Yhdysvallat Joulukuu 2010
Yhdysvaltain maaraportti 2 (42) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 5 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 6 Myynti ja markkinointi... 7 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT... 9 Inflaatio... 10 Vaihtotase... 10 Talouspolitiikka... 10 Työvoima... 11 Ulkomaankauppa... 13 Kokonaiskauppa... 13 Ulkomaankaupan rakenne... 13 Tärkeimmät kauppakumppanit... 13 Kauppa Suomen kanssa... 14 Ulkomaiset investoinnit... 17 Suomalaiset investoinnit... 17 Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus... 17 Rakentaminen... 17 Energia-, ympäristö- ja metsäsektori... 18 Energiasektori... 18 Ympäristösektori... 21 Jätehuolto... 21 Vesihuolto... 22 Jätevesihuolto... 22 Ilmastonmuutos ja sen ehkäisy... 23 Metsäsektori... 26 Metsätalous... 26 Metsäteollisuus... 27 Life Sciences ja elintarvikesektori... 29 Terveydenhoitopalvelut... 29
Yhdysvaltain maaraportti 3 (42) Terveydenhoidon teknologia... 30 Bioteknologia ja lääkkeet... 31 Maatalous- ja elintarvikesektori... 32 Palvelusektori... 33 Kauppa... 33 Rahoitus- ja vakuutustoiminta... 35 Pörssi... 37 Kiinteistökauppa... 38 Laskentatoimi... 38 Johdon konsultointi... 39 Tapakulttuuri... 39 Linkkejä... 42
Yhdysvaltain maaraportti 4 (42) Maaprofiili Maa ja väestö Kokonaispinta-ala: 9 629 091 km², maa-ala 9 158 960 km² Luonnonvarat: hiili, kupari, lyijy, molybdeeni, fosfaatti, uraani, bauksiitti, kulta, rauta, elohopea, nikkeli, kalium, hopea, volframi, sinkki, öljy, maakaasu, puu Rajanaapurit: Kanada (8893 km rajaa), Kuuba (29 km, Guantanamo Bayn tukikohta) ja Meksiko 3326 km Aika: UTC miinus 5 9 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 310,233 miljoonaa (2010 arvio) Suurimmat kaupungit: New York 8,21 milj., Los Angeles 3,85 milj., Chicago 2,82 milj. ja Houston 2,21 milj. asukasta 1.1.2008 (World Gazetteerin arvioita) Väestönkasvu: 0,97 % (2010 arvio) Syntyvyys: 13,83/1000 asukasta (2010 arvio) Kuolleisuus: 8,38/1000 asukasta (2010 arvio) Elinajanodote: miehet 75,78 vuotta, naiset 80,81 vuotta (2010 arvio) Kieli: englanti (espanjaa puhutaan myös paljon). Havaiji on Havaijin osavaltion virallinen kieli. Väestöryhmät: vuoden 2007 puolivälissä arviolta 296,77 miljoonaa oli yhtä rotua. Heistä 241,77 oli valkoisia (ml. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabit ja berberit), 38,76 miljoonaa mustia, 13,37 miljoonaa aasialaisia, 2,94 miljoonaa Amerikan intiaaneja ja Alaskan alkuasukkaita ja 0,54 miljoonaa havaijilaisia ja muita Tyynenmeren saarten asukkaita. Kun rodun sijaan tarkastellaan etnisyyttä, merkittävä ryhmä ovat latinot (hispanic), joita oli arviolta 45,50 miljoonaa. Heistä 42,08 miljoonaa on valkoisia. Uskonto: protestantteja 51,3 %, katolilaisia 23,9 %, muita kristittyjä 1,6 %, mormoneja 1,7 %, juutalaisia 1,7 %, buddhalaisia 0,7 %, muslimeja 0,6 %, muita tai ei-luokiteltuja 2,5 %, uskontokuntiin kuulumattomia 12,1 % vuonna 2007 (CIA:n arvio) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 1 Matkapuhelinstandardi: GSM 850/1900, TDMA, CDMA. iden, UMTS Sähköverkko: 120V / 60 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 49,3 % (2009) Matkapuhelintiheys: 94,8 % (2009) Internetin käyttäjiä: 76,2/100 kotitaloutta (2009) Tieverkosto: maanteitä 6,47 miljoonaa km (josta moottori- ja valtateitä 75 040 km) Rautatieverkosto: 226 427 km Lentokenttiä: 15 095, joista 5174:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 Tärkeimmät satamat: South Louisiana, Houston ja New York/New Jersey
Yhdysvaltain maaraportti 5 (42) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: The United States of America Valtiomuoto: liittotasavalta Valtionpäämies: presidentti Barack Obama (20.1.2009) Hallituksen johtaja: presidentti Obama (pääministeriä ei ole) Parlamentti: kaksikamarinen kongressi, joka muodostuu senaatista (the Senate) ja edustajainhuoneesta (the House of Representatives). Senaatissa on 100 jäsentä, kaksi jokaisesta 50 osavaltiosta. Kausi on kuusivuotinen. Joka toinen vuosi järjestettävissä vaaleissa valitaan kolmannes senaattoreista. Edustajainhuone koostuu 435 jäsenestä, jotka valitaan kunkin osavaltion asukasluvun mukaan osavaltion eri vaalipiireistä. Vaalit pidetään joka toinen vuosi kaikille edustajainhuoneen jäsenille. Suurimmat puolueet: Demokraattinen puolue ja Republikaanipuolue Seuraavat vaalit: presidentinvaalit 2012 Aluehallinto: 50 osavaltiota ja Washington, D.C., lisäksi mm. Puerto Rico, American Samoa ja Virgin Islands Yhdysvaltojen hallinnon alaisina. Osavaltiot jakaantuvat piirikuntiin ja edelleen kuntiin. Merkittäviä päivämääriä: itsenäistyminen 4.7.1776, perustuslaki 17.8.1787 Kansallispäivä: 4.7. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Yhdysvaltain dollari (USD)=100 senttiä Valuuttakurssi: 1 EUR=1,33 USD (keskimäärin 2010) BKT käyvin hinnoin: 14 575 miljardia USD (2010) BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: 47 084 USD (2010) Verotus: Liittovaltion yhtiötuloverokanta 15 35 %, riippuu voittojen suuruudesta Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit, petrokemian tuotteet, autot ja muut moottoriajoneuvot, elintarvikkeet, tietotekniikkatuotteet, tietoliikennelaitteet ja kodinkoneet Tärkeimmät tuontituotteet: raakaöljy ja jalostetut petrokemian tuotteet, koneet, ajoneuvot, kulutustavarat ja teollisuuden raaka-aineet Suurimmat kauppakumppanit: Kanada, EU, Meksiko ja Japani Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin korruptiovertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijaluvulla 22 Belgian ja Uruguayn välissä (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijaluvulla 4 Singaporen ja Saksan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n kilpailukykyvertailussa vuonna 2010 Yhdysvallat on sijalla 3 Hongkongin ja Sveitsin
Yhdysvaltain maaraportti 6 (42) välissä (58 tutkitun maan joukossa). Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet n Stamfordin-vientikeskuksen päällikkö Lasse Baldaufin arviot Yhdysvalloista: Hyviä puolia Maailman suurin kansantalous Kuluttajia on hieman yli 300 miljoonaa, joten kysyntä on valtava useille tuotteille Tietotekniikassa maailman kärjessä Yksi kieli, jolla tavoitetaan suuri maa ja laajat markkinat Maa on trendien suhteen edelläkävijä Huonoja puolia Yhdysvaltain markkinoille tulo ja siellä pysyminen vaativat kunnon panostuksen, liiketoimet eivät hoidu osa-aikaisesti Kilpailu on kovaa lähes kaikilla toimialoilla Oikeussäädökset vaihtelevat osavaltioittain Kohdeosavaltioita voi olla vaikea valita Laaja markkina-alue on usein vaikea hallita vain yhdestä toimipisteestä: on syytä keskittyä toimipisteen lähialueisiin Oikean jakeluverkoston ja -konseptin valinta työlästä Potentiaalisia toimialoja Toimialoja, joilla suomalaisilla yrityksillä on Baldaufin mukaan hyviä mahdollisuuksia: Tietotekniikkasektorin sovellukset, langaton viestintä ja ohjelmistot yrityssovelluksiin ja kuluttajille, mobile life-teema Terveydenhuoltosektorilla erityisesti IT-sovellukset Energiasektorilla uudet energiasovellukset ja globaalit energiahankkeet Logistiikkasektorilla erityisesti RFID-sovellukset Yhdysvaltojen eri alueiden ominaisuuksia: New England (Boston ja lähialueet): Paljon hyviä yliopistoja ja hyvin koulutettu väestö. Alueella paljon biotekniikka-, ohjelmisto- ja tietoliikenneyrityksiä. Vahvat siteet Eurooppaan. New York: Rahoituksen ja kaupan keskus. Useiden yhdysvaltalaisten yritysten pääkonttorit sijaitsevat New Yorkin kaupungissa.
Yhdysvaltain maaraportti 7 (42) South East: Viime vuosina ollut vahvassa taloudellisessa kasvussa. Keskuksia Atlanta Georgiassa ja Charlotte Pohjois-Carolinassa. Pohjois-Carolinassa sijaitsee myös biotekniikan keskittymä Research Triangle. Florida: Suuri kuubalaisväestö Miamin alueella ja vahvat siteet Latinalaiseen Amerikkaan. Paljon ikääntyvää väestöä ja turismia. Myös vahva tietokoneteollisuus. Southwest: Öljyteollisuutta Texasissa. Paljon elektroniikkateollisuutta etenkin Dallasin ja Austinin kaupungeissa Texasissa sekä Phoenixissa, Arizonassa. Kalifornia: Etelä-Kaliforniassa laaja elokuva-, viihde- ja multimediateollisuus. Pohjois- Kaliforniassa Silicon Valleyn erittäin vahva tietotekniikkateollisuus. Myynti ja markkinointi n Stamfordin-vientikeskus: Yhdysvallat on pinta-alaltaan Manner-Eurooppaa suurempi markkina-alue. Asukkaita on runsaat 300 miljoonaa. Vaikka ihmiset puhuvat enimmäkseen samaa kieltä, markkinat ovat hyvin pirstaleiset ja segmentoituneet. Yhdysvallat voidaan jakaa useisiin maantieteellisiin ja demografisiin alaluokkiin toimialasta riippuen. Liiketoimintakulttuuri vaihtelee suuresti osavaltioittain ja alueittain. Yhdysvaltoihin tulo edellyttää ulkomaisilta yrityksiltä runsaasti aikaa, työvoimaa ja rahoitusta. Markkinoille tulo on haastavaa ja aikaa vievää. Suositellaan yleisesti, että ulkomaiset yritykset osallistuvat markkinatutkimusten tekoon ja niiden edustajat vierailevat säännöllisesti maassa. Jos yritys haluaa harjoittaa liiketoimintaa Yhdysvalloissa, sen on tiedettävä ja ymmärrettävä maan säännöt hyvin ennen strategisten päätösten tekoa. On tärkeää, että yritys ei oleta pystyvänsä muuttamaan yhdysvaltalaisten tapoja. On oltava valmiita mukauttamaan ja sopeuttamaan tuotteensa yritysasiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin sekä amerikkalaistamaan liiketoimintatapansa. Useimmissa tapauksissa ulkomaiselta yritykseltä vaaditaan jonkinlaista paikallista läsnäoloa. Menestyksekäs liiketoiminta vaatii kärsivällisyyttä ja voimakkaita myyntiponnistuksia. Yhdysvaltalaiset ostavat ratkaisuja, jotka tuottavat selvän hyödyn tai saavat heidät onnellisiksi, eivät vain tuotteita. Liike-elämä on hektistä: tuotteiden elinkaari on monesti lyhyt ja työskentelytahti on kiivas. Yhdysvaltalaiset ovat yleensä epämuodollisia, joskus niinkin paljon, että heitä pidetään tylyinä. Small talk on osa neuvotteluprosessia, ja ihmiset tekevät paljon kysymyksiä. Jos yhdysvaltalaiset eivät tiedä jotain, he kysyvät. Kysymysten esittäminen on tiedon keräämisen muoto. Mitä tulee muihin yleisiin markkinointikysymyksiin, erityistä huomiota on kiinnitettävä kuluttajien käyttäytymiseen, markkinoiden segmentointityökaluihin, kohderyhmien
Yhdysvaltain maaraportti 8 (42) valintaan, tuotedifferentiaatioon, asemointiin sekä tuotteen elinkaareen. Brandinmuodostuksella, hinnoittelulla ja markkinointikanavien valinnalla on erittäin suuri merkitys Yhdysvaltain kilpailuilla markkinoilla. Yrityspalveluiden hyödyntämistä ja ulkoistamista pitäisi harkita keinoina nopeuttaa markkinoille pääsyä. Yhdysvalloissa on runsaasti palveluyrityksiä, jotka auttavat yrityksiä käynnistämään toimintansa tai tuomaan tuotteensa markkinoille. Strategiasta riippuen yritys voi tarvita apua oikeus-, rahoitus-, henkilöstö-, tietotekniikka-, mainos-, PR- tai markkinatutkimuspalveluissa. Jakelukanavat Yhdysvalloissa liiketoiminnan ydinsana on jakelu. Yritys ei saavuta menestystä, jos sen tuotteille ja palveluille ei ole järjestetty tehokasta jakelua. Vähittäiskauppiaiden rooli on merkittävä. Kun Yhdysvaltain vähittäiskauppa kehittyy päivästä toiseen ja tavaranvalmistajille asetetut vaatimukset lisääntyvät, on valmistajien muututtava entistä joustavimmiksi. Jotta Yhdysvaltain markkinoilla menestyy, on tunnettava toimintaympäristö sekä toimijat ja liiketoimintakäytännöt, jotka vievät markkinoita eteenpäin. Vaikka yritys ei myisi tuotteitaan kuluttajille, vähittäiskaupan vaikutus tuntuu kaikkialla. Yhdysvaltain taloutta kutsutaan usein markkinoiden ohjaamaksi taloudeksi. Edut ja arvot myyvät, eivät tuotteet. Mainostaminen Yhdysvalloissa on tuhansia maanlaajuisia, alueellisia ja paikallisia sanoma- ja aikakausilehtiä. Suurimmat sanomalehdet ovat The New York Times, The Washington Post, The Los Angeles Times ja USA Today. Lisäksi on lukuisia toimialalehtiä ja muita julkaisuja. Brandeja luodaan, kehitetään ja hallitaan hyvin ammattimaisesti. Maassa pidettävät messut synnyttävät alle viisi prosenttia yritysten vuotuisesta liikevaihdosta. Messuja pidetään tapahtumina, joissa osoitetaan tukea myyjille ja asiakkaille ja joissa esitellään uusia tuotteita. Ne ovat myös merkittävä tilaisuus tavata nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita sekä muita eturyhmiä.
Yhdysvaltain maaraportti 9 (42) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2006-2011 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e BKT käyvin hinnoin (mrd USD) 13 399 14 062 14 369 14 119 14 575 15 052 BKT henkeä kohti, USD 44 896 46 670 47 258 46 021 47 084 48 190 BKT, muutos (%) 2,7 1,9 0,0-2,6 2,7 1,7 Yksityinen kulutus, muutos (%) 2,9 2,4-0,3-1,2 1,8 1,5 Investoinnit kiinteään omaisuuteen, muutos (%) 2,3-1,8-6,4-18,3 4,8 5,3 Työttömyysaste (%) 4,6 4,6 5,8 9,3 9,7 9,4 Kuluttajahinnat, muutos (%) 3,2 2,9 3,8-0,3 1,5 1,0 Vaihtotase (miljardia USD) -802,6-718,1-668,9-378,4-537,1-598,8 Valuuttakurssi: USD / 1 EUR 1,26 1,37 1,47 1,39 1,30 1,25 Lähde: Economist Intelligence Unit 6.12.2010 (e=ennuste) Huom. n nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa 2010. BKT Yhdysvaltojen bruttokansantuote oli 14 256 miljardia USD vuonna 2009. BKT:n arvioidaan kasvavan 3,3 prosenttia vuonna 2010, mitä tukevat osaltaan varastojen normalisoituminen sekä yksityisen kulutuksen kasvu. Tiukentuva talouspolitiikka kuitenkin johtaa todennäköisesti kasvun hidastumiseen 2 prosenttiin vuonna 2011. BKT:n rakenne vuonna 2009 (% kokonais-bkt:sta) Maatalous 1,2 Teollisuus 21,9
Yhdysvaltain maaraportti 10 (42) Palvelut 76,9 Lähde: EIU 06/2010 Inflaatio Yhdysvaltojen kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina hieman liian nopeasti muihin läntisiin teollisuusmaihin verrattuna. Inflaatio oli 2,9 prosenttia vuonna 2007 ja 3,8 prosenttia vuonna 2008. Vuonna 2009 kuluttajahinnat tosin laskivat 0,3 prosenttia. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 2,4 prosenttia, mutta tämä johtui lähinnä energian hintojen noususta. Koko vuodelle 2010 ennustetaan 1,7 prosentin inflaatiota. Vaihtotase Yhdysvaltojen vaihtotase on ollut usean vuoden ajan alijäämäinen. Alijäämää kertyi 419,9 miljardia USD vuonna 2009, ja vuonna 2010 vaihtotaseen ennustetaan olevan 507,8 miljardia USD alijäämäinen. Vaihtotaseen alijäämä muodostuu lähinnä kauppataseen alijäämästä. Yhdysvalloista suoritetaan myös tulonsiirtoja ulkomaille enemmän kuin ulkomailta Yhdysvaltoihin. Palvelutase ja tuotannontekijäkorvausten tase ovat toisaalta ylijäämäisiä. Talouspolitiikka Liittovaltion finanssipolitiikasta vastaavat presidentin johtama hallitus ja Kongressi. Liittovaltion talous käsittää varsinaisen budjetin ja sosiaaliturvamaksut. Osavaltioiden ja kuntien budjetteja siihen ei kuulu. Bruttokansantuotteen kasvun hidastuminen heikensi verotulojen kasvua varainhoitovuonna 2009. Liittovaltion menot toisaalta kasvoivat rahoitussektorille myönnettävien jättimäisten tukien vuoksi. Niiden tarkoituksena oli korjata rahoituskriisin aiheuttamia vahinkoja. Kauppapolitiikka Yhdysvallat on Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Pohjois-Amerikan vapaakauppajärjestön (NAFTA) jäsen. WTO- ja NAFTA- sopimusten ansiosta maahan voi viedä useita tuotteita ilman tullia. Yhdysvalloilla on myös kahdenvälisiä kauppasopimuksia mm. EU:n kanssa. Euroopan komissiolla on nykyään edustusto sekä Washingtonissa että New Yorkissa. EU ja USA pitävät kaksi kertaa vuodessa huippukokouksen, johon osallistuu Yhdysvaltain presidentti, Euroopan komission puheenjohtaja sekä EU:n puheenjohtajamaan hallituksen johtaja tai valtionpäämies. Huippukokouksia alettiin
Yhdysvaltain maaraportti 11 (42) järjestää vuonna 1990, jolloin hyväksyttiin Transatlantic Declaration. Julistus muodollisti osapuolten väliset suhteet. Johtajien kokouksia täydentää lainsäädäntöelinten yhteistyö. Yhdysvaltain Kongressin ja Euroopan parlamentin välisen dialogin merkitys on kasvanut jälkimmäisen muututtua neuvoa-antavasta elimestä todelliseksi vallankäyttäjäksi. Transatlanttisessa julistuksessa sovitut yhteydenpitomuodot eivät riittäneet eteen tulleiden asioiden hoitamiseen. Ensinnäkin Euroopan sisämarkkinoiden synty loi aivan uusia tilaisuuksia paitsi eurooppalaisille myös amerikkalaisille yrittäjille. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi oli lisättävä yhteistyötä eri viranomaisten, liikeelämän edustajien ja muiden organisaatioiden välillä. Tehostaakseen yhteistyötään EU ja USA hyväksyivät joulukuussa 1995 Uuden transatlanttisen agendan (New Transatlantic Agenda). Molemmat osapuolet lupasivat edistää rauhaa, demokratiaa ja vakautta, tukea talouden kasvua ja vapauttamista maailmanlaajuisesti ja vastustaa terrorismia ja ympäristön tilan heikkenemistä. Tärkeä konkreettinen taloudellinen tavoite oli synnyttää atlanttiset markkinat EU:n ja USA:n välille vähentämällä tavara- ja palvelukaupan sekä investointien esteitä. Tavoitteen toteuttamiseksi alettiin korjata taloussuhteisiin vaikuttavia säädöksiä ja määräyksiä. Osapuolet mm. allekirjoittivat toukokuussa 1997 Haagin huippukokouksessa sopimuksen tulliyhteistyöstä ja keskinäisestä avusta tulliasioissa. Agenda lisäsi merkittävästi poliittista ja taloudellista yhteistyötä, joka johti Transatlanttiseen taloudelliseen kumppanuuteen (Transatlantic Economic Partnership, TEP) toukokuussa 1998 EU:n ja USA:n huippukokouksessa. TEP:illä pyritään vähentämään kaupan esteitä etenkin biotekniikan, elintarviketurvallisuuden ja tietosuojan kaltaisilla herkillä aloilla ja lisäämään muuta kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä kaupan edistämiseksi. Myös keskinäisiä investointeja edistetään. Eräät USA:n liittovaltion standardit poikkeavat kansainvälisistä normeista, joiden mukaisia EU:n standardit yleensä ovat. Joidenkin EU:n standardien mukaan tehtyjen tuotteiden valmistajat eivät voi viedä tuotteitaan suoraan Yhdysvaltoihin. Hankalia kysymyksiä ovat myös merkintä- ja hygieniavaatimukset. Yhdysvalloissa on paljon Buy American -säädöksiä WTO:n julkisia hankintoja koskevasta sopimuksesta huolimatta. Kotimaisia yrityksiä tuetaan lisäksi julkisissa infrastruktuurihankkeissa, pienyritysohjelmien kautta ja soveltamalla liikaa kansallisen turvallisuuden periaatetta, joka on usein vain protektionismin korvike. Työvoima Moniin muihin OECD-maihin verrattuna Yhdysvaltojen väestörakenne on työvoiman saatavuuden kannalta hyvä. Yhdysvallat on suhteellisen avoin maahanmuutolle, ja lisäksi syntyvyys ja odotettu elinikä ovat suhteellisen korkeita, joten väestön arvioidaan kasvavan noin 0,8 prosenttia vuosien 2010 ja 2030 välillä. Työikäisten
Yhdysvaltain maaraportti 12 (42) määrä kuitenkin kasvaa hitaammin, ja koska työelämään osallistuvien määrä on jo nyt suuri, on työvoiman saatavuutta vaikea lisätä sitä kautta. Lokakuussa 2009 Yhdysvalloissa oli 233,198 miljoonaa työikäistä (yli 15-vuotiasta) henkilöä. Heistä siviilityövoimaan (työvoima pl. sotilaat) kuului 153,98 miljoonaa. Lokakuussa 2009 työllisiä oli 138,28 miljoonaa. Työllisyysaste oli 58,5 prosenttia. Työttömyysaste oli 10,2 prosenttia ja työttömiä oli 15,7 miljoonaa. Yhdysvalloissa on paljon heikosti koulutettuja työntekijöitä, joiden tulot riittävät vain välttämättömyyshyödykkeisiin. Toisaalta monet esimiesasemassa olevat, yksityisessä huippuyliopistossa koulutuksen saaneet toimihenkilöt ansaitsevat selvästi suomalaisia kollegoitaan enemmän. Alla on esitetty suorittavan portaan työntekijöiden keskipalkkoja. Näiden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä on noin neljä viidesosaa. Yksityisen sektorin (pl. maatilojen) suorittavan tason työntekijöiden keskimääräiset työajat ja palkat lokakuussa 2009 (luvuissa ei otettu huomioon kausivaihtelua) Tuntia viikossa Dollaria tunnissa Dollaria viikossa Yhteensä 33,5 18,72 619,63 Metsätalous ja kaivostoiminta 44,1 23,19 1008,77 Valmistusteollisuus 40,8 18,30 739,32 Rakentaminen 38,3 22,98 857,15 Palvelusektori keskimäärin 32,2 18,43 587,92 Tukkukauppa 38,2 21,05 787,27 Vähittäiskauppa 29,7 13.07 389,49 Liikenne ja varastointi 36,5 18,72 685,15 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 42,7 29,87 1248,57 Informaatioala 36,2 25,73 936,57 Rahoitustoiminta 35,7 20,96 748,27 Kiinteistö- ja yrityspalvelut 34,7 22,34 775,20 Lähde: U.S. Department of Labor
Yhdysvaltain maaraportti 13 (42) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Yhdysvaltain vienti- ja tuontiluvut ovat absoluuttisesti hyvin suuria, mutta BKT:hen nähden pieniä. Suuret kotimarkkinat vähentävät yritysten tarvetta viedä, ja valtavat luonnonvarat ja suuri kotimainen tarjonta vähentävät tarvetta tuoda. Yhdysvaltain tavarakauppa 2005-2011, miljardia dollaria 2005 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e Vienti 892,3 1015,8 1138,4 1277,0 1045,5 1252,9 1350,5 Tuonti 1683,2 1863,1 1969,4 2117,2 1562,6 1823,5 1934,0 Kauppatase -790,9-847,3-831,0-840,3-517,0-570,7-583,5 Lähde: EIU 06/2010 (e=ennuste) Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Investointihyödykkeet (pl. autot) 36,9 Teollisuuden materiaalit 28,0 Kuluttajatuotteet, muut kuin ruoka (pl. autot) 14,2 Autot, niiden osat ja moottorit 7,7 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Teollisuuden materiaalit 29,6 Kuluttajatuotteet, muut kuin ruoa (pl. autot) 27,5 Investointihyödykkeet (pl. autot) 23,7 Autot, niiden osat ja moottorit 10,3 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät kauppakumppanit Yhdysvaltojen tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 Maa Osuus viennistä % Kanada 19,4
Yhdysvaltain maaraportti 14 (42) Meksiko 12,2 Kiina 6,6 Japani 4,8 Iso-Britannia 4,3 Lähde: EIU 06/2010 Yhdysvaltojen tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 Maa Osuus tuonnista % Kiina 19,0 Kanada 14,4 Meksiko 11,3 Japani 6,2 Saksa 4,6 Lähde: EIU 06/2010 Kauppa Suomen kanssa Suomen kauppa Yhdysvaltojen kanssa vuosina 2005-2009 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 vienti tuonti tase 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde.Tullihallitus 03/2010
Yhdysvaltain maaraportti 15 (42) Suomen kauppa Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2009 Vienti, Osuus Muutos Tuonti, Osuus Muutos Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 3482 7,8-16 1486 3,4-20 1996 Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Suomen vienti Suomen vienti Yhdysvaltoihin 2009 Valmiit tavarat 9,1 % Elintarvikkeet ja juomat 1,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 12,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 6,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 51,3 % Valmistetut tavarat 19,4 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Yhdysvaltoihin vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 79 Muut kuljetusvälineet 1047,0 30 35 2 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 460,7 13-19 3 33 Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 412,0 12-46 4 87 Kojeet, mittarit yms. 244,7 7-1 5 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 194,4 6-32 6 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 159,6 5-33 7 71 Voimakoneet ja moottorit 148,6 4 14 8 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 116,2 3-45 9 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 90,0 3-38 10 68 Muut metallit 81,8 2-8 10 tärkeintä yhteensä 2955,0 85 Suomen koko vienti 3482,1 100-16
Yhdysvaltain maaraportti 16 (42) Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen tuonti Suomen tuonti Yhdysvalloista 2009 Valmiit tavarat 17,7 % Elintarvikkeet ja juomat 1,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 15,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 17,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 44,4 % Valmistetut tavarat 4,0 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Yhdysvalloista vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 138,8 9-21 2 87 Kojeet, mittarit yms. 135,4 9-13 3 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 109,3 7 49 4 89 Muut valmiit tavarat 107,1 7-1 5 79 Muut kuljetusvälineet 93,6 6 11 6 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 91,3 6-10 7 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 77,2 5-48 8 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 77,0 5-39 9 28 Malmit ja metalliromu 71,5 5-48 10 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 60,6 4-17 10 tärkeintä yhteensä 961,8 65
Yhdysvaltain maaraportti 17 (42) Suomen koko tuonti 1486,1 100-20 Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Yhdysvaltoihin tehtiin vuonna 2009 118,6 miljardin USD arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli miinus 35,9 miljardia USD ja kokonaisvaranto 2397 miljardia USD. Suorien sijoitusten osuus Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta oli 0,8 prosenttia. Yhdysvalloista tehtiin ulkomaille suoria sijoituksia miinus 154,5 miljardin USD arvosta vuonna 2009. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Yhdysvalloissa oli 7270 miljoonaa euroa vuonna 2009. Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin Yhdysvaltoihin suoria sijoituksia nettomääräisesti miinus 1295 miljoonan euron arvosta. Rakentaminen, logistiikka ja koneiden valmistus Toimialavastaava Agnese Klavina-Kontkanen, agnese.klavina-kontkanen@finpro.fi Rakentaminen Rakentamisen bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo välikulutuksella vähennettynä) oli 610,8 miljardia dollaria vuonna 2007 käyvin hinnoin laskettuna. Rakentamisen osuus BKT:stä oli 4,4 prosenttia. Loppuunsaatetun rakentamisen arvo vuonna 2007, miljardia dollaria Rakentaminen yhteensä 1168,55 Asuntorakentaminen 531,05 Muu rakentaminen 637,50 -Toimistot 64,73 -Liiketilat 88,78
Yhdysvaltain maaraportti 18 (42) -Opetustilat 96,35 -Tiet ja kadut 76,02 -Sähköinfrastruktuuri 53,37 -- Yksityinen rakentaminen 881,40 -- Julkinen rakentaminen 287,14 Lähde: U.S. Census Bureau Loppuunsaatetun rakentamisen arvo (rakentamismenot) olivat yhteensä 998,36 miljardia dollaria vuoden 2008 tammi-marraskuussa. Menot laskivat 5,3 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta ajanjaksosta. Yksityisen loppuunsaatetun rakentamisen arvo oli 712,86 miljardia ja julkisen rakentamisen 285,50 miljardia dollaria tammi-marraskuussa 2008. Yksityinen rakentaminen supistui 9,6 prosenttia, mutta julkinen kasvoi 7,5 prosenttia. Vuonna 2007 valmistui 1,503 miljoonaa yksityisasuntoa, joista 1,218 miljoonaa oli omakotitaloja. Vuonna 2007 aloitettiin 1,355 miljoonan uuden yksityisasunnon rakentaminen. Asunnoista 1,046 miljoonaa oli omakotitaloasuntoja. Vuonna 2007 myönnettiin rakennusluvat 1,398 miljoonalle yksityisasunnolle, joista 979 900 oli omakotitaloja. Vuoden 2007 lopussa oli rakenteilla 1,025 miljoonaa yksityisasuntoa, joista omakotitaloja oli 579 100. Lupien, aloitusten ja rakenteilla olevien asuntojen määrä laski selvästi vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuonna 2008 myönnettiin rakennusluvat arviolta 892 500 yksityisasunnolle. Määrä laski 36,2 prosenttia vuodesta 2007. Vuonna 2008 aloitettiin arviolta 904 300 yksityisasunnon rakentaminen. Määrä laski 33,3 prosenttia vuodesta 2007. Vuonna 2008 valmistui arviolta 1,117 miljoonaa yksityisasuntoa. Määrä laski 25,7 prosenttia vuodesta 2007. Asuntorakentamisen ja asuntokaupan tilanne on vuoden 2007 kesän jälkeen ollut hyvin vaikea. Lukuisat kotitaloudet eivät pysty lyhentämään asuntolainojaan ajallaan, ja luottoja myöntäneiden pankkien ja muiden rahoituslaitosten tulot ja voitot ovat laskeneet. Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava Juha Wilén, juha.wilén@finpro.fi Energiasektori Yhdysvallat on selvästi maailman suurin energiankuluttaja. Primäärienergian kulutus oli 101 554 biljoonaa brittiläistä lämpöyksikköä (BTU) vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan 99 304 biljoonaa BTU:ta vuonna 2008. Maa kuluttaa enemmän
Yhdysvaltain maaraportti 19 (42) energiaa kuin se itse tuottaa. Primäärienergian tuotanto oli 71 504 biljoonaa BTU:ta vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan 73 711 biljoonaa BTU:ta vuonna 2008. Primäärienergian tuonti oli 32 840 biljoonaa, vienti 7065 biljoonaa ja nettotuonti 25 775 biljoonaa BTU:ta vuonna 2008. Nettotuonti kasvoi vuoteen 2005 asti, mutta laski vuosina 2006 2008. Primäärienergian tuotanto lähteittäin v. 2008, biljoonaa BTU, alustavat tiedot Yhteensä 73 711 Fossiiliset polttoaineet yht. 57 940 Hiili 23 856 Maakaasu (kuiva) 21 150 Raakaöljy 10 519 Kaasukondensaatti (natural gas liquids) 2 415 Ydinsähkövoima 8 455 Uusiutuvat energianlähteet yht. 7 316 Vesisähkövoima 2 452 Maalämpö 358 Aurinko/PV 91 Tuuli 514 Biomassa 3900 Lähde: Yhdysvaltain Energiatietohallinto (EIA) Öljy Yhdysvaltain öljykentät tuottivat öljyä keskimäärin 6,85 miljoonaa barrelia päivässä (mbpd) vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan 6,74 mbpd vuonna 2008. Jälkimmäisestä luvusta oli raakaöljyn osuus 4,96 miljoonaa barrelia ja kaasukondensaatin 1,78 miljoonaa barrelia. Yhdysvaltalaiset yritykset veivät öljyä keskimäärin 1,83 mbpd ja toivat sitä 12,87 mbpd vuonna 2008. Nettotuonti oli 11,04 miljoonaa barrelia. Öljyä tuotiin OPEC-maista 5,96 miljoonaa ja muista maista 6,91 miljoonaa barrelia päivässä. Eniten tuotiin Kanadasta, Saudi-Arabiasta, Meksikosta, Venezuelasta ja Nigeriasta. Yhdysvaltain öljytuotteiden hankinta (supply) oli yhteensä 19,42 miljoonaa barrelia päivässä. Maassa toimi 150 öljynjalostamoa vuonna 2008. Niiden kapasiteetti oli keskimäärin 17,61 miljoonaa barrelia päivässä. Tislausyksiköihin tuli öljyä keskimäärin 15,03 mbpd. Käyttöaste oli 85,4 prosenttia. Maakaasu
Yhdysvaltain maaraportti 20 (42) Maakaasua saatiin kaasulähteistä 19 400 miljardia ja raakaöljylähteistä 6647 miljardia, yhteensä 26 046 miljardia kuutiojalkaa vuonna 2008. Kuivan maakaasun tuotanto oli 20 574 miljardia kuutiojalkaa. Täydentävien kaasumaisten polttoaineiden tuotanto oli 55 miljardia kuutiojalkaa. Maakaasua tuotiin 3982 miljardia ja vietiin 1000 miljardia kuutiojalkaa. Nettotuonti oli 2962 miljardia. Maakaasun kulutus oli 23 243 miljardia kuutiojalkaa. Hiili Hiilentuotanto oli 1146,6 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna 2007 ja alustavien laskelmien mukaan 1171,5 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna 2008. Lisäksi oli tarjolla jätehiiltä 13,7 miljoonaa lyhyttä tonnia. Hiiltä tuotiin Yhdysvaltoihin 34,2 miljoonaa ja vietiin 81,5 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna 2008. Nettovienti oli 47,3 miljoonaa lyhyttä tonnia. Kun varastojen muutos ja hävikki otetaan huomioon, hiilen kulutus oli 1121,7 miljoonaa lyhyttä tonnia vuonna 2008. (Lyhyt tonni on 907,18474 kg). Sähkö Vuoden 2007 kesällä Yhdysvaltojen nettomääräinen sähköntuotantokapasiteetti oli 994,9 gigawattia, josta sähkölaitosten osuus oli 965,7 gigawattia ja omaan käyttöönsä tuottavien yritysten osuus 29,2 gigawattia. Sähköntuotantokapasiteetti energialähteen mukaan v. 2007 kesällä, miljoonaa kw Yhteensä 994,9 Fossiiliset polttoaineet yhteensä 764,0 Hiili 312,7 Öljy 56,1 Maakaasu 392,9 Muut kaasut 2,3 Ydinsähkövoima 100,3 Vesipumppuvoima 21,9 Uusiutuvat energialähteet yht. 108,0 Perinteinen vesivoima 77,9 Puusta saatava biomassa 6,7 Biojäte, kaatopaikkakaasu, liete, muu biomassa 4,1 Maalämpö 2,2 Aurinko / PV 0,5