Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen VALVONTASUUNNITELMA 2016 2021

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen VALVONTASUUNNITELMA 2016 2021 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 148 10.11.2015

1(40) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2. Toimintaympäristö... 4 2.1 Päästöjä aiheuttavat ja ympäristöolot... 4 2.2 Ohjelmat ja muu ohjeistus... 6 2.2.1 Lappeenranta 2028 Strategia... 6 2.2.2 Ympäristöohjelma... 6 2.2.3 Meluntorjuntaohjelma... 6 2.2.4 Luonnon virkistyskäyttö- ja monimuotoisuusohjelma... 7 2.2.5 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma... 7 2.2.6 Pohjavedensuojelusuunnitelmat tärkeille pohjavesialueille... 7 2.2.7 Ympäristönsuojelumääräykset... 7 2.2.8 Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset... 7 2.2.9 Ilmanlaadun valvontasuunnitelma... 7 3. Henkilöstö... 8 3.1 Henkilökunta... 8 3.2 Koulutus... 8 4. Tietojärjestelmät... 9 4.1 Dynasty asianhallintajärjestelmä... 9 4.2 Digia Tarkastajaohelma... 9 4.3 Lpr kaupungin tietojärjestelmät... 9 4.4 Kytkennät ulkopuolisiin tietojärjestelmiin... 10 5. Yhteistyö viranomaisten kanssa... 10 5.1 Kaakkois-Suomen Ely-keskus... 11 5.2 Poliisi... 11 5.3 Tulli... 12 5.4 SYKE... 12 5.5 Pelastuslaitos... 12 5.6 Kuntien kaavoitus... 12 5.7 Kuntien rakennusvalvonta... 13 5.7.1 Roskaantuminen... 13 5.7.2 Purkaminen... 13 5.7.3 Hajajätevesi... 14 5.7.4 Maalämpö... 14 5.8 Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta... 14 5.9 Lähialueiden muiden kuntien ympäristönsuojelun viranomaiset... 15 5.10 Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen... 15 6. Valvonta... 15 6.1 Valvonnan tavoitteet ja menetelmät... 16 6.2 Tarkastukset... 16 6.2.1 Suunnitelmalliset tarkastukset... 18 6.2.2 Muut tarkastukset... 18 6.2.3 Maksut... 19 6.3 Valvottavat kohteet... 20 6.3.1 Kunnan lupavelvolliset kohteet... 20

2(40) 6.3.1.1 Kohteet... 20 6.3.1.2 Riskiarviointi ja valvonta... 21 6.3.2 Kunnan rekisteröitävät laitokset... 24 6.3.2.1 Kohteet... 24 6.3.2.2 Riskinarviointi ja valvonta... 24 6.3.3 Valtion lupavelvolliset kohteet... 25 6.3.3.1 Kohteet... 25 6.3.3.2 Valvonta... 25 6.3.4 Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kohteet... 25 6.3.4.1 Kohteet... 25 6.3.4.2 Valvonta... 26 6.3.5 Ympäristönsuojelulain 119 :n mukainen koetoimintailmoitus... 26 6.3.5.1 Kohteet... 27 6.3.5.2 Valvonta... 27 6.3.6 Ympäristönsuojelulain 118.n mukainen meluilmoitus... 27 6.3.6.1 Kohteet... 27 6.3.6.2 Valvonta... 27 6.3.7 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 28 6.3.8 Maa-aineskohteet... 28 6.3.8.1 Kohteet... 29 6.3.8.2 Valvonta... 29 6.3.9 Mara-asetuksen mukaiset kohteet... 30 6.3.9.1 Kohteet... 31 6.3.9.2 Valvonta... 31 6.3.10 Nitraattiasetuksen mukainen patterointi-ilmoitus... 31 6.3.10.1 Kohteet... 31 6.3.10.2 Valvonta... 31 6.3.11 Jätelain mukaan 100 :n mukaan rekisteröitävät kohteet... 31 6.3.11.1 Kohteet... 31 6.3.11.2 Valvonta... 31 6.3.12 Asetus merenkulun ympäristönsuojelusta -jätehuoltosuunnitelma 32 6.3.12.1 Kohteet... 32 6.3.12.2 Valvonta... 32 6.3.13 Vesilain kohteet... 32 6.3.13.1 Kohteet... 33 6.3.13.2 Valvonta... 33 6.3.14 Vesihuoltolain kohteet... 33 6.3.14.1 Kohteet... 34 6.3.14.2 Valvonta... 34 6.3.15 Luonnonsuojelulain valvonta, luonnon monimuotoisuus... 34 6.3.16 Vieraslajit... 35 6.3.17 Leirintäalueilmoitus... 35 6.3.17.1 Kohteet... 35 6.3.17.2 Valvonta... 35 6.3.18 Jätelain muut valvontakohteet... 35 6.3.19 Maasto- ja vesiliikennelain kohteet... 36 6.3.19.1 Valvonta ja kohteet... 36

3(40) 6.3.20 Valvonta onnettomuus-, haitta ja rikkomusasioissa... 36 6.3.20.1 Onnettomuustilanteiden ilmoitukset... 37 6.3.20.2 Haitasta tehdyt ilmoitukset... 37 6.3.21 Muu kohdevalvonta... 38 6.3.22 Muu yleinen valvonta... 39 7. Liitteet... 39 8. Oikeusohjeet... 39 9. Kirjallisuus... 40

4(40) 1. Johdanto Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen säännöllistä valvontaa varten tehtävän valvontasuunnitelman laatimisvelvollisuus tuli voimaan vuonna 2014 annetun uuden ympäristönsuojelulain myötä. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi toimii seudullisena ympäristönsuojeluviranomaisena (jatkossa ympäristötoimi). Suunnitelmallista valvontaa on toteutettu seutuorganisaation (Lappeenranta, Lemi, Taipalsaari ja Savitaipale) alkuvaiheilta asti eli jo vuodesta 2010 lähtien. Isäntäkuntana organisaatiossa on Lappeenrannan kaupunki. Ympäristönsuojelulain 168 :ssä määriteltyjen lupavelvollisten ja rekisteröitävien laitosten säännöllisen valvonnan lisäksi Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelmaan ja sen pohjalta laadittavaan valvontaohjelmaan sisältyy valvonnan tavoitteet myös muun ympäristönsuojelu-, jäte-, vesi-, maasto- ja vesiliikenne-, merenkulun ympäristönsuojelu-, ulkoilu- ja maa-aineslain perusteella tehtävään valvontaan. Tämä, vuoden 2016 alusta voimaan astuva valvontasuunnitelma on ensimmäisen uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelma on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. Ympäristönsuojelulainsäädännön muutosten johdosta on odotettavissa, että valvontasuunnitelmaa joudutaan päivittämään aikaisemmin. Valvontasuunnitelmaan pohjautuen laaditaan vuosittainen valvontaohjelma, jossa määritetään vuosittain suoritettava yksityiskohtainen valvonta. 2. Toimintaympäristö 2.1. Päästöjä aiheuttavat toiminnat ja ympäristöolot Seudullinen ympäristötoimi on aloittanut toimintansa vuonna 2009. Vastuualueella asuu n. 89 000 asukasta, joista 86 % asuu Lappeenrannan alueella. Alueen pinta-ala on 3439 km 2, joista Lappeenrannan kaupungin osuus on 50 %. Kaupunkimaisten Lappeenrannan ja Joutsenon keskustojen lisäksi valvontaalueeseen kuuluvat Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntakeskukset sekä muita pienempiä keskuksia kuten Korvenkylä, Nuijamaa, Vainikkala ja Ylämaa. Lappeenrannan kaupunki sijaitsee liikenteellisenä läpikulkualueena. Lappeenrannan halki kulkee valtatie 6 sekä rataverkko itään ja rajan yli Venäjälle Vai-

5(40) nikkalasta. Lappeenrannassa sijaitsee myös lentokenttä, jonka toiminta on viime vuosina vähentynyt. Nykyisin palveluelinkeinot ovat alueen merkittävin työllistäjä. Vaikka alueen elinkeinorakennetta kuvastaneen suurteollisuuden rooli on vähentynyt, sijaitsee Lappeenrannan alueella kaksi suurta puunjalostusyksikköä sekä iso kalkkikivilouhimo ja jalostusyksikkö. Alueen pitkän teollisen historian johdosta Lappeenrannan alueella on jouduttu kunnostamaan useita vanhoja teollisuusalueita, joita on otettu asuin- tai muuhun uuteen käyttöön. Teollisen toiminnan ja liikenteen ilmapäästöjen sekä kaukokulkeman vuoksi seurataan yhdyskuntailman laatua reaaliaikaisin mittauksin. Valvonta-alueen pinta-alasta suurin on osa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, mistä johtuen alueella on vielä melko runsaasti eläinsuojia, erityisesti nautaeläinsuojia. Eläinsuojien koko on melko pieni. Haja-asutusalueen laajuudesta johtuen hajajätevesivalvontaa tulee olemaan runsaasti myös lähivuosina. Lappeenrannan seudun kunnissa on yli 15 000 hajajätevesikohdetta. Jääkauden jäänteinä syntyneitä soita on hyödynnetty voimakkaasti turpeen nostamiseen. Salpausselkämuodostumien johdosta alueella sijaitsee runsaat soravarat, joita hyödynnetään soran ja hiekan otossa. Alueella onkin runsaasti maa-ainesottokohteita. Sijainti Salpausselkien alueella merkitsee myös sitä, että alueella runsaasti tärkeitä pohjavesialueita. Lappeenrannan alueella on lähes 30 I tai II luokkaan luokiteltavia pohjavesialueita, Lemillä 4 kpl, Savitaipaleella 22 kpl ja Taipalsaarella n. 20 kpl. Vesistöjä alueella on runsaasti 902 km 2, mikä kattaa 26 % koko alueen pintaalasta. Vesistöistä hallitsevana on Saimaa, joka sijaitsee seutukunnan keskellä. Savitaipaleen alueella sijaitse karuvetinen Kuolimo, järvinieriän kotivesistö. Lisäksi alueella on runsaasti muita pienempiä vesistöjä, jotka laskevat Viipurinlahteen. Useissa Salpausselän eteläpuolisissa järvissä ja joissa on haittana liian suuri ravinnekuormitus ja ylirehevyys. Saimaan läntisen osan, Pien-Saimaan vedenlaadun heikkenemisen seurauksena on käynnistynyt koko seutukunnan yhteinen Pien-Saimaan vesistökunnostusprojekti. Lappeenrannan nykyisen jätevedenpuhdistamon laskuvesistöön kuuluvaan Haapajärveen on tehty suuri, kuivattamalla toteutettu kunnostusprojekti. Lähivuosina tulee ratkaistavaksi Lappeenrannan jätevedenpuhdistamon sijainti ja laskuvesistö.

6(40) 2.2. Ohjelmat ja muu ohjeistus Lainsäädännön ja tässä esitetyn valvontasuunnitelman lisäksi valvontatyötä ohjaa myös Lappeenrannan kaupungin strategia, jossa määritellään mm. painopistealueita. Strategiaan perustuen on valmistunut tai valmisteilla erillisiä ohjelmia. 2.2.1. Lappeenranta 2028 Strategia Lappeenrannan kaupunki on hyväksynyt Lappeenrannan alueelle Lappeenranta 2028 strategian vuonna 2013. Valtuustokauden mittaisessa toimenpideohjelmassa on määritelty toiminnan painopisteet. Strategian tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa suunnitelmallisesti sekä ylläpitää ympäristön puhtautta, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä turvata turvallinen, terveellinen ja häiriötön elinympäristö. Lisäksi huolehditaan lakisääteisenä velvollisuutena terveellisen, turvallisen ja luonnontilaisesti kestävän ja monimuotoisen elinympäristön kehittämisestä suorittamalla elinympäristön säännöllistä ja suunnitelmallista valvontaa valvontasuunnitelmaan perustuen. Strategiasta valvontaan liittyviä osioita on mm. roskaantumisen valvonta. Osana roskaantumisen valvontaa jatketaan ns. Viihtyisä ympäristö- toimintaa. Ilmanlaatua seurataan yhdessä teollisuuden kanssa erilliseen tarkkailusuunnitelmaan perustuen. Tavoitteena on ollut myös meluntorjuntaohjelman laatiminen. Luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi laaditaan ohjelma luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön edistämiseksi. Ilmasto-ohjelman toteuttaminen ja maakunnallisen energianeuvonnan on eräitä kaupungin keskeisistä painopistealueista. 2.2.2. Ympäristöohjelma Etelä-Karjalan kuntiin laaditaan valvontasuunnitelman laadinnan kanssa samanaikaisesti ympäristöohjelmia. Ympäristöohjelmat ovat kuntakohtaisia. Kuntien ympäristöasioiden hallintaa kehitetään ympäristöohjelman avulla. Lappeenrannan kaupungin ympäristöohjelman laatiminen on käynnistynyt ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2016. Ympäristöohjelmissa esitetään kuntakohtaiset vahvuusalueet sekä etsitään kehittämiskohteita. Vahvuuksien vahvistaminen ja kehittämiskohteiden kehittäminen löytyy ympäristöohjelmista. 2.2.3. Meluntorjuntaohjelma Meluntorjuntaohjelman pohjaksi laadittava aineisto Lappeenrannan melutilanteesta valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Varsinainen meluntorjuntaohjelma valmistuu vuonna 2016.

7(40) 2.2.4. Luonnon virkistyskäyttö- ja monimuotoisuusohjelma Luonnon virkistyskäytön- ja monimuotoisuusohjelmaa laaditaan Lappeenrannan kaupungin osalta. Ohjelma osoittaa luontokohteiden vastuutahot ja pyrkii säilyttämään sekä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Ohjelma valmistuu vuonna 2016. 2.2.5. Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Lappeenrannan kaupunki on hyväksynyt ilmasto-ohjelman vuonna 2009. Osana ilmasto-ohjelman toteuttamista Lappeenranta on osallistunut Suomen ympäristökeskuksen HINKU (hiilineutraalit kunnat) hankkeeseen sekä SIT- RA:n resurssiviisaus-hankkeeseen. Hankkeilla tavoitellaan fossiilisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden kasvattamista, jätteiden hyödyntämisen lisäämistä, resurssien kestävää käyttöä sekä kestävää hyvinvointia. 2.2.6. Pohjaveden suojelusuunnitelmat tärkeille pohjavesialueille Lappeenrannan kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna 2014. Savitaipaleen kunnan suojelusuunnitelma valmistuu vuonna 2015. Lemin ja Taipalsaaren kunnat eivät ole toistaiseksi laatineet pohjavedensuojelusuunnitelmia. Ympäristöviranomaisten tavoitteena on, että suojelusuunnitelmat laadittaisiin ainakin kaikille riskialueiksi luokitelluille tärkeille pohjavesialueille. 2.2.7. Ympäristönsuojelumääräykset Paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä on annettu Lappeenrannan, Lemin ja Savitaipaleen kuntien alueilla. Lemin ja Savitaipaleen kuntien alueella noudatetaan vain hajajäteveteen liittyviä määräyksiä. Taipalsaaren kunta ei ole antanut ympäristönsuojelumääräyksiä. 2.2.8. Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset Koko Etelä-Karjalan alueella on voimassa yhteiset jätehuoltomääräykset, jotka on annettu vuonna 2014. 2.2.9. Ilmanlaadun valvontasuunnitelma Yhdyskuntailmanlaadun valvontasuunnitelma, jonka Kaakkois-Suomen Elykeskus on hyväksynyt, kattaa vuodet 2013-2017

8(40) 3. Henkilöstö 3.1 Henkilökunta Lappeenrannan seudun ympäristötoimen koko henkilöstömäärä on noin 30 henkilöä, josta ympäristönsuojelun osuus on n. 26 %. Ympäristönsuojelun lisäksi yksikkö vastaan terveydensuojelusta ja elintarvikevalvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta. Koko seutuorganisaatiossa on käytettävissä 3 henkilötyövuotta toimistohenkilöstä. Toimistohenkilöstön määrän väheneminen on johtanut toimintatapojen muutokseen, jonka mukaan mm. toimenpiteiden diariointisuoritteita tekevät viranhaltijat aikaisempaa enemmän. Ympäristönsuojelun osa-aluetta tekevän henkilöstön määrä, jotka tekevät ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisia valvonta-, neuvonta- ja kehittämistehtäviä on 7,8 henkilötyövuotta. Valvontatyötä tekevien henkilöiden titteli on ympäristötarkastaja lukuun ottamatta yhtä henkilöä, joka tekee työtä terveystarkastajan tittelillä. Kesäaikana on ollut käytettävissä kesäharjoittelijoita ja - sijaisia 0,9 henkilötyövuotta. Harjoittelijan työpanos ympäristönsuojelulain 173 :n mukaisena avustajana on ollut merkittävässä roolissa valvontatarkastusten suorittamisessa. Erillisiin projekteihin kuten ilmastonmuutokseen ja vesien kunnostamiseen liittyvissä projekteissa on keskimäärin 2 3 henkilöä. Viranhaltijat ovat erikoistuneet eri tehtäviin tehtäväkuvauksensa mukaisesti. Jokaiselle valvontarekisteriohjelmassa (DigiaTarkastaja - ohjelma) olevalle valvontakohteelle on määrätty vastuutarkastaja. Eri työtehtäviin käytetyn ajan jakautumista ei ole laajemmalti selvitetty seutukunnan alueella. Yksittäisen selvityksen perusteella voidaan arvioida, että lupavelvollisten ja rekisteröityjen kohteiden valvontaan käytetään keskimäärin 10 % kokonaistyöajasta. Valvontatyöhön ajankäytön voidaan kuitenkin arvioida lisääntyneen ja tehostuneen valvontasuunnitelmien käytönoton myötä. Tämän valvontasuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteuttamisen voidaan arvioida jonkin verran lisäävän valvontatyötä. 3.2 Koulutus Henkilöstön jatkuvalla ja monipuolisella kouluttautumisella on keskeinen merkitys valvontasuunnitelman toteutuksen ja kehittämisen kannalta. Tavoitteen on tuntea ja osata soveltaa keskeistä lainsäädäntöä kullakin valvonnan osaalueella, kehittää sujuvaa suomen kielen kirjallista ilmaisua, atk-taitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Vieraiden kielten osaamista suositaan, mutta virallisissa asiakirjoissa ja neuvotteluissa käytetään Suomen kieltä. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa esimies käy läpi jokaisen työntekijän kanssa edellisenä vuonna toteutuneen koulutuksen ja sen vaikutuksen työhön.

9(40) 4. Tietojärjestelmät Tehokkaan valvonnan peruspilareita on valvontakohteiden, asioiden ja asiakirjojen nopea ja tehokas saatavuus. Myös kuntalaisella on oikeus saada käsiteltävinä olevista asioista nopeasti ja helposti tietoa. Tämä toteutuu käyttämällä sähköisiä tiedonhallintajärjestelmiä. Sähköisten ohjelmien käyttöönoton myötä tiedon ja asiakirjojen säilyttäminen on hajaantunut moniin eri rekistereihin ja paperiseen arkistointiin. Osa käytetyistä järjestelmistä on kaupungin omia järjestelmiä ja osa ulkopuolisia järjestelmiä. Arkistotointa ohjaa ensisijaisesti arkistolaki (831/1994). Sen lisäksi arkistointia koskevia määräyksiä on seuraavissa lakiteksteissä Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) Asetus julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Laki sähköisestä asioinnista (13/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 4.1 Dynasty asianhallintajärjestelmä Ympäristötoimeen tulleet asiat kirjataan Dynastyn tiedonohjaussuunnitelman (TOS) mukaisiin tehtäväluokkiin. Tehtäväluokat perustuvat kuntien yhteiseen tehtäväluokitukseen (1.1.2009). Asiakirjat, jotka liittyvät luottamuselinpäätöksiin tai viranhaltijapäätöksiin, tuotetaan tai liitetään läpi prosessin Dynastyyn. 4.2. Digia Tarkastajaohjelma Ympäristönsuojelun valvonnan työkaluna on valvontarekisteriohjelma Digia Tarkastajaohjelma. Ohjelma on yhteinen terveydensuojelun ja elintarvikevalvonnan kanssa. Tarkastajaohjelmaan kirjataan kaikki valvonnan kannalla keskeiset yhteydenotot, suoritteet ja päätökset. Valvontavaihe kirjataan pääsääntöisesti vain Digia Tarkastajaohjelmaan käyttäen Dynastyssa aukaistua valvontadiaarinumeroa. Tarkastajaohjelma on tarkoitettu viranomaiskäyttöön, mutta tiedot ovat julkisia, ellei tietoa ole erikseen säädetty salassa pidettäväksi. 4.3 Lpr kaupungin tietojärjestelmät; Mapinfon tietokannat ja karttapohjat, Trimple Locus -rekisterit, Webmap kartta-aineistot, palautepalvelu Paikkatieto-ohjelmistoja Mapinfo Professional sekä Webmap hyödynnetään mm. valvontakohteiden paikantamisessa ja karttatarkastelussa. Ohjelmistoihin linkitettyistä Trimple Locuksen rekistereistä voidaan selvittää mm. väestö-, kiinteistö- ja rakennustietoja. Paikkatieto-ohjelmistojen kautta voidaan tarkastella myös mm. Matti-rekisterin (maaperän tilan tietojärjestelmä), luontokohteiden- ja selvitysten, maa-ainestenottokohteiden ja pohjavesialueiden tietoja. Joidenkin tietokantojen ongelmana on ollut paikka- ja ominaisuustietojen epävarmuus sekä päivittäminen mm. uusien selvitysten ja raporttien osalta.

10(40) Lappeenrannan kaupungin osalta on käytössä sähköinen palautejärjestelmä, jonka avulla voi antaa palautetta kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta tai tehdä aloitteen kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Palautepalvelun käyttö viranomaistehtävien osalta on vielä keskeneräinen. 4.4 Kytkennät ulkopuolisiin tietojärjestelmiin Kunnan ympäristönsuojelun viranomaisilla on rajoitettu pääsy valtionhallinnon ympäristönsuojelun VAHTI tietojärjestelmään, johon tallennetaan ja jossa ylläpidetään tietoja mm. ympäristölupavelvollisten laitosten päästöistä sekä tietoja jätteistä. Ensisijaisena tarkoituksena tietojärjestelmällä on toimia Elykeskusten sekä aluehallintoviranomaisen ympäristölupavastuualueen lupakäsittelyn ja -valvonnan työvälineenä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella on VAHTI-tietokannan osalta käytössä vain kuntaosio. Vahti-järjestelmän hyöty kohteiden valvonnassa kunnalle on vähäinen, mistä johtuen kunnat joutuvat käyttämään omia valvontaohjelmiaan. VAHTI-järjestelmän Matti-rekisteristä saadaan pilaantuneiden maita koskevaa aineistoa, mutta aineiston päivittämisessä on ollut puutteita, minkä johdosta kaikki aineisto ei ole ajantasaista. Ympäristötiedon hallintajärjestelmään Herttaan sisältyviä aineistoja vesivarojen, pintavesien tilan, pohjavesien, eliölajien, ympäristön kuormituksen ja alueiden käytön osalta käytetään valvonnassa. Notto-rekisteri on maa-aineslain mukainen rekisteri. Ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus ylläpitävät maa-ainesten ottamisen ja sen vaikutusten seurannan järjestämiseksi tietojärjestelmää, joka sisältää tarpeelliset tiedot mm. maa-aineslain mukaisista luvista ja ilmoituksista. Rekisterin ongelma on, että rekisteriä ei ole ajantasaisesti käytettävissä kunnassa. 5. Yhteistyö viranomaisten kanssa Valvonnan onnistunut toteutuminen edellyttää viranomaisten keskinäistä yhteistyötä (HL 10 ja 21 ). Valvontaviranomaisten on oltava toimivaltansa puitteissa riittävässä yhteistyössä keskenään sekä muiden asiantuntijaviranomaisten kanssa. Viranomaisten yhteistyömuotoja ovat muun muassa keskinäinen tietojen vaihto, asiantuntijayhteistyö, yhteistarkastukset, virka-apu sekä koulutusten järjestäminen. Yhteistyö on tärkeää erityisesti resurssien oikean kohdentamisen vuoksi. Ympäristöministeriö suosittelee viranomaisten yhteistyön kehittämistä erityisesti valvontakäytänteiden yhtenäistämisen osalta. Lupa- ja ilmoituspäätöksistä on suositeltavaa jakaa tietoa myös muille viranomaisille, samoin kuin valvonnassa havaituista epäkohdista. Ympäristönsuojelulain 23 :n valvontaviranomaisen tulee ilmoittaa valvonnassaan havaitse-

11(40) mistaan puutteista näiden viranomaisten toimivaltaan tämän lain nojalla kuuluvia mahdollisia toimenpiteitä varten. Tärkeimpiä viranomaisyhteistyöhön liittyviä kumppaneita ovat Kaakkois- Suomen Ely-keskus (eri yksiköt), poliisi, pelastuslaitos, SYKE, Tukes, rakennusvalvontaviranomainen, kuntien kaavoittaja, kunnan ympäristöterveydenhuolto ja tulli. Ympäristönsuojelulain uusi 187 :n 2 momentin säännös velvoittaa viranomaisia antamaan virka-apua toisilleen. Säännöksellä korostetaan sitä, että viranomaiset voivat toimia joustavasti toistensa apuna. Eri viranomaisten yhteistyöllä voidaan valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta lisätä. 5.1 Kaakkois-Suomen Ely-keskus Valtion luvanvaraisten kohteiden valvontavastuu on Ely-keskuksella (YsL 189 ). Edellä esitetyn mukaisesti voi kunnallinen valvontaviranomainen toteuttaa tarkastuksen virka-apupyyntöön perustuen. Valtion luvanvaraisten kohteiden valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten osalta on ollut käytäntönä, että Ely-keskus kutsuu tarkastukseen mukaan myös kunnan edustajan. Tarkastuksiin pyritään osallistumaan, mikäli se resurssitilanteen vuoksi on mahdollista. Ely-keskuksen valvontavastuulla olevista kohteista havaitsemansa puutteet tai yleisöilmoitukset ympäristötoimi välittää Ely-keskukseen. Ely-keskus järjestää yhdessä alueen kuntien kanssa kerran vuodessa koulutuksen, jossa käydään läpi ympäristönsuojelusektorin ajankohtaisasioita. Ympäristösuojelun valvontaan liittyviä asioita sivutaan ajoittain myös kunnan kanssa vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Vesilain valvonnassa valtion ja kunnan valvontaviranomaisella on lain nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisesta rinnakkainen valvontavastuu (VL 14 luku 1 ). Valtion viranomaiselle on kuitenkin ohjattu mm. ruoppausilmoitukset ja Ely-keskukset huolehtivat myös ojitustoimituksista. 5.2 Poliisi Mahdollisissa ympäristönsuojelulainsäädännön tai sen nojalla annettujen säännösten rikkomistapauksissa ympäristötoimi on velvoitettu ilmoittamaan vähäistä suuremmista rikkomuksista poliisille esitutkintaa varten. Esitutkintaprosessin aikana ympäristötoimi tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja Ely-keskuksen kanssa. Ympäristötoimi voi antaa poliisille virka-apua tutkinnan toteuttamisessa tai tekee tarvittaessa virka-apupyyntöjä tarkastusten suorittamiseksi.

12(40) 5.3 Tulli Yhteistyö tullin kanssa tulee esille erityisesti jäteverotusasioissa. Kohteissa tehdään tarvittaessa yhteistarkastuksia. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittavia valvontatietoja tullille. Jätekirjanpidon valvontaan liittyviä käytäntöjä voisi tarkastella siten, että se palvelisi parhaiten sekä tullin että kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tarpeita. 5.4 SYKE Suomen ympäristökeskus (SYKE) on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka tarjoaa yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta tarpeellista tietoa, osaamista ja palvelua. Keskeisiä aihekenttiä, jossa yhteistyötä arvioidaan olevan eniten, ovat öljyntorjunta, vaaralliset aineet ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Suomen ympäristökeskuksella on ympäristövahinkopäivystys. 5.5 Pelastuslaitos Seutukunnan alueella yhteistyötä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa tehdään erityisesti onnettomuustapauksissa. Käytännön onnettomuustilanteissa pelastusviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastuiden määrittelyssä on vielä tarkennettavaa. Öljyntorjuntasuunnitelma koskee Etelä- Karjalan pelastuslaitoksen toimintaa. Laitosvalvonnassa kuten polttonesteiden jakeluasemien valvonnassa ympäristönsuojelulla ja pelastuslaitoksella on vahva rajapinta. Välillä kohteissa tehdään yhteistarkastuksia. Tietojen siirtoa ja valvontatarkastuksia koordinoimalla saattaisi olla mahdollisia vähentää jossain määrin päällekkäistä työtä. Pelastuslaitokselta pyydetään lausunto sellaisista ympäristölupahakemuksista, joissa käsitellään merkittäviä määriä vaarallisia kemikaaleja. 5.6 Kuntien kaavoitus Ympäristönsuojelu osallistuu aktiivisesti kaavojen valmistelutyöhön sekä antaa kaavoista lausunnot yhdessä terveydensuojelun ja elintarvikevalvonnan kanssa. Ennaltaehkäisemällä herkkien toimintojen sijoittumista alueilla, joilla on tai on ollut ympäristöriskiä aiheuttavia toimintoja, vähennetään jatkossa merkittäväsi valvontaan tarvittavaa aikaa. Ympäristönsuojelu pyytää ympäristölupahakemuksista lausuntoja silloin, kun toiminnalla voi olla vaikutuksia maankäytön suunnitteluun tai kaavoitukseen. Kaavallisella tarkastuksella on entistä suurempi merkitys, kun merkittävä osa luvitettavista kohteista muuttuu rekisteröitäviksi kohteiksi. Ympäristönsuojelu antaa lausuntoja kaavoitukselle myös suunnittelutarveratkaisuissa, toimenpidelupa- ja maisematyölupahakemuksissa.

13(40) 5.7 Kuntien rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyö liittyy rakentamiseen, purkamisen haittoihin ja jätehuoltoon. Rakentamislupiin liittyviä lausuntoja ympäristönsuojelu antaa niistä kohteista, joiden osalta tehdään valvontatyötä. 5.7.1 Roskaantuminen Asemakaava-alueella olevien asuintonttien osalta roskaantumisen valvonta on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusvalvonnan valvottavaa aluetta. MrL 167 :n mukaan rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Lisäksi MrL:n 169 :n mukaan varastointi ulkosalla on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta. Asemakaava-alueella ei aluetta saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin taikka pitkäaikaiseen tai laajaan tavaroiden ulkosäilytykseen, jollei asemakaavasta muuta johdu. MrL 170 jos rakennus on tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Silloin kun asuintonttien roskaantumisen valvontaan liittyy maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa tai vaarallisten jätteiden ja kemikaalien käsittelyä, osallistuu valvontatoimenpiteisiin myös ympäristönsuojelu ja tarvittaessa myös pelastuslaitos. Kiinteistökohtaisen jätteenkäsittelyn valvonta kuten jäteastioiden puuttumisen tai kompostoinnin haittojen käsittely kuuluu ympäristönsuojelulle. 5.7.2 Purkaminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen purkuilmoituksen tai lupahakemuksen yhteydessä tekijän tulee toimittaa rakennusvalvonnalle selvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Lisäksi on erikseen ilmoitettava terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä. Jotta purku-menettelystä saataisiin eri viranomaisille (rakennusvalvonta, ympäristön-suojelu, tulli) riittävät tiedot valvontaa varten, tulisi purkuilmoitusprosessi käydä tarkemmin läpi. 5.7.3 Hajajätevesi Vaikka hajajätevesisäännöksiä ollaan muuttamassa, tulee jätevesisuunnitelmia lausunnolle kymmeniä vuosittain. Uudis- ja korjausrakentamisessa noudatetaan kuitenkin jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksia. Myöskään pilaantumiselle herkkien alueitten säännöksiä ei olla muuttamassa tai kumoamassa.

14(40) Lappeenrannan seudun kunnissa on yli 15 000 hajajätevesikohdetta; noin 7000 asuntoa ja noin 10 000 loma-asunto ja lisäksi erityisen kuormittavia kohteita kuten kouluja, leipomoita, muita yrityksiä ym.. Vaikka remontointitarve rajattaisiin pilaantumiselle herkille alueille, tulee remontoitavia jätevesijärjestelmiä olemaan valtaisa määrä lähivuosina. Kaikki jätevesisuunnitelmat tarkastetaan ja annetaan lausunto rakennus- tai toimenpidelupahakemuksesta. Lisäksi hoidetaan jätevesivalitukset ja annetaan neuvontaa. 5.7.4 Maalämpö Energiakaivojen poraaminen on yleistynyt ja kaivojen sijoittaminen vedenottamoiden suojavyöhykkeelle on kielletty tai rajoitettu, samoin pilaantuneeseen maaperään tai kaivospiirin suojavyöhykkeelle. Lupahakemukset tulevat lausunnolle, jotta sijoittamisen rajoitukset ja AVIn luvan tarve voidaan tarkistaa. Suurin osa maalämpöjärjestelmistä on energiakaivoja, mutta myös muutamia maapiirejä on suunniteltu sekä yksittäisiä vesistöpiirejä. 5.8 Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvevalvonta Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta kuuluvat samaan organisaatioon ympäristönsuojelun kanssa ja yhteistyö on tiivistä ja säännöllistä. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti ympäristönsuojelu pyytää lausunnon ympäristölupahakemuksista kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, vaikka viranomainen eli lautakunta molemmilla yksiköillä on sama. Valtion lupavelvollisten kohteiden ympäristölupahakemuksista terveysvalvonta ja ympäristösuojelu antavat yhteisen lautakuntalausunnon. Valvonnallisesti ympäristönsuojelun ja terveydensuojelun yhteistarkastelua tehdään monesti mm. vedenottamojen ja kaivojen pilaantumistapauksissa. Monet ympäristön pilaantumista aiheuttavat tekijät aiheuttavat myös terveyshaittaa. Kahden eri lainsäädännön huomioiminen terveyshaittaa aiheuttavissa tapauksissa esim. ulkomelun, savuhaittojen valvonta, voi aiheuttaa epäselvyyttä toimivaltaisesta viranomaistahosta. Tältä osin lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi tarkentaa. 5.9 Lähialueen muiden kuntien ympäristönsuojelunsuojelun viranomaisorganisaatiot Yhteistyö naapuriorganisaatioiden kanssa on aktiivista. Imatran seudun ympäristötoimen ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluyksikön kanssa järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa tapaaminen, jossa käydään läpi valvontaan liittyviä asioita.

15(40) 5.10 Etelä-Karjalan jäteviranomainen Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen vastaa jäteastioiden tyhjennysvälien pidentämisasioista ja jätehuoltomaksun kohtuullistamisesta. Lisäksi jätehuoltoviranomainen vastaa jätehuoltomääräysten ja tasojen valmistelusta. 6. Valvonta Ympäristövalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että ympäristössä tapahtuvat toiminnot ovat lakien ja asetusten sekä viranomaisten antamien lupien ja määräysten mukaisia. Lisäksi seurataan toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia sekä toiminnassa ja muissa olosuhteissa tapahtuvia muutoksia. Valvottavat toiminnot ovat laitosmaista ja ammattimaista toimintaa harjoittavien toiminnanharjoittajien mutta myös yksityisten henkilöiden toimien sekä ympäristön yleisen tilan valvontaa. Jos toimitaan lainvastaisesti, valvojan on velvollisuus puuttua epäkohtiin. Laitosten toiminnassa ennakkovalvontaa ovat erilaiset hallintotoimet kuten viranomaisprosessien yhteydessä annettavat ja saadut lausunnot, joita käytetään valmisteltaessa erilaisia päätöksiä ja lupia. Ympäristönsuojelulainsäädännössä tapahtuvaan normipurkutalkoisiin liittyen mm. eri viranomaisille annettavilla lausunnoilla on entistä suurempi merkitys ennakkovalvonnan toimenpiteenä. Jälkivalvonta eli varsinainen laillisuusvalvonta kohdistuu toiminnan aloittamisen ja lopettamisen välisiin vaiheisiin. Yksittäisten kohteiden valvonnan lisäksi ympäristölainsäädännön lähtökohtana on myös yleisen edun valvonta, jossa katsotaan kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Yleisen edun valvonta kattaa kaikki valvonnan osa-alueet ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan saakka. Vesilain, jätelain, maa-aineslain, maasto- ja vesiliikennelain sekä lupa- ja ilmoitusmenettelyä pienempien kohteiden valvonnalla voidaan ajoittain merkittävästi ennaltaehkäistä ympäristön pilaantumista. Yleinen kansalaisvalvonta, joka tulee esille erilaisina yleisöilmoituksina ja toimenpidepyyntöinä on tärkeä, mutta ajoittain erittäin kuormittava valvontakenttä. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman perusteella laaditaan vuosittainen valvontaohjelma, jossa määritellään erikseen yksityiskohtaiset valvonnalliset tavoitteet. Valvontaohjelma tuodaan lautakunnan vahvistettavaksi syksyllä talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Valvontaohjelman toteutumasta laaditaan toteumaraportti seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

16(40) 6.1. Valvonnan tavoitteet ja menetelmät Valvontasuunnitelman tavoitteena on varmistaa lainsäädännössä annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja että se perustuu ympäristöriskien arviointiin. Ympäristöviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien asianmukaisesti hoitamiseksi (YsL 167 ). Seudullisena organisaationa lähtökohtana on myös, että valvonnan käytännöt ovat mahdollisimman yhdenmukaiset seutualueen eri kunnissa sekä eri toiminnanharjoittajien kesken. Valvonnan keskeisiä keinoja ovat paikan päällä tehtävät tarkastukset sekä velvoitetarkkailusta ja tarkkailusta laadittujen raporttien tarkistaminen sekä tarvittaessa lainsäädännön mahdollistamat määräykset toimintojen saattamiseksi vastaamaan lainsäädäntöä. Määräysten yhteydessä tulee harkittavaksi pakkokeinojen käyttäminen. 6.2. Tarkastukset Tarkastus on kohteessa paikanpäällä tehtävä käynti. Toiminnan lainmukaisuuden valvomiseksi valvontaviranomaisen on tehtävä luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein. Tarkastus on syytä tehdä myös, jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrä tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa. Tarkastukset voidaan jakaa määräaikaistarkastuksiin, yksittäisen asian selvittämiseen liittyviin tarkastuksiin ja lupa- ja ilmoitusprosesseihin liittyviin tarkastuksiin. Määräaikaistarkastukset ovat tarkastuksia, joita tehdään valvontasuunnitelman ja ohjelman mukaisti riskiperusteellisesti arvioiden. Määräaikaistarkastuksia nimitetään tässä valvontasuunnitelmassa suunnitelmallisiksi tarkastuksiksi. Eri toimintoihin liittyvien tarkastusten suhteelliset osuudet on esitetty kuvassa 1.

17(40) Tarkastukset 2014 18 % 25 % Kunnan ympäristölupa Valtion ympäristölupavelvolliset Pima Vesilaki/vesihuoltolaki Ilmoitusvelvolliset 17 % 4 % Muut kohteet 3 % 22 % 6 % 2 % 3 % Luonnonsuojelu Yhteydenotot Maa-aines Kuva 1: Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelun tulosalueen tarkastukset vuosina 2010-2014. Tarkastusoikeus on delegoitu viranhaltijoille. Toimivallan siirtoon liittyvä tehtäväluettelo viedään säännöllisesti lautakunnalle tarkistettavaksi. Tarkastuksella voidaan tarvittaessa käyttää avustajaa (YsL 173 ). Tarkastuksen määrämuotoisuus on määritelty hallintolain 39 :ssä. Viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaisille, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa. Tarkastuksesta on viipymättä laadittava kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi läsnäolijat, tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Kaikki maastokäynnit esim. yleisöilmoitukset yleisten alueiden roskaantumisista eivät ole luonteeltaan hallintolain 39 :n mukaisia tarkastuksia. Tarkastus kotirauhan piirissä olevissa tiloissa kuten asunnossa, yksityisalueeseen kuuluvalla pihalla, piharakennuksessa tai muussa pysyvään asumiseen tarkoitetussa sisätilassa voidaan suorittaa vain erityisin perustein. Yleensä tarkastusoikeus ei koske asuntoja. Erityislakien säännökset tarkastusoikeudesta poikkeavat jossain määrin sisällöltään. Asianosaisen suostumus ei yksin riitä tarkastuksen suorittamiseen vaan tarkastus kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa edellyttää nimenomaista toimivaltasäännöstä. Laitoksen pihapiiri tai jätteen keräyspaikka tai kompostorin sijoituspaikka kiinteistöllä ei kuulu kotirauhan piiriin. 6.2.1 Suunnitelmalliset tarkastukset Ympäristönsuojelulain lupa- ja rekisteröitävien laitosten tämän valvontasuunnitelman ja ohjelman mukaisista suunnitelmallisista tarkastuksista peritään ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymän taksan mukainen maksu. Muista

18(40) suunnitelmallisista tarkastuksista voidaan periä maksu vain jos lainsäädäntö antaa siihen jatkossa mahdollisuuden. Suunnitelmalliseksi tarkastukseksi määritellään myös ympäristölupa- ja rekisteröityjen kohteiden aloitus- ja lopetustarkastukset. Suunnitelmallisessa tarkastuksessa selvitetään onko laitos toiminut lupapäätöksen tai rekisteröinti-ilmoituksen mukaisesti. Tarkastusajankohta sovitaan kohteen kanssa riittävän ajoissa, jotta valvoja ja kohde ennättävät tutustua aiheeseen. Lupa- ja ilmoituskohteissa käydään läpi seuraavat asiat: Ilmoitetaan tarkastuksen tavoitteet Todetaan läsnäolijat Valvojan informaatio ajankohtaisista asioita esim. laki Toiminnanharjoittajan esittely laitoksen toiminnasta ja jatkosuunnitelmista Käydään läpi laitoksen riskikartoitus pääpiirteissään ympäristöriskien osalta Edellisen vuoden vuosiraportti Voimassaoleva lupa ja lupamääräysten noudattaminen Toiminnanharjoittajan tekemät häiriöilmoitukset ja niiden jatkotoimenpiteet Yleisöilmoitukset ja jatkotoimenpiteet Muiden viranomaisten tekemät tarkastukset (esim. palo- ja pelastusviranomainen) Tehdään alueella tarkastus, jonka keskeiset aistinvaraiset havainnot kirjataan tarkastuskertomukseen. Tarkastuskertomukseen liitetään valokuvat ja muut tarvittavat dokumentit kuten esim. mittaustulokset liitteeksi. Maa-aineslain mukaisen suunnitelmallisen tarkastuksen kulku on esitelty kohdassa 6.3.8 Muissa kuin lupa- ja rekisteröitävissä kohteissa suunnitelmallinen tarkastus tehdään noudattaen soveltuvin osin ylläesitettyä menettelyä. Tarkastuksen yhteydessä tarkastetaan toiminnan laatu suhteessa ympäristönormeihin sekä annetaan tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa. Tarkastuskertomus toimitetaan asianosaisille mahdollisimman nopeasti. Mikäli asiakkaalla on sähköpostiosoite, pyritään asiakirja toimittamaan hänelle ensisijaisesti sähköpostilla. Tarkastuskertomus merkitään suoritteeksi Digia-Tarkastaja ohjelmaan tiedonohjaussuunnitelmassa annetun diarinumeron mukaisesti.

19(40) 6.2.2 Muut tarkastukset Muita tarkastuksia ovat lupahakemusten ja ilmoitusten yhteydessä tehtävät tarkastukset sekä tietyn yksittäisen asian selvittämiseen liittyvät tarkastukset mm. kirjallisesti vireille pannussa asiassa tai onnettomuus-, haitta- tai rikkomusasiassa. Tarkastuksen suorittamisessa noudatetaan yleisiä hallintolain 39 :n mukaisia vaatimuksia. Tarkastuksista kirjoitetaan tarkastuskertomus, joka kirjataan DigiaTarkastajaohjelmaan, kuten edellä on esitetty. TOS:n mukaisesti tietyt tarkastukset kirjataan myös Dynastia tiedonhallintaohjelmaan. Maastokäynneistä, joissa tarkastetaan esim. roskaantumista yleisillä alueilla, ei välttämättä ole tarvetta tehdä tarkastuskertomusta. Yhteydenotot ja käynnit sekä niihin liittyvät toimenpiteet kirjataan DigiaTarkastaja- ohjelmaan ja tarvittavat dokumentit voidaan tallentaa järjestelmään. Käynnit merkitään järjestelmään tarkastus-suoritteeksi. Ympäristötoimen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti osa tarkastuskertomuksista merkitään myös Dynastian asiahallintajärjestelmään ja linkitetään sinne sähköisesti. 6.2.3 Maksut Valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastuksista ja muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta sekä tarkastuksista, jotka ovat tarpeen ympäristönsuojelulain (527/2014) 175 ja 176 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi tai 181 :ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi peritään maksu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Muiden kun lupavelvollisten ja rekisteröitävien laitosten ja toimintojen osalta ei ole mahdollisuutta periä maksuja tarkastuksista. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat määräaikaistarkastukseen ja hallintopakon valvonnan keskimääräiseen omakustannusarvoon. Mikroyrityksiltä perittävissä maksuissa huomioidaan toiminnan laajuus ja luonne samoin jos toiminnanharjoittajan asemassa on sellainen luonnollinen henkilö, joka ei harjoita taloudellista toimintaa.

20(40) 6.3. Valvottavat kohteet Ympäristönsuojelulain 168 :n mukaisten kunnan lupavelvollisten ja rekisteröitävien laitosten valvonnan järjestämisen lisäksi on tässä valvontasuunnitelmassa käsitelty myös muiden ympäristön-suojelulainsäädäntöön kytkettyjen toimintojen valvonta. Kohdeluokka ja kohderyhmä merkintä viittaavat Digia-Tarkastaja ohjelman kohdejaotteluun. 6.3.1. Kunnan lupavelvolliset laitokset (kohdeluokka 33) Ympäristölupavelvollisuus määräytyy ympäristönsuojelulain 27 tai 28 :n perusteella. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsiteltävät lupa-asiat perustuvat ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 mukaiseen laitoslistaan. 6.3.1.1 Kohteet Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella on vuoden 2015 alussa ollut 265 lupavelvollista kohdetta (taulukko 1, liite 1). Ympäristönsuojelulain uudistamisen myötä osa luvanvaraisista laitoksista kuten osa eläinsuojista on poistunut luvituksen piiristä, toisaalta osa valtion luvanvaraisista karjasuojista siirtyy kunnan kohteiksi. Tämän perusteella vuoden 2016 alussa arvioidaan olevan 11 % vähemmän lupavelvollisia kohteita kuin 2015. Vuoden 2020 alussa lupavelvollisten määrä vähenee edelleen kattilaitosten ja polttoaineen jakelutoiminnan siirtyessä suurelta osin rekisteröinnin piiriin. Vuoden 2020 alussa arvioidaan olevan 29 % vähemmän lupavelvollisia laitoksia kuin vuonna 2015. Osa lupavelvollisista on edelleen sellaisia kohteita, joiden osalta ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n mukaisessa ympäristölupatarpeen arvioinnissa on todettu, että toiminnan ei tarvitse toistaiseksi hakea ympäristönsuojelun mukaista ympäristölupaa. Vuoden 2014 loppuun mennessä 46 %:ssa lupavelvollista laitoksista on tehty ainakin yksi suunnitelmallinen tarkastus. Vuosina 2009 2014 lupavelvollisiin kohteisiin on tehty keskimäärin 35 suunnitelmallista tarkastusta vuodessa. Tarkastusten lukumäärää on pysytty lisäämää avustavan tarkastajan työpanosta käyttäen n. 50 kappaleeseen vuodessa. Lupapäätöksen mukaisia vuosiraportteja on merkitty rekisteriohjelmaan keskimäärin 40 kpl vuodessa. Tämän lisäksi järjestelmään on kirjattu useita kymmeniä muita raportteja, jotka liittyvät tarkkailuun.

21(40) Taulukko 1: Kunnan ympäristölupavelvollisten laitosten tunnuslukuja vuosina 2009 2014. Starkastukset = suunnitelmalliset tarkastukset. Koh teita Ylupapäätös Suoritteet Tarkastukset Starkastukset Muut tarkastukset 2009 19 38 38 2010 281 15 358 24 38 62 2011 294 21 317 36 47 83 2012 296 14 319 30 38 68 2013 294 16 314 34 28 62 2014 275 12 323 50 38 88 Tarkastukset yht. 6.3.1.2 Riskiarviointi ja valvonta Lupavelvollisten laitosten suunnitelmallisten tarkastusten tarkastustiheys määritellään ensi vaiheessa toimialakohtaiseen riskinarviointiin perustuen ottaen kuitenkin huomioon laitoksen sijainti tärkeillä I ja II luokan pohjavesialueilla. Suunnitelmalliseksi tarkastukseksi luokitellaan myös uuden kohteen osalta aloitustarkastus. Toimialaan perustuvat tarkastustiheydet ovat kerran kolmessa ja kerran viidessä vuodessa. Kohteisiin tehtävien tarkastusten ja muuhun valvonnalliseen tietoon perustuen kussakin kohteessa tehdään erillinen riskinarviointi, joka määrittää kohteen lopullisen tarkastustiheyden. Laitoskohtaiseen riskiarviointiin perustuvat tarkastusvälit voivat olla 1/1, ½, 1/3, 1/5, 1/6 ja 1/10 vuodessa. Vuosittain laadittavassa valvontaohjelmassa määritellään laitoskohtaisen riskinarvioinnin tavoitteet. Toimialakohtaiset tarkastusvälit on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2: Kunnan lupavelvollisten laitosten toimialakohtaiset tarkastusvälit. Tärkeillä pohjavesialueilla tarkastusväli on 3 vuotta. Tarkastusväli Metalliteollisuus joka 3. Energiantuotanto joka 5. Kemianteollisuus, orgaanisia liuottimia joka 3. Polttoaineen jakelu ja varastointi joka 5. Maaperän ainesten otto joka 3. Betoniteollisuus joka 5. Elintarvikkeiden valmistus joka 5. Karjasuojat joka 5. Sikalat joka 5. Muut eläinsuojat joka 5. Liikenne joka 3. Jätteiden amm. käsittely joka 3. Jätteiden maaperäsijoittaminen joka 3. Ampumaradat joka 5. Muut toiminnot joka 5.

22(40) Toimialakohtaisessa luokituksessa on huomioitu toimialan melu-, tärinä-, pöly-, haju- ja kaasumaiset ilmapäästöt sekä päästöt viemäriverkostoon, vesistöön, pohjaveteen ja maaperään sekä roskaantumisriski (liite 2). Kunkin muuttujan osalta on vaikutus arvioitu asteikolla 0 3 (0=ei vaikutusta, 1=vähäinen vaikutus, 2=kohtalainen vaikutus, 3=merkittävä vaikutus). Toimialat, joiden pisteytys on 0 14 tarkastetaan joka viides vuosi ja toimialat, joiden pisteytys on yli 14, tarkastetaan joka kolmas vuosi. Laitoskohtaisessa riskinarvioinnissa arvioidaan: toiminnan laajuus, kemikaalien varastoinnin laajuus, sijainti pohjavesialueella, sijainti suhteessa vedenottamoon, erityiset luontokohteet, lähialueen pintavesikohteet, etäisyys herkkiin kohteisiin, toiminnan tekniset rakenteet, varastoalueiden ja tuotantotilojen kunto, vuosiraportti, pohjavesitarkkailu pohjavesialueilla, pintavesien tarkkailu, hyväksytty ympäristöjärjestelmä, puutteet lupaehtojen noudattamisessa tai joku muu valvonnan kannalta merkittävä tekijä. Laitoskohtaisen riskinarvioinnin perusteet määritellään tarkemmin vuosittaisessa valvontaohjelmassa. Poiketen ympäristövalvonnan ohjeesta (luonnos 19.10.2015) on valvontaluokaksi määritelty myös tarkastusväli 1/6 vuodessa, koska erityisesti jakeluasemien valvonnassa valvonnan järjestäminen yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa on tällöin helpompaa. Louhimoiden ja murskaamojen ympäristölupien ja maaaineslupien valvomiseksi tehtävien yhteistarkastusten riskiarviointia kehitetään valvontaohjelmassa edelleen. Laitosrekisterissä, jota päivitetään vuosittain, on kullekin lupavelvolliselle laitokselle määritelty tarkastusväli sekä tarkastusvuosi. Koska nykyisellä henkilöstömäärällä ei ole mahdollisuutta tarkastaa kaikkia tarkastuskohteita, valitaan tarkastettavat kohteet käyttäen otantaa (liite 3). Valvontaohjelmassa, joka laaditaan talousarvion käsittelyn yhteydessä, määritellään suunnitelmallisten tarkastusten lukumäärä (kuva 2). Vaikka lupamääräyksissä oleva aloitus- ja lopetustarkastus on määritelty suunnitelmallisiksi tarkastuksiksi, ei niiden lukumäärä sisälly valvontaohjelmassa esitettävään suunnitelmallisten tarkastuslukumäärään, koska aloitus- ja lopputarkastusten lukumäärää ei voida arvioida eikä niiden tarve perustu erilliseen riskinarviointiin. Mikäli tarkastettavien kohteiden lukumäärä on suurempi kuin laitosrekisterissä toimiala- ja laitoskohtaisen riskiarvioinnin perusteella määriteltyjen tarkastusten määrä, tehdään otanta tarkastettavista kohteista seuraavien periaatteiden mukaisesti:

23(40) 1. Mikäli suunnitelmallisten tarkastusten lukumäärä on pienempi kuin riskiarvioinnin perusteella edellytetty tarkastusmäärä: Ensimmäisessä vaiheessa valitaan kunkin vuoden tarkastettavista kohteista vuoden välein tarkastettavat kohteet. Mikäli kohteita on enemmän kuin vuodelle määriteltyjä tarkastuksia, suoritetaan arvonta. Toisessa vaiheessa tarkastukset arvotaan edellisenä vuonna tarkastettaviksi määritellyistä kohteista, mutta jotka eivät silloin tulleet valituksi. Kolmannessa vaiheessa, mikäli tarkastuksia toisen vaiheen jälkeen on jäljellä, valitaan loput tarkastettavat kohteet jäljellejäävistä kohteista, joille tarkastus on sille vuodelle määritelty. 2. Tarkastusten lukumäärä määritellään tarkastajittain valvontakohteiden lupamäärän mukaan tai muutoin valvontaohjelmassa erikseen määriteltävällä tavalla Kuva 2: Suunnitelmallisten tarkastusten otantamenettely 6.3.2. Kunnan rekisteröitävät laitokset (kohderyhmät 37.01, 37.06, 37.07, 37.08) Osa luvanvaraisista toiminnoista on lainsäädännön muuttumisen johdosta muuttunut rekisteröitäviksi toiminnoista. Ympäristönsuojelulain 116 :n liitteen 2 mukaisista ympäristön pilaantumisvaaraa aiheuttavista toiminnoista on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten. Tällaisia toimintoja ovat kemialliset pesulat, pienet energiantuotantolaitokset, asfalttiasemat sekä pohjavesialueiden ulkopuolella olevat polttonesteiden jakeluasemat.

24(40) 6.3.2.1 Kohteet Ympäristönsuojelulain 116 :n mukaan kohteita, joista on tehty ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään rekisteröintiä varten, on ollut 7 kappaletta vuoden 2015 alussa. Vuoden 2020 alussa rekisteröitävien kohteiden määrän arvioidaan olevan 41 kpl (liite 1). 6.3.2.1. Riskinarviointi ja valvonnan määrittely Rekisteröitävissä laitoksissa tehdään suunnitelmallinen tarkastus joka viides vuosi. Myös aloitustarkastus luokitellaan suunnitelmalliseksi tarkastukseksi. Mikäli kohteessa tehtyjen tarkastusten tai muiden saatujen tietojen perusteella on todettu, että toiminnassa on ollut puutteita, voidaan tarkastusväli muuttaa 1. vuoteen. Tällaisia puutteita ovat mm. vuosiraportin tai asetuksen mukaisten vaatimusten puuttuminen. Taulukko 3: Rekisteröivien laitosten toimialakohtaiset tarkastusvälit. Lakiperuste Tarkastusväli VOC-laitokset joka 5. Kattilalaitokset joka 5. Asfalttiasema joka 5. Polttoaineen jakelu ja varastointi joka 5. Suunnitelmallisten tarkastusten määrä määritellään vuosittain tehtävässä valvontaohjelmassa. Laitosrekisterissä, jota päivitetään vuosittain, on kullekin rekisteröitävälle laitokselle määritelty tarkastusväli sekä tarkastusvuosi. Valvottavien kohteiden valinta tapahtuu vastaavasti kuin lupavelvollisten kohteiden (6.3.1). Rekisteröitävien kohteiden valvonnasta on vain vähän kokemusta. Lupaprosessin puuttumisen johdosta on mahdollista, että ainakin toiminnan alussa kohteissa havaitaan puutteita, minkä johdosta tarkastusväli voi tihentyä. 6.3.3 Valtion lupakohteet (kohdeluokka 34) Valtion ympäristölupaviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiat perustuvat ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 mukaiseen laitosluetteloon. Valvontaviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen Ely-keskus. Viranomaisyhteistyötä on käsitelty tarkemmin kohdassa 5.1

25(40) 6.3.3.1 Kohteet Ely-keskuksen valvottavia kohteita on merkitty DigiaTarkastaja -ohjelmaan 114 kpl. Kohteiden lukumäärä ei välttämättä vastaa Vahti-järjestelmän tietoja. Alueella on mm. kaksi suurta puunjalostusteollisuuskeskittymää, yksi kalkkikiven käsittelyyn erikoistunut alue ja noin kymmenen turvetuotantoaluetta. Valtiolta siirtyy noin kymmenen kappaletta karjasuojia kunnan valvottaviksi. 6.3.3.2 Valvonta Ympäristötoimi osallistuu resurssiensa mukaisesti Ely-keskuksen valvontasuunnitelman mukaisille määräaikaistuksille sekä erikseen virka-apupyynnön mukaisille akuuteille tarkastuksille. Valvontaa on myös kohteissa vireillä olevien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten hakemusasiakirjojen tarkistaminen ja niistä lausuntojen antaminen. Valtion lupavelvollisilla kohteilla on kohdetiedot myös kunnan Digia Tarkastaja ohjelmassa. Päällekkäisten kirjaustoimenpiteiden johdosta kunnan viranomaisten tulisi saada laajempi käyttöoikeus Vahti-tietojärjestelmään. 6.3.4. Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kohteet (kohdeluokka 35) Maaperän ja pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisriskiä aiheuttavat useat erilaiset teolliset tai liikenteeseen liittyvät toiminnot. Pilaantuneen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistamista ohjaavat toimenpiteet kuten ns. Pimailmoitus esitetään Ely-keskukselle. Ely-keskus voi myös määrätä pilaantuneen maan puhdistamisesta. Ely-keskus ylläpitää lisäksi Vahtitietojärjestelmään kuuluvaa Matti-rekisteriä, johon tallennetaan tietoja maaalueista, joiden maaperään on saattanut päästä haitallisia aineita ja alueista, jotka on tutkittu tai puhdistettu. 6.3.4.1 Valvontakohteet Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella on Matti-rekisterissä yhteensä 543 kpl pilaantuneisiin maa- tai ranta-alueisiin liittyviä kohteita (Lappeenrannassa 409, Lemillä 25, Taipalsaarella 48, Savitaipaleella 61). Vuosittain tapahtuu lisäksi useita onnettomuuksia esim. polttonestesäiliöiden vuotamisia tai liikenneonnettomuuksia, joista aiheutuu maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista. Ympäristötoimi tekee tarkastuksia kohteissa keskimäärin 10 kpl vuodessa. Määrä voi vuosittain vaihdella merkittävästi, mikäli esille tulee akuutteja tapauksia.