Riista metsätalouden metsänhoito-ohjeissa Riistapäivät 23.1.2013 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsätalous
Metsähallituksen alueet 1/3 Suomea Metsämaat talouskäytön piirissä 3.6 milj. ha Kitu- ja joutomaat 1.4 milj. hehtaaria (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueet, erämaa-alueet ja muut käytön ulkopuolella olevat alueet 4.2 milj. hehtaaria Vesialueet 3.4 milj. hehtaaria Kaikkiaan 12.6 milj. hehtaaria Metsänomistus Suomessa Valtio (Metsähallitus) Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat 2
Metsähallitus metsästäjän silmin 100 000 metsästyslupaa vuonna 2012 Metsästys enimmäkseen talouskäytössä olevissa metsissä Lupatulot riistan hyväksi, esim. elinympäristöjen ennallistamiseen Lupa-alueet jakaantuneet tasaisesti valtion metsäalueille Laajat metsästysmahdollisuudet myös maata omistamattomille kansalaisille Puuntuotannon vaatimukset jatkuvat korkeina yhteensovittamisen haaste! 3
Riistanhoito monimuotoisuuden hoito? Riistanhoito on monimuotoisuuden hoitoa Monimuotoisuuden hoito on riistanhoitoa Keskustelu ajoittain erkaantuu miksi? Luonnonsuojelu Luonnonvarojen käyttö 4
Metsän- ja riistanhoidon yhteiset tavoitteet Metsänhoidon tavoitteita puuntuotannon lisäksi monimuotoisuuden ja monikäytön edistäminen Metsälaki Kansallinen metsäohjelma Ekosysteemipalvelut nouseva trendi Riistan elinmahdollisuuksien edistäminen konkreettinen esimerkki ekosysteemipalveluiden turvaamisesta käytännössä Riistan huomioiminen osa Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopasta 2011 5
Metsätalouden ympäristöoppaan 2011 riistanhoitolinjaukset Päähuomio metsäkanalintujen elinympäristöissä 1. Taimikoiden monipuolistaminen 2. Kasvatusmetsien soveltuvuuden parantaminen 3. Varvuston turvaaminen 4. Avainympäristöjen turvaaminen ja lisääminen Tavoitteena hallittu hoitamattomuus Metsänhoitoammattilaisten keskuudessa tunteita herättävä käsite 6
Kriittisiä työvaiheita Raivaus ennen päätehakkuuta päätehakkuun jälkeen Taimikonhoito Harvennushakkuu Millainen hoitamattomuus on vielä hallittua? 7
Alikasvoskuusta sisältävä säästöpuuryhmä toimii myös riistatiheikkönä (kuva Timo Eskola)
Avainympäristöjen säästäminen ja lisääminen Suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet parhaita poikueympäristöjä Myös korvet avainympäristöjä Avainympäristöt usein vaikeita ja vähäarvoisia puunkorjuukohteita, joten säästäminen helppoa 10
Metson soidinpaikan käsittely Soidinpaikka = 250 metrin säteellä soidinkeskuksesta Päätehakkuuvaiheen soidinkeskus pääsääntöisesti käsittelemättä Kasvatusmetsän soitimilla normaali harvennus Soidinpaikalla uudistusalan koko enintään 1,0 ha ja keskileveys enintään 50 m Tavoitenäkyvyys maan tasolla 20-70 m Osa ensiharvennuksista aikaisemmin Tavoiterunkoluku viimeisen harvennushakkuun jälkeen 400 800 runkoa/ha Mäntyä suositaan, myös kuusta ja haapaa 11
Metson soidinalueiden säilymisen seuranta Paikkatietojärjestelmän metso-analyysityökalun avulla varmistetaan, että soidinpaikka ja -alue säilyvät riittävän puustoisina Nuoressa metsässä kasvatushakkuu ja jopa sen aikaistaminen useimmiten parantaa paikan soidinkelpoisuutta Soidinpaikalla ei saa hakata Etelä-Suomessa 15.3. 20.5. ja Pohjois-Suomessa 1.4. 20.5. Seurantatulokset osoittavat toimien onnistuneen hyvin 12
Riekon elinympäristöjen ennallistaminen Kokemukset riekkosoiden ennallistamisesta talousmetsien alueilla hyvin rohkaisevia Suunnittelun, kunnostusojituksen sekä puunkorjuun ja -kuljetuksen yhteydessä Ennallistamiskohteiden käyttö kunnostusojitusalueen pintavalutuskenttänä Kuva: Timo Eskola 13
Haasteita riistanhoidon ja metsänhoidon yhdistämisessä Riistanhoidon edistäminen metsänhoidossa on ajoin haasteellista Puuntuotannon tulostavoitteet kasvussa Perinteiset toimintamallit muuttuvat hitaasti Riistaystävällisen metsänhoidon laadussa suuria alueellisia ja kohdekohtaisia vaihteluita Tilannetta kehitetään edelleen seurannan ja lisäkoulutuksen avulla. 14
www.metsa.fi antti.otsamo@metsa.fi 15