Z O N TA 1 2013 Johanna Ikäheimo Lappsetin sydän on aina Lapissa Paula Kankaanpää Arktinen tulevaisuus Rovaniemen piirikokous 13.-14.4. Hallittu kehitys tärkeintä DISTRICT 20
Valos ja Vedos Bronze and prints Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta 8.2.-15.9.2013 HOIDETTU SUU HERKEMPI HYMY Kun hampaat on hyvin hoidetut ja suu terve, on hymykin herkemmässä. hannele kylänpää: tyttönukke 2001 / kuva: Rauno träskelin muut näyttelyt: Pathway / Polku 22.2.-26.5. Ite lapissa 7.6.-29.9. Hammaslääkäri Anne-Maria Kärki Puh. 016 313950 Koskikatu 18 B 6, Rovaniemi www.plusterveys.fi Rovaniemen taidemuseo Rovaniemi Art Museum Lapinkävijäntie 4, 96100 Rovaniemi 016-322 2822, info@korundi.fi, www.korundi.fi Avoinna joka päivä 11-18 Pääsymaksu 8 / 3 / 5
ZONTA 1 2013 Tervehdykset 4-11 TOIMITUS Zonta 1/2013 Jäsenlehti/Medlemstidning/ Liikmeleht Julkaisija Zonta International Piiri 20 r.y. Rovaniemen Zonta-kerho Vastaava päätoimittaja Governor Marja Koivula Governor Marja Koivula Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Kerhon puheenjohtaja Hilkka Liikkanen Joulupukki Arktista osaamista 12-25 Lappsetin sydän aina Lapissa Hallittu kehitys tärkeintä Raiskausrikoksissa yllätyksiä Toivoa rintasyöpäpotilaille Metsä suojaa taiteilijaa Saamelaisarkistolle tutkija Lapin kamariorkesterin kevät Nykytaidetta Korundissa Zontat toimivat 26-40 Päätoimittaja Maarit Simoska Toimituskunta: Tarja Kotivuori Hilkka Liikkanen Pirkko Pirinen Maarit Simoska Graafinen suunnittelu ja taitto Sirpa Immonen Kansikuva: Enni Kotivuori Paino: Oy Fram Ab Painos: 1900 ISSN: 1235-9335 Kalla säilyttää toiveesi Läheisen poismeno on vaikea asia ja herättää monenlaisia tunteita. Kuitenkin hoidettavana on monia käytännön asioita, joista ensimmäisenä on hautaustoimistossa asiointi. Me autamme huolehtimalla hautausjärjestelyistä hienotunteisesti, Sinun suruasi kunnioittaen. Ota yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai tule käymään liikkeessämme. Olemme saavutettavissa silloin, kun Sinä tarvitset. Jonny Hyvönen ja Rauni Salo Hautauspalvelu Valtakatu Rovakatu 26, 19, 96200 96200 Rovaniemi p. 010 2710 300 (24h) www.kalla.fi p. 010 2710 info@kalla.fi 300 (24h) Avoinna ma-pe 9.30-17.00 www.kalla.fi info@kalla.fi Avoinna ma-pe 10-16
Governorin tervehdys Rovaniemen piirikokouksessa kurkistamme arktiseen tulevaisuuteen. Napapiirille matkustavien ja aluetta hyödyntävien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Väestönkasvu maapallolla, luonnonvarojen kysyntä, ilmastonmuutos ja uudet teknologiat muokkaavat tulevaisuuttamme. Nasa ja Euroopan avaruusjärjestö Esa kehittävät uusia satelliitteja napa-alueiden tutkimiseksi. Lyhyessä ajassa maailman näkemys arktisesta seudusta on muuttunut valloittamattomasta jääkentästä ennennäkemättömäksi kaupalliseksi mahdollisuudeksi. Rovaniemellä on toistaiseksi piirimme pohjoisin Zontakerho. Miten on vuonna 2050? Onko Rovaniemen kerho perustanut maailman ensimmäisen saamenkielisen Zontakerhon Utsjoelle? Onko meillä useita arktisia tutkimuskeskuksia ja ratayhteys jäämerelle? Todennäköistä on, että Lapissa työskentelee tulevaisuudessa joukko Amelia Earhart -stipendin saaneen Soile Kukkosen kaltaisia nuoria tiedenaisia. Hyvin koulutettuina naisina he ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia. Sellaisia Rovaniemen Zonta-kerhossa on jo nyt. Kerhon jäsen, rikosoikeuden professori Terttu Utriainen tunnetaan koko maassa naisiin kohdistuvan väkivallan esille tuomisesta ja rangaistusjärjestelmän ja laintulkinnan kritisoimisesta. Terttu on piirimme edustaja Naisjärjestöjen Keskusliitossa sekä Zonta Internationalin Advocacy Committeessa. Zonta International käynnisti vuodenvaihteessa kampanjan naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamiseksi, Zonta says NO! Rovaniemi on Tertun asiantuntemuksen vuoksi juuri oikea paikka tehdä päätöksiä tämän kampnajan osalta omassa piirissämme. Tavoitteena on, että ainakin kolmisenkymmentä kerhoamme osallistuisi tähän kampanjaan omin projektein. Rovaniemellä päätetään myös piirin uudesta projektista Tyttö numero 2013, jonka tavoitteena on paitsi tyttöjen syrjäytymisen, myös tyttöihin eri muodoissa kohdistuvan väkivallan ehkäisy. Kansainvälisistä avustuskohteistamme saamme ensi käden tietoa, kun kansainvälisen presidenttimme Lynn McKenzien kanssa Ruandan matkan tehnyt Pauliina Aukee raportoi meille pääkohteemme, Matyazon terveyskeskuksen tilanteesta. Talvikauden 2012-2013 yhteinen ponnistuksemme on ollut yksinäisten vanhusten Ystäväpiiritoiminnan jatkon turvaaminen. Rovaniemellä luovutamme keräämämme varat Vanhustyön Keskusliitolle. Kerhoissa on alueilla monipuolista aktiivista toimintaa. Kansainvälisenä järjestönä tarvitsemme osaavia jäseniä myös piiri- ja kansainväliselle tasolle. Mieti, nyt sinulla on mahdollisuus antaa aikaasi ja osaamistasi järjestömme tehtäviin laajemminkin tai löytyykö kerhostasi Zonta-sisar, jota voisit innostaa ja kannustaa ehdokkaaksi. Maailmassa on miljoonia tyttöjä ja naisia vailla ihmisoikeuksia. Me voimme lahjoittaa heille ihmisarvoisen elämän. Zonta says NO ja toimi. 4 Marja Koivula Governor Zonta International Piiri 20
Guvernörens hälsning I vårt distriktmöte i Rovaniemi bekantar v os med den Arktiska framtidenen. Antalet resenärer till polcirkeln ökar i antaler varje år, ocksä den kommersiella intresset ökar hela tiden. Befolkningstillväxt på jorden, efterfrågan på naturresurser, klimatförändringar och ny teknik omformar vår framtid. NASA och den europeiska rymdforskiningsorganisationed Esa utvekslar nya satelliter för forskingen av polarområdena. På kort tid har världens syn på de arktiska regionerna förändrats från en fjärran ödemark till en väldig kommersiell möjlighet. Zonta-klubben i Rovaniemi är tillsvidare den nordligaste i vårt distrikt. Hur är det i 2050? Har Rovaniemi klubben grundad världens första samiska Zonta klub i Utsjoki? Har vi ett antal forskningscentum samt en järnvägsförbindelse till Norra ishavet. I framtiden jobbar ett antal unga forskare som Soile Kukkonen, en Amelia Earhart stipendium mottagare i Lappland. Som välutbildade kvinnor har de ett stort samhälleligt inflytande. Sådanan kvinnor finns redan idag i Zonta klubben i Rovaniemi. Medlem i klubben, professor i juridik Terttu Utriainen är känd i hela landet för sitt arbete med kriminalisering av våldet mot kvinnor och för kritik mot det straffrättsliga systemet och tolkningen av lagen när det gäller våld mot kvinnor. Terttu är vårt distrikts representant i Kvinnoorganisationernas Centralförbund och i Zonta Internationalens Advocacy kommitté. Zonta International lanserade i årskiftet en kampanj för motarbetandet av våldet mot kvinnor, Zonta says NO! Rovaniemi är den rätta platsen att fatta beslut hur kampanjen skar förverkligas i vår egen distrikt. Syftet är att runt 30 Zonta klubbar inom vår distrikt deltar i kampanjen med egna projekter. I Rovaniemi kommer distriktet också besluta om ett nytt projekt, flicka nummer 2013, vars syfte är att förebygga marginalisering av flickor och skydda dem från våld. Vi får förstahandsinformation on våra internationella samarbetsprojekten från Pauliina Aukee, som besökt Rwanda med den internationella presidenten Lynn McKenzie. Pauliina kommer att berätta hur saker står till i hälsocentarlen i Matyazo, som är vårt viktigaste projekt. Under vintersäsongen 2012-2013 har vårt viktigaste mål varit att säkra den fortsatte verksamheten av vänkrestarbete för den åldrande. I Rovaniemi kommer vi att donera insamlade medel till Centralförbundet för äldre. Våra klubbar är mycket aktiva men som en internationell organisation, behöver vi också skickliga representanter i distriktets och internationell nivå. Tänk därför, om det är möjligt för dig att ge din tid och din expertis för bredare uppgifter inom Zonta-rörelsen. Eller kanske känner du en Zontasyster, som du kan uppmuntra att bli en kandidat? I världen finns det miljoner flickor och kvinnor utan mänskliga rättigheter. Vi kan donera dem ett anständigt liv. Zonta säger NEJ och agera. Marja Koivula Guvernör Zonta International District 20 Kuberneri tervitus Rovaniemi piirkonnakoosolekul vaatame otse Arktilisse tulevikku. Polaarjoonele suunduvate ja piirkonna vastu huvi tundvate inimeste arv kasvab aasta aastalt. Meie tulevikku kujundavad maailma rahvastiku kasv, loodusvarade kulutamine, ilmastikumuutused ja uute tehnoloogiate kasutuselevõtt. NASA ja Euroopa kosmoseorganisatsioon ESA arendavad polaarpiirkondade uurimiseks mõeldud uusi satelliite. Lühikese aja jooksul on maailma nägemus arktilisest piirkonnast kui vallutamatust jäisest avarusest muutunud visiooniks ennenägematutest majanduslikest võimalustest. Väärib märkimist, et Rovaniemis asub meie piirkonna põhjapoolseim Zonta-klubi. Millised oleme aastal 2050? Kas Rovaniemi klubi on asutanud maailma esimese saamikeelse klubi Utsjõele? Kas meil on mitmeid arktilisi uurimiskeskusi ja raudteeühendus Jäämerega? On täiesti võimalik, et tulevikus töötab Lapimaal terve rühm selliseid noori teadlasnaisi, kes meenutavad Amelia Erharti stipendiaati Soile Kukkoneni. Haritud naistena suudavad nad kujundada ühiskonda. Selliseid naisi on Rovaniemi Zonta-klubis juba nüüd. Tervel meie maal tuntakse meie klubi liiget, kriminaalõiguse professorit Terttu Utriainenit, kes on keskendunud naistevastase vägivalla päevavalgele toomisele, karistusseadustiku ja seaduste tõlgendamise kritiseerimisele. Terttu on meie piirkonna esindaja Naisorganisatsioonide Keskliidus ja Zonta International Advocacy Committees. Aastavahetusel käivitas Zonta International kampaania Zonta says NO! naistele osaks saava vägivalla vastu võitlemiseks. Tänu Terttu pädevusele on just Rovaniemi õige paik tegemaks vastavateemalisi otsuseid meie piirkonnas. Meie eesmärgiks on, et vähemalt kolmkümmend klubi võtaksid oma projektidega sellest kampaaniast osa. Rovaniemis on arutlusel ka piirkonna uus projekt Tyttö numero 2013 / Tüdruk number 2013, mille eesmärgiks pole pelgalt tüdrukute tõrjutusega tegelemine vaid ka tüdrukutele eri vormides osaks saava vägivalla ennetamine. Rahvusvaheliste abistamissihtkohtade olukorra kohta saame informatsiooni eelkõige otseallikaist. Näiteks zontade rahvusvahelise presidendi LynnMcKenziega käis Ruandas Pauliina Aukee ning ta andis meile ülevaate meie tähtsaima abistamissihtkoha, Matyazo tervisekeskuse olukorrast. 2012-2013 talveperioodil on meie ühiseks ponnistuseks olnud üksildastele vanuritele mõeldud Ystäväpiiri / Sõpraderingi jätkuva tegevuse tagamine. Rovaniemis oleme loovutanud kogutud varad vanuritega tegelevale Vanhustyön Keskusliittole. Nii klubides kui piirkonnas tegutsetakse aktiivselt. Rahvusvahelise organisatsioonina vajame pädevaid liikmeid, kes tegutseksid nii piirkonna- kui rahvusvahelisel tasemel. Mõtle hästi järele, kas ehk nüüd on just sinul võimalust panustada rohkem oma aega ja oskusi meie organisatsiooni edendamiseks, või leidub sinu klubis see zonta-õde, keda võiksid innustada ja kannustada kandideerima. Maailmas on miljoneid inimõigusteta tütarlapsi ja naisi. Me suudame kinkida neile inimväärse elu. Zonta says NO, ja see toimib! Marja Koivula Governor Zonta International Piiri 20 Zonta 1 2013 5
Rovaniemi on Suomen arktinen keskus Rovaniemi on kasvava Lapin pääkaupunki, joka voimakkaasti profiloituu arktisuuteen sekä pohjoisuuteen. Pohjoiset alueet ovat globaalisti ja Euroopan tasolla vahvasti lisäämässä rooliaan niin taloudellisessa kuin logistisessa mielessä. Tämä mahdollistaa Rovaniemelle tulevaisuudessa hyvän kehittymisen perustan. Rovaniemi on virkeä hallinnollinen ja kaupallinen yliopistokaupunki. Vahvasti kehittyvän elinkeinoelämän moottorina toimii kansainvälinen matkailu ja voimakkaasti kasvava kaivosteollisuus alihankinta ja palvelutarpeineen. Kaupan palvelujen kysyntä näkyy tänä päivänä erityisesti venäläismatkailijoiden kasvussa. Rovaniemestä on muodostunut monipuolinen ja laadukas palvelukaupunki napapiirin tuntumaan. Rovaniemi on kaupunki, jossa luonto on aina lähellä. Puhdas luonto sekä elämisen laatu ja turvallisuus on keskeisessä osassa kaupungin strategioissa. Ounas- ja Kemijoki Suomen suurimpina virtoina antavat kaupungille erityisesti kesäaikana ominaisen leiman. Ounasvaaran alueelle sijoittuneet urheilun, 6 liikunnan ja matkailun infrastruktuurit muodostavat valtavan kehittymis- ja kasvumahdollisuuden koko kaupungille. Voikin hyvällä syyllä sanoa Rovaniemen muodostuneen yhdeksi koko Suomen urheilun ja liikunnan keskuspaikaksi. Viime kuukausina Rovaniemi on matkailullisesti saanut hyvää arvostusta maailmalta. CNN arvioi marraskuussa 2012 Rovaniemen maailman jouluisimmaksi matkailukohteeksi. Maailmalle laajasti levittäytyvä matkailualan ammattilehti Lonely Planet arvioi syksyllä Rovaniemen Euroopan jouluisimmaksi matkakohteeksi ja nyt tammikuussa maailman toiseksi parhaaksi perhekohteeksi. Näiltä pohjilta Rovaniemen kiinnostavuus on kovasti kasvussa. Toivotan Zonta-järjestön Rovaniemen piirikokouksen osallistujille antoisia kokouspäiviä Rovaniemellä, Suomen arktisessa keskuksessa! Esko Lotvonen kaupunginjohtaja
Rovaniemi är Finlands arktiska center Rovaniemi är Lapplands växande huvudstad, som profilerar sig starkt med den arktiska och med norr till lika. De norra delarna kloten stärker sin roll i såväl ekonomiskt och logistiskt sett. Detta gör en god grund för Rovaniemi att utveckla i framtiden. Rovaniemi är livlig universitetsstad med starka knytningar till det administrativa och kommersiella. Drivkraften bakom starkt utvecklande ekonomin är internationell turism och en snabbt växande gruvnäring med många underleverantörer och servicebehov. Specieltt växande turism från Ryssland medför växande handel. Rovaniemi har blivit en mångsidig och högkvalitativ servicestad nära polcirkeln. Rovaniemi är en stad där naturen är alltid nära. Ren natur, liksom livskvalitet och säkerhet är en viktig del av stadens strategier. Ounas-älv och Kemi-älv de största flodarna i Finland - ger staden speciellt under sommarmånaderna karakteristiska stämpel. Ounasvaara med sin infrastruktur för idrott, fysisk aktivitet och turism har enorma möjligheter till utveckling för hela staden. Det kan mycket väl sägas att Rovaniemi har vuxit till en av de viktigaste orten för idrott och fysisk aktivitet. Under de senaste månaderna har Rovaniemi fått mycket beröm för sin turism. CNN uppskattade i november 2012 Rovaniemi son den bästa julturistmål i världen. Resebranschen facktidningen Lonely Planet utvärderade Rovaniemi som den bästäa julturistmål i världen och litet senare som världens näst bästa resmål för familjer. Rovaniemis rykte växer som resemål blir bättre och bättre. Jag önskar alla deltagare i Zonta-mötet givande mötesdagar i Rovaniemi, Finlands Arktiska center! Esko Lotvonen borgmästare Rovaniemi is the Arctic Centre of Finland Rovaniemi is the growing capital of Lapland with a distinct arctic and northern profile. The northern regions are strongly increasing their role both economically and logistically in Europe and globally. This enables Rovaniemi to have a good basis for development in the future. Rovaniemi is a lively university town, as well as an administrative and commercial centre. The engines of the strongly developing economy are international tourism and the vigorously growing mining industry with its subcontracting and service needs. The demand for commercial services is particularly visible today in the increasing numbers of Russian tourists. Rovaniemi has become a town providing diverse and high-quality services close to the Arctic Circle. Rovaniemi is a town where nature is always near. Clean nature and the quality and safety of living are central in town strategies. Finland s biggest streams, the Ounasjoki and Kemijoki rivers, give a special characteristic to the town especially in summer. The infrastructure of sports, physical activity and tourism located in the Ounasvaara hill provides an enormous opportunity for the development and growth of the entire town. With good reason, one can state that Rovaniemi has become one of the central locations for Finnish sports and physical activity. In recent months, Rovaniemi has received great appraisal for its tourism in the world. In November 2012, CNN rated Rovaniemi as the most Christmassy travel destination in the world. Last autumn, the Lonely Planet travel magazine with its wide international distribution, rated Rovaniemi the top winter travel destination in Europe and, later this January, the second best family holiday destination in the world. These ratings show an ever increasing interest in Rovaniemi. I wish all the participants of the Zonta International District Conference rewarding conference days here in Rovaniemi, the arctic centre of Finland. Esko Lotvonen Mayor Zonta 1 2013 7
Piirikokous Rovaniemellä Suomen pohjoisimmalla Zontakerholla on ilo toivottaa vieraansa tervetulleeksi Rovaniemelle, 60 000 asukkaan Joulupukin kotikaupunkiin Napapiirille. Pohjoisen sijaintimme mukaisesti piirikokouksen aiheeksi muodostui Arktinen tulevaisuus ja tietysti alueemme haasteet ja mahdollisuudet naisten näkökulmasta. Lapin kahdeksan vuodenaikaa muodostavat erityisen toimintaympäristön palvelutuotannolle sekä matkailulle, jotka ovat merkittävimpiä työllistäjiä Lapissa kuntatyöpaikkojen lisäksi. Nämä alat työllistävät myös nimenomaan naisia. Rovaniemi toimii eräänlaisena Lapin pääkaupunkina vanhan hallintokeskustaustansa perusteella. Toisaalta Rovaniemi on ollut kaupan keskus kahden suuren joen risteyksessä. Rovaniemen markkinat ovat varmasti kaikille tuttu käsite rillumarei-kulttuurin kautta. Edelleen Rovaniemellä tehdään viimehetken tankkaukset enne Tunturi-Lappiin nousemista. Lapin kahdeksan vuodenaikaa voidaan kuvata seuraavasti: Vuosi alkaa pakkaskaamoksella, kylmillä ja pimeillä pulverilumipäivillä. Tätä seuraa hankikantokevät, jolloin yllättävän kirkas valo houkuttelee ihmiset ulos päivisin, mutta kylmyys taas vällyjen alle öisin. Elämme rakastumisen aikaa. Jäidenlähtökeväällä porot vasovat pälville ja luonto työntää ensimmäiset vihreät versonsa lumelta vapautuville mättäille. Seuraa vaaleanvihreä keskiyönaurinko kesä. Hyttyset inisevät korvissa, eivätkä turistit saa unta aurinkoisessa kesäyössä. Horsman kukkiessa alkaa sadonkorjuu kesä. Herkät ihmiset vaistoavat tulevan talven, kuten taidemaalari Reidar Särestöniemi aikoinaan kuvasi. Ruska ei ole Lapissa pitkäkestoinen vuodenaika, mutta sitäkin komeampi. Lokakuulle tultaessa saattaa sataa jo ensilumi lehdettömille oksille. Poroilla on rykimäaika. Kulvakkolauhoilla lumi sulaa ja luonto on ikävän tummaa. On mustan lumen talvi. Rykineet hirvaat, kulvakot, ovat väsyneitä ja niin alkavat olla monet ihmisetkin. Joulukaamoksen aikaan sytytetään kynttilät jäälyhtyihin ja kotien pöydille. Valkean joulun odotus alkaa aikaisin, sillä kaamoksessa aurinkoa ei juuri näy mutta tunnelmalliset jouluvalot tuovat rauhallista hämyään talven pimeyteen. Tällainen on perinteinen lappilainen vuodenkierto. Mutta onko se sitä tulevaisuudessa? Ilmastonmuutoksen vaikutus ylettyy moniin muihinkin asioihin, kuin luonnon oloihin. Elinkeinorakenteiden pitää sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, myös ilmastosta riippumattomiin uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, teollisuuden ja kaivostoiminnan kehittymiseen, luonnonsuojeluun, naapurimaiden ratkaisuihin ja liikenneverkkoihin. Väestöpohjan muutos vaikuttaa myös naisvaltaisille aloille kouluissa sekä hoitotyössä. Millainen on siis arktinen tulevaisuutemme tällä muutosten aikakaudella? Rovaniemen piirikokous järjestetään kulttuuritalo Korundissa. Kulttuurikeskus valmistui vanhaan postiautovarikkoon jäidenlähtökeväänä 2011 ja se sai nimensä Lapistakin löytyvän korukivilajin mukaan, jota myös Lapin tähdeksi kutsutaan. Talossa pitävät kotiaan Rovaniemen taidemuseo ja Lapin kamariorkesteri. Hienolla akustiikalla varustettu Korundi-Sali toimii kokoustilana ja ohjelman lomassa voi tutustua kansainväliseen nykytaidenäyttelyyn Pathway Polku, Vuoropuhelu pohjoisuudesta. Retkipäivänä, teemamme mukaisesti, tutustutaan Arktikumiin, taloon, joka sisältää Lapin maakuntamuseon sekä Lapin yliopiston Arktisen tiedekeskuksen toimitilat ja näyttelyt. Tapaamme siis Rovaniemellä hankikantokeväällä, rakastumisten vuodenaikana. Hilkka Liikkanen Rovaniemen Zonta-kerhon puheenjohtaja 8
Distriktsmöte i Rovaniemi Finlands nordligaste Zonta klubben har nöjet att välkomna gäster i Rovaniemi, jultomtens hemstad med 60 000 andra invånare. Det nordliga läget gav naturligtvis uphov till temat Framtiden för Arktis sett från kvinnornas synvinkel. Lappland åtta årstider bildar omgivningen för servicenäringar och turism, som den kommunala sektors är de viktigaste arbetsgivarna i Lappland. Dessa sektorer sysselsätter många kvinnor. Rovaniemi är den huvudstaden för Lappland tack vare gamla administrativa anor. Å andra sidan Rovaniemi har varit ett centrum för handel där två stora floder möts. Rovaniemi marknader är säkert ett bekant begrepp med sin rillumareikultur och staden är fortfarande det sista tankstället innan resanden tar sig till Lapplands vida odemarker. Lapplands åtta årstider kan beskrivas enligt följande: År börjar med frostiga, kalla och mörka dagar med ren pulversnö. Detta följs av dagar, då en förvånansvärt starkt ljus lockar människor ut under dagen men jagar de in under de kalla nätter. Då är det dags att bli förälskad. Vid islossningen kalvar renar på de första fläckar av bar mark och natur skjuter ut de första gröna väster. Sen kommer den ljusgröna midsommartiden. Myggor inar i öronen och turisterna har det svårt att sova. Skördetiden börjar när rallarrosen blommar i juni. Känsliga människor känner den kommande vintern, som målaren Reidar Särestöniemi skildrat i sina målningar. Den färgrika hösten är kort, men desto mer imponerande. I oktober kan den första snön falla på avlövade grenar. Renar har brunst. Snötäcket kan smälta och naturen har en otäck mörk färg. Det är den svarta vinters tid. Renar och också många människor känner sig trötta. Under den mörka polarnatter vid jul tändes ljusen både inne och ute. Alla väntar på den snövita julen, ty polarnattens sol har föga kraft och julbelysningen ger en vacker skymning. Så rullar den traditionella samiska årstiderna. Men hur är det i framtiden? Klimatförändringen påverkar allt, också naturaförhållandena. Näringslivet måste anpassa sig till de förändrade villkor, industrins och gruvdriftens utveckling, miljöskyddkrav samt granländernasa beslut och transportnät. Ändringen påverkar också kvinnodominerade områden, liksom skolor och vårdsektorn. Hur ser vår arktisk framtid ut under denna tid av förändringar? Rovaniemi distriktsmötet hölls kulturhuset Korundi. Den gamla posbilsdepån ombyggdes till ett kulturhus 2011 och fick sitt namn efter den dyrbara stenen korundi. I huset håller hem Rovaniemis konstmuseum och Lapplands kammarorkester. Korundi-salen med sin fin akustik fungerar som ett mötesrum och under paus kan mötesdeltagare bekanta sig med en internationell samtidskonstutställning Pathway - en dialog om norr. Under utflyktsdagen bösöker vi Arktikum, där Lapplands landskapsmuseum och Laplands universitet med sin Arctic Science Centre har sina lokaler och utställningar. Vi träffas i Rovaniemi i april, när solen strålar som klarast. Hilkka Liikkanen ordförande för Zonta klubben i Rovaniemi Zonta International District Conference in Rovaniemi Finland's northernmost Zonta Club is pleased to welcome its guests to Rovaniemi, to Santa Claus's home town of 60 000 people at the Arctic Circle. Appropriate to our northern location, the theme of our District Conference is "the Arctic Future" and naturally our region's challenges and opportunities from the perspective of women. The eight seasons of Lapland form a particular work environment for service industry and tourism which, besides the local government jobs, are the most significant employers in Lapland. These sectors also employ especially women. Rovaniemi serves as Lapland's capital due to its history as the regional administrative centre. Moreover, Rovaniemi has for long been a commercial centre because of its location at the confluence of the two great rivers. The Rovaniemi market is certainly familiar to all because of its "rillumarei" culture. Even today, Rovaniemi continues to be the place for the last "fill-up" before the trip continues further north to Fell Lapland. The eight seasons of Lapland can be described as follows: The year begins with the cold and dark days of powder snow. It is followed by the spring of snow crust, when the surprisingly bright light tempts people outside during the day but the coldness forces them beneath the covers at night. This is the time of falling in love. In the spring of thawing ice, reindeer calve on patches of snow-free ground, and nature pushes its first green shoots through to the snow-free tussocks. What follows is the light green summer of the midnight sun. The mosquitoes whine in the ear, and the tourists fail to sleep in the sunny summer night. The summer of the harvest begins with the blooming willowherb. Sensitive people sense the oncoming winter, as the artist Reidar Särestöniemi portrayed it. The ruska time with its autumn colours is not a long-lasting season in Lapland but all the more spectacular. With the arrival of October, the first snow may fall on leafless branches. The breeding season for the reindeer begins. The snow may melt and nature is gloomy. It is the winter of black snow. The reindeer bulls are tired, and many people are also beginning to feel the same. In the darkness of kaamos time, the candles are lit in the ice lanterns and on the tabletops at home. The wait for the white Christmas begins early because the sun is barely seen during the dark season. The welcoming Christmas lights bring their peaceful glow into the winter's darkness. This is the traditional annual cycle in Lapland. But will it exist in the future? The effects of the climate change reach beyond the environmental concerns. The economic structures have to adapt to changing circumstances, new challenges and opportunities unrelated to climate, the development of industry and mining, the conservation of nature, the decisions made by our neighbouring countries, and traffic networks. The population shift also affects the sectors of education, and nursing and healthcare with their predominantly female workforce. What will our arctic future look like in this era of changes? The Rovaniemi conference takes place in the Korundi House of Culture. The Korundi building was completed in an old postbus depot during the spring of thawing ice in 2011. It derives its name from the mineral corundum found in Lapland, also known as the star of Lapland. The building is the home of the Rovaniemi Art Museum and the Lapland Chamber Orchestra. The Korundi concert hall with its fine acoustics is our conference venue. During the programme breaks, we can visit the international exhibition of contemporary art, Pathway - Polku: The Dialogue on Northern Issues. On our excursion day, appropriate for our theme, we will visit Arktikum, the building which houses the exhibitions and offices of the Provincial Museum of Lapland and the Arctic Centre at the University of Lapland. We shall meet, then, in Rovaniemi in the spring of snow crust, the season of falling in love. Hilkka Liikkanen President of the Zonta Club of Rovaniemi Zonta 1 2013 9
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Helppoa ja joustavaa pankkiasiointia Koskipa asiasi lainoja tai vaikkapa sijoittamista, sinua palvelee konttorissamme oman tiimisi asiantuntija, joka on perehtynyt juuri sinun asiaasi. Voit varata ajan vaikka normaalien aukioloaikojen ulkopuolelta. Rovaniemen konttori: Rovakatu 23, 96200 ROVANIEMI Asiakaspalvelu 0200 2580 ma pe 8 18 (pvm/mpm) Lapin kamariorkesterin levyt Myynnissä Korundi -kaupassa tai Leena Tiitinen p. 040-7789405 Marketta Melakari p. 040-5736812 Kulttuuritalo Korundi, Lapinkävijäntie 4, 96100 Rovaniemi MahtuukO Metsä laatikkoon? Ota selvää! Tiedekeskus Pilkkeessä Rovaniemellä tutustutaan pohjoisten metsien kestävään käyttöön. Ajetaan motolla, kokeillaan eksymistä ja löydetään puu jäätelöstä, puruku mista ja huonekaluista. Met sässä piilee uskomattomia asioita ja puu voi tulla vastaan odottamat to massa paikassa. 10 näe Metsä Puilta Ounasjoentie 6, Rovaniemi Puh. 0205 64 7820 info@tiedekeskuspilke.fi www.tiedekeskuspilke.fi
Rakkaat Ystävät, Minulle on suuri ilo ja kunnia saada toivottaa Teidät tervetulleeksi kokoukseenne Rovaniemelle. Erityistä iloa tunnen, kun tiedän, että Teitä tulee tänne suuri joukko hengenheimolaisiani, tärkeistä asioista samoin ajattelevia ja tuntevia ihmisiä. Ei ole pitkä aika siitä, kun luonani Napapiirillä kävi ulkomainen toimittaja, joka keskustelumme päätteeksi kysyi minulta, mitä minä toivoisin lahjaksi maailmalta. En tarvinnut miettimisaikaa, kun vastasin toivovani, että lasten asiat saataisiin kuntoon. Hänen kysyessään tarkennusta tähän ei ihan pieneen toiveeseeni, kerroin huoleni lasten oikeudesta oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Kynä ja paperi eivät maksa paljon. Tämänkin ongelman suhteen olen optimistinen. Teen sen asian eteen töitä jatkuvasti eri tavoin. Ja olen toiveikas, koska minulla on hyviä kavereita ja apulaisia tässäkin ponnistelussa. Eräänä tonttujoukkona Te, Rakkaat Zontat. Tämän kerroin toimittajallekin. Meillä on paljon sarkoja kynnettävänä tässäkin pellossa, mutta yhdessä asiat menevät eteenpäin. Minä haluan kiittää Teitä kaikkia siitä suurenmoisesta työstä, jota te olette vuosien ja vuosikymmenten saatossa tehneet monien hyvien asioiden eteen. Vielä kerran, olkaa lämpimästi tervetulleita Rovaniemelle. Keep up the good work! Rakkain terveisin, Zonta 1 2013 11
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JOHANNA IKÄHEIMO: Lappsetin sydän on aina Lapissa - Rovaniemellä on pohjoisen puun ja leikin ehdoton osaaminen. Meillä on oksia maailmalla, mutta Lappsetin sydän ja sielu ovat Lapissa aina, Johanna Ikäheimo painottaa. Lappset on Johanna Ikäheimon Antero-isän jo vuonna 1970 perustama leikkipaikkavälineitä valmistava yritys. Idea puisista ja kehittävistä leikkivälineistä on vienyt pitkälle. Tällä hetkellä Lappset Group työllistää nelisensataa ihmistä, sen liikevaihto on vuonna 2012 yli 55 miljoonaa, ja pääosa liikevaihdosta tulee kotimaan ulkopuolelta. - Uskon, että arktisuus ja pohjoisuus näkyvät meidän filosofiassa ja arvoissa, jopa asenteissa ja muotoilussa. Se menee läpi kaikissa yhtiön toimissa, hän sanoo. Johanna Ikäheimo ei nuorempana haaveillut tulevansa perheyritykseen töihin. Lapin yliopistossa 12 suoritettujen hallintotieteiden opintojen jälkeen hän lähti Rovaniemeltä, eikä aikonut aivan heti tulla takaisin. - Ei tämä ollut valinta. Se olisi nuorelle ollut liian helppo ratkaisu, eikä kukaan nuori halua tehdä sellaisia valintoja ja jäädä perheyritykseen. Sitten isä soitti ja kysyi, tuletko yhtiön palvelukseen. Hän antoi vaihtoehdoiksi nyt tai heti ja vastasin, että heti. Ja nyt olen todella tyytyväinen, että tulin, Johanna Ikäheimo kertoo. Roolit erotettava Johanna Ikäheimo tuli 30-vuotiaana aluksi vastaamaan Lappsetin henkilöstöasioista. 12-vuotiaasta tehtaalla siivoojana, ruohonleikkaajana ja juoksutyttönä toimineelle talo oli tuttu. Hallituksessa hän oli perehtynyt äänettömänä hallituksen jäsenenä
myös omistamiseen. - Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Nyt olen hallituksen puheenjohtajana, ja hallituksen puheenjohtajana en ole operatiivisessa toimessa. Roolien erottaminen on haastavin asia, hän miettii. Johanna Ikäheimon mielestä yhtiön kotipaikalla Rovaniemellä on paljon vahvuuksia. Kun päätuotanto ja kolmisensataa työntekijää on Rovaniemellä, se vaatii myös hyviä suhteita paikallisiin oppilaitoksiin. Moni työharjoittelija niin Lapin ammattiopistosta kuin Rovaniemen ammattikorkeakoulusta tai Lapin yliopistosta on saanut myöhemmin työpaikan Lappsetilta. - Meillä on hieno, sitoutunut henkilökunta. Jos tarvitaan tiettyjä erikoisosaajia, esimerkiksi maisema-arkkitehti tai jonkin erityisalan insinööri, niitä on vaikea saada, mutta niin on muualla Suomessakin. Johanna Ikäheimo ei voisi kuvitellakaan, että Lappsetin pääpaikka olisi jossakin muualla kuin Lapissa ja Rovaniemellä. - Ei koskaan. Pääkonttori on varmasti niin kauan kuin tällä sukupolvella henki pihisee täällä pohjoisessa. Lappset Group hakee kasvua kuten monet muutkin yritykset idästä. Sen lisäksi Johanna Ikäheimo luottaa siihen, että Euroopassa kysyntää riittää erilaisille aktiviteettipuistoille. - Olemme lähteneet uusille alueille eli tuotteemme eivät enää ole suunnattu vain lapsille, vaan myös nuorille, aikuisille ja senioreille nollasta satavuotiaille. Monille asiakkaille on merkitystä sillä, että tulemme Rovaniemeltä ja Lapista, siihen liittyy eksotiikkaa, ja se erottaa meidät muista. Myös yhteistyö peliyhtiö Rovion kanssa on tuonut markkinoille suositut Angry Birds-aktiiviteettipuistot, joita rakennetaan eri puolille maailmaa. Johtaminen tiimityötä Johanna Ikäheimo on palkittu monilla tunnustuksilla, kuten Vuoden liikemies-tittelillä viime vuonna. Hänen mielestään johtaminen ei ole sarja yksilösuorituksia, vaan se kertoo, kuinka hieno yritys Lappset on. - Jossakin analyysissa on sanottu, että hitaat, heikot ja epärehelliset eivät pysy vauhdissani mukana. Teen asioita isolla pensselillä eli en jaksa miettiä pieniä yksityiskohtia, se on muiden vahvuus. En visioi yksinäni, vaan tulevaisuus tehdään yhdessä. Hallituksen puheenjohtajalla ei ole tyypillistä työpäivää. Kun puolet ajasta kuluu matkustamiseen, loppuaika on hyödynnettävä tarkkaan. - Jos olen Rovaniemellä, tulen mahdollisimman aikaisin tänne konttorille. Tapaan paljon ihmisiä. Avokonttori on siinä mielessä hyvä, että pyrin aistimaan, mitä täällä tapahtuu. Omaa työhuonetta minulla ei ole lainkaan. Johanna Ikäheimo ei osallistu Rovaniemellä esimerkiksi elinkeinoelämään liittyvien yhdistysten tai Rovaniemen Kehityksen toimintaan. Työnjako yhtiön toimitusjohtajan Juha Laakkosen kanssa on selvä: Laakkonen hoitaa Rovaniemen ja maakunnan, Johanna Ikäheimo laajemmat kuviot. Uni takaa jaksamisen Hallituksen puheenjohtajan työpäivät maailmalla ovat pitkiä, mutta yhdestä asiasta hän ei tinki: nukkumisesta. - Nukun paljon, jopa lentokoneessa. Liikun 3-5 kertaa viikossa, lähden lenkille muutaman kerran viikossa aamuviideltä, silloin ei kukaan voi sanoa, ettei siihen ole aikaa. Lisäksi nautin hyvästä ruuasta ja siihen joskus viinilasillisesta, mutta nukkuminen on tärkeintä. Johanna Ikäheimo on ylpeä yrityksenä saavutuksista. Taloudellinen taantuma ei ole vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon, sillä intoa ja hulluutta riittää laajasssa Lappset-perheessä eri puolilla maailmaa. Ikäheimo tietää myös sen, että hyvää leikkipaikkaa ei synny ilman kannustavaa työyhteisöä. - Tämä on niin käsittämättömän hienoa touhua, että itse en haluaisi aivan heti pois. Voi olla, että sitten kun olen yli 80-vuotias, minut viedään rollaattorilla talosta ulos. Jos saat työksesi kehittää ihmisille välineitä, jotka tuottavat iloa, eiväthän asiat voisi sen paremmin olla. Ja seuraavalle sukupolvelle Johanna Ikäheimo haluaa jättää vahvan, entistä kansainvälisemmän Lappsetin, jonka juuret ovat tiukasti Lapin maaperässä. - Ja epäilijöille voin sanoa, että katsokaa meitä: tulemme Napapiiriltä ja meillä on vientiä 50 maahan. Tehkää sama perässä! Teksti: Maarit Simoska Kuva: Lappset Group Oy Zonta 1 2013 13
Arktisen keskuksen tehtäväkenttä on laaja. Arktisten kysymysten asiantuntijalaitos on keskittynyt globaalimuutoksiin, kestävään kehitykseen sekä ihmisoikeuksiin sekä ympäristökysymyksiin. - Arktista tutkimustietoa on yhä liian vähän, jotta päätöksentekoa voitaisiin perustaa riittävälle tiedolle. Arktisen asiantuntemusta pitäisi lisätä kaikilla tasoilla. Lappi on aluetta, jossa infrastruktuuri, matkailu, kaivokset ja erilaiset energiatuotantomuodot ovat kehittyneet muutamassa vuosikymmenessä. Paula Kankaanpään mukaan sama kehitys laajenee muuallekin. - Arktisen alueen ihmiset eivät halua, että kaikki museoidaan. Silti alueen alkuperäinen kulttuuri ja luonto pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon. Paula Kankaanpää muistuttaa, kuinka Suomen kehitys agraariyhteiskunnasta nykypäiviin on ollut menestystarina. - Silti Suomi ei ole tuhonnut ympäristöään ja kulttuuriaan. Nyt arktinen alue liittyy Suomen tavoin globaaliin maailmaan. ARKTISEN KESKUKSEN JOHTAJA PAULA KANKAANPÄÄ: Hallittu kehitys tärkeintä - Arktisen alueen vauraus lisääntyy nopeasti ja ympäristöongelmat nousevat esille kuten tiheämmin asutuilla alueilla. Teen töitä sen eteen, että me osaisimme hallinnoida kestävää kehitystä ja kasvua mahdollisimman hyvin, Paula Kankaanpää miettii. Paula Kankaanpää on johtanut Lapin yliopiston Arktista keskusta vuodesta 2000 alkaen. Suomen ensimmäinen luonnonmaantieteestä väitellyt nainen on huolissaan arktisen alueen hallitsemattomasta kehityksestä. Väärät ratkaisut voivat olla kohtalokkaita. - Miten voimme varmistaa arktisen alueen kestävän ja oikeudenmukaisuuden kehityksen, hyvinvoinnin, ympäristönsuojelun ja sopeutumisen ilmastonmuutokseen paikallisella tasolla ja kansainvälisenä yhteistyönä, hän kysyy. Paula Kankaanpää ei pelkää, että arktiset luonnonvarat joutuvat riistotalouden hyödynnettäviksi. - Kaikki arktisen alueen maat ovat korkean tietotaidon ja korkeakulttuurin maita, joten en usko, että riisto on mahdollista. Kysymys on kuitenkin, kuinka asiat hallinnoidaan. Hallinnointi onkin Paula Kankaanpään mielestä haastavaa. - Kun puhutaan luonnonsuojelusta, luonnontilaisen ympäristön säilymisestä ja taloudesta syntyy aina ristiriitoja. Arktisen keskuksen tehtävä on nostaa asioita esille. Yksikään investointiprojekti, kuten kaivos, ei ole täydellinen, hän arvioi. Arktisen alueen yhdeksi pääkysymykseksi on noussut, miten tutkimustieto ja paikallisen tason tietämys saadaan parhaimmalla mahdollisella tavalla päätöksentekijöiden ja yritysten käyttöön. - Kun kansalaisten tieto ja tietämys lisääntyvät, he vaativat päätöksenteolta kestävää kehitystä. Päättäjät tarvitsevat lisää tietoa ja se voisi tuoda tutkimukselle lisää resursseja. Myös tämä on Arktisen keskuksen tavoite. Tällä hetkellä monista isoista hankkeista tehdään päätöksiä puutteellisen tiedon varassa. Arktisten 14
alueiden maankäyttö ja ympäristö koskettavat kaikkia. Paula Kankaanpää on harmissaan siitä, että usein isoilla hankkeilla, kuten kaivoksilla, on kiire. - Yhteiskunnan pitäisi varata resursseja ja aikaa, kun kysymyksessä ovat arktisen alueen hankkeet. Tietoa ei ole vielä kaikesta. Olosuhteet ovat erilaiset kuin muualla ja niihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Paula Kankaanpään mielestä kestävä kehitys on jatkuva paini. Sanat mainitaan nykyisin esimerkiksi kaikkien puolueiden ohjelmissa, mutta päätöksenteossa asia unohtuu. - Kun poliittisia päätöksiä tehdään, aika loppuu usein kesken. Tiukat aikataulut eivät ehdi ottaa kestävää kehitystä huomioon. Aina ei mietitä, miten talouden kasvusta saadut hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti ja miten alueen asukkaisiin ja elinympäristöön kohdistuvat haitat minimoidaan, hän pohtii. Teksti: Maarit Simoska Kuva: Arto Liiti Natural Arbutin Päivävoide, 50 ml Natural Arbutin Yövoide, 50 ml Natural Arbutin Seerumi, 30 ml Natural Arbutin Hoitogeeli, 14 ml Zonta 1 2013 15
Mikä raiskausrikoksissa yllätti? Kun aloin tutkia seksuaalirikoksia, yksi ystävistäni kysyi, miksi en valinnut jotain hauskempaa aihetta - esimerkiksi naistentansseja. Raiskausten tutkimista ei voi kuvata hauskaksi, mutta mielenkiintoista se oli. Heti aluksi minua kiinnostivat lakipykälien lisäksi todelliset tapaukset. Niitähän löytyi sadoittain mielentilatutkimuksista ja tuomioistuinten päätöksistä. Monet asiat yllättivät, kuten tekojen törkeysasteiden laaja-alaisuus, uhrien moninaisuus sekä väkivallan brutaalisuus ja mielikuvituksellisuus. Törkeimmissä tapauksissa raiskaukset päättyivät uhrin kuolemaan. Väkivallan käytössä mielikuvituksella ei ollut rajoja. Ravintolailtojen jälkeisissä deittiraiskauksissa väkivalta saattoi olla lievää. Uhri oli kylläkin selvästi ilmaissut, ettei hän seksiä halua. Uhreiksi saattoi valikoitua tuttuja ja tuntemattomia, perheen jäseniä ja ulkopuolisia, nuoria ja vanhoja. Nuorimmat olivat pieniä lapsia ja vanhimmat vanhuksia. Lasten hyväksikäyttäjistä suurin osa ei lääketieteellisesti määriteltynä ollut lainkaan pedofiilejä, vaan ihan tavallisia heteroseksuaaleja. Kansainväliset tuomioistuimet ovat laajentaneet raiskausproblematiikan tätäkin laajemmalle. Raiskauksia on käytetty sotilaallisissa konflikteissa paitsi omienjoukkojen palkitsemiseen myös vihollisen nöyryyttämiseen ja tuhoamiseen. Raskaus voi siten olla myös kidutusta, rikos ihmisyyttä vastaan, sotarikos tai jopa kansanmurha. Kaikki tämä täytyi saada yhteen pakettiin ja saatiinkin, kun kirjani Raiskaus rikosoikeudellisena ongelmana ilmestyi. Kirjan toinen, uudistettu painos julkaistiin alkuvuonna 2013. Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori Lapin yliopisto 16
Zonta 1 2013 17
Toivoa myös huonon ennusteen rintasyöpäpotilaille Noin joka 9. nainen Suomessa sairastuu rintasyöpään jossain vaiheessa elämäänsä. Vaikkakin rintasyövän ennuste on parannut, edelleen osa potilaista menehtyy tautiinsa nopeasti. Nämä huonon ennusteen taudit ovat usein ns. kolmoisnegatiivisia kasvaimia. Näiden kasvainten solujen pinnalla ei ole reseptoreja, joihin nykyiset hormoni- tai täsmälääkkeet voisivat sitoutua ja näin hidastaa sen kasvua tai jopa tuhota kasvaimen. Lapin keskussairaalan patologian osastolla on tutkittu näitä kolmoisnegatiivisia rintasyöpäkasvaimia vuodesta 2007 lähtien yhdessä Rovaniemellä syntyneen, Yhdysvaltoihin muuttaneet lääkäri Katri Selanderin kanssa. Nykyisin Selander on solubiologian dosentti, toimii apulaisprofessorina Birminghamin yliopistossa Alabamassa. Tutkimustulokset ovat nyt lupaavia. Huonon ennusteen kolmoisnegatiivisesta kasvaimista on löytynyt piirteitä, joihin hoitoa voitaisiin kohdistaa ja näin parantaa potilaiden ennustetta. Tutkimusten mukaan rintasyöpäsolut ilmentävät elimistön omaa sisäsyntyisen puolustusjärjestelmän valkuaisainetta lyhenteeltään TLR9. Se tunnistaa bakteeri- ja virusperäistä sekä ihmisen omaa solukuoleman yhteydessä vapautuvaa DNA:ta. Tämä tunnistus johtaa normaalissa kudoksessa immuunipuolustuksen nopeaan aktivointiin, mikrobien häätöön sekä infektoituneiden solujen tuhoon. Tämä TLR9:n ilmentyminen on tutkimuksiemme tärkeä ennustetekijä kolmoisnegatiivisissa rintasyövässä. TLR9:n ilmentymisen puute rintasyöpäkudoksesta on yhteydessä erittäin huonoon ennusteeseen: vähän TLR9-valkuaisainetta sisältävän kasvaimen omaavista 40 % kuoli viiden vuoden kuluessa diagnoosista, kun taas paljon TLR9-valkuaisainetta sisältävän kasvaimen omaavista naisista 90 % eli ilman kasvaintaudin merkkejä yli 10 vuotta kestäneen seurannan aikana. Miksi tuumorin TLR9:n ilmentymisen puute johtaa kolmoisnegatiivista rintasyöpää sairastavien naisten huonoon hoitovasteeseen ja nopeaan menehtymiseen? Tämän selvittämiseksi kehitimme korkean ja matalan TLR9:n kolmoisnegatiivisen rintasyövän > Fluoresoivalla merkkiaineella leimattu, kuolleista rintasyöpäsoluista eristetty DNA (vihreä) päätyy nopeasti elävien rintasyöpäsolujen (punainen) sisälle sen jälkeen, kun DNA on lisätty solujen elatusaineeseen. Tumat näkyvät kuvassa sinisinä. tautimallin. Sen avulla pääsimme olettamukseen, että TLR9-välitteinen reaktio johtaa syövänvastaisen immuniteetin aktivointiin, jäännössyöpäsolujen tuhoutumiseen ja parempaan hoitovasteeseen, jopa täydelliseen parantumiseen. (Kuva 1). Oletustamme tukevat tuoreet tutkimustulokset maailmalta. Niissä solusalpaajien vaikutukset eivät selity ainoastaan syöpäsolujen kuolemalla, vaan tämän solukuolemassa vapautunut DNA:n päätyy syöpäsolun sisälle (Kuva 2) ja aiheuttaa syövänvastaisen immuniteetin aktivoinnilla. Tämä immuniteetti näyttää välittyvän ennakkotuloksiemme perusteella TLR9-valkuaisaineen kautta. Jatkossa on selvitettävä, onko näin myös rintasyöpäpotilaiden kudosnäytteissä. Jos näin on, TLR9- tutkimus ohjaisi kolmosnegatiivisessa kasvaimissa ennustearviota ja jatkossa auttaisi hoidonvalinnassa. Toiseksi jo käytössä olevien immunologisten syöpälääkkeitä olisi perustelua testata matalan TLR9:n kolmoisnegatiivisilla rintasyöpäpotilailla. Kolmanneksi kannattaisi ryhtyä etsimään syöpäsolujen TLR9:n ilmentymistä lisääviä pienimolekyylisiä yhdisteitä tehostamaan solunsalpaajahoitoja. Näin nyt vaikeasti hoidettaville, kolmoisnegatiivisille kasvaimille olisi tarjolla kenties jopa parantavaa hoitoa. Katri Vuopala Ylilääkäri, patologia Lapin keskussairaala 18
Onnistunut asuntokauppa tuntuu suunnilleen tältä. Tule myymäläämme tai ota yhteys kiinteistomaailma.fi/kotikaynti Ota yhteys asuntomyymäläämme Kukaan ei välitä niin kuin me. Rovaniemen Kodit Oy LKV, Rovakatu 16, Puhelin 016-425 0055 Zonta 1 2013 19
Uskontojen pyörteissä Naisten ja tyttöjen sosiaaliseen asemaan vaikuttavat monet tekijät. Eräs merkittävimmistä on uskonto, joka ympäri maapallon määrittelee naisten ja tyttöjen elämää kehdosta hautaan. Uskontojen merkitys ei ole kadonnut 2000-luvulla, pikemminkin päinvastoin. Maallistunut Pohjois- Eurooppa on poikkeus maailmassa, jossa uskonnolliset yhteisöt, tavat ja säännökset ovat yhä edelleen tiukasti ihmisten elämässä mukana. Uskonnolliset yhteisöt ovat paradoksaalisia. Yhtäältä ne tuovat turvallisuutta, vakautta ja jatkuvuutta ihmisten elämään. Toisaalta uskonnolliset yhteisöt voivat olla jäsenilleen myös epätasa-arvoisuutta, ahdistusta ja epävarmuutta tuottavia. Vaikka uskonnolliset vaatimukset koskettavat yleensä molempia sukupuolia, monissa uskonnollisissa yhteisöissä nimenomaan naiset ja tytöt toimivat uskonnon näkyvinä merkkeinä. Näiden merkkien kautta määrittyvät yhteisön ja ulkopuolisen maailman sekä oikean ja väärän rajat. Lasten synnyttämiseen liittyvät asiat ovat liki poikkeuksetta tarkkojen määräysten aluetta useimmissa uskonnollisissa yhteisöissä. Lisäksi naisten ja tyttöjen pukeutuminen, käytös ja mahdollinen ehostautuminen ovat usein uskonnollisten yhteisöjen kiinnostuksen kohteena. Eräänä ääripäänä uskonnon merkkinä olemisesta on tyttöjen ympärileikkaukset, jotka ovat edelleen monissa kulttuureissa ymmärretty uskonnollisena velvoitteena. Usein naisiin kohdistuvat määräykset ja normit nähdään naisia alistavina. Asia on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi. Monet naiset haluavat toimia täsmällisesti uskonnon määräysten mukaisesti ja saavat siitä iloa jokapäiväiseen elämäänsä. Toisaalta vaikkapa joillekin musliminaisille hunnun käyttäminen julkisuudessa saattaa olla hyvinkin voimaannuttava asia. Erilaiset naisiin tai lapsiin kohdistuvat uskonnolliset määräykset ovat harvoin pelkästään kielteisiä. On vaikea ulkoapäin arvioida naisten ja tyttöjen asemaa esimerkiksi muslimiyhteisöjen tai vaikkapa vanhoillislestadiolaisuuden sisällä. Naisten ja tyttöjen aseman ymmärtäminen uskonnollisissa liikkeissä vaatiikin sensitiivisyyttä. Tarvitaan myös herkkyyttä kuulla naisten ja lasten oma ääni. Sensitiivisyys uskonnollisia liikkeitä kohtaan ei kuitenkaan tarkoita silmien ummistamista selviltä ongelmilta. Uskonto ei voi olla peite suoralle tai epäsuoralle väkivallalle. Aini Linjakumpu Kirjoittaja toimii politiikantutkijana Lapin yliopistossa. Hän on tutustunut Zontan Rovaniemen kerhon toimintaan ja on harkitsemassa jäsenyyttä. Kuva: Arto Liiti 20