Internasunála Sámi Filbmaguovddás AS Vuosikertomus 2012

Samankaltaiset tiedostot
MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta kansainvälisen saamelaisen elokuvainstituutin perustamisesta Pohjoismaihin

Saamentutkimus Norjassa

Itämeristrategian rahoitus

FORD KA KA_202054_V5_2013_Cover.indd /06/ :59

Kesätöitä vuotiaille. Mira Korhonen, Nordjobb-projektivastaava Suomessa

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

Nordisk kulturkontakt

YLEISET EHDOT. 1. POHJOISMAINEN ELOKUVA- JA TELEVISIORAHASTO ( EHDOT JA HAKEMUSTEN ARVIOINTI 4

YLEISET EHDOT. 1. POHJOISMAINEN ELOKUVA- JA TELEVISIORAHASTO ( EHDOT JA HAKEMUSTEN ARVIOINTI 4

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita:

Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 13

SAAMELAISALUEEN TYÖELÄMÄ TUTUKSI Raportti Giellagas-instituutin Työelämä tutuksi -seminaarista. Laura Kotavuopio Birit Tornensis

FIRI 2018 määrähahaun hakuinfo INFRASTRUKTUURIEN KUSTANNUSRAPORTOINTI

Käsin, sävelin, sanoin ja kuvin

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

ELOKUVAKAUPUNKI - HANKE Elokuva osaksi alueen kehitystä ja identiteettiä

Suomi. NordForsk strategia

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

kansainväliseen liiketoimintaan #

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

Nordisk kulturkontakt

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2016) 681 final. Liite: COM(2016) 681 final /16 akv DG G 2A

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Luova Eurooppa ohjelma ( ) kulttuurille ja luoville aloille

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

Dokumenttielokuva Kesto n. 60 min

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju

Miten kokeiluja rahoitetaan? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen

Taide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimien tukeminen

Ministerineuvoston ehdotus pohjoismaisten yhteistyöelinten suoran rahoituksen vaiheittaisesta lakkauttamisesta

Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ HAKUOHJE Kehittämistuki / useamman elokuvan kehittämistuki (slate) /

Pohjoiskalotin neuvosto (PKN)

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön ajankohtaista

OHJE KUNNILLE VUONNA 2018 TEHDYISTÄ KUNTAPAIKKAPÄÄTÖKSISTÄ MAKSETTAVAN BONUSRAHAN HAKEMISEEN

Ohjeet liikuntapaikkojen perustamishankkeita koskevien asioiden käsittelystä ja rahoitussuunnitelmaehdotuksien valmistelusta vuodelle 2019

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Kokoelmien verkostot alueelliset ja kansainväliset. HAMBI 50-vuotisjuhlaseminaari Erna Storgårds VTT Culture Collection WDCM139

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu ,

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

SÄÄDÖSKOKOELMA. 171/2011 Valtioneuvoston asetus. riistahallinnosta

TUOT Tieto- ja viestintätekniikan Super-kollektiivi-HOPS

Maaseutuohjelman tulevaisuus

PORNAISTEN NUORISOVALTUUSTON MYÖNTÄMÄ TUKI NUORTEN ITSENSÄ TOTEUTTAMIIN TAPAHTUMIIN, RETKIIN JA MUUHUN UUTEEN TOIMINTAAN

Utsjoen kunta Esityslista 1/ Asia Otsikko Sivu 1 Katsaus saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Nordplus Junior. Liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja verkostoja kouluopetukselle Tavoitteet ja kohderyhmät.

Projektin loppuraportti

Pohjoismainen kulttuuripiste

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Erityisavustushankkeet. Erityisasiantuntija Artsi Alanne

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1

CREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana

TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET

Ajankohtaista maksatuksessa. Raija Mikkonen ja Kati Niemilä

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Asiakirjayhdistelmä 2014

Kirje Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Maaseutuelinkeino-osasto PL SEINÄJOKI Pvm Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

Transkriptio:

ˆ Internasunála Sámi Filbmaguovddás AS Vuosikertomus 2012 ˆ

Norjan kulttuuriministeriö myönsi Kansainväliselle saamelaiselokuvakeskukselle ISF:lle 2 763 000 Norjan kruunua saamelaiseen elokuvatoimintaan vuonna 2012. Saamelainen elokuvaala kiittää kulttuuriministeriötä tästä varojen myöntämisen muodossa osoitetusta luottamuksesta. Norjan hallitus tähdentää päätöksessään, että Kansainvälinen saamelaiselokuvakeskus ISF on kansallinen elokuvakeskus, koska keskuksen toiminnan kohderyhmänä ovat saamelaiset elokuvantekijät koko maassa (ja pohjoismaissa). Tämä on ollut toiminnan lähtökohtana aina sen alusta eli vuodesta 2009 saakka. Vaikka ISF saakin valtionavustuksensa talousarvion kohdasta 73, keskusta ei tule pitää alueellisena elokuvakeskuksena. (Valtion talousarvio 2012) Hallitus ei määrittele, mitä elokuvakeskuksen kansallisella asemalla tarkoitetaan. Elokuvakeskuksen kansallisuuden tulee vähintään tarkoittaa, että keskuksella on oikeus saada toimintaavustusta Norjan kansallisilta elimiltä. Saamelaiskäräjät, joka on valtakunnallinen elin, on myöntänyt keskukselle toimintatukea ja siten tunnustanut ISF:n kansallisen aseman. Norjan valtiollisena viranomaisena kulttuuriministeriön tulee myös tehdä näin. Elokuvakeskuksen tukihakemuksen hallinnollinen hylkäys keskuksen alueellisuuden nojalla ei ole perusteltua, kun Norjan hallitus itse määrittelee keskuksen kansalliseksi. Elokuvakeskus ISF:n liikevaihto jatkoi kasvuaan vuonna 2012 ja saamelaiskäräjät kasvatti ISF:lle myöntämiensä toimintavarojen määrän yhteensä 800 000:een Norjan kruunuun. Toimintaan liittyvät haasteet ovat yhä ajankohtaisia, mutta ISF on käynnistänyt pohjoismaisen projektin, jossa selvitetään pohjoismaisen omistuksen ja toiminnan rahoituksen mahdollisuutta. Elokuvakeskus on rahoittanut monia hankkeita siten, että valtionavustuksen määrä on ylitetty. Tukien määrä oli vuonna 2012 yhteensä 4 549 831 Norjan kruunua. Enin osa näistä varoista oli peräisin Norjasta, mutta suuri osa myös pohjoismaisilta rahoittajilta. Näin ollen Kansainvälisellä saamelaiselokuvakeskuksella on hyvät mahdollisuudet kehittyä pohjoismaiseksi toimijaksi. ISF:n elokuvatoiminta on toistaiseksi johtanut 28 uuteen elokuvaprojektiin, jotka ovat käynnissä elokuva-alan eri lohkoilla mukaan lukien näytelmäelokuvat ja televisiosarjat. Vuoden 2011 jälkeen on tuotettu kaikkiaan 11 uutta saamelaiselokuvaa, joista 5 on lyhytelokuvia ja 6 dokumenttielokuvia. Vuonna 2012 päästiin tuotantovaiheeseen monissa niistä uusista saamelaiselokuvahankkeista, joita oli työstetty vuoden 2009 jälkeen. Osa niistä on päässyt ensi-iltavaiheeseen ja osaa aletaan tuottaa vuonna 2013. ISF voi todeta, että ala kukoistaa ja alalla toimii nyt uusi saamelaiselokuvantekijöiden sukupolvi. Tämä johtuu pitkälti Kansainvälisen saamelaiselokuvakeskuksen perustamisesta vuonna 2009 ja sen seurauksena syntyneestä toiminnasta. I n t e r n a š u n á l a S á m i F i l b m a g u o v d d á š A S v u o s i k e r t o m u s 2 0 1 2 ISF on järjestänyt koko joukon elokuva-alan työpajoja osana omaa toimintaansa, ja keskus on osoittautunut kokoavaksi voimaksi neljässä maassa toimivan saamelaiselokuvan saralla. Vuonna 2012 ISF aloitti yhdessä Saamelaisen korkeakoulun kanssa ensimmäisen virallisen saamelaisen elokuvakoulutuksen, elokuvatuottajan bachelor-koulutuksen. Näin ollen tilanne on ISF:n näkökulmasta erittäin kiinnostava etenkin, kun ajatellaan tarinankerrontaa ja mahdollisuuksia kehittää keskuksen omistusta siten, että keskukselle saadaan pohjoismainen saamelainen omistuspohja ja kansallista rahoitusta vähintään kolmesta maasta. ISF on saanut aikaan toimivan vuoropuhelun pohjoismaisten elokuvainstituuttien kanssa, ja tämän toiminnan tavoitteena on koordinoida saamelaisten elokuvahankkeiden priorisointia pohjoismaisesti. ISF:n hallitus on esittänyt, että ISF:n rakennetta muutettaisiin niin, että siitä tulisi Saamelainen elokuvainstituutti. Anne Lajla Utsi ISF AS:n johtaja 3

Internašunála Sámi Filbmaguovddáš AS v u o s i k e r t o m u s 2 0 1 2 Kansainvälinen saamelaiselokuvakeskus ISF (Internasjonalt Samisk Filmsenter AS) perustettiin vuonna 2007 ja rekisteröitiin yritysrekisteriin 17.7.2007. Keskuksen osakepääomaksi tuli 100 000 Norjan kruunua ja ainoaksi osakkaaksi Koutokeinon kunta. Finnmarkin lääni ja saamelaiskäräjät olivat etukäteen suhtautuneet myönteisesti yhteistyöhön tällaisen keskuksen perustamiseksi. ELOKUVATOIMIEN TUKI ISF 2012 KOHDE MÄÄRÄ KULTTUURIMINISTERIÖ ELOKUVA 2763000 MUU RAHOITUS HANKE 777831 KOKO RAHOITUS 2012 3540831 ELOKUVATOIMIEN KULUT ISF 2012 KOHDE MÄÄRÄ Kehitys/TUOTANTOTUKI ELOKUVA 1368514 Osaamisen edistämistoimet ELOKUVA 1065321 Lapset ja NUORET ELOKUVA 276743 Hanke/Kokonaiskustannukset ELOKUVA ELOKUVA 815380 Kokonaiskustannukset elokuva 2012 3525958 Tulos Elokuvat 2012 14873 4

Kansainvälinen saamelaiselokuvakeskus ISF kasvaa nopeasti elokuvatoimien rahoituksen osalta, mutta toimintaan liittyy yhä haasteita. ISF:n arvion mukaan tilanne on hyvin kriittinen, koska elokuvatoiminnan kasvava rahoitus edellyttää myös vakaata rahoitusta elokuvakeskuksen hallinnolle. Alueelliset julkiset instituutiot kuten Finnmarkin lääni eivät ota tätä vastuuta itselleen. Niinpä saamelaiskäräjät on tällä hetkellä Kansainvälisen saamelaiselokuvakeskuksen hallinnollisen toiminnan ainoa rahoittaja. Siltä saatavat varat eivät ole riittäviä, joten olisi vastuutonta jatkaa elokuvakeskuksen toimintaa näillä ehdoin. ISF:n näkemyksen mukaan se, että ministeriö pitää elokuvakeskusta alueellisena, on osaltaan vahvistamassa nykyistä hallinnon rahoitukseen liittyvää jumiutunutta tilannetta. Samalla Norjan hallitus on määritellyt ISF:n kansalliseksi elokuvakeskukseksi. ISF uskoo tämän heikentävän edelleen keskuksen mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa alueellista rahoitusta. Mielestämme tarvitaan vuoropuhelua kulttuuri- ja opetusministeriön kanssa, jotta saavutetaan yksimielisyys elokuvakeskuksen roolista kansallisena elokuvakeskuksena. Valtion vuoden 2012 talousarvion Prop. 1 S (2011 2012) luvussa 334 Elokuva- ja mediakohteet sanotaan näin: Kansainväliselle saamelaiselokuvakeskukselle (ISF) myönnettävät varat perustuvat erityisehtoihin eivätkä uusiin kriteereihin. Lisäksi hallitus tähdentää, että Kansainvälinen saamelaiselokuvakeskus on kansallinen keskus, koska keskuksen toiminnan kohderyhmänä ovat saamelaiset elokuvantekijät koko maassa (ja pohjoismaissa). Tämä on ollut toiminnan lähtökohtana aina sen alusta eli vuodesta 2009 saakka. Vaikka ISF saakin valtionavustuksensa talousarvion kohdasta 73, keskusta ei tule pitää alueellisena elokuvakeskuksena. Internašunála Sámi Filbmaguovddáš AS v u o s i k e r t o m u s 2 0 1 2 Valtion vuoden 2013 talousarvion Prop. 1 S (2012 2013) luvussa 334 Elokuva- ja mediakohteet todetaan jälleen: Koska Kansainvälinen saamelaiselokuvakeskus (ISF) on kansallinen keskus, sille myönnetään varoja erityisperustein eikä niiden kriteerien nojalla, joilla varoja myönnetään muille elokuvakeskuksille. Jotta saamelaiselokuvasta tulisi alana kannattava, on sen asemaa vahvistettava pohjoismaisesti siten, että pohjoismaiden hallitukset ja kaikki pohjoismaiset elokuvainstituutit ottavat vastuun saamelaiselokuvan tuotannon tukemisesta. Kansainvälinen saamelaiselokuvakeskus ja pohjoismainen saamelaiselokuvasäätiö eivät voi eivätkä halua toimia erillään jo olemassa olevasta elokuva-alasta, vaan haluavat vahvistaa saamelaiselokuvaa yhdessä elokuva-alan muiden osaamistahojen kanssa. Niinpä on tärkeää, että myös muut elokuvainstituutiot osallistuvat yhdessä ISF:n kanssa saamelaiselokuvan vahvistamiseen. 5

MYÖNNETYT TUET, 2012: Internašunála Sámi Filbmaguovddáš AS v u o s i k e r t o m u s 2 0 1 2 2012-001-002 VASTAANOTTAJA MYÖNNETTY TUOTANTOTUKI 2012-001 Soajálaččat Inarin Elokuvateollisuus Oy 84375 2012-002 Áhkut eallima mátta Sámi kompania 175000 2012-003 Vilges prošeakta Gourdas Art Production 61725 2012-004 Čáđđam Särnn Inarin Elokuvateollisuus Oy 41838 2012-005 Langs reinflyttingsveien Johtti Kompani 21000 2012-006 Ealli guođđá joavkkus Snøfokk Film 73000 2012-007 Bonki Julev Film 200000 2012-008 Lamia Kautokeino Film 272000 2011-010 Orre Beije Bauta Film 80000 TUOTANTOTUKI YHT. 2012 1008938 2012-201-204 KEHITYSTUKI VASTAANOTTAJA MYÖNNETTY 2012-201 julev Film 10000 2012-202 Nuoraj TV 95000 2012-203 Idi Studios 50000 2012-204 R Torikka 10000 KEHITYSTUKI YHT. 165000 6

2012-301-304 MATKUSTUSTUKI VASTAANOTTAJA MYÖNNETTY 2012-301 O Östergren 10000 2012-302 p Lukin 10000 2012-303 Govas AS 5000 2012-304 je Utsi 3800 2012-305 MB Nango 4428 MATKUSTUSTUKI YHT. 33228 2012-701-703 TUKI, OSAAMISEN VAHVIST. VASTAANOTTAJA MYÖNNETTY 2012-701 EM Eira 50000 2012-702 KA Buljo 50000 Internašunála Sámi Filbmaguovddáš AS v u o s i k e r t o m u s 2 0 1 2 2012-703 T Johansen 50000 OSAAMINEN YHT. 150000 TUET YHTEENSÄ 2012 1357166 Lisäbudjetti 2012 1 350 000 MYÖNNETYT TUET YHTEENSÄ 2012 1 357 166 7

Internašunála Sámi Filbmaguovddáš AS v u o s i k e r t o m u s 2 0 1 2 OSAAMISEN VAHVISTAMISTOIMET 2012 Elokuvatuottajan bachelor-koulutus. Ensimmäinen virallinen saamelainen elokuvakoulutus käynnistyi marraskuussa 2012 yhteistyössä Saamelaisen korkeakoulun kanssa. Sen rahoittaa ja toteuttaa ISF. 30 opintopistettä saamelaiselokuvatuottajan koulutusta, bachelor-taso. 11 osallistujaa eri pohjoismaista. Koulutus perustuu projektiin BOAIMMAŠBÁRDNI (lapset ja nuoret). Elokuva-alalta koulutuksesta vastaavat professori Christer Nilsson Gøtafilmistä ja Nils Gaup. Koulutuksen rahoittavat Innovasjon Norge, Kulturkontakt Nord, Ruotsin saamelaiskäräjät ja Filmpool Nord. Työpaja yhteistyössä National Geographic All Roads -ohjelman kanssa. Saamelaiselokuvantekijät esittelivät hankkeitaan France Blythelle. Saamelaishankkeiden työpaja/ideanmyynti Inarissa. Tapaaminen lyhytelokuvan tiimoilta Norjan elokuvainstituutin NFI:n lyhytelokuvakonsulentin Åse Meyerin kanssa Koutokeinossa; saamelaiset elokuvantekijät esittelivät hankkeitaan. Tuloksena 700 000 kruunua NFI:n tuotantotukea lyhytelokuvalle BONKI. Tuotanto vuonna 2013. Dramaturgi Åsa Simman vetämiä ISF:n käsikirjoitustyöpajoja, joihin osallistuivat tukea saaneet hankkeet ja kirjailijat. Indigenous Film Circlen esittely ja työpaja Sundance-elokuvafestivaaleilla. Indigenous Film Circlen esittely ja vastaanotto Berliinin elokuvafestivaaleilla. 8

LAPSIIN JA NUORIIN KOHDISTUVA TOIMINTA Tuki luulajansaamelaisille nuorille tarkoitetulle Nuoraj TV internet-tv:lle; saaja Julev Film/ Odd Levi Paulsen. Avustus ja dramatisointituki saamelaisten lasten TV-sarjan/näytelmäelokuvan Boaimmašbárdnin kehittämiseen. Avustus/dramaturgityöpaja, Toril Johansenin Sarvvabivdu (lasten lyhytelokuva). Mentorointia; Åsa Simma, Nils Gaup jne. INDIGENOUS FILM CIRCLE Osaamis- ja verkostointihanke, kaksivuotinen ohjelma, jonka rahoittajia ovat mm. Norjan ulkoministeriö, Barentskult ja Pohjoismainen ministerineuvosto. 10 alkuperäiskansojen elokuvantekijää ovat työstäneet näytelmäelokuvien käsikirjoituksia IFC:n ensimmäisen toimintavuoden aikana. Mentoreina toimivat Donald Ranvaud, ITALIA/BRA- SILIA (tuottanut mm. City of Godin ja Constant Gardenerin), Heather Rae, USA (Sundance Film Instituten hallituksen jäsen, Cold Riverin tuottaja), Annie Nocenti, USA (työskennellyt yhdessä Francis Ford Coppolan kanssa), Mikael Olsen, TANSKA (tuottaja/käsikirjoittaja, Zentropa), Chris Eyre (Smoke Signalsin ohjaaja, tuottaja). Ohjelman toisena vuonna keskitytään tuotannon kehittämiseen. Elokuvantekijöiden on tarkoitus löytää hankkeilleen tuottaja sekä laatia rahoitussuunnitelma ja visuaalista aineistoa ideanmyyntiä varten kansainvälisellä foorumilla (vuoden 2014 Berlinalessa). Tavoitteena on tehdä Indigenous Film Circlestä pysyvästi osa Kansainvälisen saamelaiselokuvakeskuksen toimintaa. Internašunála Sámi Filbmaguovddáš AS v u o s i k e r t o m u s 2 0 1 2 9

Internašunála Sámi Filbmaguovddáš AS v u o s i k e r t o m u s 2 0 1 2 Kansainvälisen saamelaiselokuvakeskuksen tähänastiset tulokset (vuodesta 2009): Alkuperäiskansojen elokuvakonferenssi eli Indigenous Film Conference vuonna 2011 Koutokeinossa: 150 osallistujaa, mm. Sundance Film Institutesta, National Film Board of Canadasta, Screen Australiasta ja Berliinin elokuvajuhlilta; kaikkien pohjoismaisten elokuvainstituuttien johtajat sekä koko joukko alkuperäiskansojen elokuva-alan edustajia eri puolilta maailmaa. ISF aloitti NATIVe-ohjelman Berlinalen festivaaleilla 2013 vuoden 2011 Indigenous Film Conferencen alkuperäiskansojen elokuvajulistuksen hengessä. Hyvät yhteistyösuhteet Berlinalen kanssa. Festivaalien johtajan Dieter Kosslickin kutsumana illallisilla. Vuoden 2009 perustamisen jälkeen on ISF:n tuella ja aloitteesta tuotettu ja saatu levitykseen 5 uutta saamelaista lyhytelokuvaa ja 6 uutta saamelaista dokumenttielokuvaa; esityksiä festivaaleilla Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja muissa maissa. Saamelaisten lyhytelokuvien ohjelma Hampurin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla kesäkuussa 2013. Saamelaisohjelma Nordische Filmtage -juhlilla Lyypekissä. Saamelaisia elokuvantekijöitä osallistujina. Elokuvafestivaalien kansainvälinen kiinnostus saamelaiselokuvaa kohtaan huomattavaa. Indigenous Film Circlen perustaminen ja toteutus: 10 alkuperäiskansoja edustavaa elokuvantekijää eri puolilta maailmaa valittu laatimaan pitkän elokuvan käsikirjoitus tunnustettujen mentorien avustamina; mentoreina mm. Donald Ranvaud (City of Godin tuottaja), Heather Rae (Sundance Film Institute) ja Mikael Olsen (Zentropa). Annie Nocenti (työskentelee Francis Ford Coppolan kanssa); hankkeen rahoittajina Norjan opetusministeriö ja pohjoismaiset rahoittajat. Indigenous Film Circlen esittely Sundance-elokuvafestivaaleilla vuonna 2011. Hyvät yhteistyösuhteet Sundance-festivaalin kanssa. Kehitysvaiheessa 25 uutta saamelaishanketta elokuvan eri saroilta. Bachelor-tason saamelaistuottajakoulutus yhteistyössä Saamelaisen korkeakoulun kanssa; 11 osallistujaa pohjoismaista. Tukea Nuoraj Web TV:lle eli luulajansaamenkieliselle nuorten internet-tv:lle; laajenee toimimaan eteläsaameksi vuonna 2013. Pantu alulle ja annettu tukea ensimmäiselle saamelaiselle lasten ja nuoren näytelmäelokuvalle/uudelle saamelaiselle lasten televisiosarjalle Boaimmašbárdnille. Hanke toimii malliesimerkkinä tuottajakoulutuksessa. 10

Yhteystiedot Anne Lajla Utsi 090755574 annelajla@isf.as