EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen ohjelmavalmistelu Lapin aluekehityspäivät 25.9.2019 Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen valmistelun pääsihteeri paivi.keisanen@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 050 4310605 1
Ohjelmatyön 2021-2027 kansallinen valmistelu TEM johtaa ohjelmatyön valmistelua. Ohjelmatyötä tehdään alueilla ja ministeriöissä. TEM vastaa lopullisen ohjelmatyön ehdotuksien laatimisesta. Ehdotus hyväksytään valtioneuvostossa ennen EU:n komissiolle toimittamista Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee EU-komissio virallisten neuvottelujen jälkeen. Kansallista ohjelmavalmistelua koordinoi ja yhteen sovittaa kumppanuusperiaatteen mukaisesti perustettu Koheesio 2021+ työryhmä ja AUNE Alueellisen valmistelun organisoituminen Alueellista valmistelua tehdään kahdella suuralueella: Itä- ja Pohjois-Suomi: Työtä johtaa Pohjois-Pohjanmaan liitto Etelä- ja Länsi-Suomi: Työtä johtaa Uudenmaan liitto Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa Jokainen maakuntaliitto vastaa oman alueensa sidosryhmätyöskentelystä
Itä- ja Pohjois-Suomella on erityisasema EU-liittymissopimuksessa ja hallitusohjelmassa Eurooppa-politiikka Aluekehitysrahoituksen taso ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan. Elinvoimapolitiikka EU:n koheesiopolitiikassa pyritään turvaamaan aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema ja tukien pysyvyys. 3
Suomen saanto alueittain 2021-2027 Arvio, muutokset mahdollisia Helsinki-Uusimaa ja Ahvenanmaa (kehittyneet alueet) 179,5 M, 12 % HUOM: rahoitus yli 3-kertaistuisi (55,4 M 179,5 M ) Muu Etelä- ja Länsi-Suomi (siirtymäalue, arvio) 385,2 M, 26 % Itä- ja Pohjois-Suomi, harva asutus 690,8 M, 47 % Etelä-Suomen sanomat 22.9.209: Pääministeri Antti Rinteellä ei ole etelän ja lännen maakunnille kovin valoisaa kerrottavaa. EU:n aluekehitysrahojen jakoperusteita ei ole pääministerin mukaan syytä muuttaa. Vastaukseni on kovin selvä. Meillä on hallitusohjelmassa kirjaus, että näitä jakosuhteita ei sen kummemmin muutella, pääministeri Rinne sanoo. Itä- ja Pohjois-Suomi, muut kriteerit, vähintään 209,5 M, 15 % Suomen saanto n. 1,5 mrd (ei sis EAY) Itä- ja Pohjois-Suomen saanto on vähintään 900,1 milj. eli 61,5 % koko Suomen saannosta. Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Arvio käytettävissä olevan informaation pohjalta.
EU-tuki/as./v (euroa) EU-rahoitus asukasta kohden/v. 2014-2020 (arvio) (ml. kestävä kaupunkikehittäminen, pl. valtakunn. toiminta ja tekninen tuki) EU-rahoitus asukasta kohden vuodessa maakunnittain 2014-2020 (arvio; alueellisessa päätöksenteossa oleva rahoitus, ml. kestävän kaupunkikehittämisen rahoitus) 110 ESR/as./v. 100 EAKR/as./v. 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Koko Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman julkinen rahoituskehys on 2,6 miljardia euroa, josta EAKR:n osuus on n. 60 % 5
Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaan ja kasvuun vaikuttava ja moderni ohjelma - esitys sisällöiksi Tavoitteena alueiden kehittämistarpeisiin perustuva elinkeinoelämälähtöinen kehittämis- ja rahoitusohjelma EAKR Älykkäämpi Eurooppa: Kestävästi kilpailukykyinen Itä- ja Pohjois-Suomi Pk-yritystoiminnan kestävä kehittäminen Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääminen Pk-yritysten kilpailukykyä edistävät toimintaympäristöt (NSPA) Elinkeinoelämälähtöisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääminen ESR Sosiaalisempi Eurooppa: Työtä ja osaamista hyvinvoiva Itä- ja Pohjois-Suomi Osaaminen ja työn murros Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen Ilmastotavoitteet tulee valtavirtaistaa osaksi kaikkia EAKR-toimenpidekokonaisuuksia. Tavoitteena mahdollistava ja reagoiva ohjelma: Kehittämisvälineitä muuttuviin suhdanteisiin ja erilaistuville alueille 6
Älykkäämpi Eurooppa Kestävästi kilpailukykyinen Itä- ja Pohjois-Suomi Pk-yritystoiminnan kestävä kehittäminen Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääminen Yritystoiminnan kehittäminen yrityksen muutosvaiheissa instrumentit kaikissa elinkaarenvaiheissa Tuotannon jalostusarvon nostaminen ja tuottavuuden lisääminen Yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden parantuminen ja vähähiiliseen talouteen liittyvän liiketoiminnan vahvistaminen Investointien lisääminen Itä- ja Pohjois-Suomeen Työvoiman saatavuuden varmistaminen: uuden osaamisen hankkiminen ja rekrytointi elinkeinoelämän tarpeisiin Pk-yritysten kilpailukykyä edistävät toimintaympäristöt Kasvua edistävät julkiset investoinnit (ml. pk-yritystoimintaa tukevat pienimuotoiset liikenneinfrastruktuurit) Yrityshautomoiden kehittäminen Yritysten omistajavaihdosten edistäminen Vetovoiman, pitovoiman ja kehittämisdynamiikan lisääminen yritysten, investointien ja osaavan työvoiman saamiseksi 7
IP-alueen esitys: Kasvua edistävät julkiset investoinnit Investointitukia tulisi mahdollistaa laaja-alaisesti kasvua ja työllisyyttä edistäviin investointeihin, huomioiden eri alueiden tarpeet ja toimialariippumattomuus Tarvitaan investointi-rahoitusinstrumentti sekä investointien mahdollistaminen aikaisempaa laajemmin kehittämishankkeissa Elinkeinoelämälähtöisten T&K&I-tutkimusinfrastruktuurien rahoittamista tulee jatkaa kuluvaa ohjelmakautta vastaavalla tavalla Konkreettisia toimenpiteitä: elinkeinoelämää tukevat pienimuotoiset liikenne- ja logistiikkainfrastruktuurit, jotka vaikuttavat pk-yritysten investointeihin tai pk-yritysten saavutettavuuteen infrastruktuurit, jotka edistävät alueelle sijoittuvia yksityisiä investointeja tai pk-yritysten kasvua pk-yritysten saavutettavuuteen vaikuttavat investoinnit laajakaistainfrastruktuuriin, vastaten maaseutuohjelmassa kuluvalla kaudella rahoitettavia investointihankkeita Innovatiivisten ratkaisujen kokeilut, jotka vaativat investointeja: esimerkiksi vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyvät kokeilut tai energiatehokkuuteen liittyvät kokeilut, esim. älykäs valaistus matkaketjujen kehittämiseen ja kokeiluihin liittyvät pienet investoinnit 8
Pienmuotoisten pk-yritystoimintaa edistävien liikenneinfrastruktuurien vaikuttavuus Komissio suhtautunut kielteisesti ao. rahoitukseen jatkumiseen Komissiolla virheellinen käsitys ao. toimien vaikuttavuudesta Komission Suomi-deskille luovutettu IP-alueen muistio ao. toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja perusteluista Tuotu esiin toimenpiteiden merkittävyyttä harvaan asutun alueen kunnille sekä RR-tuen vaikutusta kuntainvestointien liikkeellelähtöön ja sitä kautta yritysten investointien sijoittumiseen ao. kuntaan Lukuisia hyviä case-esimerkkejä: Pyhäntä, Lieksa, Inari, Vieremä jne. Keskeistä että ao. toimet ovat mukana Suomen positiossa. 9
Älykkäämpi Eurooppa Kestävästi kilpailukykyinen Itä- ja Pohjois-Suomi Elinkeinoelämälähtöisen TKI-toiminnan lisääminen Yksityisen ja julkisen sektorin TKI-yhteistyötä ja yritysten kasvua tukevien innovaatioekosysteemien ja temaattisten kokonaisuuksien kehittäminen ja kansainvälisyys Teknologiamurroksen ja digitalisaation hyödyntäminen elinkeinotoiminnassa ja julkisella sektorilla T&K&I-panostusten kasvattaminen erityisesti älykkään erikoistumisen painoaloilla Ilmastotoimet/vähähiilisen yhteiskunnan edistäminen, mm. bio- ja kiertotalous, energia- ja materiaalitehokkuuden parantuminen, uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvan TKI-toiminnan ja liiketoiminnan lisääntyminen Liikenteen ja logistiikan älykäs ja kestävä kehittäminen aikaisempaa selkeämmin ohjelmaan Älyliikenteen ratkaisujen, matkaketjujen ja uusien liikennepalveluiden pilotointi ja kehittäminen Kestävän liikkumisen edistäminen Elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävien liikennejärjestelmien kehittäminen
ESR+ Sosiaalisempi Eurooppa: Työtä ja osaamista Hyvinvoiva Itä- ja Pohjois-Suomi Osaaminen ja työn murros Keskiössä korkean työllisyyden edistäminen sekä työn ja työvoiman liikkuvuus Kehitetään osaavan työvoiman saatavuutta Tuetaan koulutuksen ja työelämän nivelvaiheiden joustavia siirtymiä Edistetään koulutuksen saavutettavuutta ja laatua (mm. osaamistarpeiden ennakointi) Edistetään ihmisten jatkuvan oppimisen toteutumista ja digitaalisen välineiden hyödyntämistä oppimisessa Tuetaan alueen innovaatiopotentiaalin hyödyntämistä alueen yrityksissä Tuetaan yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edellytyksiä Edistetään työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien kotoutumista Parannetaan yritysten, työorganisaatioiden ja ihmisten kykyä sopeutua muutoksiin Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen Nuorten (erityisesti miesten) syrjäytymisen ehkäisy, työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen ja oman polun löytyminen Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työikäisten kiinnittyminen työelämään Maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien yhteiskuntaan integroituminen, työelämään kiinnittyminen ja aktiivinen osallisuus Sosio-ekonomisten hyvinvointierojen kaventaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallien kehittäminen Sosiaalisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen Nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen, osallistuminen ja vaikuttaminen 11
TEM käynnistänyt ESR+ selvityksen Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukeminen Yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukeminen EU:n työllisyyttä ja sosiaalista innovointia edistävä ohjelma (EaSI) siirtyy ESR+ rahoituksen piiriin. - TEM:n esitys: sisällytetään yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaedellytysten tukeminen RR-ohjelmaan osana ESR:lle kuuluvaa työllisyyden edistämistä, erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta. EaSI:n yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemiseen liittyvistä mahdollisuuksista käynnistetty TEM:n selvitys. Huomioon myös alueellinen näkökulma sekä eri alueiden ja erilaisten yritysten tarpeet EaSI-rahoitusinstrumentteja ovat esim. mikrorahoitukset ja takaukset. EaSI-rahoituksia myöntää Suomessa tällä hetkellä Oma Säästöpankki: https://www.omasp.fi/fi/easi-takaus-eif Esimerkkejä yhteiskunnallisista yrityksistä Suomalaisen Työn liiton sivuilla: https://suomalainentyo.fi/tietoa-meista/jasenyritykset/#merkki/yhteiskunnallinen-yritys 12
Tavoiteltuja muutoksia Valtakunnallisista poteista tulee luopua ja uudistaa toiminta alueiden tarpeisiin perustuvaksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi Yritysten osallistumiseen liittyvät säännöt aikaisempaa helpommaksi Ilmastotoimiin aikaisempaa laajempi, horisontaalinen sisältö. Kohteena myös kuntasektori. Pk-yritysten kasvua edistävät julkiset investoinnit mahdolliseksi ja aikaisempaa laajemmin (ml. pienen mittakaavan liikenne- ja laajakaistainfrastruktuuri) Liikennejärjestelmän kehittäminen aikaisempaa laajemmin Kansainvälinen yhteistyö mahdolliseksi, kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin Osaamiseen liittyviä sisältöjä myös EAKR-rahoitukseen (innovaatio-, liiketoiminta- ja KV-osaaminen) Työllisyys- ja elinkeinotoimia pitää lähentää toisiinsa ESR + EAKR Älykkään erikoistumisen tukeminen myös ESR-toimenpitein Yrittäjyyteen ja pk-yritysten osaamiseen ja muutoksiin sopeutumiseen lisää tukea Hyvinvointieroihin puuttuminen selkeämmin mukaan Työperäiseen maahanmuuttoon yrityslähtöisiä ratkaisuja
Kunnat ja kaupungit alueiden kehittäjinä Kunnille aikaisempaa selkeämmin kehittämismahdollisuuksia ohjelmaan Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli mm. elinkeinopolitiikassa, innovaatioalustoina, vähähiilisen yhteiskunnan, koulutuksen ja osallisuuden edistämisessä. Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen alueella kuntien rooli on keskeinen alueen elinkeinojen, koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien kehittäjänä ja mahdollistajana. RR kaupunki-instrumentin kohteena tulee olla kaupunkeja Itä- ja Pohjois-Suomesta Rakennerahastojen kaupunki-instrumenttiin käytetään EU-lainsäädännön mukaisesti väh. 6 % EAKR-rahoituksesta Kaupunki-instrumentin kansallinen valmistelu on tällä hetkellä pysähdyksissä TEM esitti Koheesio 2021+ työryhmässä 6+6 mallia IP-alue esittänyt, että kaupunki-instrumentin kohteena olisi jatkossa yliopistokaupungit, ml. yliopistokeskuskaupungit ja kaupunkien välinen temaattinen yhteistyö Itä- ja Pohjois-Suomen kaikki keskuskaupungit olisivat toiminnan piirissä Valmistelun eteneminen odottaa poliittista linjausta ja kansallisen kaupunkipolitiikan kokonaisuuden hahmottamista. Kaupunkikehitys ei saa eriytyä muusta aluekehittämisen kokonaisuudesta. Rahoitustoiminnassa tulee pystyä tarkastelemaan maakuntaa kokonaisuutena.
Ajankohtaista valmistelusta Ohjelmien lukumäärästä ei ole vielä poliittista linjausta YVA-prosessi käynnistyy, kun päätös ohjelmien lukumäärästä tehty. YVA-prosessista vastaa TEM. Valtakunnallisien teemojen jatkosta ja valmistelusta ei ole vielä poliittista linjausta Välittävät viranomaiset: Kaikki 18 maakuntaliittoa voivat toimia välittävinä viranomaisina 4 RR-ELYä toimivat jatkossakin välittävinä viranomaisina. BusinessFinland ei toimi jatkossa välittävänä viranomaisena STM:n roolia välittävänä viranomaisena pohditaan vielä Työvoimapoliittisia toimia ei jatkossa rahoiteta ESR:llä Koheesio 2021+ ryhmän hallintojaosto valmistelee mm. tukimuotoja, yksinkertaistettuja kustannusmalleja, haku- ja valintaprosessia, tulojen ja yksityisen rahoituksen määritelmiä, valtiontuet; de minimis tuki ja ryhmäpoikkeusasetus Kansallisen aluekehityslainsäädännön valmistelu on käynnistynyt, tavoitteena saada voimaan 1.1.2021 15
Ohjelmavalmistelun tiekartta syys-lokakuu 2019: Hallituksen päätös ohjelman tavoitteista ja hallinnosta 8.10.2019 epävirallinen neuvottelu komission kanssa (mm. ESR ja EAKR-osarahoitteiset toimet, älykäs erikoistuminen) 19.11.2019 epävirallinen neuvottelu komission kanssa (erityistavoitteet, rahastojen interventiologiikka, indikaattorit, kumppanuussopimus) joulukuu 2019/tammikuu 2020: Hallituksen päätös prioriteetit, erityistavoitteet, rahastojen interventiologiikka, tuettava toiminta, indikaattorit, kaupunkikehittämisen hallinto, kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen) tammi-maaliskuu 2020: ohjelmaluonnos komission käsittelyyn, komission käsittelyaika 3 kk Syksy 2020: Hallituksen päätös ohjelmasta ja kumppanuussopimuksesta Syksy 2020: ohjelma-asiakirjojen toimittaminen komissiolle ja virallinen neuvottelu komission kanssa Ohjelman hyväksyminen: tavoite joulukuu 2020 Kevät 2021: ohjelman toimeenpano käynnistyy
Kiitos huomiostanne! Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa? Yhteystiedot: paivi.keisanen@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 050 4310605