10/2000 Onko kuulo vaarassa? Melutasot konserteissa, elokuvissa ja ravintoloissa Helsingissä kesällä 2000 Jutta Salo Helsinki 2000
Painettu pohjoismaisen ympäristömerkin saaneelle paperille
HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA 10/2000 Jutta Salo ONKO KUULO VAARASSA? Melutasot konserteissa, elokuvissa ja ravintoloissa Helsingissä kesällä 2000 Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsinki 2000
ISSN 1235-9718 Painopaikka: Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsinki 2000
SISÄLTÖ YHTEENVETO SAMMANDRAG SUMMARY 1 JOHDANTO 1 1.1 Aikaisemmat selvitykset Suomessa 1 1.2 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus 1 1.3 Melurajat ja -mittaukset Ruotsissa 2 2 MELU JA SEN OMINAISUUDET 3 2.1 Käytetyt termit 3 2.2 Melun leviäminen 5 2.3 Ympäristömelulle altistuminen 5 2.4 Melun terveysvaikutukset 6 2.5 Melun ohjearvot 7 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 8 3.1 Mittauksien suorittaminen 8 3.2 Konserttien äänentoisto 10 3.3 Elokuvateattereiden äänentoisto 10 4 TULOKSET 11 4.1 Äänitasot konserteissa 11 4.2 Ulkoilmakonserttien melun leviäminen ympäristöön 16 4.3 Elokuvien äänentasot 22 4.4 Ravintoloiden äänitasot 23 4.5 Taajuusjakaumat 25 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 27 5.1 Ulkoilmakonserttipaikkojen soveltuvuus 27 5.2 Melutilanteen arvioiminen 30 5.3 Ravintoloiden ja elokuvateattereiden melutilanne 31 5.4 Loppusanat 32 LÄHTEET 33 LIITTEET Liite 1: Konserttien aikana mitattuja keskiäänitasoja Olen niin pop -tapahtumassa Liite 2: Ulkokonserteissa mittatuja taajuusjakaumia Liite 3: Ravintoloissa ja sisäkonserteissa mitattuja taajuusjakaumia Liite 4: Kuvaluettelo Liite 5: Taulukkoluettelo
YHTEENVETO Melutasot konserteissa, elokuvissa ja ravintoloissa Helsingissä kesällä 2000 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää melualtistusta erilaisissa vapaa-ajantapahtumissa sekä melun leviämistä ulkokonserteissa lähiympäristöön. Selvittäviksi kohteiksi valittiin ulko- ja sisäkonsertit, elokuvateatterit sekä ravintolat. Tutkimus katsottiin tarpeelliseksi yleisöltä tulleiden valitusten vuoksi. Helsingissä ei ole aikaisemmin mitattu äänitasoja näin kattavasti yleisön melualtistuksen selvittämiseksi. Tavoitteena oli myös löytää keinoja melutasovalvonnan helpottamiseksi. Tutkimuksen painopiste oli ulkokonserttien melutilanteessa, sillä ne ovat ongelmallisia ympäristöön leviävän melun vuoksi. Näissä konserteissa tehtiin mittauksia sekä yleisön joukossa että lähimpien asuinrakennusten luona. Elokuvateattereissa, ravintoloissa ja sisäkonserteissa tehtyjen mittauksien perusteella pyrittiin arvioimaan yleisön melualtistusta. Konserteissa mitattiin kunkin kappaleen keskiäänitasoja, sillä konserttien järjestäjät on useimmiten velvoitettu valvomaan äänitasoja vastaavalla tavalla. Elokuvateattereissa mitattiin koko elokuvan keskiäänitaso ja ravintoloissa tehtiin useita 20 minuutin mittauksia. Ulkokonserteissa konserttipaikalla äänitasot vaihtelivat välillä 73,5 100,6 desibeliä (db). Ympäristökeskus on yleensä asettanut ulkokonserteille 70 db(a):n rajan lähimpien asuinrakennusten edessä. Osassa mittauksista tämä raja ylittyi. Elokuvissa mitatut keskiäänitasot olivat välillä 73,7 80,1 db(a). Ravintolamittauksien perusteella lasketut keskiäänitasot olivat noin 10 db(a) elokuvien tasoja korkeampia. Vapaa-ajan melualtistukselle asetetun ohjearvon mukaan tulisi viikon ajalle tasoitetun keskiäänitason olla alle 80 db(a). Laskennallisesti äänekkäimmissä konserteissa voisi oleskella vain tunnin ajan, jotta ohjearvo ei ylittyisi.etenkin sisätiloissa järjestetyissä konserteissa äänitasot olivat hyvin korkeita. Ravintoloissa voisi oleskella yli 15 tuntia viikossa ennenkuin ohjearvo ylittyy, ja elokuvia voisi katsoa käytännössä kuinka paljon tahansa. Mittaamalla keskiäänitasoa ei voida huomioida äänenvaihtelusta aiheutuvaa voimakasta meluaistimusta. Tämän vuoksi elokuvat, joiden äänitasot vaihtelevat paljon, tuntuvat äänekkäämmiltä kuin vastaavan suuruinen tasainen melu. Mittauksien perusteella arvioitiin eri paikkojen soveltuvuutta konserttipaikoiksi. Arviointi tehtiin yhden konsertin perusteella, joten eri tavoin järjestettävän konsertin vaikutusta ympäristön melutasoihin on pohdittava kussakin tapauksessa erikseen. Merkittäviä seikkoja äänen leviämisen kannalta ovat mm. lavan suunta, kaiuttimien suuntaus ja kaiutintornien korkeus. Konserttien järjestäjiltä saatujen äänentoistolaitteiston tietojen perusteella ei löydetty tekijää, minkä avulla konsertin melutilannetta voitaisiin suoraan arvioida. Konsertinjärjestäjän kanssa neuvottelu vaikutti olevan tehokas keino äänitasojen rajoittamiseksi. Mittauksien perusteella tulisi lähes kaikissa konserteissa madaltaa suurinta sallittua äänitasoa miksauspöydällä, jotta 70 db(a) ei ylittyisi lähimpien asuntojen edessä.
SAMMANDRAG Bullernivåerna vid konserter, på biografer och i restauranger i Helsingfors på sommaren 2000 Ändamålet med undersökningen var att klargöra bullerexponeringen vid olika fritidsevenemang samt hur bullret vid utomhuskonserter sprids i näromgivningen. Som undersökningsobjekt utvaldes utom- och inomhuskonserter, biografteatrar samt restauranger. Undersökningen ansågs vara behövlig på grund av de klagomål som har framförts av allmänheten. I Helsingfors har ljudnivåerna inte tidigare blivit uppmätta i denna omfattning i syfte att klargöra hur allmänheten exponeras för buller. Avsikten var också att finna på sätt att underlätta övervakningen av bullernivån. Tyngdpunkten vid undersökningen låg vid bullerläget vid utomhuskonserter, genom att de är problematiska på grund av det buller som sprids i omgivningen. Under dessa konserter gjordes mätningar både bland publiken och vid de närmaste bostadsbyggnaderna. Med mätningar på biografteatrar, i restauranger och vid inomhuskonserter klargjordes hur publiken utsattes för buller. Vid konserterna uppmättes den genomsnittliga ljudnivån för respektive musikstycke, emedan konsertarrangörerna oftast är förpliktade att kontrollera ljudnivåerna på motsvarande sätt. På biograf-teatrarna mättes den genomsnittliga ljudnivån för hela filmen, och i restaurangerna gjordes flera mätningar av 20 minuters längd. Vid utomhuskonserterna varierade ljudnivåerna på konsertplatsen 74-101dB(A). Miljöcentralen har i allmänhet för utomhuskonserter uppställt gränsen 70 db(a) framför de närmaste bostadsbyggnaderna. Vid en del av mätningarna överskreds denna gräns. De på biograferna uppmätta medelljudnivåerna var 74-80 db(a). De medel-ljudnivåer som beräknades utgående från mätningarna i restaurangerna var ca 10 db(a) högre än på biograferna. Enligt det riktvärde som uppställts för bullerexponeringen under fritiden borde den för en veckas tid vägda genomsnittliga ljudnivån ligga under 80 db(a). Vid de ljudligaste konserterna kunde man teoretiskt uppehålla sig en enda timme, för att riktvärdet inte skall överskridas. I restauranger kunde man uppehålla sig 15 timmar per vecka före riktvärdet överskrids, och filmer kunde man i praktiken se hur mycket som helst. Med mätningar av den genomsnittliga ljudnivån går det inte att beakta den starka upplevelse av buller som beror på variationer i ljudnivån. Filmer där ljudnivåerna varierar kraftigt upplevs därför av många som ljudligare än ett jämnt buller av motsvarande nivå. Utgående från mätningarna har olika ställens lämplighet som konsertplatser bedömts i kapitel 4.1. Bedömningen har gjorts på basis av en enda konsert, så inverkningarna av på olika sätt arrangerade konserter på bullernivån i omgivningen måste granskas skilt från fall till fall. Betydelsefulla faktorer med tanke på hur bullret sprids är bl.a. scenens riktning, högtalarnas riktning och högtalartornens
höjd. Utgående från de uppgifter om ljudåtergivningsanläggningarna som meddelades av konsertarrangörerna, kunde man inte peka på någon viss omständighet med hjälp av vilken bullersituationen vid konserten direkt kunde uppskattas. Förhandlingar med konsertarrangören verkade att vara ett effektivt sätt att begränsa ljudnivåerna. Mätningarna visade att vid så gott som alla konserter borde den högsta ljudnivå som mixningsbordet tillåter sänkas, för att 70 db(a) inte skall överskridas vid de närmaste bostadsbyggnaderna.
SUMMARY Noise levels in concerts, movies and restaurants in Helsinki during summer 2000 The object of this study was to clarify exposure to noise in various free time activities and spreading of the noise to surroundings. Concerts, both indoor and outdoor, movies and restaurants were chosen to be measured. This study was initiated because of complaints about noise levels given by audience. Previously noise levels have not been measured in Helsinki with this extend. Additionally, one goal was to find ways to simplify noise control. The study was focused on current noise situation in outdoor concerts, since the noise that spreads to nearby areas is often experienced disturbing. Noise levels were measured in several places among the audience and in front of the nearest residential buildings. In movies, restaurants and indoor concerts the noise exposure of the audience was measured. In concerts, the noise levels were measured during each song, for the organizers of the concerts are usually obligated to measure noise correspondingly. In movies, the noise level weas measured during the whole movie and in restaurants in periods of 20 minutes. In outdoor concerts, the noise levels were between 73,5 and 100,6 db(a). The Environmental center has usually set a limit of 70 db(a) in front of the nearest residential buildings for outdoor concerts. Some of the concerts studied here exceeded this limit. The noise levels were between 73,7 and 80,1 db(a) in the movies and approximately 10 db(a) higher than this in restaurants. According to the normative limit set by the Finnish Social and Health ministry, free time noise exposure should not exceed 80 db(a) when leveled for a period of one week. In comparison to this limit, one should not stay for longer than about one hour in the loudest concerts. The noise levels in the movies were so low, that they are not expected to cause any health effects. In restaurants, the normitory limit is exceeded if the time of exposure is longer than 15 hours. The limit was not exceeded in the movies. By measuring the noise levels, it is not possible to evaluate variance of the noise. This is one of the reasons why movies are often perceived to be louder than noise of similar magnitude which is unvaried. The suitability of a place for outdoor concerts was evaluated on basis of the results. These assessments were made on the basis of the one concert held there during summer 2000. Thus, if a concert is organized differently, the noise levels should be reassessed. Important issues in noise assessment are for example setting of the stage and the height of the speakers. According to the information of collected of the sound reproduction equipments used in the concerts, there were not found any factor that could be used in noise level assessments. Advising the concert organizer seemed to an effective way to influence on noise levels. Also, lowering the noise levels by the mixing table should be done in majority of the concerts to make sure that the level of 70 db(a) is not exceeded by the nearest houses.
1 JOHDANTO 1.1 Aikaisemmat selvitykset Suomessa Ympäristömelua on aikaisemmin tutkittu lähinnä liikenteen ja teollisuuden osalta. Viime vuosina on vapaa-ajan melualtistusta selvitetty mm. Tampereella ja Jyväskylässä. Tampereella selvitettiin ulkoilmakonserttien aiheuttamaa melua, kun taas Jyväskylässä mitattiin äänitasoja ravintoloissa sekä elokuvateattereissa. Kuulonhuoltoliitto on mitannut äänitasoja useissa Suomessa järjestetyissä kesätapahtumissa, etenkin konserteissa ja festivaaleilla tänä vuonna. Jyväskylässä tehdyn selvityksen mukaan äänitasot elokuvateatterissa eivät ylittäneet A-äänitasoa 85 db. Suurimmassa osassa näytöksistä äänitaso oli alle 80 db. Ravintoloissa äänitasot vaihtelivat 80-101 db:n välillä, kun yksi mittaus kesti noin tunnin. Asiakkaiden arvioiden mukaan ravintolat olivat liian äänekkäitä etenkin kun äänitaso oli noin 90 db tai sitä enemmän. Elokuvissa sen sijaan melun kokeminen ei ollut riippuvainen elokuvan keskiäänitasosta. Tutkimuksessa esimerkiksi elokuvan, jonka keskiäänitaso oli ollut korkein, arvioi yleisö sen alhaisemmaksi kuin muiden tutkittujen elokuvien äänitasot. Elokuvat arvioitiin äänekkäämmiksi kuin ravintolat, vaikka tilanne oli todellisuudessa päinvastainen. (Björk, 1999) Tampereella tehdyssä tutkimuksessa haluttiin selvittää konserttien vaikutusta Tampereen keskustan melutilanteeseen. Konserttipaikoilla 30-50 metrin päästä lavasta mitatut äänitasot olivat noin 95 db(a), aivan lavan edessä mitattiin yli 100 db(a):n melutasoja. (Tampereen Viatek Oy, 1999) 1.2 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus Erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta toiminnasta on tehtävä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen kyseistä tapahtumaa. Toiminnanharjoittajan on arvioitava syntyviä melutasoja ja selvitettävä tapahtuman aikana häiriintyvät kohteet. Ilmoituksen johdosta annetaan päätös, jossa voidaan antaa rajoituksia kyseisen tapahtuman äänitasoille ja ajankohdalle. Ympäristökeskus on useimmiten rajoittanut konserttien melua asettamalla konsertin järjestäjällä velvoitteen, että melutaso ei konsertin aikana nouse yli 70 db:n lähimpien asuinrakennusten luona. Tämä on varmistettava mittauksin. Iltaisin kello 23 jälkeen yli 55 db:n melutasoja ole ei sallittu harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Tämän vuoksi on joillekin konserteille asetettu myös aikarajoituksia. Toinen käytössä oleva äänitason rajoitus on ollut 95-105 db:ä miksauspöydällä. Toiminnanharjoittajat on myös velvoittettu mittaamaan konsertin aikana jokaisen kappaleen L Aeq -arvo ja toimittamaan konsertin jälkeen mittauspöytäkirja ympäristökeskukselle. Selvityksessä näitä tietoja käytettiin hyväksi arvioitaessa melun vaimenemista kullakin konserttipaikalla sekä äänitasojen muuttumista konsertin aikana. Kokemukset tästä käytännöstä olivat melko hyviä. Kaikissa konserteissa tähän järjestelyyn ei ollut mahdollisuutta. 1
1.3 Melurajoitukset ja -mittaukset Ruotsissa Ruotsin ympäristölainsäädännössä (Miljöbalken) on määräyksiä toiminnanharjoittajan velvollisuuksista. Niitä ovat muun muassa toiminnanharjoittajan näyttövelvollisuus määräysten noudattamisesta ja tiedonhankkimisvelvollisuus toiminnan haitallisista vaikutuksista ympäristöön ja niiden vähentämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee ympäristöhaitan vaaran ilmetessä ottaa käyttöön sopivat toimenpiteet ja rajoitukset, jotta itse haitoilta vältytään. Siihen sisältyy parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus ja aiheuttaja maksaa -periaate. Miljöbalkeniin on koottu sääntely useasta eri laista. Naturvårdsverketin ohje teollisuusmelusta ja sosiaalihallituksen ohje sisämelusta ja korkeista melutasoista on edelleen voimassa. Jälkimmäinen ohje (Socialstyrelsen, 1996) määrittää ohjearvot korkeille melutasoille altistumiselle esimerkiksi diskoissa ja konserteissa sekä ulkona että sisällä. Jatkuva samanarvoinen melutaso (L Aeq ) ei ohjeen mukaan saisi ylittää 100 db:n melutasoa eikä enimmäistaso (L AFmax ) 115 db:n tasoa. Jos ohjearvot ylitetään, voi melu vahingoittaa kuuloa. On huomattava, että ohjetta sovelletaan lasten diskoihin ja vastaaviin lasten tilaisuuksiin niin, että niissä jatkuva samanarvoinen melutaso ei saisi ylittää 90 db:n tasoa. Mittausaika ekvivalenttia melutasoa mitattaessa on koko altistusaika musiikkikappaleiden tauot mukaan luettuna. Mittaukset tulee tehdä sillä alueella, jolla ihmiset oleskelevat ja altistuvat melulle. Kokemuksia Malmösta ja Tukholmasta Malmössa paikallinen ympäristövirasto suosittaa järjestäjille, että melutaso pidettäisiin paljon alle 100 db:n ja huomio kiinnitettäisiin äänen laatuun korkean melutason sijasta. Hyvin suunnitellulla äänentoistolla päästään alhaisemmallakin melutasolla voimakkaan tuntuiseen mutta silti miellyttävään lopputulokseen. Malmön kaupunginvaltuusto on vuonna 1997 päättänyt ohjeista musiikkitilaisuuksien järjestämisestä kaupungin tiloissa ja kaupungin maa-alueilla. Ohjeissa sovelletaan sosiaalihallituksen (Socialstyrelsen, 1996) ohjearvoja. Lisäksi ohjeessa on mainittu, kuka on vastuussa siitä, että kyseisiä ohjearvoja ei ylitetä. Ympäristölautakunta paikallisena viranomaisena valvoo, että ympäristö- ja terveydensuojelulainsäädäntöä noudatetaan. Lupapäätöksissä on esimerkiksi määrätty, että ulkoilmatilaisuuden aiheuttama melutaso ei lähistön asunnoissa saa ylittää keskiäänitasoa 30 db(a) tai enimmäistasoa 35 db(a). Yleisön joukossa taas keskiäänitaso ei saa ylittää 100 db(a) tai enimmäistaso 115 db. Ulkoilmakonserttien melutasoja valvotaan terveydensuojelulain (hälsoskyddslagen) nojalla. Tukholmassa ympäristövirasto tekee mittauksia asunnoissa, konserteissa ja diskoissa. Toiminnanharjoittajat käyttävät mittauksissa usein alan konsulttia. Jos ulkoilmakonsertteja järjestetään niin, että on syytä epäillä niistä aiheutuvan meluhaittaa ympäristöön, on mahdollista rajoittaa konserttien päättymisaikaa. 2 Ympäristövirastot ovat mitanneet konserttien aiheuttamaa melua yleisön joukossa lähiympäristössä. Malmön raportoiduissa mittauksissa on todettu, että suuri osa kulloisestakin yleisöstä oleskeli alueella, jolla L Aeq 100 db:n ohjearvo ylittyi. Lisäksi enimmäisäänitaso L AFmax 115 db ylittyi toistuvasti.
Konserttien järjestäjiä on velvoitettu mittamaan toiminnan aiheuttamaa melua ja raportoimaan siitä ympäristöviranomaiselle. Ongelmana on, että mittauksille ei ole olemassa mittausstandardia, joten mittausten laajuuden määrittely on hankalaa. Valvontaviranomaisena paikallinen ympäristövirasto on velvollinen valvomaan melutilannetta. Malmössa tilanne nähdään niin, että toiminnanharjoittajien mittausvelvollisuus ja raportointi tulee olemaan jatkossa normaali käytäntö. 2 MELU JA SEN OMINAISUUDET 2.1 Käytetyt termit Ääni on fysikaalisesti ilman värähtelyä. Äänen korkeus riippuu värähtelyn aallonpituudesta. Yleensä ääni koostuu monia aallonpituuksia sisältävästä värähtelystä, jolloin puhutaan äänen taajuuksista. (Ympäristöministeriö, 1997). Äänen taajuus vaikuttaa äänen kulkeutumiseen ja esteiden läpäisykykyyn. Äänenpainetaso kertoo, miten voimakkaan aistimuksen ääni aiheuttaa. Sen avulla voidaan arvioida äänen haittoja ja häiritsevyyttä. Äänenpainetasoa mitataan äänitaso- eli melumittarilla (Ympäristöministeriö, 1997). Äänitehotaso kuvaa äänilähteen antamaa äänienergiaa. Äänitehotaso ei riipu ympäröivistä olosuhteista, mutta sen aiheuttamaan äänenpainetasoon vaikuttavat esimerkiksi etäisyys äänilähteestä ja ääntä vaimentavat esteet. Äänen voimakkuuden yksikkö desibeli (db) on 10-kantaiseen logaritmiin perustuva suure, joka ilmaisee kahden tehollisen paineen suhteen. Äänitason vertailupaineena käytetään 20 µpa suuruista painetta. (Ympäristöministeriö, 1997). Desibelien laskutoimitukset on tehtävä logaritmilaskusääntöjen mukaan. Esimerkiksi kahden saman äänenpainetason tuottavan äänilähteen yhteenlaskettu äänenpainetaso vain 3 db suurempi kuin yhden äänilähteen taso. Melu määritellään terveydelle haitallisena, ympäristön viihtyisyyttä merkityksellisesti vähentävänä tai työntekoa haittaavaa äänenä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Ihmisen asuin- ja elinympäristössä esiintyvää melua, joka aiheutuu teollisuudesta, liikenteestä, rakentamisesta tai vapaa-ajan toiminnoista, nimitetään yleisesti ympäristömeluksi. (Ympäristöministeriö, 1995). Puhuttaessa melusta on tärkeä muistaa, että ääntä ei voida luokitella meluksi yksinomaan sen voimakkuuden perusteella. Äänen kokeminen meluksi riippuu siitä, onko ääni toivottua vai ei. Äänen kuuleminen meluksi on siis yksilöstä riippuva kysymys. (Sosiaali- ja terveyshallitus, 1992). Keskiäänitaso L eq on yleisimmin käytetty suure äänenpainetason ilmaisemiseen. Vaihtelevaa tai pitkäaikaista melua ei voi kuvata hetkellisellä äänitasolla, kuten tasaista melua. Keskiäänitaso kertoo millaisen jatkuvan äänitason mitattu vaihteleva ääni mittausjakson aikana aiheuttaisi, jos se olisi tasaista. Enimmäistaso L max tarkoittaa suurinta mitattua äänitasoa mittausjakson aikana. 3
Äänen kokemiseen vaikuttaa äänenpainetason lisäksi äänen taajuus. Taajuus tarkoittaa äänen jaksojen määrää sekunnissa ja sen yksikkö on hertsi (Hz). Ihmisen kuuloalue on noin 20-20000 Hz. Iän karttuessa kuuloalueen yläraja laskee eli korkeiden äänien aistiminen heikkenee. Ihmisen kuulo ei aisti kaikkia äänen taajuuksia samalla tavoin. Herkimmillään kuulo on noin 1000-4000 Hz:n taajuuksilla, mihin puheääni tyypillisesti sijoittuu. Infraääniä ovat taajuuksilla 0,1-20 Hz olevat värähtelyt. Infraäänet ovat ihmisen kuuloalueen alapuolelle, mutta niillä voi olla terveydellisiä vaikutuksia (luku 2.4). Normaalisti melua mitattaessa huomioidaan ihmisen kuulon herkkyys eri taajuuksille, eli käytetään A-taajuuspainotusta. Mitatulle taajuudelle tehdään kuvan 1 mukainen tason muutos, silloin kun käytetään A-taajuuspainotusta. Ohjearvot (VNp 993/92 ja STM:n Sisäilmaohje, 1997) melulle on annettu lähinnä A- painotettuina keskiäänitasoina (L Aeq ). Kun mitattuun äänitasoon ei tehdä mitään painotusta puhutaan lineaarisesta painotuksesta. Käytetty taajuuspainotus ilmaistaan joko lyhenteen alaindeksinä L Aeq tai desibelien jälkeen sulkeissa db(a). Äänitasojen mittauksessa käytetään taajuuspainotuksen lisäksi aikapainotusta. Yleisimmin käytetään fast- eli nopeaa aikapainotusta (F), jolloin yksi havainto rekisteröidään 125 ms aikana. Tämän painotuksen on havaittu vastaavan parhaiten ääniä siten kuin ihminen ne kuulee. Tässä tutkimuksessa on käytetty fast-aikapainotusta kaikissa mittauksissa. Muita yleisesti käytössä olevia painotuksia ovat slow- eli hidas aikapainotus (S, esimerkiksi raideliikennemelun mittauksessa) ja impulssi-aikapainotus (I, mm. ampuratamelun mittaukseen) (Ympäristöministeriö, 1997). Käytetty painotus voidaan merkitä alandeksinä, esimerkiksi L AF. 10 0 Äänitason korjaus (db) -10-20 -30-40 -50-60 10 100 1000 10000 100000 Taajuus (Hz) Kuva 1. A-taajuuspainotus eri taajuuksilla. Figur 1. A-frekvensavvägning vid olika frekvenser. Figure 1. A-frequency weighting in different frequencies. 4
2.2 Melun leviäminen Melun leviäminen riippuu hyvin monista tekijöistä. Melua vaimentavat erilaiset esteet kuten rakennukset, kasvillisuus ja maanpinnan muodot. Myös säätila (tuulen suunta ja voimakkuus, pilvisyys, lumipeite,...) vaikuttaa äänen etenemiseen. Kun puhutaan etäisyysvaimennuksesta, tarkoitetaan yhä suuremmalle pinta-alalle tapahtuvasta äänen kulkeutumisesta johtuvaa äänitason alentumista. Konserttilava voidaan ajatella pistemäisenä melulähteenä, josta lähtevä ääni muodostaa suurenevan puolipallon etäisyyden kasvaessa. Tästä johtuva etäisyysvaimennus, kun muita tekijöitä ei huomioida, on kuusi desibeliä matkan kaksinkertaistuessa. Viivamaisesta lähteestä, kuten tiestä, on vaimennus kolme desibeliä matkan kaksinkertaistuessa. Kun esimerkiksi konserttipaikalla 50 m päässä lavasta mitattu äänitaso on 95 db, vaimenee ääni taulukon 1 esittämällä tavalla. Ääniesteet heijastavat melua takaisin lähteeseen päin, mutta pienitaajuinen melu kulkeutuu hyvin rakenteissa. Äänen eteneminen riippuukin sen taajuusjakaumasta. Ääniesteiden rakentaminen on mielekästä pysyvien melulähteiden, kuten vilkasliikenteisien teiden vierustalle, mutta lyhytaikaisten tapahtumien melutorjuntakeinoksi ne eivät sovellu. Lyhytkestoisen melun torjuntakeinot ovat rajoitetut, sillä tällöin voidaan helposti vaikuttaa vain äänitehotasoon, äänentoiston järjestämiseen ja jossain tapauksissa tapahtumapaikkaan. 2.3 Ympäristömelulle altistuminen Ympäristömeluksi voidaan ajatella kaikki ympäristössämme aiheutuva melu, johon ei kuitenkaan lasketa työpaikan melua. Tyypillisiä ympäristömelun lähteitä ovat liikenne, rakentaminen, teollisuus ja vapaa-ajan toiminta. (Ympäristöministeriö, 1997). Tässä selvityksessä keskitytään nimenomaan vapaa-aikana tapahtuvaan melualtistukseen lyhytaikaisissa tapahtumissa. Taulukko 1. Pistemäisen melun etäisyysvaimennus, kun muita vaimentavia tekijöitä ei huomioida. Tabell 1. Av avståndet beroende dämpning av ljudet när övriga dämpande faktorer inte beaktas. Table 1. Diminishing of noise by distance, when no other factors are taken into consideration. Etäisyys Äänitaso 50 m 95 db(a) 100 m 89 db(a) 200 m 83 db(a) 400 m 77 db(a) 800 m 71 db(a) 5
On arvioitu, että lyhytaikaiselle melulle altistuu satoja tuhansia suomalaisia vuosittain. Lyhytaikaiselle melulle altistuvien määrä ja altistuksen kesto voidaan suhteuttaa jatkuvaan melualtistukseen. Näin vapaa-ajan melulle altistuisi ympärivuotisesti noin sata suomalaista. (Ympäristöministeriö, 1998). Vuonna 1999 Helsingissä tehtiin 327 ilmoitusta erittäin häiritsevän melun tuotosta. Näistä ilmoituksista yli puolet koski rakennustoimintaa. Ilmoituksien määrä on kaksinkertaistunut viiden viime vuoden aikana. 2.4 Melun terveysvaikutukset 6 Melun vaikutuksia uneen on tutkittu etenkin pitkäaikaisessa altistuksessa, eivätkä tulokset ole verrattavissa lyhytaikaisten tapahtumien melualtistukseen. Ympäristömelun vaikutukset näyttävät olevan pääasiassa epäsuoria ja ovat riippuvaisia monista tekijöistä. Ratkaisevampaa yksittäisen henkilön kannalta on kaikkien stressitekijöiden summa, jossa melu on vain yhtenä tekijänä. (Ympäristöministeriö, 1994) Unihäiriöitä on tutkittu pääasiassa nukkumisen aikaisen melualtistuksen kannalta. Päiväaikaisen melualtistuksen vaikutuksia uneen on tutkittu vain vähän, mutta sen on havaittu aiheuttavan ns. stressireaktioita, jotka pidentävät nukahtamisaikaa. (Ympäristöministeriö, 1994) Äkilliset ja voimakkaat äänet voivat aiheuttaa monia fysiologisia vasteita, kuten sydämen sykkeen kasvua ja verenpaineen nousua. Muutoksien suuruus vaihtelee yksilöittäin, mutta vaihtelevaan meluun tottumista ei tutkimuksissa ole havaittu. Vaikka pitkään jatkuva melu voi keskiäänitasona olla vaihtelevaa suurempi, tasaiseen meluun tottuminen vähentää sen aiheuttamia vasteita. (Ympäristöministeriö, 1994) Melulla on myös vaikutuksia kommunikointiin ja vaativien tehtävien suorittamiseen. Etenkin kuulovammaisilla, lapsilla ja ikääntyneillä voimakas taustamelu haittaa puheviestintää. Tehtävät, jotka vaativat pohdintaa ja prosessointia häiriintyvät etenkin puheesta tai sen tyyppisestä melusta. (Ympäristöministeriö, 1994) Infraäänillä on terveysvaikutuksia niiden äänitason ollessa hyvin korkea. Niitä esiintyy vain harvoin kuulokynnyksen ylittävinä tasoina, sillä kuulokynnys 10 Hz:n taajuudella on 100 db ja 3 Hz:n 120 db. Nämä arvot eivät ole taajuuspainotettuja. Kuulokynnyksen ylittävillä tasoilla infraäänet voivat aiheuttaa epämiellyttävän olon ja usein myös paineen tunteen. Haitallisia vaikutuksia esiintyy vain hyvin korkeilla, 30-40 db:ta kuulokynnyksen ylittävillä tasoilla, jolloin esiintyy korvien kipeytymistä, puheen häiriintymistä ja tilapäisiä kuulokynnyksen muutoksia. Infraääntä ei varsinaisesti kuulla tietyn tasoisena äänenä, vaan sitä kuvataan usein jyskyttäväksi ääneksi. Infraääni ei kuitenkaan ole häiritsevä, ellei sitä kuulla tai havaita. (Ympäristöministeriö, 1994) Yleisin syy kuulovamman muodostumiseen on vuosia kestävä päivittäinen altistuminen 75-85 db(a):n melulle. Sen vuoksi kuulovammoja syntyy lähinnä meluisilla
työpaikoilla. Impulssimaiselle melulle altistuminen lisää kuulovaurioriskiä. Ympäristömelusta ei kuulovammaa normaalitilanteessa aiheudu. Voimakas melu voi kuitenkin aiheuttaa kuulon väliaikaista heikentymistä, joka johtuu kuuloaistin väsymisestä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 1997) 2.5 Melun ohjearvot Asuntoalueiden melun terveydellisten ohjearvojen lähtökohtana on, ettei talon edessä ylity päivän aikana (klo 7-22) keskiäänitaso (L Aeq ) 55 db eikä yön aikana (klo 22-7) 50 db. Ohjearvot on laadittu jatkuvan tilanteen seuraamista varten, eivätkä ne siten koske tilapäisistä tapahtumista johtuvaa väliaikaista äänitason nousua. Sisäilmaohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriö, 1997) mukaan välittömän kuulovaurioriskin aiheuttavaa melua ei tule sallia lainkaan. Näin korkeita melutasoja ei asuinympäristössä esiinny. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjeen mukaan lyhytaikaisissa viihde- tai urheilutilaisuuksissa saatu meluannos tasoitetaan viikolle (168 h), jolloin keskiäänitason jäädessä alle 80 db(a), ei melusta katsota aiheutuvan kuulovaurioriskiä. Kuvassa 2 esitetään, miten voidaan määrittää tietylle ajanjaksolle suurin sallittu melu tai vastaavasti aika, mikä tietyn suuruisessa melussa voidaan oleskella, jotta yllä mainittu ohjearvo ei ylity. Jotta nämä ajat pitävät paikkansa, ei muuta melualtistusta saa viikon aikana olla. 104 102 Suurin sallittu äänitaso (dba) 100 98 96 94 92 90 88 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Aika (h) Kuva 2. Suurin sallittu äänitaso eri altistusajoille vapaa-ajan melussa STM:n ohjearvon mukaan. Figur 2. Högsta tillåtna ljudnivå under olika exponeringstider vid buller under fritiden enligt SHM:s riktvärde. Figure 2. Maximum noise level in freetime activities according to advisory limit by exposure time. 7
Esimerkiksi kolme tuntia kestävässä tapahtumassa olisi keskiäänitason oltava alle 97,5 db, jotta tämä lyhytaikaisille viihde- tai urheilutilaisuuksille asetettu ohjearvo ei ylittyisi. Jos viikon aikana on useita melualtistuksia, tulee ensin määrittää koko altistusajan keskiäänitaso esimerkiksi Ympäristöministeriön Ohjeen 1 (1995) mukaan, ennen ohjearvoon vertaamista. On muistettava, että tapahtumapaikalla ihmiset liikkuvat, joten yhdessä pisteessä mitattu L Aeq -arvo ei kuvaa tarkasti yksittäisen ihmisen melualtistusta tilaisuudessa. Toisaalta tämä ohjearvo ei koske tapahtumassa työskenteleviä henkilöitä, vaan se on asetettu nimenomaan yleisön melualtistuksen valvontaa varten. Työntekijöiden melualtistukselle on oma lainsäädäntönsä, jota ei käsitellä tässä raportissa. 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Mittauksien suorittaminen Selvitykseen tehdyt mittaukset tehtiin kahdella äänitasomittarilla, Wärtsilä 7178 ja Svan 912 AE. Asetuksina käytettiin A-taajuuspainotusta ja Fast-aikavastetta, ellei toisin ole mainittu tuloksen yhteydessä. Mittauskohteet ja -ajankohdat on esitetty taulukossa 2. Konserteissa mittauksia tehtiin kullakin konserttipaikalla ja sen ympäristössä 8-10 pisteessä. Poikkeuksena oli Tina Turnerin konsertti, jossa mittauksia suoritettiin laajalla alueella Finnair Stadium -jalkapalloareenan ympäristössä. Konserttipaikalla pyrittiin mittaamaan eri puolilla katsomoaluetta: miksauspöydän luona, sivustoilla ja alueen takaosassa sekä mahdollisuuksien mukaan myös lavan takana, milloin tämä mittaus oli mielekäs. Ympäristössä mittauspisteet valittiin lähimmän asuinrakennuksen mukaan. Mittauksia ei kuitenkaan voitu suorittaa kaikissa tapauksissa ympäristöministeriön ohjeiden mukaan. Ohjeesta poikkeaminen voi antaa jonkin verran todellista äänitasoa suurempia tuloksia äänen heijastuksien vuoksi. Mittaukset on tehty katutasossa rakennuksen edessä. Rakennuksen ylimpiin kerroksiin voi kohdistua erilainen äänitaso. Eri kerroksiin kohdistuvaa äänitasoa voidaan arvioida vertaamalla äänen kulkua vaimentavia esteitä eri korkeuksilla. Sekä konserttipaikalla että ympäristössä keskiäänitasot mitattiin yhden kappaleen aikana, jolloin mittausjakson pituudeksi tuli useimmiten noin viisi minuuttia. Kappaleiden välisien taukojen aikana mittauksia ei suoritettu. Ympäristömittauksissa pyritiin mittaamaan konsertin aiheuttamaa melua. Mittaus uusittiin, mikäli jokin muu melulähde vaikutti selvästi mittaustulokseen. Elokuvateattereissa mittaukset suoritettiin yhdessä paikassa, teatterin keskiosassa. Koko elokuvan aikaisen keskiäänitason määrityksen lisäksi mitattiin elokuvaa edeltävien mainoksien ja tulevien elokuvien esittelyvideoiden keskiäänitasot. 8
Mittauksesta talletetiin myös koko elokuvan aikaiset hetkelliset äänitasot, joiden avulla selvitettiin äänitason vaihtelua elokuvan aikana. Ravintoloissa mittauspaikaksi valittiin dj:n pöytä, joka kummassakin tutkitussa ravintolassa oli tanssilattian vieressä. Mittaukset suoritettiin perjantai- tai lauantaiiltaisin, jolloin äänitasot ovat iltaravintoloissa tyypillisesti korkeimmillaan. Ravintoloissa mittaukset tehtiin 20 minuutin jaksoissa. Sekä konserteissa että ravintoloissa keskiäänitasojen mittaamisen lisäksi analysoitiin muutamien kappaleiden äänen taajuusjakautumat. Etenkin haluttiin selvittää matalien taajuuksien voimakkuutta, sillä matalat taajuudet kulkeutuvat hyvin rakenteissa ja niiden lävitse. Hyvin matalat taajudet voivat aiheuttaa myös tuntemuksia kehossa ja erittäin voimakkaina niillä voi olla terveydellisiä haittavaikutuksia. Hietalahden torilla, Senaatintorilla sekä VR:n makasiinien ympäristössä tehtiin mittauksia normaalitilanteessa, jotta konserttien vaikutusta melutilanteeseen voitiin arvioida. Mittaukset tehtiin samaan kellon aikaan ja samana viikonpäivänä kuin konserttimittaukset. Taulukko 2. Tutkimuksen mittauskohteet ja -ajankohdat. Tabell 2. Konserter, biografer och restauranger uppmättades i det här undersökningen och uppmättnings tidpunkter. Table 2. The measured concerts, movies and restaurants and the measurement dates and times. Mittauskohde Päivämäärä Kuvaus Olen niin pop -tapahtuma 10.6.2000 ulkoilma, rock-konsertti RSO:n konsertti 11.6.2000 ulkoilma, orkesteri HKI 450-v., Hietalahden tori 12.6.2000 ulkoilma, rock-konsertti Tuska Open Air Metal Festival 7.7.2000 ulkoilma, heavy metal FeStadi-tapahtuma 7.7.2000 ulkoilma, kevyttä musiikkia Tall Ships Race 14.7.2000 teltassa, kevyttä musiikkia Tall Ships Race 15.7.2000 teltassa, kevyttä musiikkia Tina Turner 9.8.2000 ulkoilma, rock-konsertti Tina Turner 10.8.2000 ulkoilma, rock-konsertti Nosturin kansanjuhla 12.8.2000 ulkoilma, rock-konsertti Bon Jovi, Hartwall Areena 7.8.2000 sisällä, rock-konsertti Bad Religion, Tavastia 8.8.2000 sisällä, rock-konsertti Puhallettu 60 sekunnissa 6.7.2000 elokuva Magnolia 10.7.2000 elokuva Vaarallinen tehtävä 2 13.7.2000 elokuva Vaarallinen tehtävä 2 25.7.2000 elokuva Patriootti 2.8.2000 elokuva Pokémon 3.8.2000 elokuva Ale-Pub 14.7.2000 ravintola Ale-Pub 15.7.2000 ravintola Viva 21.7.2000 ravintola 9
3.2 Konserttien äänentoisto Konserteissa äänentoistoa säädetään miksauspöydältä, joka on sijoitettu lavan eteen yleensä noin 30-60 metrin etäisyydelle. Kaiuttimet sijoitetaan yleensä lavan molemmin puolin. Jossain tapauksissa käytetään myös viivejärjestelmää, jolloin kaiuttimia on asetettu myös miksauspöydän taakse tai katsomoalueen sivuille. Viivejärjestelmän käytöllä voidaan pienentää pääkaiuttimien äänitasoa ja tasoittaa äänenvoimakkuutta katsomoalueella. Lavalla on lisäksi ns. monitoreita eli esiintyjille suunnattuja kaiuttimia. Tämän vuoksi myös esiintymislavan taakse voi muodostua korkeita äänitasoja. Äänentoistolaitteiston sähköinen teho antaa viitteitä siitä, miten suuria äänitasoja laitteistolla voidaan tuottaa, mutta sen perusteella on vaikea arvioida konsertissa todellisuudessa esiintyviä äänitasoja. Laitteiston laatu ja etenkin miksaaja ovat ratkaisevampia tekijöitä konsertin äänitasojen kannalta. Myös kaiuttimien valinnalla voidaan vaikuttaa äänen leviämiseen. Kaiuttimen tyypistä riippuen kulma, johon se tuottaa ääntä, vaihtelee suuresti. Hyvin suuntaavilla kaiuttimilla voidaan vähentää lavan sivuille leviävän äänen voimakkuutta. Kaiuttimien laatua kuvastaa mm. herkkyys, millä tarkoitetaan äänitasoa, jonka kaiutin voi tuottaa yhden metrin päähän. Lavarakenteissa melun leviämisen kannalta tärkeitä seikkoja ovat mm. kaiutintornien korkeus ja sivujen ja takaosan rakenne. Silloin kun lavan takana on häiriintyviä kohteita, voidaan tavallisesti käytettyjen harsojen ja pressujen tilalle harkita parempia meluntorjuntakeinoja. Nämä voivat toisaalta heikentää lavan äänitilannetta heijastuksien vuoksi. 3.3 Elokuvateattereiden äänentoisto Elokuvateattereissa äänentoisto on rakennettu pääasiassa valkokankaan taakse. Niin sanottuja surround-kaiuttimia sijoitetaan usein salin eri puolille. Nykyisillä kolmitiekaiuttimilla voidaan puheäänen taajuudet toistaa entisiä kaksitiekaiuttimia paremmin. Kolmitiekaiuttimissa puheäänen taajuusalue toistetaan pääosin yhdellä kaiuttimella, kun kaksitiekaiuttimissa ääni jakaantuu kaiuttimille puheäänitaajuuksien keskeltä, mikä heikentää puheäänen toistoa. Suurimmat äänitasot ovat teatterin ensimmäisessä rivissä, mutta eroa etu- ja takarivin välille syntyy vain noin 3 db(a). Tämä on yhtenä vaatimuksena THXluokituksen saamiselle. THX-luokitusta voidaan verrata laatujärjestelmiin. Jotta teatteri saa THX-luokituksen, on äänentoistolaitteiston täytettävä tietyt kriteerit. Ulkopuolinen tarkastaja käy tarkistamassa THX-teatterit kahdesti vuodessa. Teatteri voi menettää THX-luokituksen, mikäli näissä tarkastuksissa havaitaan puutteita teatterin äänentoistossa tai jos esityksen äänitaso on liian alhainen. Elokuvien tekijät valmistavat elokuvat tietyllä referenssitasolla. Referenssitaso on verrattavissa C-painotettuun 85 db:n äänitasoon. Yleisöltä tulleiden kommenttien perusteella Suomessa tätä tasoa pidetään useimmiten liian korkeana. Pohjoismaissa elokuvia esitetään usein jonkin verran tätä referenssitasoa alhaisemmalla tasolla, Keski-Euroopassa sen sijaan elokuvia esitetään tyypillisesti tällä referenssitasolla ja 10
Etelä-Euroopassa sitä voimakkaammalla äänitasolla. Katsojien toivomukset vaihtelevat eri maissa huomattavasti. Suomessa teattereiden saamien valituksien perusteella monet katsojat haluaisivat edelleen pudottaa elokuvien äänitasoja, mutta toisaalta löytyy niitäkin, joiden mielestä äänitasoa tulisi nostaa. 4 TULOKSET 4.1 Äänitasot konserteissa Ulkokonserttien äänitasot vaihtelivat paljon, sillä kesällä Helsingissä järjestyt konsertit olivat hyvin eri tyylisiä ja erilaiselle yleisölle suunnattuja. Tilaisuudet vaihtelivat Radion Sinfoniaorkesterin konsertista rock-musiikkiesityksiin. Tyypillisesti korkeimmat äänitasot mitattiin sisäkonserteissa. Konserteissa mitatut keskiäänitasot on esitetty taulukossa 3. Pääosassa konserteista oli hyvin havaittavissa äänitason kohoaminen sen aikana. Kaisaniemen puistossa järjestetyssä Olen niin pop -tapahtumassa tämä oli havaittavissa myös jokaisen esiintyjän kohdalla. Tapahtuman loppupuolella konsertille asetettu äänitasoraja saavutettiin, mutta jatkuvan mittauksen ja tarkkailun takia äänitasot eivät nousseet liian korkeiksi (kuva 3). Liitteessä 1 on esitetty yksittäisten yhtyeiden esityksien aikaiset äänitasot. Taulukko 3. Konserteissa esitettyjen kappaleiden keskiäänitasojen keskiarvo katsomoalueella. Tabell 3. Medelvärdet av musikstyckenas genomsnittliga ljudnivåer på åhörarområdet under de uppmätta konserterna. Table 3. The average noise level of performed songs in the concerts among audience. Paikka Päivämäärä Kellonaika L Aeq Olen niin pop -tapahtuma 10.6.2000 14.30-19:00 94,8 RSO:n konsertti 11.6.2000 14:00-16:00 73,5 HKI 450-v., Hietalahden tori 12.6.2000 20:00-23:00 87,8 Tuska Open Air Metal Festival 7.7.2000 19:30-22:15* 100,6 FeStadi-tapahtuma 7.7.2000 20:50-21:25* 85,4 Tall Ships Race 14.7.2000 19:30-21:00* 87,3 Tall Ships Race 15.7.2000 21:00-22:00* 88,2 Tina Turner 9.8.2000 18:00-22:00 96,0 Tina Turner 10.8.2000 18:00-22:00 94,9 Nosturin kansanjuhla 12.8.2000 12:00-21:00 90,1 Bon Jovi, Hartwall Areena 7.8.2000 19:50-23:00 101,3 Bad Religion, Tavastia 8.8.2000 22:00-0:50 102,2 * mittausajankohta 11
Äänitasojen havaittiin nousevan samalla tavoin useimmissa konserteissa. Tuska Open Air Metal Festival -tapahtumassa äänitasot pysyivät melko tasaisina koko esiintymisen ajan. Kuvassa 4 on Gamma Ray -yhtyeen esityksen aikana mitatut äänitasot. Sisäkonserteissa äänitasot vaihtelivat melko paljon, eikä yhtä selkeää trendiä kuin ulkokonserteissa havaittu (kuva 5). 102,0 100,0 Keskiäänitaso (db) 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 88,0 86,0 y = 0,1648x + 92,565 R 2 = 0,5334 84,0 0 10 20 30 40 50 Kappale Kuva 3. Kappaleiden keskiäänitasojen nousu Olen niin pop -konsertin aikana. Figur 3. Ljudnivåernas stegring under Olen niin pop -konserten. Figure 3. The rising of the songs noise levels during Olen niin pop concert. 105 Äänitaso (dba) 103 101 99 97 95 y = 0,1543x + 100,26 R 2 = 0,1006 1 2 3 4 5 6 7 Kappale Kuva 4. Keskiäänitasot Gamma Ray:n konsertin aikana Tuska Open Air Metal Festival -tapahtumassa. Figur 4. De genomsnittliga ljudnivåerna under Gamma Rays konsert vid Tuska Open Air Metal Festival -evenemanget. Figure 4. Noise levels in Tuska Open Air Metal Festival during Gamma Ray s concert. 12
105,0 104,0 Äänitaso (dba) 103,0 102,0 101,0 100,0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 Kappale Kuva 5. Kappaleiden keskiäänitasot Bad Religionin konsertissa Tavastialla. Figur 5. Musikstyckenas genomsnittliga ljudnivåer under Bad Religions konsert på Tavastia. Figure 5. Noise levels during each song in Bad Religion concert at Tavastia. Kuva 6. Äänitasot konserttialueella Olen niin pop -tapahtumassa, suluissa annettu luku on äänitaso samana mittausjaksona miksauspöydällä. Figur 6. Ljudnivåerna på konsertområdet vid Olen niin pop -evenemanget. Den inom parentes givna siffran anger ljudnivån under samma mätningstid vid mixningsbordet. Figure 6. Noise levels in Olen niin pop concert, in parenthesis are given the noise levels at the mixing table at the same time. 13
Konserteissa äänitasot vaihtelivat noin 10 db eri paikkojen välillä. Lavan kohdalla miksauspöydän ja lavan välillä olivat äänitasot korkeimmillaan. Olen niin pop - tapahtumassa voitiin verrata miksauspöydällä mitattuja melutasoja eri puolilla katsomoalueella mitattuihin äänitasoihin (kuva 6). Kuvassa 7 on konsertin esiintymislava. Tapahtumassa käytettiin viivejärjestelmää, jossa miksaupöydän takana oli lisäkaiuttimia. Miksauspöydän etäisyys konserttilavasta oli noin 50 metriä. Hartwall Areenalla esiintyneen Bon Jovin konsertissa äänitasot vaihtelivat eri katsomoiden välillä ulkokonsertteja vähemmän (kuva 8). Yläkatsomossa äänitasot olivat alhaisempia kuin muualla. Koska mittaukset suoritettiin yhdellä äänitasomittarilla, ei arvoissa ole voitu huomioida kappaleiden keskiäänitasojen erojen aiheuttamaa vaihtelua katsomon eri osissa. Taulukossa 4 on verrattu mitattuja keskiäänitasoja Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vapaa-ajan melualtistukselle asettamaan ohjearvoon (kts kuva 1). Konserteissa äänitasot on mitattu eri puolilta aluetta, joten aivan lavan edessä oleskelevien altistus on huomattavasti suurempaa ja vastaavasti suurin sallittu aika taulukon arvoja lyhyempi. Taulukko 4. Mitatut keskiäänitasot kaikissa selvityksen mittauskohteissa sekä STM:n ohjearvon mukaiset suurimmat sallitut alitistusajat ko. melussa. Tabell 4. Uppmätta genomsnittliga ljudnivåer vid alla granskade mätningsobjekt samt de längsta tillåtna vistelsetiderna i ifrågavarande buller enligt SHM:s riktvärde. Table 4. Measured noise levels and maximum exposure times according to the normitory limit in concerts. Konsertti L Aeq Tapahtuman kesto Suurin sallittu aika Olen niin pop 94,8 14.30-19:00 5 h 33 min RSOn konsertti 73,5 14:00-16:00-1 Helsinki 450-vuotta 87,8 20:00-23:00 27 h 52 min Tuska Festivaali 100,6 13:00-23:00 2 1 h 27 min FeStadi-tapahtuma 85,4 17:00-22:00 2 48 h 27 min Tall Ships Race (pe) 87,3 18:00-22:00 31 h 16 min Tall Ships Race (la) 88,2 18:00-22:00 25 h 25 min Tina Turner, 9.8.2000 96,0 18:00-22:00 4 h 13 min Tina Turner, 10.8.2000 94,9 18:00-22:00 5 h 26 min Nosturin kansanjuhla 90,1 12:00-21:00 16 h 25 min Bon Jovi 101,3 19:50-23:00 1 h 14 min Bad Religion 102,2 22:00-00:50 1 h 00 min 1 Keskiäänitason ollessa alle 80 db(a) ei vertausta STM:n ohjearvoon voi tehdä. 2 Kaksipäiväinen tapahtuma 14
Kuva 7. Olen niin pop -tapahtumam konserttilava Kaisaniemen puistossa. Figur 7. Konsertestraden vid Olen niin pop -evenemanget i Kajsaniemi park. Figure 7. The stage in Olen niin pop concert in the Kaisaniemi Park. LAVA Permanto Alakatsomo Yläkatsomo 102,2 103,7 104,5 103,5 103,8 98,7 Miksauspöytä 101,7 101,2 98,6 Kuva 8. Kappaleiden keskiäänitasoja Bon Jovin konsertissa Hartwall Areenalla. Figur 8. Musikstyckenas genomsnittliga ljudnivåer under Bon Jovis konsert i Hartwall Arena. Figure 8. Noise levels in Bon Jovi concert in Hartwall Areena. 15
4.2 Ulkokonserttien melun leviäminen ympäristöön Ulkokonserteissa äänen leviämistä ympäristöön selvitettiin tekemällä mittauksia tapahtumapaikan ympäristössä mahdollisimman lähellä asuinrakennuksia. Osassa konserteista voitiin mitata samanaikaisesti sekä miksauspöydällä että konserttipaikan ympäristössä. Näissä tapauksissa voitiin arvioida koko konsertin aikaista melutilannetta ympäristössä. Tietoja voidaan käyttää myös jatkossa melurajojen asettamisen apuna. Kuvissa 9-12 on esitetty konserttipaikkojen ympäristössä mitattuja keskiäänitasoja eri mittauspisteessä. Luvun alla on harmaalla samaan aikaan miksauspöydällä mitattu keskiäänitaso. Lukuja vertaamalla voidaan arvioida jatkossa äänitasojen rajoitustarvetta kullakin konserttipaikalla. Olen niin pop -tapahtuman (kuva 9) ympäristömelumittaukset tehtiin konsertin loppupuolella, jolloin äänitasot olivat korkeimmillaan. FeStadi-tapahtumassa (kuva 10) A-äänitasot olivat korkeimmillaan 95 db. Senaatintorin välittömässä läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia, eikä mittaustulosten perusteella lähimpien asuntojen luona ylitetty 70 db:n äänitasoa. Pitkänsillanranta 69,9 96,5 lava Unioninkatu 71,3 99,9 16 73,2 99,4 84,8 98,7 HELSINGIN KAUPUNKIMITTAUSOSASTO 598/2000 Kuva 9. Melutasot ympäristömittauspisteissä ja miksauspöydällä (harmaalla) Olen niin pop -tapahtuman aikana. Äänentoiston suunta on merkitty nuolella. Figur 9. Bullernivåerna vid de omgivande mätningspunkterna och vid mixningsbordet (anges med grått) vid Olen niin pop -evenemanget. Ljudåtergivningens riktning har markerats med en pil. Figure 9. Noise levels in nearby areas during Olen niin pop concert. The noise level at the mixing table at the same time is marked with gray. The arrow indicates the direction of the stage.
Tuomiokirkko 74,5 89,5 82,3 85,9 72,4 89,5 Senaatintori lava Aleksanterinkatu 79,7 66,0 85,3 85,3 HELSINGIN KAUPUNKIMITTAUSOSASTO 598/2000 Kuva 10. Melutasot ympäristömittauspisteissä ja miksauspöydällä (harmaalla) FeStadi-tapahtuman aikana. Esiintymislavan suunta on merkitty nuolella. Figur 10. Bullernivåerna vid de omgivande mätningspunkterna och vid mixningsbordet (anges med grått) vid FeStadi -evenemanget. Estradens riktning har markerats med en pil. Figure 10. Noise levels in the surrounding and at the mixing table (with gray) in the FeStadi concert. The direction of the stage is marked with the arrow. 70,0 101,3 Museokatu 65,9 101,3 74,1 100,2 lava Mannerheimintie HELSINGIN KAUPUNKIMITTAUSOSASTO 598/2000 Kuva 11. Melutasot ympäristömittauspisteissä ja miksauspöydällä (harmaalla) Tuska Open Air Metal Festival -tapahtuman aikana. Esiintymislavan suunta on merkitty nuolella. Figur 11. Bullernivåerna vid de omgivande mätningspunkterna och vid mixningsbordet (anges med grått) vid Tuska Open Air Metal Festival -evenemanget. Estradens riktning har markerats med en pil. Figure 11. Noise levels in the surrounding and at the mixing table (gray) in the Tuska Open Air Metal Festival. The direction of the stage is marked with the arrow. 17
VR:n makasiineilla pidettyssä Tuska festivaalissa (kuva 11) mitattiin suurimmat äänitasot kaikista mitatuista ulkokonserteista. Äänitasojen rajaksi tapahtumalle lähimpien asuinrakennusten luona oli asetettu 70 db, jota toiminnanharjoittaja velvoitettiin mittaamaan. Tina Turner esiintyi Finnair Stadium -jalkapalloareenalla, mikä oli ensimmäinen ko. paikalla järjestetty konsertti. Koska paikan soveltuvuutta konserttien järjestämispaikaksi haluttiin selvittää, tehtiin mittauksia laajalla alueella konserttipaikan ympäristössä (kuva 12). Katajanokalla Cutty Sark Tall Ships Race -tapahtuman yhteydessä järjestyssä konsertissa tehtiin melumittauksia sekä konserttipaikalla että sen ympäristössä. Tämä konsertti poikkesi muista mitatuista ulkokonserteista sikäli, että se pidettiin teltassa. Kuvassa 13 on esitetty paikalla mitatut äänitasot Yölintu-yhtyeen esityksen aikana. Kappaleiden A-painotetut keskiäänitasot konserttiteltassa olivat noin 90 db. Mannerheimintie 67,2 95,0 Urheilukatu 74,4 96,9 82,0 96,4 71,3 95,1 66,2 96,7 Nordenskjöldinkatu 81,9 96,1 81,8 96,3 81,4 95,8 80,6 94,7 69,4 92,8 LAVA 74,7 95,7 84,4 97,5 80,8 97,8 74,1 96,1 64,3 96,1 HELSINGIN KAUPUNKIMITTAUSOSASTO 598/2000 Kuva 12. Melutasot ympäristömittauspisteissä ja miksauspöydällä (harmaalla) Tina Turnerin konsertin aikana Finnair Stadium -jalkapalloareenalla. Esiintymislavan suunta on merkitty nuolella. Figur 12. Bullernivåerna vid de omgivande mätningspunkterna och vid mixningsbordet (anges med grått) under Tina Turners konsert på Finnair Stadium -fotbollsarenan. Estradens riktning har markerats med en pil. Figure 12. Noise levels in nearby areas during Tina Turner concert in Finnair Stadium. The noise level at the mixing table at the same time is marked with gray. The arrow indicates the direction of the stage. 18
Vyökatu 57,7 61,2 80,1 teltta Laivastokatu 51,1 47,1 Merikasarminkatu HELSINGIN KAUPUNKIMITTAUSOSASTO 598/2000 Kuva 13. Melutasot ympäristömittauspisteissä Cutty Sark Tall Ships Race -tapahtuman aikana. Esiintymislavan suunta on merkitty nuolella. Figur 13. Bullernivåerna vid de omgivande mätningspunkterna vid Cutty Sark Tall Ships Race -evenemanget. Estradens riktning har markerats med en pil. Figure 13. Noise levels in nearby areas during Cutty Sark Tall Ships Race concert. The noise level at the mixing table at the same time is marked with gray. The arrow indicates the direction of the stage. 65,2 77,6 lava 67,6 64,4 63,3 Merimiehenkatu Telakkakatu Nosturi Pursimiehenkatu HELSINGIN KAUPUNKIMITTAUSOSASTO 598/2000 Kuva 14. Keskiäänitasot ympäristömelumittauspisteissä Nosturin kansanjuhlassa. Esiintymislavan suunta on merkitty nuolella. Figur 14. De genomsnittliga bullernivåerna vid de omgivande mätningspunkterna under Nosturi-folkfesten. Estradens riktning har markerats med en pil. Figure 14. Noise levels in nearby areas during Nosturin kansanjuhla concert. The arrow indicates the direction of the stage. 19
Nosturin kansanjuhlan konsertit pidettiin Nosturin pihaan rakennetulla lavalla. Esiintymislava (kuva 14) oli suunnattu pois lähimmistä asuinrakennuksista meluhaittojen vähentämiseksi. Kappaleiden aikaiset keskiäänitasot jäivätkin alle 70 db:n lähimpien asuinrakennusten edessä. Lavan edessä mitattiin 90-95 db:n äänitasoja. Tapahtumalle oli asetettu melurajaksi 70 db lähimpien asuinrakennusten edessä. Lisäksi tapahtuman järjestäjä oli asettanut rajan 95 db miksauspöydälle. Hietalahden torilla järjestetyssä konsertissa äänitaso oli yli 70 db kaikissa mittauspisteissä (kuva 15). Meluntorjuntakeinojen käyttäminen on vaikeaa tällä paikalla, sillä lähimmät asuinarakennukset ovat heti torin varrella. Lavan rakenne ja äänentoisto on esitetty kuvassa 16. Konsertissa käytettiin viivejärjestelmää, jonka kaiuttimet oli sijoitettu miksauspöydän taakse, noin 30 metrin päähän lavasta. Muutamissa konserttipaikoissa mitattiin äänitasoja normaalitilanteessa konserttitilanteeseen vertaamista varten. Taulukossa 5 on esitetty vertailu näiden tilanteiden välillä. Normaalitilanteen mittaukset on tehty samaan kellon aikaa ja samana viikonpäivänä kuin konserttimittaukset. Senaatintorin ja VR:n makasiinien mittauspaikat näkyvät kuvissa 10 ja 11, Hietalahden torin kuvassa 15. Hietalahden torin ympäristössä lähin asuinrakennus on Hietalahdenkadun varrella. Melutaso oli jonkin verran suurempi kuin 70 db, mikä on yleensä suurin sallittu melutaso ulkoilmakonserteissa. Tähän konserttiin oli asetettu rajoitus vain miksauspöydälle (100 db), mitä ei ylitetty. Kyseinen konsertti liittyi Helsinki 450 vuotta -tapahtumaan, mikä ehkä osaltaan vaikutti suhtautumiseen tähän tapahtumaan - ympäristökeskukselle ei tullut yhtään valitusta konsertista. Taulukko 5. Normaalin melutilanteen vertailu konsertin aikana olleeseen melutasoon (db). Tabell 5. Jämförelse av en normal bullersituation med den under konserten rådande bullernivån (db). Table 5. The comparison of normal noise levels to the ones measured during concert (in db). Melu Paikka Mittauspiste Konsertti Normaali Ero Hietalahden tori Hietalahdenranta 73 70 4 Bulevardi, tori reunassa 79 67 13 Lönnrotink./Abrahamink. 75 67 8 Lönnrotink./Hietalahdenk. 73 64 9 Senaatintori Aleksanterink./Katariinankatu 80 68 12 Aleksanterink./Helenankatu 66 65 1 Tuomiokirkon portaat 82 62 20 Unionink./Yliopistonkatu 75 67 8 VR:n Makasiinit Kyösti Kallion patsas 74 64 10 Museokatu 3 edessä 65 60 5 Rautateiden vieressä 70 52 18 20