näytepiste Pvm CH4 % CO2 % % Ilmanpaine mb C Kaasuputki 1 25.9.2014 0 1,9 10,8 991 Kaasuputki 2 25.9.2014 2,2 5,8 6,3 992 Kaasuputki 3 25.9.2014 18,1 20,3 2,5 992 Kaasuputki 5 25.9.2014 16,1 15,6 4 992 Kaasuputki 6 25.9.2014 0 0,1 11,8 992 Kaasuputki 7 25.9.2014 0,5 2,2 10,4 992 Kaasuputki 8 25.9.2014 0,1 1,3 11,1 992 Kaasuputki 9 25.9.2014 0 0 11,5 992 Tulokset: EPV / Ahma Ympäristö Oy (Alkuperäiset tutkimustodistukset toimitettu tilaajalle)