LIITE 6. MAISEMALAIDUNNUKSEN EDISTÄMINEN PUDASJÄRVELLÄ. Viljelijäkysely ja laidunnuskohteita Pudasjärvellä

LIITE 6. MAISEMALAIDUNNUKSEN EDISTÄMINEN PUDASJÄRVELLÄ Viljelijäkysely ja laidunnuskohteita Pudasjärvellä 2014

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 PUDASJÄRVEN LAMMASTALOUS... 3 3 LAIDUNPANKKI... 4 4 MAISEMANHOITOKOHTEITA... 4 5 VILJELIJÄKYSELY JA SEN TULOKSET... 7 6 POHDINTA... 9 LÄHTEET...11 Kirjalliset lähteet...11 Elektroniset lähteet...11 Haastattelut...11 Kannen kuva: Maarit Satomaa 2

1 JOHDANTO Osana Aittojärvi-Kynkään valtakunnallisen maisema-alueen hoitosuunnitelmaa tehtiin viljelijäkysely Pudasjärven viljelijöille. Tavoitteena oli kylän ulkopuolisten maisemalaiduntamiseen soveltuvien alueiden, sekä maisemalaiduntamisesta kiinnostuneiden lammastilallisten kartoittaminen Pudasjärven kunnan alueella. Selvityksen yhteydessä löydettävät laidunalat ja laiduntamiseen soveltuvat karjat kirjataan Laidunpankkiin. Maatalousyrittäjille tehdyn kyselyn taustalla on lammastalouden edistäminen kunnassa etsimällä sopivia laidunkohteita. Laidunalan lisäys tuo lisätuloja viljelijöille, jos pystytään hyödyntämään tukijärjestelmää täysipainoisesti myös ympäristökorvausten osalta. Lisääntyvä laidunnus puolestaan vaikuttaa maisemaan positiivisesti. Kimmokkeena viljelijäkyselylle on Pudasjärvellä aloitettu lammasteurastamotoiminta, joka luo paremmat edellytykset lammastalouden harjoittamiselle Pudasjärvellä. Kyselyn pohjalta edistetään Laidunpankki-sivuston käyttöä kunnassa. Muualla Pudasjärvellä, Iijoen keskijuoksun alueella on toteutettu aiemmin maisemanhoitosuunnitelma. Sen raportista etsitään perinnebiotooppeja ja laidunalueita sekä muita maisemanhoitokohteita muualla kuin Aittojärvi-Kyngäs-alueella. Siten saadaan viljelijäkyselyssä laidunalueita lisää kaipaaville viljelijöille laidunnuskohteita. 2 PUDASJÄRVEN LAMMASTALOUS Maataloustilastojen mukaan Pudasjärvellä oli vuoden 2013 keväällä 18 lammastilaa tai henkilöä, jotka ovat ilmoittautuneet lammasrekisteriin. Rekisteriin tulee ilmoittautua, vaikka omistaisi vain yhden ns. kesälampaan. Yhteensä lampaita oli 2270, joista 1299 uuhia eli emolampaita. (Maataloustilastot 2013. Hakupäivä 7.2.2014) Pudasjärven maataloustoimelta saatujen tietojen mukaan kevättalvesta 2014 kaupungin alueella oli 15 aktiivilammastilaa (Nissi 10.2.2014, haastattelu). Vuonna 2011-2012 käytiin tulevaisuuskeskusteluja 82:n tilallisen ja ProAgrian välillä. Tavoitteena oli määrittää tilojen nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita. Samalla kartoitettiin viljelijöiden halukkuutta tarjota uudenlaisia palveluja lähialueilleen. Aittojärven- Alasiuruan-Ylisiuruan alueelta haastateltiin 13:a tilallista. Kaikista tiloista 52 oli maidontuotantotilaa, 8 lammastilaa, 6 emolehmätilaa, 5 kasvinviljelytilaa, 10 porotilaa sekä 1 hevostila. Selvityksen mukaan lammastalous on Pudasjärvellä aktiivista ja lampureilla on kiinnostusta elinkeinonsa kehittämiseen. Lampaanlihalle on riittänyt kysyntää Oulun talousalueella. Jo selvityksen teon aikaan nousi esiin tarve saada Pudasjärvelle lammasteurastamo. Lampaan kotiteurastus koettiin ongelmalliseksi. Tämä hankaloitti myös lampaanlihan suoramyyntiä. (ProAgria Oulu 2013, 1-7) Toive lähiteurastamosta on toteutunut, 3

Pudasjärvellä aloitettiin lammasteurastustoiminta vuonna 2013. Teurastamo nimeltään Nillan lammastuote toimii poroteurastamon tiloissa. Osa lammastilallisista halusi panostaa lammastalouden tunnettavuuden parantamiseen ja kaikenlaiseen kehittämiseen. Joillakin lypsytiloilla oli suunnitelmissa luopua naudoista ja muuttaa yrityksensä lammastilaksi. Selvityksen perusteella uusille laidun- ja viljelyalueille olisi kysyntää. Monen tilan maa-alueet ovat pirstoutuneet pienialaisiksi ja hajalleen laajoille alueille osaksi sen vuoksi, että pellot on usein vuokrattu useilta maanomistajilta. Vuokrapeltojen pysyvyys aiheuttaa viljelijöille epävarmuutta. Näiden tietojen perusteella ainakin Aittojärven alueella toimivien viljelijöiden etua palvelisi kylän alueella käytöstä poistuneiden maa-alojen käyttöönotto. Kyselyssä ei noussut esiin halukkuus laidunnustoimintaan. (ProAgria Oulu 2013, 1-7) 3 LAIDUNPANKKI Yhtenä työn tavoitteista on täydentää ProAgria Etelä-Suomen ylläpitämää internetpalvelu Laidunpankkia, johon karjan- ja maanomistajat voivat ilmoittaa laidunkäyttöä varten vapaita maa-alueita, sekä vastaavasti karjaa, jota voi lainata laiduntamaan maa-alueita. Laidunpankki on MTK:n, Metsähallituksen, ja ProAgrian Härkää Sarvista- ja HevosAgro- sekä YmpäristöAgro- projektien yhteistyön tulos. Tavoitteena on edistää erilaisten luonnonlaitumien ylläpitoa ja siten luonnon monimuotoisuutta sekä kulttuurimaiseman avoimuutta. Lokakuussa 2014 Pudasjärven laidunpankissa oli kirjoilla kaksi lammastilallista, jotka tarjosivat lampaitaan laidunnustarkoitukseen. (ProAgria Etelä-Suomi 2013a, hakupäivä 23.10.2014) Vapaita laitumia oli tarjolla yksi kohde Livolla. (ProAgria Etelä-Suomi 2013b, hakupäivä 23.10.2014). 4 MAISEMANHOITOKOHTEITA Potentiaalisia maisemanhoitokohteita löytyy sekä inventointiraporteista että erilaisista suunnitelmista, mutta viljelijöiden, kylätoimijoiden ja muiden maisemanhoitoa edistävien tahojen kannattaa olla myös itse aktiivisia hoitokohteiden etsimisessä. Potentiaalisia hoitokohteita löytyy niin 1. Inventoiduista perinnebiotoopista, 2. Inventoimattomista perinnebiotoopeista, 3. Viljelemättömäksi jääneistä niittymäisistä alueista, kuin 4. Maatalousalueiden reunavyöhykkeistä ja saarekkeista. 4

Inventoidut perinnebiotoopit (1.) on esitelty Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat-julkaisussa (Vainio & Kekäläinen 1997 (toim.), 177). Näitä löydettiin Pudasjärveltä 41 kappaletta. Perinnebiotooppi on vanhan maatalouskäytön myötä ajan kuluessa muovautunut elinympäristö, jolta on tehty karja talvirehua tai jota käytetty laitumena. Niitä ei ole lannoitettu tai muokattu. Perinnebiotooppeja ovat mm. niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Kohteet ovat listattuna Taulukossa 1. Taulukossa on inventoituja perinnebiotooppeja sekä Iijoen keskijuoksulle tehdyn maisemanhoitosuunnitelman kohteita (Jussila, A. & Mahosenaho, T. 2010). Mahdollisesti ympäristökorvauksien vaatimukset täyttäviä kohteita löytyi noin 163 hehtaaria. Suurelle osalle kohteista sopisi hoitomuodoksi laidunnus. Suoniityt eivät sovellu laidunnukseen, joten niitä ei ole listattu taulukkoon. Jos kohde muodostuu vain osaksi suoniitystä, laidunnuskäyttö on mahdollista. Kohteiden nykytilasta ei ole tietoa, koska maastokäyntejä niille ei ole tehty. Osa taulukon kohteista voi olla jo hoidossa. Myös niittämällä hoidettavia alueita on esitelty taulukossa, koska myös niittokohteiden hoitoon voi saada ympäristökorvauksia. Perinnemaisemainventoinnissa ei varmastikaan löydetty kaikkia Pudasjärven perinnebiotooppeja, vaan esim. joenvarsiniittyjä on pinta-alallisesti varmasti selvästi enemmän. Näistä inventoimattomista perinnebiotoopeista (2. kohta yllä) on myös löydettävissä sopivia maisemanhoito- ja laidunkohteita (Taulukko 1). Viljelemättömäksi jääneitä niittymäisiä alueita (kohta 3. yllä) löytyy myös Pudasjärveltä runsaasti. Kunnassa on paljon käytöstä pois jääneitä peltoja, josta ainakin osa olisi otettavissa maisemalaidunnuskohteiksi. Pudasjärven maaseututoimen mukaan kunnassa on ollut enimmillään peltoa 8000 ha, mutta nykyisin enää n. 4000 ha (Hannu Nissi 27.8.2014). Osa on metsitetty ja osa metsittynyt itsestään pitkälle, mutta varmasti ainakin 1000 hehtaaria olisi kunnostettavissa maisemalaitumiksi. Peltokäytön loputtua kasvillisuus on usein kehittynyt luonnonniityksi ja alueet voisivat päästä maisemanhoitokohteiksi ympäristökorvausten piiriin. Vanhat perinnebiotoopit ovat usein pinta-alallisesti pieniä. Jotta lammasyrittäjä saisi kannattavuutta toiminnalleen, tulisi laidunta olla usein kymmeniä hehtaareja tilaa kohti. Esimerkiksi 200 lampaan tila tarvitsisi luonnonlaidunta arviolta 30-40 ha. Vanhoilta pelloilta kertyisi helposti pinta-alaa. Nämä alueet ovat usein myös kylämaiseman kannalta näkyvillä paikoilla, kuljetus ja valvonta on helppo järjestää ja ne voivat olla myös turvallisempia lampaille kuin esimerkiksi tulvaniityt ja saaret. Myös erilaisia peltojen ympärillä olevia reunavyöhykkeitä ja saarekkeita (kohta 4. yllä) voisi hyödyntää laidunmaina ja samalla parantaa kylämaisemaa. Koska potentiaalisten laidunkohteiden omistajat ja karjanpitäjät eivät useinkaan kohtaa, tarvittaisiin maisemalaidunnuksen edistämiseen edellä mainitun Laidunpankki-palvelun lisäksi aktiivista kehittämisotetta ja 5

mahdollisesti henkilöresurssiakin maisemanhoidon koordinointiin. Maisemanhoitoa ja lammastalouden edistämistä pidetään Pudasjärven kaupungin taholta kannatettavana ja tähän kiinnitetään huomiota alkaneen EU:n ohjelmakeuden hankkeita suunniteltaessa. Taulukko 1. Maisemanhoitosopimuksiin soveltuvia kohteita Pudasjärvellä KYLÄ KOHTEEN NIMI KOHTEEN LAATU PINTA-ALA/ ha HOITOMUOTO Aittojärven niitty ja Raivaus, niitto, Aittojärvi haka Keto, niitty 0,7 laidunnus Metsälaidun, haka, niitty, Ala-Siurua Ala-Siuruan Törmä tulvaniitty 1,8 Laidunnus Viljelemätön pelto kaupan Ervasti luona 0,45 Laidunnus/ niitto Hirvaskoski Mummulan laidun Pelto, tulvaniitty 1,2 Laidunnus Matinsalmen tulva- ja Niitto, raivaus, Jonku suoniityt Suoniitty, tulvaniitty, muu 15,2 laidunnus Luhanniitty Tulvaniitty, entinen pelto 18 Niitto, laidunnus Naisjärven Kollaja Hakulinranta Järvenrantaniitty, metsälaidun 3 Laidunnus Harvennus, Kollajan Pajuniemi Tulvaniitty 2,6 laidunnus Kollajan niitty Niitty, keto 0,6 Niitto Metsälaidun, suoniitty, haka, Harvennus, Kongasjärvi Päätalon metsälaidun entinen pelto 16 laidunnus Kouva Kuusikon metsälaidun Metsälaidun 1,6 Laidunnus Pudasjärven Raivaus, niitto, Hietajokisuu Tulvaniitty 6,3 laidunnus Mursunlammen Raivaus, niitto, Kurenalus saarten tulvaniityt Tulvaniitty 1,9 laidunnus Raivaus, niitto, Pudasjärven tulvaniityt Tulvaniitty 15,2 laidunnus Haukiojan suu- Kurjenlampi Tulvaniitty, entinen pelto, haka 4 Laidunnus/ niitto Lammaslaidunnus/ pensaikon raivaus, Kurki Kurjenkoski Tulvaniitty 2,4 niitto Kurjenlampi Tulvaniittysaaret 3,7 Raivaus, lammaslaidunnus/ niitto Säkkisen rantalaidun Tulvaniitty ja haka 1,8 Laidunnus Latva- Kouva Rytivaaran autiotila Niitty, keto, muu 1,5 Niitto 6

Livo Metsälaidun, niitty, tulvaniitty, muu Yliniitty Karjosaaren rantalaidun Tulvaniitty, haka 0,9 Laidunnus Karjosaaren länsipuolen metsälaidun Metsälaidun 5,4 Laidunnus 6,8 Raivaus, laidunnus Livo/Ala- Livo Väärälä Keto, entinen pelto, niitty, muu 0,9 Raivaus, niitto Naamanka Takalan niitty Keto, niitty 0,17 Niitto, laidunnus Takasaari Tulvaniitty 0,3 Lammaslaidunnus Parviainen Puironsaari Tulvaniitty 1,5 Lammaslaidunnus Pajalan niitty Kaskipelto 1,5 Raivaus, niitto Parviainen Niitty vanhassa pihapiirissä 1,2 Niitto, laidunnus Viljelemättömät pellot Niitto, laidunnus Puhos Huutoniemen laidun Laidun, suo- ja järvenrantaniitty 4 Laidunnus Rytinki Granlundin mulli- ja porohaka Haka 2 Laidunnus Sarajärvi Jukuanvaaran Ylitalon haka Haka 0,8 Laidunnus Alkuraivaus, Iijoen sillan kuve Niitty 1,5 laidunnus Sotka Katajaketo Niitto Vasikkasaari ja Kotiniemi Tulvaniitty, muu 1,5 Raivaus, niitto, (laidunnus) Pöllänjokisuiston Sotkajärvi tulvaniitty Tulvaniitty 30,4 Raivaus ja niitto Syötesuvannon Raivaus, niitto, Syöte tulvaniitty Tulvaniitty, suoniitty, niitty 2,3 (laidunnus) Toraslammen kämpän niitty Niitty, keto 0,24 Raivaus, niitto Tannila/ Aittojärvi? Säynäjäjärven niityt Niitty, suoniitty 1,9 Niitto, laidunnus Yli-Kurki Kellonlampi Tulvaniittysaaret 2 Laidunnus/ niitto Koko Pudasjärvi Koko Pudasjärvi Inventoimattomat perinnebiotoopit Viljelemättömät niittymäiset pellot, reunavyöhykkeet Laidunnus, niitto Laidunnus, niitto, raivaus 5 VILJELIJÄKYSELY JA SEN TULOKSET Kysely toteutettiin yhdessä Pudasjärven maataloustoimen kanssa. Kysely tuloksineen on liitteenä 1. Kysely lähetettiin kommentoitavaksi ennen viljelijöille lähettämistä myös lammasteurastamoyrittäjällä, koska kyselyssä oli teurastamotoimintaan liittyviä kysymyksiä. Viljelijäkysely toteutettiin osaksi sähköisesti, osaksi kirjallisena. Niille viljelijöille, joilla on sähköpostiosoite, Webropol-ohjelmistolla toteutettu kysely lähetettiin sähköpostiin 7

sisällytettynä linkkinä. Sähköpostin lähetti Pudasjärven maataloustoimen edustaja. Tätä kautta kysely meni noin sadalle viljelijälle. Niille 28:lle viljelijälle, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, kysely lähetettiin kirjeitse. Sähköiseen kyselyyn tuli vastauksia heti linkin lähettämisen jälkeen. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen vastanneita oli jo kuusi. Tämän jälkeen vastausinnostus väheni, ja lopulta kun kysely suljettiin 30.5., vastanneita oli 15. Viljelijöille lähetettiin sähköposti koskien kyselyä myös uudelleen, jolloin tuli kolme uutta vastausta, yksi tosin jo aiemmin vastanneelta. Tulokset ovat esitetty graafisesti liitteessä 1. Kirjeitse lähetettyyn kyselyyn vastasi lopulta kahdeksan viljelijää. Vastaukset kirjattiin Webropoliin, jotta kyselyohjelmasta saataisiin kaikki vastanneet kattava raportti. Yhteensä vastanneita oli 23. Tulosten perusteella suurin osa vastanneista oli kasvinviljelijöitä. Eläintilallisista suurin osa (6 kpl) oli lammastilallisia, johtuen ehkä kyselyn otsikoinnista. Toiminnan laajennusta harkitsi kuusi vastannutta. Uudeksi eläinlajiksi lampaan nimesi kaksi vastaajaa. Suurin osa vastanneista koki laidunalansa olevan riittävä, mutta kuudella olisi ollut tilausta lisälaitumille. Enemmistö kelpuuttaisi laidunalaksi myös muut kuin viljelypellot, mikä on maisemalaidunnuksen kannalta positiivinen asia. Kymmenen viljelijää haluaisi saada lisää laidunalaa, ja heistä neljän mielestä luonnonlaitumet soveltuisivat tähän tarkoitukseen. Lammasteurastamotoiminnan tulevaisuus vaikuttaa kyselynkin perusteella hyvältä. Noin puolet vastanneista viljelijöistä on hyödyntänyt teurastamon palveluja aiemmin, ja yhtä moni aikoo teurastuttaa karjaansa Nillan lammastuotteessa tulevaisuudessakin. Palvelu on siis koettu hyväksi. Pudasjärven viljelijöiden kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa esille nostettu toive teurastusmahdollisuudesta Pudasjärvellä on konkretisoitunut palvelun innokkaana käyttönä. Kaksi vastaajaa ilmoitti tarvitsevansa mahdollisesti karjan kuljetuspalvelua. Tässä voisi edistää poromiesten ja muiden viljelijöiden yhteistyötä. Porotilallisilla on eläintenkuljetuslupia ja tarvittavaa kalustoa. Neljä vastannutta ilmoitti omistavansa maa-alueita, joille toivoisi maisemalaidunnusta. Alueet olivat pääasiassa entisiä niittyalueita puro- ja jokivarsissa, sijainniltaan Livolla, Kollajalla ja Paukkerinharjussa. Myös entinen viljelypelto lähellä Pudasjärven keskustaa ilmoitettiin mahdolliseksi laidunalueeksi. Yksi lihakarjatilallinen aikoi itse tehdä laiduntaja- ja laidunilmoituksen Laidunpankkiin ilmoituksen. Yksi viljelijä toivoi, että hänen maaalueestaan tehtäisiin ilmoitus laidunpankkiin, toinen ilmoitti, että hänen lihakarjansa tulisi kirjata laiduntajiksi. Kaiken kaikkiaan laidunpankkiin kertyisi viisi uutta ilmoitusta, pääasiassa laiduntavista karjoista. 8

Potentiaalinen laiduntaja löytyy Sarajärven alueelta. Viljelijä on kiinnostunut laidunalueista 60 kilometrin säteelle Sarajärveltä. Hänen kuljetusmatkansa ulottuisi pitkälle Posion ja Ranuan kuntien eteläisiin osiin, Syötteen kansallispuistoon ja jopa Taivalkoskelle. Potentiaalisia laidunkohteita näillä alueilla olisi muun muassa Parviaisen kylän niityt, jotka on nostettu esille Iijoen keskijuoksun yleissuunnitelmassa. Pärjänsuolla tilallisella on puutetta laidunalasta, ja on valmis kuljettamaan karjaansa luonnon- ja peltolaitumille 40-50 kilometrin päässä oleville laitumille. Tälle laiduntajalle olisi mahdollista ottaa hoitoon esimerkiksi Aittojärvi-Kynkään kohteita, sekä Livojokivarren niittyalueita Sarajärveltä Pudasjärven keskustaan. Tässä tapauksessa kyselyn avulla löydettiin sekä laidunalue (Livon niitty) sekä sen mahdollinen laiduntaja. Laidunnustoimintaa voisi laajentaa tämän viljelijän toimesta myös Ranuan kunnan puolelle. Pudasjärven keskustasta ja viiden kilometrin etäisyydelle siitä löytyy laiduntaja. Esimerkiksi Iijoen varren niittyalueita voisi löytyä hänen karjalleen laidunmaiksi. Laidunalalle olisi tarvetta myös Livolla. On epävarmaa, löytyykö kilometrin kuljetusmatkan päästä laidunnuskohdetta. Paukkerinharjussa viljelijä tarvitsee karjalle laidunalaa, ja on valmis kuljettamaan karjaa 20 kilometrin säteellä. Tämä lammastilallinen voisi hoitaa Iijoen keskijuoksun kohteita Yli-Kurjesta Pudasjärven keskustaan saakka. Kurjen ja Yli-Kurjen kylillä onkin tulvaniittyalueita, joita tulisi hoitaa laiduntamalla. Puhoskylässä viljelijä olisi valmis viemään karjaa jopa 100 kilometrin päässä sijaitseville laidunalueille. Tämä etäisyys kattaa lähes koko Pudasjärven, ja myös osan Puolankaa, Utajärvea sekä Suomussalmea. Mahdollisia kohteita olisivat Iijoen keskijuoksun kohteet varsinkin Jurmun kylällä, jonne muut kyselyyn vastanneet tilalliset eivät olisi valmiita kuljettamaan karjaansa. Kollajan alueelle löytyi yksi laiduntaja. Kollajalla Iijoen rannalla on runsaasti laitumeksi soveltuvia niittyjä. 6 POHDINTA Viljelijäkyselyn pohjalta on hyvä lähteä saattamaan yhteen jo tiedossa olevia laidunalueita, sekä kyselyn myötä esiin tulleita tulevaisuuden maisemanlaiduntajia. Maiseman ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen innostaa muitakin maanomistajia antamaan maitaan laidunalueeksi. Aittojärvi-Kynkäällä tulevaisuudessa toteutettava maisemalaidunnus tulee olemaan hyvänä esimerkkinä muille kylille. Kyselyn myötä Laidunpankkiin tulee lisää 9

ilmoituksia. Tämän toivotaan aiheuttavan positiivisen kierteen, jossa edelliset ilmoitukset innostavat aina uusien tekemiseen, kun maisemaankin tulee muutosta. Useimmat maisemalaidunnuskohteet ovat melko pienialaisia, joten alueita kannattaisi keskittää yhdelle viljelijälle, joka laiduntaisi useampaa kohdetta samalla alueella. Pieniä kohteita yhdistämällä mahdollistetaan myös ympäristökorvausten saaminen. Myös eläinten hoito ja kuljetus olisi mahdollisimman helppoa ja kustannustehokasta. Myös vanhojen peltojen kunnostaminen maisemalaitumiksi parantaa mm. lampaanpidon kannattavuutta ja kohentaa myös kylien maisemaa. 10

LÄHTEET Kirjalliset lähteet ProAgria Oulu 2013. Raportti Tulevaisuuskeskustelut Pudasjärven maatilayrityksille 2011 2012. 14.1.2013. Koonnut Esko Viitala. Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim.) 1997. Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Pohjois-Pohjanmaa ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut /44. Oulu: Pohjois-Pohjanmaa ympäristökeskus. Elektroniset lähteet Jussila, A. & Mahosenaho, T. 2010. Bioenergian edelläkävijät- hankkeen maisemaselvitysosio. Pudasjärven- Taivalkosken Iijoen keskijuoksu. Bioenergian edelläkävijät -hanke 2008 2011, Metsäkeskus Pohjois- Pohjanmaa, ProAgria Oulu. Hakupäivä 6.2.2014. http://www.proagriaoulu.fi/files/bioenergiamaisema/be_iijoen_keskijuoksu_27.11.2011.pdf Maataloustilastot 2013. Kotieläinten määrät kunnittain keväällä 2013- excel-taulukko. Päivitetty 17.12.2013. Hakupäivä 7.2.2013. http://www.maataloustilastot.fi/kotielainten-lukumaara Nissi, H. Maataloussihteeri, Pudasjärven kaupunki. Re: Aittojärvi-Kynkään maataloudesta. Sähköpostiviesti. l1hehi00@students.oamk.fi. 12.2.2014 7:38 ProAgria Etelä-Suomi 2013a. Laidunpankki-karjailmoitus-Pudasjärvi. Hakupäivä 30.1.2014. http://laidunpankki.fi/laidunpankki/ilmoitus_tiedot.tmpl?id=2774;sivu_id=263 ProAgria Etelä-Suomi 2014b. Laidunpankki-laidunilmoitus-Pudasjärvi. Hakupäivä 30.1.2014. http://laidunpankki.fi/laidunpankki/index.tmpl Haastattelut Nissi, H. Maataloussihteeri, Oulunkaaren kuntayhtymä. Maatalouspalvelujen Pudasjärven toimipiste 10.2.2014. 11

LIITE 1: Viljelijäkyselyn tulokset 1. Tilasi on Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vastaajien määrä: 23 2. Onko sinulla kiinnostusta laajentaa toimintaa/ vaihtaa tuotantosuuntaa? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vastaajien määrä: 21 Avoimet vastaukset: mikä olisi mahdollinen uusi eläinlaji? - rinnalla pienimuotoisesti nautoja lihaksi, lampaat kuitenkin pääasiallinen - kyyttöjä lampaiden kaveriksi sekalaidunnukseen - lammas ja kanat - lammas 12

3. Onko sinulla riittävästi laidunalaa? Vastaajien määrä: 16 4. Millaiset maa-alat sopisivat karjasi laidunalaksi? Vastaajien määrä: 13 5. Onko sinulla ehkä tarvetta hankkia karjallesi lisälaidunta nyt tai tulevaisuudessa? Voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vastaajien määrä: 14 6. Mikä on maksimietäisyys, jonka olisit valmis kuljettamaan eläimiäsi? / Määrittele alue, jolle voit kuljettaa karjasi laiduntamaan. (tietyissä tapauksissa kuljetuslupa) Vastaajien määrä: 12-5km - 40-50km HUOM. kysymys 10: aion hyödyntää ainoastaan Nillan lammastuote oy teurastuspalvelua. - muutama kilometri - 20 km - 60 km - 20km tällintieltä - 100 km - 100 km. - nyt on laidun matkaa lehmillä lähes kilometri kauimmaisille pelloille ja hyvin onnistuu - 1km.Kovin kaukana olevia eläimiä ei ehdi käydä huoltamassa. - 10 km - kilometri 13

7. Tarvitsetko ehkä siinä tapauksessa eläinten kuljetuspalveluja? Vastaajien määrä: 14 8. Oletko hyödyntänyt Pudasjärven lähiteurastamon palveluja? (Nillan lammastuote Oy, puh. 040-7641990) Vastaajien määrä: 16 9. Aiotko hyödyntää em. teurastamon palveluja tulevaisuudessa? Vastaajien määrä: 14 10. Onko sinulla hallussasi tai tiedossa maisemanhoidolliseen laiduntamiseen sopivia alueita (umpeenkasvavia peltoja, niittyjä, hakamaita)? Jos on, määrittele sijainti ja kohteen yhteystiedot.vastaajien määrä: 22 Avoimet vastaukset: kyllä, sijainti ja tiedot - kellokangas pudasjärvellä - Tulvaniittyjä Kollajalla - Korpijokivarsi Tällintieltä Jongunjärveen - Livo Tammela 6:6 puronvarsi ym. 14

11. Haluatko ilmoittaa maa-alueesi laidunkäyttötarkoitukseen tai karjasi laiduntamaan Laidunpankkipalvelun avulla? Voit tehdä ilmoituksen itse osoitteessa www.laidunpankki.fi tai pyytää kyselyn tekijätahoa lisäämään sinut palveluun. Vastaajien määrä: 20 15