Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011
Rautalammin reitti
Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa toteutetaan myös Rautalammin reitillä Kalastus ja istutukset koskissa Kaikki istukkaat rasvaeväleikataan suositaan mätiä ja jokipoikasia Villit taimenet vapautettava Taimenen syysrauhoitus asetuksen mukaan Kahluukielto 11.9.-31.5. Saalisseuranta ja evätarkastukset Villi taimen luokitus Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä Järvikalastuksen kehittäminen Istukkaat rasvaeväleikataan Verkkojen solmuvälirajoitukset tehokkaammiksi Villit taimenet vapautettava Järvitaimenen alamitaksi vähintään 50 cm Seuranta Sähkökalastukset Kutupesien kartoitukset Evätarkastukset koskilla ja järvillä - suhde selville Vaajakosken nousutaimenten määrä
Merkityt villit taimenet 1999-2010 Vesistö/ Vuosi Rutajoki Joutsa Myllynkoski Joutsa Muuramenjoki Muurame Arvajan reitti Kuhmoinen Könkköjoki Petäjävesi Kärnän reitti Viitasaari Siikakoski- Kellankoski Konnevesi Koivujoki Pielavesi Yhteensä 1999 200 200 2000 246 246 2003 26 39 88 153 2004 141 24 109 143 6 423 2005 108 171 191 69 104 643 2006 134 67 116 34 103 454 2007 16 31 17 11 218 76 369 2008 23 74 24 217 7 345 2009 23 36 59 2010 23 36 160 131 350 Yhteensä 845 144 390 436 358 11 631 427 3242
Villien taimenet voivat vaeltaa eri tavoin istukkaat - Rutajoen taimenet on pyydetty pääosin Ristinselältä, joku yksilö on vaeltanut Etelä-Päijänteelle - Siikakosken palautuksista (96 kalaa) 92 % on saatu koskesta, Konnevedestä 6 % ja Kynsivedestä 2 % - smolttivaellus siis pääasiassa ylöspäin - Siikakoskeen verrattavia luusuakoskia reitillä useita - Vaelluskäyttäytymisessä selvä ero villien ja istukkaitten välillä istukkaat painuvat alavirtaan
Kutupesien kartoitus
Kookkaalla emotaimenella on suuri kutupesä Alle 2 metrin pesät ovat paikallisten tammukoitten tekemiä 2-3 metrin pesissä osa saattaa olla pienten järvivaeltajien tekemiä Syksyllä 2010 Rautalammin reitillä löytyi kutupesiä 28 kpl, niistä 6 (21 %) oli yli 2 metrisiä - Vähintään 3 metrin pesät lasketaan kookkaitten järvivaeltajien tekemiksi syksyllä 2010 niitä ei löytyi yhtään Vesistö/ Rutajoki Muuramenjoki Arvajan reitti Siikakoski Taikinainen Karinkoski Kellankoski Simunankoski Koivujoki pesät yht > 2 m yht > 2 m yht > 2 m yht > 2 m yht > 2m yht > 2m yht > 2 m yht > 2 m yht > 2m 2000 10 0 4 0 2001 19 2 3 0 2002 19 2 5 1 2003 15 1 5 0 2004 13 4 2 0 2005 22 5 5 1 0 0 2006 17 5 8 2 2 0 2007 20 2 12 0 8 1 2 0 12 2 2008 28 10 5 2 22 7 2009 10 2 14 4 20 5 8 3 10 3 14 1 15 1 2010 10 0 0 0 7 4 1 0 10 2
Taimen 0+/aari Taimenen (0+) keskimääräisiä poikastiheyksiä Rautalammin reitillä 40 35 30 25 1900-luku 2000-luku 20 15 10 5 0
Taimen 0+/aari Taimen 0+/aari Taimen 0+/aari Taimen 0+/aari Taimenen (0+) poikastiheyksiä koskissa 30 Koivujoki 50 Siikakoski 25 40 20 15 10 5 30 20 10 0 0 2002 2004 2006 2008 2010 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 20 15 10 5 0 Tyyrinvirta 198419871990199319961999200220052008 70 60 50 40 30 20 10 0 Simunankoski 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010
Mädin alitsariinivärjäys näkyy otoliitissa
Taimen 0+/aari Mäti-istutusten vaikutus Simunankoskessa Mäti-istukkaitten osuus syksyn poikastiheydestä - 2001 16 % (dna-menetelmä) - 2009 25 % (alitsariini) - 2010 80 % (alitsariini) 70 60 50 40 30 20 10 0 R² = 0,267 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Mäti, kpl
% % Villien ja istukkaitten suhde saaliissa 100 80 60 40 Siikakoski Istukas Villi Tyyrinvirran villit - 2008 4 % - 2009 15 % 20 0 2007 2008 2009 2010 100 Konnevesi 80 60 Istukas 40 Villi 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Taimenkannan tila Rautalammin reitillä Poikastiheyksissä lievää nousua 2000-luvulla Kutupesien määrissä ja koossa ei oleellisia muutoksia kutupaikoilla lähinnä tammukoita Konneveden yläpuolisella reitin osalla huonoin tilanne Smolttivaellus ylävirtaan luultavasti yleistä päinvastoin kuin istukkailla Villien taimenten alhainen osuus järvisaaliissa ei yllätä Kalastuksen säätelyä pitäisi edelleen tehostaa ja vaellusreittien kapeikkoja rauhoittaa verkkopyynniltä
Carlin-merkinnät Päijänteen pohjoispuolisissa reittivesissä 1990-2005
Merkkipalautusten jakautuminen eri järvivuosille
Merkittyjen taimenten pyyntialueet Äänekoski-Vaajakoski Rautalampi Viitasaari Kivijärvi Saarijärvi Yläpuoli Istutusvesi Alapuoli Päijänne Muu
Merkittyjen taimenten pyyntivälineet Äänekoski-Vaajakoski Rautalampi Viitasaari Kivijärvi Saarijärvi Muikkuverkko 27-40 mm > 40 mm Muu verkko Vapa Rysä Trooli Muu
Merkittyjen taimenten istutustulokset Rautalammin reitillä 1990-2005 Istutus- Istutusvesi Istukkaan Merkittyjen Palautus- % Tuotto Suht. tuotto vuosi ikä istukkaiden (kg /1000 (kg saalis / (v) lukumäärä % istukasta) kg istukas) 1991 Nilakka 1 500 3,8 24 0,34 1992 Konnevesi, Vahvalahti 3 500 22,6 213 0,42 1992 Konnevesi, Vahvalahti 2 1000 11,0 72 0,38 1992 Pohjois-Konnevesi, Kartturanta 2 500 20,4 163 1,00 1992 Pohjois-Konnevesi, Kartturanta 3 500 30,2 293 0,56 1992 Konnevesi, Mäkäräniemi 3 500 25,4 244 0,47 1996 Koskivesi 4 260 8,9 110 0,10 1996 Koskivesi 4 431 10,7 119 0,11 1996 Niinivesi 4 109 28,4 377 0,28 1996 Niinivesi 4 242 35,5 458 0,35 1997 Konnevesi, Mäkäräniemi 2 796 11,9 117 0,67 1997 Konnevesi, Mäkäräniemi 2 797 11,2 89 0,51 1997 Konnevesi, Mäkäräniemi 2 799 15,9 189 1,13 1998 Konnevesi, Mäkäräniemi 2 1196 8,8 88 0,52 1998 Konnevesi, Mäkäräniemi 2 1195 9,0 92 0,52 1998 Konnevesi, Mäkäräniemi 2 1145 24,9 317 1,71 2004 Tyyrinvirta 2 500 2,8 34 0,27 2004 Konnevesi, Mäkäräniemi 2 800 5,5 74 0,34 2004 Siikakoski 2 300 1,3 10 0,05 2005 Vaajasalmi, Nokisenkoski 3 500 16,2 144 0,21 2005 Kattilavirta 3 300 6,3 68 0,11 2005 Hankavesi 3 300 13,0 143 0,23
Merkintäistutusten yhteenveto Palautukset 2-vuotiailla R:n reitillä 1964-89 11 % 1990-luku 14 % 2000-luku 3 % Palautukset 3-vuotiailla R:n reitillä 1964-89 19 % 1990-luku 22 % 2000-luku 12 % 2-v tuottivat 1000 istukasta kohti 1960-80-luvulla järvessä 79 kg, virrassa 60 kg 1990-2005 järvessä 91 kg, virrassa 22 kg Järviin istutetut tuottivat siis paremmin Rautalammin reitillä 3-v tuotto koko ajalta 201 kg/1000 2-vuotiasta pyydettiin istutusvuotena 44 %, 3-vuotiaista 80 % Saalista saatiin kiloissa vähemmän kuin istutettiin, korjattu tulos: Rautalammin reitillä 1990-luvulla kannattavia 81 %, 2000-luvulla 10 % Merkintöjen perusteella istukkaat ja samalla villit taimenet pyydetään liian aikaisin
Suositukset Ruokakaloiksi tarkoitetut (2 v) kannattaa istuttaa järviin levittämällä ulapalle - vanhempia 3-4-vuotiaita voi istuttaa koskikalastuskohteisiin Lisääntyvän kannan vahvistamiseksi koskiin tulisi istuttaa mätiä ja jokipoikasia (1 v) Merkintämenetelmän rinnalla istutusten tuloksia pitäisi arvioida saaliskirjanpidon ja kokonaissaaliin avulla Merkintätulosten heikkenemisen syistä saataisiin lisätietoa radio- ja ultraäänilähettimien avulla Huolellisuutta merkinnässä ja istutuksessa tuskin voi liikaa korostaa kalojen käsittelykerrat minimiin Kalastuksen säätelyä tulisi kiristää ja kalojen kulkuväylät rauhoittaa Istutusten tuoton kohottaminen parantaa myös villin taimenen mahdollisuuksia
Kiitos