Euroopan komission Suomen edustuston lehti 5 2005 Piraattikopiot vievät työpaikkoja Euroopasta sivu 14 1 Puolalainen putkimies muutti Lontooseen sivu 17 Turkissa ei opiskella huivi päässä sivu 23 Professori Leena Peltonen-Palotie: Huiput esiinsivu 11
p ä ä k i r j o i t u s Paljonko EU:sta on tiedettävä? Sisältö 5/2005 2 Paavo Mäkinen Euroopan komission Suomen edustuston apulaispäällikkö paavo.makinen@cec.eu.int Ranskan ja Hollannin kansanäänestykset perustuslaillisesta sopimuksesta ovat herättäneet keskustelun myös siitä, kuinka viestintää EU-asioista tulisi kehittää. Komissio tulee syksyn mittaan julkaisemaan aiheesta ns. valkoisen kirjan eli keskustelunavauksen toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä, jotta tietoisuus Euroopan unionista ja sen ajankohtaisista asioista lisääntyisi. Olemme kuluneen kesän mittaan pohtineet asiaa myös komission Suomen edustuston sisällä. Eräs esille tullut näkökulma on kansalaisten perustiedot Euroopan unionista. Miksi EU on olemassa? Mitkä ovat sen arvot ja päämäärät? Mitkä ovat EU:n instituutiot? Mitkä asiat kuuluvat EU:lle ja mitkä eivät? Miten unionin rahoitus hoidetaan, ja kuinka merkittävä on sen osuus EU-maiden julkisesta rahoituksesta? Mitä muuta hyötyä EU:sta on kuin (mahdollinen) plusmerkkinen nettojäsenmaksu? Miten siellä asioista päätetään ja ketkä ovat päättämässä? Kuinka kansalainen voi saada äänensä kuuluviin? Mistä EU-tietoa on saatavissa? Ja niin edelleen lista peruskysymyksistä on pitkä. Runsaat kymmenen vuotta sitten, kun Suomi valmistautui kansanäänestykseen unionin jäsenyydestä, maassa toteutettiin laajamittainen koulutushanke mm. edellä mainituista peruskysymyksistä. Hankkeeseen osallistui valtiovallan ja median lisäksi suuri joukko edunvalvontaorganisaatioita ja kansalaisjärjestöjä. Tämän jälkeen on ollut hiljaisempaa. Kuitenkin uusia ikäluokkia tulee jatkuvasti, ja me vanhemmatkin tarvitsemme kertausta ja tietojen päivitystä. Ilman perustietoja Euroopan unionista meidän on vaikea hahmottaa yksittäisten EU-lainsäädäntöhankkeiden tai muiden EU:ta koskevien uutisten merkitystä ja osuutta kokonaisuudesta. Jos perustiedot ovat hatarat, unionia on helppo syyttää myös niistä asioista, joista se ei ole vähimmässäkään määrin vastuussa. Toisaalta unioni on helppo unohtaa tilanteissa, joissa olisi selvä kiitoksen paikka. Euroopan unionia koskevien perustietojen oppiminen on nähtävä jatkuvana työnä, joka on aloitettava kouluissa ja jonka tarve ei pääty vielä eläkevuosinakaan. Tarvitsemme näiden tietojen viestimiseen valtiovallan ja median lisäksi myös kansalaisyhteiskuntaa, kuten aikoinaan jäsenäänestyksen yhteydessä. Ainoa tapa saada EU:n kannatus kestävään nousuun on oikean ja avoimen tiedon lisääminen. 4 Kolumni: Esa Panula-Ontto 5 Katuparlamentti Islannissa 6 Viro laajentumisen jälkeen 10 Bojan Barićin 1 oma Eurooppa 11 Geenitutkija Leena Peltonen-Palotie 14 Tuotepiratismista haittaa 17 Puolalainen putkimies 10 lähti Lontooseen 20 Näin EU-laki syntyy 22 Eurooppa tienhaarassa: 10 Islamin tuliaiset 21 Elina Leinonen opiskeli ankarasti Ankarassa Jos perustiedot ovat hatarat, unionia on helppo syyttää myös niistä asioista, joista se ei ole vähimmässäkään määrin vastuussa. 24 Bilesaari Ibiza 10 10 haikailee ekokohteeksi 28 Euroopan flamingot 10 10 Camarguessa 29 EU-projekti testimatkalla
Hanna-Maria Tarjamo Puolalaiset ovat olleet innokkaimpia muuttajia Euroopan unionin itälaajentumisen jälkeen. Lähes puoli miljoonaa puolalaista muutti työn perässä vanhoihin EU:n jäsenmaihin. Useimmat työllistyivät Saksassa, Britanniassa, Italiassa ja Hollannissa. Ranskassa puolalaiset putkimiehet koettiin uhkana. Vaan mitä sanovat Britanniassa työskentelevät puolalaiset? Europa-lehti tapasi heitä Lontoossa. 3 sivut 17-19 30 Det finns många sätt att 10 påverka unionens beslut 32 Suunnittele työpaikalle 10 10 tasa-arvo 33 Radio pauhaa saameksi 34 Huhu: EU häätää 10 ruusut leikkipaikalta 35 Kisavisa 36 Briteissä tienaa parhaiten Julkaisija Euroopan komission Suomen edustusto Pohjoisesplanadi 31, 00100 Helsinki puh. (09) 6226 544 fax (09) 656 728 Päätoimittaja Paavo Mäkinen paavo.makinen@cec.eu.int Toimitus Unionimedia Oy PL 36, 00441 Helsinki Toimitussihteeri Katja Palhus puh. (09) 4133 4430 fax (09) 4133 4433 europa@unionimedia.fi Ulkoasu Maarit Kattilakoski Kustantaja Unionimedia Oy Toimitusjohtaja Risto Paananen risto.paananen@unionimedia.fi puh. (09) 4133 4410 fax (09) 4133 4433 www.unionimedia.fi Paino Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ympäristösertifikaatti SFS-EN ISO 14001 Painettu suomalaiselle WFC- ja Lumiart Silk -paperille. ISSN 1455-3023 Edustuston tietopalvelu puh. (09) 6226 5482 (ma pe klo 9 11.30) burhel@cec.eu.int Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sähköpostilla europa@unionimedia.fi tai postitse takakannen tilauskortilla fax (09) 4133 4433 Lehti on maksuton. Seuraava Europa-lehti ilmestyy 7.11. 2005 Kannen kuva Pekka Sipola Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa. `
k o l u m n i Päättämättömyys vie taantumaan 4 Esa Panula-Ontto Yksikön päällikkö Tekes, avaruustoiminta Euroopan avaruusasioista vastaavat ministerit antoivat Euroopan avaruuspolitiikan ja -ohjelman suunnittelun Lissabonin tavoitteiden hengessä EU:n komissiolle ja Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi. Sittemmin ESAn ja komission yhteistyönä on syntynyt paperi jos toinenkin, joskus valkoinen, joskus sininen tai vihreä. Huolella valmistelluissa dokumenteissa hahmotellaan Euroopan avaruusohjelman sisältöä eri näkökulmista ja hyvin perustellen. Ohjelma vaikuttaa ratkaisevasti muun muassa ympäristösatelliittien, avaruuden tutkimuksen, kantorakettien ja miehitettyjen avaruuslentojen tulevaisuuteen Euroopassa. On selvää, että kaikkeen ei nykyisten budjettien puitteissa kuitenkaan ole varaa. Jäsenmaiden on otettava kantaa ja oikeasti valittava mitä aiotaan toteuttaa. Päättämättömyys johtaa taantumaan. Tämä valinta konkretisoituu marras-joulukuun vaihteessa järjestettävissä Euroopan avaruusneuvoston kokouksessa, Euroopan avaruusjärjestön ministerikokouksessa ja EU:n kilpailukykyneuvoston kokouksessa. Näissä kokouksissa jäsenmaat ja EU sitoutuvat rahallisesti Euroopan avaruusohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin. Joulukuussa on siis mahdollisuus tehdä aidosti eurooppalaista avaruuspolitiikkaa valitsemalla tulevaisuutemme kannalta tärkeimmät hankkeet. Valitettavasti Euroopassa vallitseva yleinen kyvyttömyys tärkeiden päätösten tekemiseen näkyy myös avaruusohjelman valmistelussa. Yhteiskunnalliselta relevanssiltaan tärkeimmät uudet ohjelmat on helppo tunnistaa, mutta niihin ei kuitenkaan voida kohdistaa rahoitusta, koska nykyinen toiminta on turvattava ja olemassa oleva koneisto sekä rahoitus on viritetty nykyisen toiminnan tarpeisiin. Tilanne on ymmärrettävä, sillä business as usual on aina turvallinen ja helposti perusteltava ratkaisu. Valitettavasti asenne vaarantaa tärkeiden uudistusten tekemisen. Kaikki myöntävät esimerkiksi GMES-ympäristösatelliittien tarpeellisuuden, mutta useissa maissa ei näytä olevan mekanismia ympäristöasioiden ja avaruusasioiden yhdistämiseksi. Ympäristösatelliittien avulla inventoidaan metsiä ja muita luonnonvaroja sekä tehostetaan öljyvahinkojen torjuntaa. Satelliittien avulla seurataan sään vaihteluja ja saatujen tietojen avulla eurooppalaisia voidaan varoittaa hirmumyrskyistä. Karrikoidusti tiedeministerit käyttävät satoja miljoonia astronauttien lennättämiseen, koska heidän hallinnossaan on budjettirivi astronauteille. Ympäristösatelliiteille puolestaan ei ole budjettiriviä tiedeministeriöissä, koska kyseessä on sovellus eikä tiederahoja saa käyttää sovelluksiin vaikka ne kuinka tarpeellisia olisivatkin. Näin ollen on odotettavissa, että tarpeellisuudestaan huolimatta ympäristösatelliittiohjelmat etenevät hyvin hitaasti. Euroopan avaruusohjelma ei tietenkään ole ainoa esimerkki strategisten valintojen tekemisen vaikeudesta. Valintojen tekeminen on haaste erityisesti suurille maille, pienten maiden päätöksenteko on ketterämpää. Suomessa kansallinen avaruusstrategia on juuri uudistettu. Sen linjaukset tukevat ympäristösatelliittiohjelmia, teollisuuden kehittämistä, teknologiaohjelmia ja avaruustieteen tason säilyttämistä. Joulukuun ministerikokouksiin Suomi lähtee hyvin valmistautuneena, valintansa tehneenä ja valmiina sitoutumaan. Puutteistaan huolimatta eurooppalainen yhteistyö on meille tärkeintä yhteistyötä.
Komissio rahoittaa terrorismin torjuntaa Komissio on myöntänyt kolmelletoista turvallisuushankkeelle yhteensä 15 miljoonaa euroa. Asiantuntijapaneeli valitsi hankkeet yhteensä 156 ehdotuksen joukosta. Hankkeilla pyritään muun muassa parantamaan juna- ja metromatkustajien turvallisuutta, suojaamaan lentokoneita ja koko lentokuljetusjärjestelmää, tehostamaan satamien ja rannikkojen valvontaa ja suojaamaan verkkoon liitettyjä tietokoneita. Komissio pitää turvallisuustutkimusta tällä hetkellä niin tärkeänä, että ehdottaa tutkimusalan vuosittaisen budjetin korottamista 15 miljoonasta eurosta noin 250 miljoonaan euroon vuodesta 2007 alkaen. Turvallisuustutkimusta harjoitetaan osana yhteisön Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaa. Jäsenmaiden tehostettava kierrätystä Pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva muutosdirektiivi edellyttää jäsenvaltioilta tehostamista pakkausjätteen hyödyntämisessä ja kierrättämisessä. EU-maiden piti elokuun loppupuolella saattaa direktiivi osaksi omaa lainsäädäntöään. Uudet tavoitteet ovat keskimäärin kaksi kertaa entisiä tiukemmat. Ne koskevat paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja puupakkauksia. Tarkoitus on vähentää pakkausmateriaalin kaatopaikalle viemisestä ja polttamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Uusien tavoitteiden mukaan muun muassa lasi- ja paperijätteestä on saatava vuoden 2008 loppuun mennessä kierrätettyä vähintään 60 prosenttia. Komission julkaisemien kierrätyslukujen perusteella Suomi on vanhojen jäsenmaiden joukossa keskiarvon alapuolella. Suomessa henkeä kohti lasketut pakkausmateriaalin kulutusluvut ovat kuitenkin huomattavasti muita jäsenvaltioita alhaisemmat. Natura-verkostoa täydennetään Natura 2000 -verkosto laajenee noin 15 700 hehtaarilla. Laajennuksista pääosa on vesialuetta. Laajentaminen liittyy luontodirektiivin mukaisten alueiden verkoston viimeistelyyn sekä lintudirektiivin mukaisten alueiden verkoston riittävyyden varmistamiseen. Laajennuspäätöksen mukaan verkostoon lisätään yhteensä 58 uutta aluetta ja lisäksi laajennetaan kahdeksaa entistä Natura-aluetta. Päätös tuo Natura-verkostoon noin 2 700 hehtaaria uusia luontodirektiivin mukaisia alueita ja 220 000 hehtaaria linnunsuojelualueita, jotka kuitenkin ovat lähes kokonaan verkostoon ennestään luontodirektiivin perusteella kuuluvia alueita. Luontodirektiivin mukaisten alueiden täydennysten liittäminen Natura 2000 -verkostoon edellyttää vielä EU:n komission päätöstä. Katuparlamentti teksti ja kuvat Matti Porre, Reykjavik Miten asutaan Islannissa? Mihin hintaan? Gudrún Ingólfsdóttir, kirjallisuuskriitikko Asun muutaman kilometrin päässä keskustasta 70 vuotta vanhassa talossa. Omistan unelmataloni itse. Reykjavikissa on melkein yhtä edullista maksaa lainaa talosta kuin vuokrata asunto. Kaikkiaan asumiskustannukset ovat noin 40 000 kruunua (530 euroa) kuussa. Kristbjörn Helgason, fyysikko Asun omassa kahden makuuhuoneen keskusta-asunnossa vaimon ja lapsen kanssa. Neliöitä on sata. Asumiskustannukset ovat 90 000 kruunua (1200 euroa) kuussa. Lämmitys on halpaa, sillä vesi johdetaan kuumilta lähdealueilta 40 kilometrin päästä ja varastoidaan säiliöihin. Unelmani olisi tilava omakotitalo keskustasta. Helgi Hafnar Gestsson, tekninen tarkastaja Asun keskustassa omassa asunnossa kolmen huoneiston omakotitalossa. Neliöitä on 45, huoneita kaksi. En osaa kertoa asumiskustannuksiani tarkasti, sillä jotain täytyy aina korjailla. En unelmoi toisenlaisesta kodista. Olen tyytyväinen siihen mitä minulla on ja kiitän Jumalaa tästä. Adda Rúna Valdimirsdóttir, opiskelija Asun vuokralla sadan neliön kämpässä kaverini kanssa. Muutin vasta kaksi kuukautta sitten takaisin Islantiin, asuin yhdeksän vuotta Tanskassa ja vuoden Yhdysvalloissa. Mietin, jäänkö vielä tänne Islantiin.Vuokra koko asunnosta on 70 000 kruunua (930 euroa) kuukaudessa. Se on halpa, sillä tunnemme omistajat. Haluaisin asua tyypillisessä alumiinilevyillä päällystetyssä islantilaistalossa meren rannalla, josta on näkymä vuorille. Islantilaiset eivät tajuakaan kuinka kaunis maa tämä on. Valgardur Bragason, muurari Asun vaimoni ja poikani kanssa takana olevan omakotitalon toisessa kerroksessa omassa asunnossa, jossa on neljä huonetta ja 70 neliötä. Asuminen maksaa noin 70 000 kruunua (930 euroa). Muut asumiskulut Islannissa ovat alhaisia verrattuna vaikkapa auton ylläpitämiseen ja vakuutuksiin. Olen rakentamassa unelmaani, kolmikerroksista tornitaloa maalle. Kaksi alinta kerrosta ovat vesitiiviitä tulvien varalta. Ostin parinkymmenen kilometrin päästä viisi hehtaaria maata, joka maksoi 500 000 kruunua (6700 euroa) hehtaari. 5
Puolitoista vuotta sitten 6 EU:hun liittynyt Viro on kehittynyt nopeammin kuin kukaan osasi kuvitella, mutta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi se ei ole edes halunnut. Sami Lotila, Tallinna kuvat Kari Pullinen Virolainen sairaanhoitaja Lea Karik: Jokainen on oman Ei tällaista Tallinnaa osannut kukaan kuvitella 15 vuotta sitten, eläkkeellä oleva opettaja Mall Tammai puuskahtaa onnellisena. Ei kukaan edes toivonut, että hän voisi asua uudessa asunnossa ja ajaa uudella autolla, ulkomaille matkustamisesta puhumattakaan. Tammai odottaa raitiotievaunua Weizenbergi-kadulla Tallinnan Kadriorgin kaupunginosassa. Joka puolelta kuuluu pauketta ja kirskuntaa, kun uusia asuintaloja rakennetaan kovalla kiireellä ja vanhoja puretaan alta pois. Kaikkia ei summittainen ja historialliseen Tallinnaan sopimaton ultramoderni uudisrakentaminen miellytä, mutta Tammai ei ole huolissaan. Nuoressa valtiossa sattuu ylilyöntejä, mutta ne ovat pikkumurheita. Tärkeintä virolaisille on nyt vapaus. Neuvostoliitto-
7 onnensa seppä laisessa pelon ja salailun ilmapiirissä elänyt osaa todella arvostaa sitä. Tammai on onnellinen siitä, miten hänen lapsensa ja sukulaisensa ovat hyvissä ammateissa ja tienaavat hyvää palkkaa. Sisarentytär valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa newyorkilaisessa yliopistossa, mikä on jotain niin hienoa, ettei Tammai osaa sitä sanoin kuvailla. Kaikki ovat hänestä ylpeitä. Mutta ei hän enää muuta takaisin Viroon, täällä kun on yliopistojen taso vaatimaton, eivätkä palkatkaan ole amerikkalaisittain hyvät. Amerikkaan hän halusi aina, kuten muutkin nuoret virolaiset. Oman eläkkeensä suuruudeksi Tammai ilmoittaa 2 900 kruunua eli vajaat 190 euroa kuukaudessa. Sillä hän tulee juuri ja juuri toimeen, mihinkään ylimääräiseen ei rahaa jää. Jos Neuvostoliitosta pitää etsiä jotain
8 Virossa pyritään tasa-arvoon vain juhlapuheissa, sanoo Eimar Veldre. hyvää, niin toimeentulo oli silloin osalla ihmisiä parempi. Teatterissa pääsivät kaikki käymään aina halutessaan, kun nykyään eläkeläisillä on varaa vain kertaan kuukaudessa. Huumeongelmaakaan Virossa ei kommunismin aikaan ollut. Viimeksi edellispäivänä Tammain kotitalon portaille oli sammahtanut nuori narkomaani, joka kaiken lisäksi oli vielä nainen. Eikä aidskaan ennen pelottanut. Hurjimpien arvioiden mukaan jo kaksi prosenttia virolaisista on hiv-positiivisia. Ne pärjäävät, jotka tahtovat Mall Tammaille, 72, Euroopan unionin puolesta äänestäminen syksyn 2003 kansanäänestyksessä oli itsestäänselvyys. Samoin äänesti myös Järven sairaalan kuntoutuskeskuksessa Tallinnassa työskentelevä sairaanhoitaja Lea Karik, 42. Ei päätöstä tarvinnut miettiä. EU merkitsee eteenpäinmenoa ja kehitystä, kun taas EU:n ulkopuolelle jääminen olisi merkinnyt taantumaa ja Venäjän vaikutusvallan alle luisumista, Karik perustelee. Järven kuntoutuskeskus ei hurmaa ulkoasullaan, joka on rapistunut ja rähmäinen. Sisällä osa tiloista on kuitenkin remontoituja, uudenaikaisia ja viihtyisiä. Välineet virolaisissa sairaaloissa alkavat jo olla samalla tasolla kuin Länsi-Euroopassa. Virolaislääkärien ammattitaidossahan ei ole koskaan ollut vikaa, kuten ulkomaillakin on huomattu: he kelpaavat hyvin Suomeen ja muualle. EU-jäsenyys on tuonut uuden kansainvälisen ulottuvuuden Karikinkin työhön. Hän käy jatkuvasti täydennyskoulutuksessa sairaalassa Suomessa ja vastavuoroisesti Palkat pian länsieurooppalaisella tasolla? Ei, sitä on mahdoton arvioida. Sinne on vielä paljon matkaa, Mall Tammai vastaa, kun häneltä tiedustelee, kuinka kauan Virolta vielä kuluu aikaa länsieurooppalaisen palkka- ja elintason saavuttamiseen. Kävin Ruotsissa 1990 luvulla ja ainakin silloin palkkamme olivat murto-osan heidän palkoistaan. Lea Karik kertoo sairaanhoitajanpalkkansa suuruudeksi 34 kruunua (noin kaksi euroa) tunnilta, plus yölisät päälle. Työehtosopimuksen mukaan yksikään virolainen sairaanhoitaja ei saisi ansaita vähempää kuin 5 800 kruunua eli 370 euroa kuukaudessa. Ero suomalaisten sairaanhoitajien palkkoihin on 5 7 -kertainen. Palkkaero säilyy monessa työssä. Kansainvälisillä aloilla, kuten kuljetuksessa, Viron palkat sen sijaan ovat jo melkein Euroopan tasoa, Karik uskoo. Eläminen ja asuminen on Virossa yhä halvempaa kuin vanhoissa EU-maissa, mutta ei enää kauan. Inflaatio etenee niin vauhdikkaasti, että se asettaa vaakalaudalle Viron toiveet yhteisvaluutta euroon siirtymisestä 2007. Asuntojen hinnat ovat Tallinnassa 2 3 -kertaistuneet parissa vuodessa, vaikka uusia taloja rakennetaan enemmän kuin koskaan. Hintarallin käynnisti liikepankkien kiristynyt kilpailu ja avokätinen lainananto. Eimar Veldren mukaan Virossa tienaavat hyvin vain suurliikemiehet, valtion johtavat virkamiehet sekä poliitikot. Keskiluokka maahan on vasta muotoutumassa. Aleksandr Konjusenko maksaa alaisilleen 5 000 7 000 kruunun (320 450 euroa) kuukausipalkkoja. Tietotekniikan asiantuntijoille on kuulemma maksettava kaksi kertaa enemmän. Tallinnassa ei ammattimiestä löydä enää alle 10 000 kruunun nettopalkalla. Kysyntää heille on niin paljon, että jos et sinä maksa, joku toinen maksaa varmasti. Järven sairaalassa käy harjoittelijoita muista EU-maista, esimerkiksi Tanskasta. Neuvostoliiton aikana sairaalatyössäkin piti olla kuin kone, omin aivoin ei saanut ajatella eikä mitään saanut kritisoida. Ei niitä aikoja kaipaa kukaan takaisin, Karik summaa. Suuria ongelmia virolaisessa yhteiskunnassa Karik ei ensin suostu löytämään, mutta hetken harkittuaan hän sanoo pahoittelevansa poliittista peliä, jota Viron päättäjät pelaavat valtakunnan huipulla ja Tallinnankin johdossa. Se tuo mukanaan epävarmuuden. Ihmiset menettävät työpaikkojaan poliittisten mielipiteidensä vuoksi, eikä hyviäkään uudistuksia aina ehditä toteuttaa ennen kuin valta vaihtuu ja suunnitelmat sen mukana. Sosiaalipolitiikkakin muuttuu koko ajan. Milloin sairaaloita halutaan yhdistää ja milloin erottaa ja milloin rakentaa uusia. Sairas ja heikko apua tarvitseva ihminen jää tämän kaiken jalkoihin ensimmäisenä. Kokonaisuudessaan Karik pitää Viron äärikapitalistista yhteiskuntamallia onnistuneena. Hänelle sopii hyvin, että valtion toimet on karsittu vähiin ja vastuu omasta pärjäämisestä on vahvasti yksilöllä itsellään. Jokainen on oman onnensa seppä. Ne pärjäävät aina, jotka todella tahtovat. Alkoholisteista ja narkomaaneistakin useimmat ovat itse vapaaehtoisesti valinneet oman tiensä, Karik uskoo. Todellisia väliinputoajiakin on ja heitä käy sääliksi. Heti itsenäistymisen jälkeen 1990 luvun alussa moni perhe lähti takaisin itään ja jätti lapsensa Viroon heitteille. Noilla lapsilla ei ollut paljoa mahdollisuuksia. Viro on kuin pieni Amerikka Opintotukijärjestelmä Virossa on täysin epäoikeudenmukainen, tallinnalainen opiskelija-aktivisti Eimar Veldre täräyttää heti kärkeen. Veldre, 22, istuu Tallinnan kasvatustieteellisen korkeakoulun varsin Neuvostoliitolle tuoksahtavan päärakennuksen aulassa. Ikkunan takana, vilkasliikenteistä Narvan maantietä pitkin kulkee loppumaton rivi uusia autoja, joista moni on silmiinpistävän kallis. Rahaa ei Viron valtiolla ole, vaikka joillakin sen kansalaisilla onkin, ja paljon, Veldre jatkaa näkymää kommentoiden.
Eläkeläisillä on varaa teatteriin vain kerran kuussa sanoo Mall Tamma. IT-yrittäjä Aleksandr Konjusenko tuntee itsensä virolaiseksi, mutta ei periaatteen takia halua osallistua kansalaisuuskielikokeeseen. Viron talous kasvaa tänäkin vuonna kuutisen prosenttia, eli nopeammin kuin missään muussa EU-maassa, naapurimaata Latviaa ehkä lukuun ottamatta. Talouskasvun vetureita ovat kone- ja elektroniikkateollisuus sekä turismi. Veldre kertoo, miten 800 kruunun (50 euroa) kuukausittaista opintotukea saa hänen yliopistossaan vain neljä parasta opiskelijaa kustakin 60 70 opiskelijan ryhmästä. Muut eivät saa mitään. 25 euron suuruista tukea linja-autolippuihinkin saavat vain parhaat. Useimmiten parhaiten menestyvät ja korkeakoulujen maksuttomille aloituspaikoille pääsevät ovat rikkaista perheistä, joilla on ollut varaa kustantaa lapsilleen kielikouluja ulkomailla ja yksityisopetusta. Järjestelmä kuvaa Viroa hyvin. Tasaarvoon ja oikeudenmukaisuuteen ei pyritä kuin juhlapuheissa. Viro ei ole yhteiskuntamalliltaan pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, eikä se sellaiseksi ole koskaan aikonutkaan, Veldre lataa. Veldren mukaan edes aivan naapurissa Pohjoismaissa ei ymmärretä virolaista mielenlaatua, eikä kehitystä, jonka seurauksena se on sellaiseksi muokkautunut. Virossa demokratia on uusi asia. Kansamme on elänyt orjuudessa satoja vuosia, mikä on tehnyt meistä itsekkäitä. Yhteen hiileen puhaltaminen on virolaisille vieras asia, hän jäsentää. Virolaista arvomaailmaa leimaa uskonnollisuuden ja kristillisen etiikan pieni rooli. Vain murto-osa virolaisista kuuluu mihinkään uskontokuntaan. Veldren mukaan virolaisille ei vielä ole kirkastunut, että politiikassa on pohjimmiltaan kyse yhteisten asioiden hoitamisesta. Virolaisten pitäisi herätä huomaamaan, että he itse päättävät, onko vanhempien ostettava lapsilleen vihkot ja muut koulutarvikkeet jo ensimmäisestä luokasta lähtien, niin kuin nyt tapahtuu. Kahtiajako menestyjiin ja ulkopuolisiin alkaa jo varhain. EU:ta Veldre kannattaa ja hän sanookin uskovansa, että sen siivellä pehmeät eurooppalaiset arvot hiipivät pikku hiljaa Viroonkin. Kehitys on väistämätön. Muutakin hyvää hän suostuu lopulta kotimaastaan löytämään, kauniin ja koskemattoman luonnon lisäksi. Virossa yksilö voi halutessaan, ja ollessaan ahkera, liikkua nopeasti yhteiskunnan hierarkiassa ylöspäin, toisin kuin Länsi-Euroopassa. Tässäkin suhteessa Viro on kuin pieni Amerikka. Markkinat on jo jaettu Kun yrittäjyyttä on kerran kokeillut, ei sen jälkeen voi enää koskaan sopeutua palkkatyöhön toisen renkinä, toteaa Aleksandr Konjusenko. Konjusenkon vastikään perustama tietokoneiden huolto- ja myyntifirma Haitek Group sijaitsee Tallinnan satama-alueella, aivan Norde Centrum -kauppakeskuksen vieressä. Toimistonsa ikkunasta Konjusenko voi seurata, kuinka suomalaiset ja ruotsalaiset turistit kärräävät suuria alkoholikuormia kohti satamassa odottavia laivoja. Viron taloudella menee nyt lujaa ja kiitos siitä kuuluu suurelta osin turisteille. Aloilla, jotka eivät suoranaisesti liity matkailuun, ei kuitenkaan mene aivan yhtä hyvin, hän sanoo. Konjusenko kertoo yrittäneensä oman yrityksen perustamista ja kaksi kertaa aiemminkin, mutta molemmat kerrat epäonnistuivat. IT-alallakin on nyt vaikeampi yrittää kuin 10 vuotta sitten. Silloin oli kilpailua vähemmän ja myyntikatteet korkeammat. Nyt markkinat on jo jaettu. Konjusenko on kuitenkin luottavainen tulevaisuuden suhteen. Joskus tulevaisuudessa hän on ehkä niin rikas, että voi rakentaa oman talon perheelleen. Eiköhän se ole vahva osoitus tulevaisuudenuskosta, että vaimoni odottaa parhaillaan toista lastamme, hän paaluttaa. Euroopan unioniin Konjusenko suhtautuu myönteisesti, vaikkei saanutkaan äänestää Viron EU-vaaleissa. Konjusenkolla, 28, ei ole Viron kansalaisuutta, eikä sen vuoksi myöskään äänestysoikeutta valtakunnallisissa vaaleissa, vaikka hän onkin syntynyt ja elänyt Tallinnassa koko ikänsä. Sukuni on kotoisin Ukrainasta, minkä vuosi en saa automaattisesti Viron passia, vaan niin sanotun harmaan passin, muukalaisen passin. Myöskään Ukraina ei suostu antamaan minulle kansalaisuutta. Puhun viron kieltä, pidän Viroa kotimaanani ja haluan elää täällä jatkossakin. Mielestäni valtion olisi tultava minua vastaan sen verran, että saisin kansalaisuuden ilman viron kielen kokeeseen osallistumista ja kansalaisuuden anomista. Näin tuskin kuitenkaan tapahtuu. Konjusenko muistuttaa pitävänsä omalla yrittämisellään Viroa pystyssä. Hänellä on firmassaan töissä viisi ihmistä, joille kaikille hän maksaa säntillisesti palkkaa. Virossa on hyvä yrittää. Itse asiassa täällä on pakko yrittää, ja tosissaan, jos meinaa pärjätä, hän naurahtaa. 9
o m a e u r o o p p a n i Eri alojen tunnetut nimet kertovat suhteestaan Eurooppani. 10 Dubrovnik, taivas maan päällä Säveltäjä ja Nukketeatteri Sampon tuotantopäällikkö Bojan Barić syntyi 50 vuotta sitten silloisen Jugoslavian pääkaupungissa Belgradissa. Hänen äitinsä oli esiintyvä taiteilija, harpisti, joka esiintyy vieläkin ja työskentelee professorina Belgradin musiikkiakatemiassa. Barićin perhe kävi joka kesä Dubrovnikin festivaaleilla, joissa äidillä oli esiintymisiä. Muistan lapsuudestani hienot konsertit sekä Dubrovnikin meri- ja äänimaiseman, johon kuuluivat tuhannet pääskyset ja kyyhkyset. Sinne oli rakennettu Olavinlinnan tapaan teatterikatsomot vanhaan linnoitukseen. Bojan Barić opiskeli Prahassa ja muutti Suomeen vuonna 1977. Hän perusti paitsi nelilapsisen perheen myös helsinkiläisen Nukketeatteri Sampon, joka on nykyisin Suomen ainoa nukketeatterin nimeä kantava ammattiteatteri. Adrianmeren rannikon kaunein kaupunki, Dubrovnik perustettiin jo vuonna 700 eaa. Se oli keskiajalla Välimeren kaupunkivaltio, joka veti mahtavuudessaan vertoja Venetsialle. Dubrovnikin hallinto oli aristokraattinen, mutta liberaali. Se lakkautti orjakaupan vuonna 1418 ja oli ensimmäinen valtio, joka tunnusti vasta perustetun Yhdysvaltojen itsenäisyyden. Kaupunkilaiset siteeraavat mielellään irlantilaista näytelmäkirjailijaa George Bernard Shaw ta, joka vierailtuaan kaupungissa vuonna 1929 sanoi: jos haluat nähdä taivaan maan päällä, tule Dubrovnikiin. Barićin isänisä syntyi Dubrovnikissa, mutta kaikki sukulaiset muuttivat kaupungista jo viime vuosisadan alussa, kuka minnekin. Yhdestä kaupungin vanhoista taloista löytyy kuitenkin suvun vaakuna. Onko Barićin suku aatelinen? En tiedä. Isäni tuttava on tutkinut Dubrovnikin historiaa, ja löytänyt kirkonkirjoista tietoja suvustamme, mutta isäni ei jaksanut tutkia asiaa sen enempää. Ehkä tutkin itse joskus, saa nähdä. Bojan Barić muistelee lapsuutensa kesiä historiallisessa Dubrovnikin kaupungissa Adrianmeren rannalla. Kuva: Miguel Vera. Muita Barićin suosikkikaupunkeja Euroopassa ovat Ranskan Charleville-Mézières ja Belgian Gent. Molemmat ovat viehättäviä kesäfestivaalikaupunkeja. Charleville-Mézièresissä sijaitsee kansainvälisen nukketeatterijärjestö Uniman päämaja ja siellä järjestetään joka toinen vuosi katuteatterifestivaali. Festivaalitunnelma ja vanha kaupunkimiljöö tukevat siellä toisiaan. Joka nurkassa esiintyy joku omituinen teatteri- tai muusikkoryhmä esittämässä jotain kokeellista, pienimuotoista ja ainutlaatuista. Kaikki on ilmaista. Samanlaista on Belgian Gentissä, jossa festivaali järjestetään joka vuosi vaihtelevalla teemalla: katuteatteria, nukketeatteria ja musiikkia. Viime vuonna Barić juhli 4444 esitystään näyttämöllä. Niistä 1500 hän on tehnyt marioneteilla. Hän on esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä teatterifestivaaleilla, ja kantanut kotiin festivaalin parhaan nukkenäyttelijän palkinnon Uppsalasta vuonna 1986, Serbian Suboticasta vuonna 1991 ja Prahasta vuonna 1997. Olen esiintynyt myös lukuisilla kotimaisilla festivaaleilla, muun muassa Hämeenlinnassa, Porissa, Savonlinnassa, Vaasassa, Järvenpäässä, kivoja tapahtumia kaikki. Nyt Barić on suunnitellut jättävänsä nukeilla näyttelemisen ja keskittyvänsä nuorempien kouluttamiseen. Häntä on pidetty Suomen parhaana marionettitaiteilijana, jolla onkin paljon annettavaa tuon teknisesti vaikean mutta ilmaisuvoimaisen teatterinuken käsittelyssä. Dubrovnikissa en ole käynyt vuosiin. Sodassa kaupungin historiallinen keskusta vahingoittui pahoin, mutta on kuulemma saatu hyvin korjattua. Tänä kesänä en ehtinyt lähteä, koska aika meni oman talon rakentamisessa. Tiina Pelkonen
Professori Leena Palotie kulki tutkijana vastavirtaan, kun hän palasi töihin Suomeen Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen ja nyt myös Kiinan ja Japanin esimerkki osoittaa, että ilman huipputason perustutkimusta ei keksitä uusia autoja eikä uutta Nokiaa. Erikoistuminen kapeaan alueeseen parhaiten maailmassa on Palotien resepti. Katja Palhus kuvat Pekka Sipola 11 Euroopan tutkimusneuvostoon valittu Leena Peltonen-Palotie: Tieteelliset näytöt ratkaisevat kilpailun
12 Leena Palotie raivaa työhuoneensa pöydältä edellisen palaverin paperit ja alkaa paukuttaa, mikä Euroopassa on pielessä. Jos jokin Euroopan kilpailukyvyn pelastaa, se on uuden tiedon tuottaminen. Me häviämme kisan, jos teemme vain sovelluksia, parempia autoja tai parempia tienpinnoitteita. Palotien puutelista kuulostaa vakavalta. Euroopassa ei ole tutkimusstrategiaa eikä rahaa tutkimukseen. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat Euroopan maat, jotka käyttävät EU:ssa sovitun kolme prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen. Täällä ei ole rakennettu kunnollista tutkijakoulutusjärjestelmää eikä tutkimusinfrastruktuuria kuten Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä Euroopasta lähtee enemmän tutkijoita kuin tänne rekrytoidaan. Tutkimushankkeiden rahoitus- ja arviointijärjestelmä on Palotien mielestä Euroopassa kesken. Rivitutkijan kannalta yhdysvaltalaisen rahoituksen haku on selkeää. Siellä hakemukset jätetään kaksi kertaa vuodessa, ja kaikki tietävät, miten arvio toimitetaan tutkijalle. EU-hankkeissa säännöt muuttuvat joka haussa, alkaen siitä, että hakujen sulkeutumispäivät vaihtuvat vuosittain. EU:n seuraavassa tutkimusohjelmassa on tavoitteena kaksinkertaistaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatut rahat. Asia ratkeaa vasta, kun jäsenmaat pääsevät yhteisymmärrykseen EU:n budjetista vuosiksi 2007-2013. Geeniruoka maistui tutkijalle Leena Peltonen-Palotie valittiin tänä vuonna geenitutkijoiden maailmanlaajuisen organisaation HUGO:n puheenjohtajaksi ensimmäisenä pohjoismaalaisena. HUGO julkaisee tietoa ja ottaa kantaa geenitiedon eettisiin kysymyksiin. Kun maailman tutkijat pidetään yhteydessä toisiinsa, saadaan geenitutkimuksen huolestuttavatkin piirteet kontrollin alle. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset suhtautuvat varautuneesti eri asioihin geenitutkimuksessa. Eurooppalaiset pelkäävät geeniruokaa. Amerikkalaiset ovat huolestuneita kantasoluhoidoista, ihmisten kloonaamisesta tai tautiriskigeenien löytämisestä. Yhdysvalloissa asuessaan Palotie söi hyvillä mielin geenimuunneltua ruokaa. Eihän geenimuunnellusta tomaatista ole poistettu kuin yksi mätänemisgeeni. Siihen ei ole pantu mitään lisää, eikä se ole lisäaine. Geenimuunneltu voi tarkoittaa mitä tahansa: geenin lisäämistä, poistamista tai vihannesten kasvattamista tietyssä muunnellussa maaperässä, jossa tuote ei ole muuttunut lainkaan. Kiina ja Japani ovat geenitutkijoina vahvassa nousussa, vaikka tutkimuksen mahtimaa onkin Yhdysvallat. Siellä geenitutkimukseen on panostettu rajusti. Kuvaavaa on, että jenkit eivät keksineet ihmisgenomin kartoitushanketta, mutta he rahoittivat sen. Suomen kapeat vahvuusalueet ovat tautigeenien tutkimus ja syöpätutkimus. Palkka putosi, työ mielekästä Aineksia eurooppalaisen tieteen nousuunkin Palotie löytää. Esimerkiksi verovaroilla rakennettua eurooppalaista yhteiskunta- ja terveydenhuoltojärjestelmää ja niiden antamaan kilpailuetua ei osata kyllin arvostaa. Kun nuoret tutkijaperheet miettivät, missä loppuikänsä viettävät ja lapsensa kasvattavat, on houkuttelevaa, että täällä kaikille taataan koulutus ja terveydenhuolto. Jos sen lisäksi voitaisiin taata yhdysvaltalaisella tasolla oleva palkka ja tutkimuksen rahoitus, eurooppalaiset olisivat erittäin kilpailukykyisiä. Tällä hetkellä eurooppalaisten korkeakoulujen resurssit ja opettajien palkat ovat todella huonoja verrattuna amerikkalaiseen. Palkkani putosi Suomessa yhteen kolmasosaan siitä mitä sain Kaliforniassa valtion yliopistossa. Skandinaavinen yhteiskuntajärjestelmä ja geneettisesti ainutlaatuinen väestö sai Palotien kuitenkin palaamaan Suomeen. Genetiikan tutkimusaineistot Euroopassa ovat hyviä, sillä eurooppalaiset ovat tottuneet luottamaan hyvään terveydenhuoltoon, ja he osallistuvat mielellään lääketieteelliseen tutkimukseen. Eurooppalainen malli on mahdollistanut aineistojen kokoamisen. Hyvät tieteelliset aineistot ja korkeatasoinen kliininen tutkimus houkuttelevat tänne amerikkalaisiakin tutkijoita. Terveydenhuollon rekisteritutkimuksia, joita täällä tehdään, ei voisi edes ajatella Yhdysvalloissa, hän huokaa. Euroopassa ei nimittäin tarvita henkilökohtaisia terveysvakuutuksia. Yhdysvalloissa vain osa väestöstä on kattavan terveydenhuollon piirissä ja tutkimuksessa löytynyt riskigeeni voi jopa olla uhka vakuutuksen jatkumiselle. Palotietä ilahduttaa Euroopassa sekin, että terveydenhuoltojärjestelmämme ansiosta tutkimustuloksia voi hyödyntää nopeasti koko väestön terveyden parantamiseksi, eikä vain niiden terveydeksi, joilla on varaa maksaa. Laatua lukukausimaksuilla Suomalainen yliopistojärjestelmä on Palotien mielestä remontin tarpeessa. Aluepolitiikka pitäisi häätää tutkimusta koskevasta päätöksenteosta kokonaan. Vertaisarviointia eurotutkimukseen Leena Peltonen-Palotie valittiin kesällä Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteelliseen neuvostoon yhdessä 21 muun eurooppalaisen huippututkijan kanssa. Tieteellisen neuvoston tehtävänä on suurten ja riskialttiiden huippuhankkeiden arviointi ja EU-rahoituksen jakaminen. Tieteellinen neuvosto tekee Euroopan tutkimusneuvostolle strategian. Työ on tarkoitus aloittaa heti, joskin tutkimusneuvosto aloittaa toimintansa vuonna 2007. Palotie toivoo, että tieteellinen neuvosto kykenisi luomaan edellytykset arvioida tutkimusta tieteellisin perustein koko Euroopan tasolla. Rahoituksen jakomallin tulisi Peltosesta perustua vertaisarviointiin. Eikä sitten nikotella, jos kaikkien eurooppalaisten maksamat varat vaikkapa leukemiantutkimuksessa menevätkin Hollantiin, jos siellä ovat tietyn alan parhaat tutkijat.
13 Geenitutkija tyrmää harhaluulot Geenit eivät ole horoskooppi Kaikilla on paljon riskigeenejä, eikä geenitutkimus poista ihmisten omaa vastuuta sairauksistaan. Geenit ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Geenit lataavat riskit, mutta tarvitaan ympäristötekijöitä laukaisemaan ne. On harvoja tauteja, jotka geenit yksin saavat aikaan, professori Leena Palotie huomauttaa. Identtistä ihmistä ei voi saada ilman identtistä miljöötä. Vaikka geenit olisivat samat kuin Marilyn Monroella, kloonilta puuttuisi Marilyn Monroen lapsuus, joka teki hänestä hänet. Ihmisen kloonaaminen ei lisäksi ole edes teknisesti mahdollista. Kissa, hiiri ja lammas on kloonattu ja kokeista tiedetään, että edes terveenä syntyneen kloonin mahdollisuus on yksi tuhannesta. Mistä löytyisi tuhat äitiä jotka suostuisivat kokeilemaan, syntyisikö kloonattuja lapsia ja millä tavalla vammautuneita lapset olisivat? En suinkaan ole kriittinen alueyliopistoja kohtaan, mutta huippututkimuksen tekemiseen suunnatut investoinnit pitäisi päättää tieteellisillä näytöillä eikä aluepolitiikalla, sanoo Oulun yliopiston kasvatti. Alueyliopistojen tärkeä tehtävä on huolehtia peruskoulutuksesta, niin että osaavia maistereita riittää eri aloilla. Profiloitumalla kapeille alueille yliopistot voivat kehittyä alallaan parhaaksi maailmassa. Tosiasia kui- 53-vuotias akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie työskentelee Kansanterveyslaitoksella ja Helsingin yliopistossa molekyylilääketieteen laitoksella. Hän palasi vuonna 2002 Yhdysvalloista, jonne hänet kutsuttiin perustamaan genetiikan yksikköä Los Angelesin yliopistoon UCLAan. Palotien tautigeenien tutkimukset ovat maailmalla alansa huippua. tenkin on, että Suomen kokoisessa maassa kriittistä massaa ei riitä kuin muutamalla tutkimuksen alueella. Ulkomaalaisille kaavailtuja lukukausimaksuja Palotie pitää hyvänä asiana. Niitä voisi harkita koko Euroopassa. Väitän, että se haastaisi yliopistot rakentamaan hyviä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä ohjelmia. Hyvillä yhdysvaltalaisilla yliopistoilla ei ole kovista lukukausimaksuista huolimatta vaikea saada opiskelijoita, toteaa Palotie. Hän mistä puhuu, sillä maksaa tyttärensä lukukausimaksuja yhdysvaltalaisessa yliopistossa. Veronmaksajat maksavat koulutuksesta aika paljon veroina. Jos koulutamme kiinalaisia, intialaisia tai yhdysvaltalaisia, voitaisiin heiltä rahastaa vastaava investointi. Palotie vaatii nopeaa reagointia ja suomii yliopistojen hidasliikkeisyyttä. Yhdysvalloissa valtionyliopisto voi tehdä nopeita ratkaisuja, perustaa uuden yksikön, rekrytoida huippuja ja lopettaa yksikön, jos tuloksia ei synny. Eurooppalainen jähmeys suojaa joiltakin virheratkaisuilta. Uuden tiedon tuottamiseen aggressiivinen yhdysvaltalainen tyyli soveltuu hyvin.
Eurooppa menettää 100 000 työpaikkaa vuodessa Piratismi lisääntyy 14 Lego-yhtiöllä on lakiosasto, jonka 20 juristilla riittää töitä ympäri maailmaa tapahtuvien oikeusjuttujen parissa. Niistä jopa 200 juttua vuosittain koskee tuoteväärennöksiä. Tuotteillamme on hyvin korkeat, sekä leikittävyyttä että kestoa säätelevät laatustandardit. Kuukausittain kuluttajapalveluumme tulee yhteydenottoja vihaisilta kuluttajilta. He valittavat tuotteesta, joka kuitenkin paljastuu kopioksi, kertoo Lego-yhtiön viestintäpäällikkö Trine Nissen.
hälyttävästi Kun aitoon Louis Vuittonin laukkuun ei ole varaa, näyttää kopio yhtä trendikkäältä, ja keneltä se on pois? Pihi muotihullu ei ota huomioon, että tuoteväärennösten tekijät syövät myös kuluttajan omasta pöydästä. Tiina Pelkonen kuvat Mikko Taipale Euroopan komission tuoreiden tilastojen mukaan erityisesti lelujen ja pelien salakuljetus EU:n alueelle on hurjassa kasvussa. Vuonna 2003 unionin rajoilla takavarikoitiin noin 12 miljoonaa lelu- tai peliväärennöstä, peräti kymmenkertainen määrä vuoteen 2002 verrattuna. Samalla ovat lisääntyneet lääkkeiden ja elintarvikkeiden väärennökset, esimerkiksi potenssilääke Viagraa muistuttavat tuotteet. Komissio on jo ilmaissut huolensa näiden väärennösten kasvavista terveysriskeistä. Yhteensä EU:n rajoilla takavarikoitiin toissa vuonna noin 100 miljoonaa väärennöstä, joista savukkeet muodostivat yhden kolmanneksen ja audiovisuaaliset tallenteet toisen. Suurin osa tuoteväärennöksistä tehtaillaan Kiinassa. Tuoteväärennökset aiheuttavat yrityksille ja veronmaksajille huomattavia taloudellisia tappioita. Ne voivat myös vaarantaa kuluttajan terveyden. Väärennetäänhän nykyisin jo lääkkeitä, elintarvikkeita, leluja sekä lentokoneiden ja autojen varaosiakin. Kansainvälisellä kauppakamarilla ICC:llä on käynnissä maailmanlaajuinen tuoteväärennöksiä vastustava kampanja Business Action to Stop Counterfeiting and piracy, BASCAP. Kampanjan avulla pyritään lisäämään kuluttajien tietoa siitä, mitä haitallisia vaikutuksia tuoteväärennöksillä on koko yhteiskunnalle. Samalla painostetaan piraattituotteita valmistavien maiden viranomaisia tehostamaan toimintaansa. Suomalaistuotteita väärennetään Arvioiden mukaan tullissa ilmitulleet tuoteväärennökset muodostavat vain pienen osan koko piraattitoiminnasta. Suurin osa pääsee läpi siitä huolimatta, että esimerkiksi Suomen tullin toimintaa on kehuttu erityisen tehokkaaksi. Takavarikoitujen väären- nösten arvo vuonna 2003 oli noin miljardi euroa, kun koko piraattitoiminnan arvoksi on laskettu jopa 400 miljardia euroa. ICC:n Suomen pääsihteeri Timo Vuori kuitenkin muistuttaa, että laittomasta kaupasta on mahdoton esittää mitään täsmällisiä lukuja. Summat ja määrät ovat suuntaa-antavia. Voidaan kuitenkin olettaa että viime vuoden luvut ovat vielä edellä mainittuja suurempia. Kansainvälisen kaupan volyymi on vilkastunut viime aikoina, ja se koskee myös laittomia tuotteita. Tuoteväärennökset aiheuttavat huomattavia kustannuksia paitsi yrityksille myös koko yhteiskunnalle. Silloin mennään veronmaksajien, tuoteväärennösten potentiaalisten kuluttajien kukkarolle. OECD:n tuoreimman asiaa koskevan raportin mukaan nämä kustannukset ovat 5 7 prosenttia maailmankaupan arvosta. Eurooppa menettää vuosittain kahdeksan prosenttia vientituloistaan ja yli 100 000 työpaikkaa pelkkien tuoteväärennösten vuoksi. Myös suomalaisia tuotteita väärennetään. Toissa vuonna kerrottiin Nokian puhelimien akkukopioiden räjähtelevän kuluttajien silmille. Akuista on siirrytty kännyköihin: EU:n tulliasioista vastaava komissaari esitteli viime vuoden vaihteessa toimittajille paketteineen kaikkineen täysin Nokian puhelinta muistuttavaa laitetta. Timo Vuori kertoo, että kansainvälisillä markkinoilla on jäljitelty Fazerin ja Pauligin tuotepakkauksia, ja suomalainen sähkökiuasvalmistaja törmäsi Aasiassa tuotteidensa kopioihin. Myös suomalaisia tekstiilituotteita on tekaistu. Itse havaitsin pari vuotta sitten Espanjassa T-paidan, jossa Karhun tuotemerkin alla luki Krahu, Vuori naureskelee. 15 Piraattipalikoita murskeeksi Suomen tulli pysäytti helmikuussa 2003 Kiinasta Suomen kautta Venäjälle matkalla
Futureimagebank 16 Piraatin ostaja on varas Piraattituote eli tuoteväärennös on laiton jäljitelmä, joka on valmistettu ilman kopion mallina toimineen, aidon tuotteen oikeudenhaltijan lupaa. Valmistamalla, jakelemalla, markkinoimalla ja myymällä tuoteväärennöksiä tulee samalla loukanneeksi tämän oikeudenhaltijan tavaramerkkiä, mallioikeutta, patenttioikeutta tai tekijänoikeutta. Liian monella suomalaisellakin on kokemuksia piraattien ostamisesta. Jos ei itsellä, niin ainakin naapurilla on laittomasti kopioituja musiikkitallenteita tai tietokoneohjelmia. Myös urheiluvaatteita, merkkifarkkuja, -kenkiä, -kelloja tai -laukkuja löytyy monen tutun kaapista melkein aitoja mutta paljon halvempia. Esimerkiksi lasten piirroselokuvan väärennöksen ostanut vanhempi varastaa tuhansien ihmisten toimeentuloa ja henkistä pääomaa, antaa lapselleen huonon esimerkin sekä vaurioittaa alkuperätuotteen imagoa. Elokuvien ensi-iltoihin salakuljetetuilla videokameroilla kuvatuissa väärennöksissähän kuva ja ääni ovat yleensä surkeita ja tekstitys ei toimi. olleet lasten rakennuspalikat, joiden epäiltiin loukkaavan Lego-yhtiön oikeuksia. Asianajaja Bernt Juthström Roschier Holmberg -asianajotoimistosta edusti Lego-yhtiötä tuotteiden hävittämiseen johtaneessa oikeusprosessissa. Juthström kertaa kaavan, joka toistuu usein vastaavissa tapauksissa. Ensin tulli havaitsi epäilyttävät palikat ja lähetti niistä näytteen Lego-yhtiöön. Kun näyte oli siellä todettu kopioksi, yritettiin saada yhteys tuotteiden lähettäjään. Haastehakemus piti ensin kääntää kiinaksi ja lähettää tiedoksi Kiinaan. Sieltä ei löytynyt yritystä, jonka nimi oli merkitty tuotteiden valmistajaksi, Juhtström kertoo. Asiakirjat palautuivat Kiinasta Suomeen, haaste laitettiin käräjäoikeuden ilmoitustaululle, ja siitä tiedotettiin julkisessa lehdessä. Vastapuolta pyydettiin jättämään vastauksensa määräaikaan mennessä. Vastausta ei koskaan tullut. Käräjäoikeus antoi yksipuolisen tuomion, jossa hyväksyttiin Legon vaatimus siitä, että tuote-erä on hävitettävä. Palikat murskattiin Anjalankosken ongelmajätelaitoksella. Aikaa väärennösten joutumisesta tullin haavista jätelaitokselle kului vuosi ja yhdeksän kuukautta. Palikoita oli noin kymmenen tonnia, ja koko sen ajan kontti seisoi varastossa Kotkan tullivarastossa ja aiheutti kuluja. Suomen antipiratismiyhdistys jonka jäsen Juthströmkin on on esittänyt, että siirryttäisiin yksinkertaistettuun hävittämismenettelyyn. Se edellyttäisi tullilain muutosta, ja silloin ei tarvittaisi enää käräjäoikeuden päätöstä. Tullissa havaittu tuoteväärennöserä voitaisiin hävittää heti, kun oikeudenhaltija on vahvistanut erän väärennökseksi, eikä vastapuoli ole protestoinut. Näin menetellään jo joissakin EU-maissa, esimerkiksi Saksassa. Juthströmin mukaan tällainen menettely olisi paljon nykyistä kustannustehokkaampi tapa tilanteessa, jossa vastapuoli ei juuri siksi protestoi, koska tietää toimintansa olleen laitonta. Ruutuvaatteita riekaleiksi Hongkongin viranomaiset takavarikoivat STT:n uutisen mukaan syyskuun alussa paikallisesta varastorakennuksesta noin 150 000 ruutukuvioitua Burberry-vaatteiden kopiota. South China Post -sanomalehti arvioi vaatteiden arvoksi noin 13,3 miljoonaa euroa. Takavarikon yhteydessä pidätettiin yksitoista henkilöä. Vaatteet revitään ja viedään kaatopaikalle oikeudenkäynnin jälkeen. Piraattituotteiden valmistus on yleistä Etelä-Kiinan tehtaissa. Alueella valmistetaan myös aitoja design-vaatteita, mikä vaikeuttaa valvontaa. EU-parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta valiokunta vaatii Kiinaa noudattamaan kansainvälisiä työ- ja ympäristösäännöksiä ja tehostamaan tuoteväärennösten vastaisia toimia. EU:n komissio ja Kiina sopivat kesäkuussa yhteisymmärryspöytäkirjasta, joka koskee Kiinan tekstiiliviennin rajoittamista. Valiokunta kehottaa komissiota suojaamaan teollis- ja tekijänoikeudet entistä paremmin Maailman kauppajärjestön TRIPS-sopimusten mukaisesti, jotta väärentämisen ja piratismin torjunta tehostuisi. Euroopan ja Kaakkois-Aasian maiden järjestö ASEAN:in välistä kauppaa, sijoituksia ja teknologiaa suojaamaan on perustettu EU:n ja ASEAN:in immateriaalioikeuksia koskeva, vuonna 2000 alkanut yhteistyöohjelma, ECAP II. Ohjelman kautta Brunei, Kamputsea, Indonesia, Laos, Malesia, Filippiinit, Singapore, Thaimaa ja Vietnam voivat hyötyä Euroopan viranomaisten pidemmästä kokemuksesta immateriaalioikeuksien puolustamisessa. http://www.ecap-project.org
teksti ja kuvat Hanna-Maria Tarjamo, Lontoo Kun EU laajeni vappuna 2004, puolalaisten putkimiesten peloteltiin tulevan ja vievän työpaikat muilta eurooppalaisilta. Millaisia ovat todelliset työn perässä muuttavat puolalaiset? Europa-lehti tapasi heitä Lontoossa. 17 Puolalaiset työssä Lontoossa Ei vain putkimiehiä Rafal Narolewski työskentelee kunnossapitomiehenä italialaisessa hienostoravintolassa.
18 Kevään 2004 jälkeen Lontoossa on kuullut yhä useammin puolaa. Sisäasiain ministeriön tiedostoon on rekisteröitynyt puolentoista vuoden kuluessa noin 100 000 puolalaista, joista arviolta kolmannes asuu Lontoossa. Todellisista luvuista ei kuitenkaan kenelläkään ole tietoa. Alicja Nowakowska, 27, tuli Lontooseen pari vuotta sitten opintojen jälkeen englantia opiskelemaan. Tarkoituksena oli viipyä vuosi, mutta kotiinpaluu on viivästynyt, kun työn saannista Puolassa ei ole ollut varmuutta. Lontoosta töitä on löytynyt. Kuten monet muut, Alicja sai ensin töitä kahvilasta ystävän avustuksella. Kotiin hän ehti iltaisin vasta kymmeneltä työpäivän ja englannin kurssin jälkeen. Lisäksi perjantaisin ja lauantaisin hän työskenteli yökerhossa. Viime maaliskuussa Alicjaa onnisti, kun hän pääsi opettelemaan kirjanpitäjän ammattia Paperchase Accountants -nimiseen firmaan. Nyt kotiinpaluu ei tunnu ajankohtaiselta. Marcin Mielcarekin, 28, tarina on samanlainen kuin Alicjan. Molemmat myöntävät, että englannin opiskelu voi olla tekosyy. Lontooseen vetävät myös brittien puolalaisia korkeammat tulot. Puolassa on korkea työttömyys ja niukka toimeentulo. Monet suunnittelevat viipyvänsä Lontoossa pari, kolme vuotta, kunnes saavat kokoon pesämunan, jonka avulla voi perustaa kotimaahan oman yrityksen tai rakentaa talon. Jotkut jäävät, Mielcarekin toteaa. Lontoossa asuu kolme sukupolvea puolalaissiirtolaisia. Pisimpään Lontoossa ovat Lontoossa ei välttämättä opi englantia, sillä monet puhuvat sitä vieraana kielenä. Alicja Nowakowskan työkaverit ovat enimmäkseen intialaisia. eläneet sotaveteraanit, jotka eivät toisen maailmansodan jälkeen halunneet palata kommunistiseen maahan. 1980-luvulla kaupunkiin juurtuivat Puolassa toimineen solidaarisuus-liikkeen pakolaiset. Suurin ryntäys on tapahtunut Euroopan yhdentymisen myötä. Maanmiehet auttavat toisiaan Epävarma toimeentulo ja haave omasta firmasta saivat kymmenen vuotta itseään yleismiehenä elättäneen Rafal Narolewskin, 29, hyppäämään kotikaupungissaan bussiin. Lontoossa töitä saa tehdä niin paljon kuin jaksaa. Hankaluutena on, että Rafalilla ei ole ammattitaidostaan koulutodistuksia ja että englannin kielen taito oli varsinkin tullessa lähellä nollaa. Onneksi ystävät auttavat, ja työmaalla näkee sanomattakin, mitä siellä on tehtävä. Puolalaiset aktiivisimpia muuttajia Monikulttuurisessa Lontoossa me konservatiiviset puolalaiset opimme vapaamielisemmiksi. Ikuiset ruuhkat, kiireinen elämäntapa ja rikollisuus pitävät silti kotiinpaluun mielessä, sanoo italialaisravintolassa työskentelevä Marcin Mielcarekin. Kun EU vappuna 2004 laajeni kymmenellä maalla, viidestätoista vanhasta EUjäsenmaasta kaksitoista rajoitti työntekijöiden liikkuvuutta uusista jäsenmaista. Vain Ruotsi kannatti vapaata liikkuvuutta eikä rajoittanut maahanmuuttoa. Kansalaisjärjestön tutkimuksen mukaan uudet EU-muuttajat eivät ole hakeneet Ruotsista sosiaalietuuksia, eikä asia Eurobarometrin mukaan edes huoleta ruotsalaisia. Puolassa ja Unkarissa ollaan huolestuneita nuorten lähdöstä parempien palkkojen perään. Lähes puoli miljoonaa puolalaista muutti maasta Puolan ensimmäisenä EU-jäsenyysvuonna. Tärkeä syy lähtöön on työttömyys. Suomeen ei ole laajentumisen jälkeen rynnännyt työntekijöitä. Täällä on työskennellyt reilut 13 000 virolaista. Virolaiset ovat toiseksi suurin ulkomainen työntekijäryhmä Suomessa venäläisten jälkeen. Parhaillaan eletään siirtymävaihetta. Vuoden 2011 jälkeen jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa työntekijöiden liikkumista unionin alueella. Who s afraid of European enlargement? -selvityksen EU:n laajentumisen vaikutuksesta uusien jäsenmaiden työntekijöiden liikkuvuuteen on tehnyt kansalaisjärjestö European Citizen Action. Tutkimus löytyy osoitteesta http://www.ecas.org/file_uploads/810.pdf
Britannian työmarkkinat houkuttavat sinkkuja Rafal aloitti hanttihommilla, mutta onnekseen hän tutustui Marciniin, joka järjesti hänelle kunnossapitomiehen paikan italialaisesta hienostoravintolasta. Marcin oli vasta-avatun Cipriani-ravintolan ensimmäinen puolalainen työntekijä. Italian kielen taitonsa ansiosta hän sai paikan viininostajana. Puolalaiset joustavia työntekijöitä Marcinin ja Rafalin esimies, Sanjay Patel, on itsekin siirtolainen, jolle puolalaisten palkkaaminen on tietoinen valinta. Puolalaiset ovat osoittautuneet ahkeriksi, luotettaviksi ja älykkäiksi työntekijöiksi. He hakevat Lontoon työmarkkinoilta turvallisuutta, jota ei kotoa ole löytynyt, ja tarjoavat sitä myös työnantajalleen. He ovat myös valmiita aloittamaan töistä, joita moni paikallinen ylenkatsoo. Patel kertoo, että EU:n laajentumisen jälkeen puolalaisia työntekijöitä on entistä enemmän tarjolla ja järjestelmään on tullut ennakoitavuutta. Patel on palkannut eri yrityksiin yhteensä 14 puolalaista viimeisen vuoden aikana, ja seuraavat viisi on jo katsottu valmiiksi rakennusalalle. Vuosi 2006 on nimetty Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuodeksi. Muussa EUmaassa kuin kotimaassaan asuvien eurooppalaisten prosenttiosuus on pysytellyt noin 1,5 prosentissa viimeisten 30 vuoden ajan. Puolalaiset ovat hakeutuneet kaikkien aktiivisimmin Isoon-Britanniaan töihin; peräti 56 prosenttia uusista jäsenmaista tulleista työntekijöistä on puolalaisia. Maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Tom McNulty arvioi uusien EU-työntekijöiden panoksen Britannian talouteen noin 500 miljoonan punnan arvoiseksi. Maaliskuun loppuun mennessä maahan rekisteröityi 176 000 uutta Accession Eight- eli A8-työntekijää. Britanniassa puhutaan aakaseista, kun työntekijä on kotoisin Tšekin tasavallasta, Virosta, Unkarista, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Slovakiasta tai Sloveniasta. Maltan tai Kyproksen työvoimaa eivät rajoitukset koske. Kun EU laajentui toukokuussa 2004, Britanniaan perustettiin rekisteröintimenetelmä WRS (Worker Registration Scheme ), johon uudesta jäsenmaasta tulevan työntekijän on kirjauduttava. WRS seuraa työntekijöiden sijoittumista Britannian työmarkkinoille neljännesvuosittain. Britannia halusi kahden vuoden siirtymävaiheen, jolloin työhaluiset toivotettiin tervetulleiksi, mutta samalla uudet tulokkaat vapautettiin eduista rajoittamalla niiden saatavuutta. Pelot sosiaaliturvan perässä muuttavista tulokkaista ovat kuitenkin osoittautumassa ylimitoitetuiksi. Britanniaan on muuttanut nuoria ja vapaita sinkkuja. Peräti 82 prosenttia työntekijöistä on 18 34 -vuotiaita ja vain kahdella prosentilla heistä on alle 17-vuotiaita huollettavia. A 8 työntekijät ovat sijoittuneet mm. teollisuustyöntekijöiksi, terveydenhuollon työvoimapulaa paikkaamaan sekä rakennusteollisuuden pariin. Britannian työmarkkinoille rekisteröityy nykyisin 13 000 14 000 tulijaa kuukaudessa. Entäpä rekistereiden ulkopuoliset siirtolaiset? Ministeri Tom McNultyn kesäkuussa esittämän arvion mukaan Britanniassa on 430 000 laitonta siirtolaista. Mutta yksikään hallitus ei pysty esittämään tarkkaa arviota maansa laittomista maahanmuuttajista, korostaa McNulty. Aija-Leena Luukkanen, Bryssel Lähde: Accession Monitoring Report May 2004 March 2005: A joint online report by the Home Office, the Department for Work and Pensions, HM Revenue & Customs and the Office of the Deputy Prime Minister, 26 of May 2005. 19 Ilmoitus riittää Iso-Britannia, Irlanti ja Ruotsi ovat ainoat maat, jotka laajentumisen jälkeen päästävät uudet EU-kansalaiset töihin ilman siirtymäaikoja. Rafal arvostaa EU-jäsenyyden käytännön vaikutukset korkealle. Nyt passin kanssa voi matkustaa vapaasti, ja muodollisuudet ovat kutistuneet vuosittaiseen ilmoittautumiseen viranomaisille. On OK, jos Englannissa halutaan pitää tulijoista kirjaa ja seurata, ettei tarkoituksena ole vain hyötyä järjestelmästä, Marcin toteaa. Rafal ymmärtää länsieurooppalaisten pelkoja puolalaisesta putkimiehestä. On selvää, että puolalaiset saavat töitä, sillä he laskuttavat talon putkiremontista neljänneksen siitä mitä brittikollegat. Hän ei kuitenkaan aio potea syyllisyyttä, koska toimii laillisesti ja maksaa veronsa. Sitä paitsi brittiputkimiehet perustavat omia yrityksiä ja palkkaavat halpoja, muodollisesti epäpäteviä mutta hommansa osaavia puolalaisia tekemään työt ja rikastuvat.
Äänestä, järjestäydy, soita, meilaa, kirjoita Monta keinoa vaikuttaa Eurooppalaiset voivat yrittää vaikuttaa EU:n päätöksiin muutenkin kuin muuttamalla Brysseliin. Tässä ovat pähkinänkuoressa vaihtoehdot, jotka kansalaisella on käytössään hitaassa prosessissa. Euroopan unionin päätöksentekoprosessin ja sen instituutioiden roolin tunteminen helpottaa päätöksentekoon vaikuttamista. Unioni tekee päätöksiä yhteispäätösmenettelyn, kuulemismenettelyn tai hyväksyntämenettelyn kautta. Yhteispäätösmenettely on eniten käytetty päätöksentekotapa. Vihreitä kirjoja ja vaikuttamista Unionin uuden politiikkaohjelman sekä kunkin sen säätämän lain, kuten direktiivin tai asetuksen, valmistelu alkaa Euroopan Klaus Hartikainen piirros Aiju Salminen 20