YMPÄRISTÖ- KASVATUS WWF Naturewatch A Koulussa
Tervetuloa tutkimaan koulua WWF:n Naturewatch -verkoston kanssa! Naturewatch Koulussa -tehtävät ovat avuksi, kun haluatte tutkia koulunne toimintaa kestävän kehityksen näkökulmasta. Materiaalipaketin avulla voitte selvittää niin lajittelun toimivuutta kuin koulun viihtyisyyttäkin. Tehtävät on suunniteltu alakoululaisille. Materiaalia voi käyttää kokonaisuutena mutta jos haluatte keskittyä vain muutamaan aihepiiriin, tehtävät toimivat myös itsenäisinä tutkimuslomakkeina. Tähdellä merkityistä tehtävistä toivomme teidän palauttavan tuloksia WWF:n käyttöön. WWF kiittää Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskusta sekä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuraa yhteistyöstä tehtävien laatimisessa. ähtekää siis tutkimaan ja oppimaan kouluympäristöstä yhdessä WWF:n kanssa! Kuvitukset: Noora Kaunisto
Tutkimuslomakkeiden sisältö: Tunnetko koulusi? 4 Oma koulu, paras koulu 6 Historian siipien havinaa 7 Viihtyisä koulu 9 Hiljaisuutta etsimässä 11 Vaikuttamalla vipinää kouluun 12 Veden säästöä vai tuhlausta? 13 Sähköisiä tutkimuksia 14 Meneekö lämpö harakoille? 15 Ruualla on merkitystä 17 Paperinkulutus tutkimuksen kohteena 19 Jätettä ja uusiomateriaalia 20 Siisti koulu, mukava koulu 21 iikkeellä lähellä koulua 22 Saastetta ilmassa 23 Koulun ympäristötesti 24 Koulutarina Tiibetistä 25 Kysymyksiä koulutarinan pohjalta 26 Koostelomake tutkimuksista 27 IITE: Ruudukko Saastetta ilmassa -tehtävään
Tunnetko koulusi? 1. Koulun nimi ja missä se sijaitsee: Koulun lempinimet? (Jos lempinimiä ei vielä ole olemassa, keksikää joku!) 2.* Tarkkailkaa koulurakennusta välitunnin aikana ja vastatkaa sen jälkeen seuraaviin kysymyksiin. Voitte joutua etsimään vastausta esimerkiksi koulun internetsivulta tai kysymällä vaikkapa kouluisännältä. Koulumme on iso keskikokoinen pieni Kuinka monta luokkahuonetta koulussa on? Mitä muita tiloja koulussa on? Koettakaa arvioida, kuinka vanha koulurakennus on. Mistä voisitte tarkistaa, arvioitteko oikein? Onko koulu mielestänne nykyaikainen vai vanhanaikainen? Miksi?
Tunnetko koulusi? Mistä rakennusmateriaaleista koulu on tehty? Mistä koulurakennuksen ominaisuudesta pidätte eniten? 3.* Koulu on työ- ja oppimispaikka monelle. Kuinka monta oppilasta koulussa on? Minkä eri ammattien edustajia koulurakennuksessa on töissä? Tiesittekö? uonnon monimuotoisuutta koulun piha-alueella voitte arvioida Naturewatch kaupunkiluonnossa -materiaaliin kuuluvan pihan monimuotoisuusmittarin avulla.
Oma koulu, paras koulu 4.* Mikä on koulunne oma juttu, jota muilla kouluilla ei ole? Mikä on mielestänne mukavinta tässä koulussa? Onko koulussanne hyvä henki? Miksi on tai miksi ei ole? 5. Mikä yhdistää koulussanne eri luokka-asteiden oppilaita? Keksikää ainakin kolme yhdistävää asiaa: 1. 2. 3. 6. Keneltä kaikilta voitte kysyä apua, jos koulussa tulee eteen ongelmia? Piirtäkää koulullenne tunnuslogo tai lippu, joka kuvaa koulua parhaiten. Hyvä tunnus on yksikertainen, myönteinen ja tuo esille parhaat puolet edustamastaan asiasta.
Historian siipien havinaa 7. Haastatelkaa opettajaa, rehtoria tai pitkään alueella asunutta henkilöä koulun historiasta. Sopikaa haastattelusta etukäteen. Voitte esittää kysymyksiä myös sähköpostitse. Kysykää esimerkiksi seuraavia asioita: Milloin koulu on perustettu? Kuka koulun on suunnitellut? Onko koulurakennus aina toiminut kouluna? Mistä koulun nimi tulee? Mitä tapoja tai perinteitä koululla on? Miten koulu on muuttunut historiansa aikana? Jos koulu on varsin uusi, sen historiassa ei ehkä ole paljon kerrottavaa. Voitte sen sijaan kysyä esimerkiksi siitä, mitä alueella oli ennen koulun rakentamista. Tilaa muistiinpanoille: isätietoja voitte etsiä koulun internetsivuilta ja kirjastosta.
Historian siipien havinaa Tarvikkeet: iso paperi ja tussit. 8. Koulun historia viidellä uutisotsikolla a) Tutustuttuanne koulunne menneisyyteen haastattelun sekä mahdollisten muiden tutkimusten avulla, miettikää kiinnostavimpia käännekohtia koulun historiassa. Valitkaa viisi tapahtumaa ja muotoilkaa niistä uutisotsikot esimerkiksi seuraavasti: Kukkamäen poikakoulu perustetaan 1878 Kukkamäen poikakoulu muuttuu Kukkamäen yhteiskouluksi 1924 Kukkamäen yhteiskoulun koripallojoukkue voittaa seitsemän Suomen mestaruutta peräkkäin 1947 1954 Kukkamäen yhteiskoulu muuttaa Kaalilaaksoon 1975 Kukkamäen yhteiskouluun perustetaan musiikkiluokka 2003 Koulumme historiassa kiinnostavia tapahtumia: 1. 2. 3. 4. 5. b) Piirtäkää isolle paperille aikajana siten, että koulun perustaminen on janan toisessa päässä ja nykyhetki keskivaiheilla. Sijoittakaa valitsemanne merkkitapahtumat aikajanalle ja kirjoittakaa otsikot kunkin vuosiluvun kohdalle. c) Jatkakaa aikajanaa 30 vuotta eteenpäin ja pohtikaa, mitä koululla voisi tapahtua tulevaisuudessa. Keksikää yksi tapahtuma 10 vuoden kuluttua, toinen 20 vuoden ja kolmas 30 vuoden kuluttua. Merkitkää myös nämä aikajanalle.
Viihtyisä koulu 9.* Tutkikaa koulua sisältä ja ulkoa. Mitä viihtyisyyttä lisääviä asioita löydätte? Sisällä: iloisia värejä hymyileviä ihmisiä viherkasveja mukavia oleskelupaikkoja akvaario tai muita eläimiä taidetta esillä riittävästi tilaa tavaroiden säilyttämiseen valoisia paikkoja hiljaisia paikkoja mukavat näkymät ikkunoista välipalatarjoilua ruokalassa muuta, mitä? Pihalla: puita kukkivia kasveja koulupuutarha tilaa välituntileikeille lainattavia pelivälineitä välitunneille kiipeilytelineitä oppilaiden tekemiä taideteoksia tilaa olla ja kävellä istumapaikkoja mukavia maisemia rauhallisia paikkoja muuta, mitä? Mitä viihtyisyyttä vähentäviä asioita koulussa on? Sisällä: sotkuisuutta tylsät värit rikkinäisiä kalusteita pienet ikkunat ahtaita paikkoja epäsiistit vessat kova melu riiteleviä ihmisiä muuta, mitä? Pihalla: roskia maassa töhrittyjä seiniä ei mitään tekemistä suuri parkkipaikka pelottavia paikkoja vilkasliikenteinen tie likaisia roskiksia kova melu muuta, mitä? askekaa rastit yhteen. Viihtyisyyttä lisääviä asioita kpl. Viihtyisyyttä vähentäviä asioita kpl.
Viihtyisä koulu 10.* Minkä epäviihtyisän kohdan haluaisitte korjata koulussa? 11. Yhteenveto: Piirtäkää naama, joka kuvaa omaa viihtymistänne koulussa. Tiesittekö? Voitte laatia viihtyisyysselvityksen tuloksista pienen tekstin ja ehdotuksen, minkä asian haluaisitte korjata viihtyisämmäksi. Ottakaa selville, milloin on seuraava opettajien kokous ja pyytäkää saada esittää ehdotuksenne siellä.
Hiljaisuutta etsimässä 12.* Tutkikaa melutasoa eri osissa koulualuetta. Pitäkää silmät kiinni ja kuunnelkaa ääniä minuutin ajan kussakin tutkimuspaikassa. Rastittakaa taulukkoon havaintojanne vastaava vaihtoehto siten, että 1 on hiirenhiljaista, 5 korviin sattuu ja muut vaihtoehdot siltä väliltä. Voitte mitata melun määrää myös desibelimittarilla, jos koululla on sellainen. Paikka Kellonaika 1 2 3 4 5 Mitattu desibelimäärä tarkkailuhetkellä (jos mukana on mittari) uokkahuone tunnin aikana Koulun käytävä Ruokala ruoka-aikaan Vessa Koulun piha Johtopäätöksenne tutkimuksesta: Onko koulussa hiljaisia paikkoja? 13. Oletko itse kokenut melua häiritseväksi? Milloin ja miksi? 14. Mitä eläimiä ihmisen tuottama melu voisi häiritä? Tiesittekö? Jatkuva melussa oleminen voi vaikuttaa ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Jokainen kokee kuitenkin melun eri tavoin: se mikä on yhdelle häiritsevää, ei haittaa toista laisinkaan.
Vaikuttamalla vipinää kouluun Koulussa työskennellään yhdessä ja yhteisten pelisääntöjen mukaan. Jotta työskentely sujuisi ja olisi mukavaa, kaikilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin. 15.* Mihin seuraavista asioista voitte itse vaikuttaa koulussa? Kyllä Ei koulun viihtyisyys istumajärjestys luokassa tuotetun jätteen määrä käytetyn sähkön määrä lukujärjestys opetusmenetelmät arvosanat koulun säännöt kiusaaminen Mihin näistä haluaisitte vaikuttaa enemmän? 16. Selvittäkää, tuntevatko oppilaat koulun säännöt. Suorittakaa kysely vaikkapa koulun ruokalassa ja kysykää yhdeltä oppilaalta joka pöydässä seuraavat kysymykset: Mitä koulun sääntöjä osaat mainita? Minkä uuden säännön haluaisit ottaa käyttöön? Oppilas 1 2 3 4 5 6 7 Kuinka monta koulun sääntöä osasi mainita? Mitä uusia sääntöjä oppilaat haluaisivat ottaa käyttöön? 17. Miten pitäisi toimia, jos haluaisitte lisätä koulun sääntöihin mukaan yhden oppilaiden ehdottamista? Kenelle asiaa pitäisi ehdottaa? Kuka päättäisi uuden säännön hyväksymisestä?
Veden säästöä vai tuhlausta? 18. Mihin kaikkeen koulussa käytetään: - lämmintä vettä? - kylmää vettä? 19. Tehkää vesitutkimusretki muutamaan koulun vessaan. - Onko vessoissa liiketunnistimella varustetut vesihanat? - askekaa turhaan valuvat vesihanat. Niitä oli kpl. - Tutkikaa vuotavatko vessanpöntöt. öysimme kpl vuotavia pönttöjä. - Onko vessanpöntöissä painikkeet pienelle ja isolle hädälle? 20.* Selvittäkää seuraavat asiat internetin avulla tai kysymällä vaikkapa kouluisännältä. - Mistä vesi tulee koululle? - Mihin jätevesi menee koulun viemäreistä? - Koulussamme käytetään vettä vuodessa eli per henkilö päivässä. 21.* Mitä toimia koulussa on jo tehty veden säästämiseksi? Mitä voisitte vielä tehdä toisin, jotta vettä kuluisi vähemmän? Tiesittekö? Suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 155 l päivässä.vettä käytetään peseytymiseen (60 l), vessan huuhteluun (40 l) keittiövedeksi (35 l) ja pyykinpesuun (20 l). Suomalaiset kuluttavat vettä myös muualla maailmassa, sillä käyttämämme ravinnon ja tavaroiden tuotantoon kuluu suuria määriä vettä ja tästä osa tapahtuu muualla kuin Suomessa.
Sähköisiä tutkimuksia 22. uokkahuone Mitä erilaisia sähköllä toimivia laitteita oppitunnin aikana käytetään? Mitkä laitteista on mahdollista asettaa tunnin aikana valmiustilaan sähkönkulutuksen vähentämiseksi? Mitä ongelmia oppitunnilla seuraa, jos tulee sähkökatko? 23. askekaa, montako sellaista huonetta tai muuta tilaa koulusta löydätte, joissa palaa valo mutta ei ole yhtään ihmistä sisällä. öysimme tilaa, joissa paloi turhaan valo. Onko vessoissa valokatkaisijat, joista kävijä voi laittaa valot pois lähtiessään? Sammutetaanko tietokoneet välitunneiksi? 24.* Selvittäkää seuraavat asiat esimerkiksi kouluisännältä, opettajalta tai koulusihteeriltä: Koulun sähkönkulutus vuodessa on kwh. Koska koulussa on oppilasta ja opettajaa, sähköä käytetään vuodessa kwh per henkilö. Mistä sähkö tulee koululle? Käytetäänkö koulussa vihreää sähköä eli uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä? 25.* Mitä tapoja koulussanne on käytössä sähkön säästämiseksi? Tiesittekö? Ikkunat ja lamput kannattaa pitää puhtaina, jotta energiaa säästyy. Mitä puhtaammat ikkunat ovat, sitä enemmän luonnonvaloa pääsee luokkiin. ika ja pöly loisteputkissa vähentävät lamppujen tehoa.
Meneekö lämpö harakoille? 26. Mikä on lämpötila koulun sisällä ja ulkona tutkimusajankohtana? ämpötila ulkona: C ämpötila sisällä: lattiantasossa C ja kasvojen korkeudella C 27. Selvittäkää, onko lämmön karkaaminen estetty luokassa ja ulko-ovilla. Kyllä Ei Onko ikkunoissa verhot, jotka voi sulkea kylminä aikoina? Ovatko ikkunat tiiviit? (Kokeilkaa kädellä, tuntuuko ilmavirtaa ikkunanpuitteen alta.) Onko lämpöpatterit sijoitettu muualle kuin ikkunoiden alle? Onko huonekalut sijoitettu niin, että ne eivät estä lämmönkulkua pattereista? Onko ikkunoissa erilliset pienet ikkunat tuuletusta varten? Menevätkö koulun ulko-ovet tiiviisti kiinni? (Kokeilkaa.) Onko kaikilla ulko-ovilla lämmönhukkaa estävä tuulikaappi? Ovatko tuulikaappien väliovet kiinni tuntien aikana askekaa lopuksi ei-vastausten määrä eli kohdat, joissa koulussa on parantamisen varaa. Parantamisen varaa on kohdassa. 28.* istatkaa selvityksen perusteella kolme toimenpidettä, joilla koulun tiloista tapahtuvaa lämmönhukkaa voisi vähentää. 1. 2. 3.
Meneekö lämpö harakoille? 29. Selvittäkää seuraavat asiat esimerkiksi kouluisännältä, opettajalta tai koulusihteeriltä: Miten koulu lämpiää? (Kaukolämpö, öljy, sähkö, joku muu, mikä?) Miten koulussa pyritään välttämään lämmön tuhlaamista? 30. Jos koulussa pitäisi säästää energiaa, missä tiloissa lämpötilaa voisi laskea viihtyisyyden siitä kärsimättä? Tiesittekö? Kaikesta fossiilisia polttoaineita kuluttavasta toiminnasta (esimerkiksi liikenne, tavaroiden valmistus, lämmitys) aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä, joita voidaan mitata hiilijalanjäljellä. Hiilijalanjälki muodostaa lähes puolet suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä eli vaikutuksesta ympäristöön. Siksi hiilijalanjälkeä pienentämällä olisi helpointa vähentää ympäristökuormitusta.
Ruualla on merkitystä 31. Missä koulullanne tarjottava ruoka valmistetaan? 32. Tutkikaa tämän päivän ruokalistaa. Mistä osasista päivän menu koostuu? Mikä tänään tarjotuista ruuista on mielestänne ympäristöystävällisin? Miksi? Miten ruuat ovat tarjolla? (Alleviivatkaa sopiva vaihtoehto.) Maito: 2 dl:n yksittäispakkaukset, maitotölkit vai maitoautomaatti? Margariini: yksittäispakatut napit vai yhteinen rasia? Jogurtti: yksittäispakattuja pikareita vai yhteinen tölkki? Astiat: kertakäyttöiset vai pestävät? 33. Arvioikaa päivän pääruuan näköä, tuoksua ja makua. Voitte käyttää arvioinnissa esimerkiksi seuraavia, adjektiiveja: hedelmäinen, herkullinen, hienostunut, kirjava, kypsä, kuiva, kevyt, lihaisa, lattea, luonteikas, makea, marjaisa, mausteinen, mehukas, monipuolinen, puhdas, raikas, rapea, runsas, tasapainoinen, tumma, täyteläinen, suolainen, sitkeä, vaalea, vetinen. Arvioitava ruoka: Ulkonäkö: Tuoksu: Maku: Montako tähteä (1 5) annatte ruualle testin perustella? Tiesittekö? Pahviset ja muoviset juoma-astiat sekä muut kertakäyttöastiat rasittavat ympäristöä. Sen sijaan niiden käytön välttäminen hillitsee ilmastonmuutosta sekä säästää vesistöjä ja metsiä.
Ruualla on merkitystä 34.* Tarkkailkaa astioiden palautuspistettä kymmenen oppilaan astioiden palautuksen ajan. Merkitkää muistiin, miten oppilaat toimivat. Jos oppilas heittää ruokaa pois, kysykää miksi hän tekee näin. Oppilas Osasi lajitella Jätteiden lajittelussa Heitti Miksi heitti ruokaa pois? jätteet parantamisen varaa ruokaa pois 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuinka moni oppilas kymmenestä osasi lajitella jätteet oikein? 35.* Kysykää koulun keittiöhenkilökunnalta seuraavista asioista: Kuinka paljon ruokaa menee päivittäin hukkaan? kg - Kuinka monen oppilaan ruoka-annosta tämä vastaa? oppilaan päiväannosta - Mitä poisheitetylle ruualle tapahtuu? Tiesittekö? Biojätteen lajittelu hillitsee ilmastonmuutosta. Kaatopaikalla biojäte mätänee ja tuottaa ilmakehään metaania, joka on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kaasuista.
Paperinkulutus tutkimuksen kohteena 36. istatkaa kaikki mahdolliset paperituotteet, joita koulussa käytetään päivittäin. Muistakaa ottaa mukaan myös vessoissa käytettävä pehmopaperi sekä pakkausmateriaalina käytettävät pahvi ja kartonki. Ympyröikää listasta ne tuotteet, joiden kulutusta olisi helppoa vähentää. 37.* Ottakaa paperinkeräysastiasta iso sylillinen paperia (noin 200 arkkia) ja tutkikaa seuraavaa: Kuinka moni arkki on kaksipuolinen? Entä kaksi sivua arkilla? Yksipuolinen, ei pienennetty? Selvä kopiointivirhe? 38. Selvittäkää esimerkiksi koulun kopiohuoneesta, koulusihteeriltä tai luokanvalvojaltanne seuraavat koulun paperinkulutuksesta kertovat asiat: Kuinka paljon koulussa kuluu kopiopaperia kuukaudessa? Onko kopiopaperi ympäristömerkittyä tai kierrätyskuitua? Kuinka suuri osa oppikirjoista kierrätetään? Kuinka monta vihkoa koulussa käytetään yhden lukuvuoden aikana? (Montako ainetta, montako oppilasta?) Mitä tapahtuu vihkojen käyttämättömille sivuille? Tiesittekö? Yhden paperiarkin valmistaminen paperitehtaassa kuluttaa saman verran energiaa kuin 50 paperin kopiointi. Kaksipuolinen tulostus ja kopiointi säästävät paljon energiaa. Paperin valmistukseen kuluu myös paljon vettä ja se tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Kannattaa siis kuluttaa paperia säästeliäästi.
Jätettä ja uusiomateriaalia 39. Käykää koulun jätekatoksessa tutkimassa, mitä eri astioita siellä on. Mitä jätteitä koulussanne voi lajitella? biojäte paperi kartonki pahvi energiajae lasi metalli muu, mikä? Miksi jätteitä lajitellaan ja kierrätetään? 40. Kierrätys on tärkeää, mutta vielä parempi on, jos jätteitä ei synny lainkaan. Keksittekö tapoja, joilla seuraavien jätteiden määrää koulussa pystyttäisiin vähentämään? Jätelaji Vähentämistapa Biojäte Paperi Pakkaukset Paristojäte amppujäte 41.* Mitä seuraavista jätteiden syntymistä estävistä tavoista koulussanne on jo käytössä? kaksipuoliset kopiot oppikirjojen käyttäminen moneen kertaan otetaan ruokaa vain sopiva määrä askarrellaan kierrätysmateriaalista kankaiset käsipyyhkeet omat eväsrasiat ja mehupullot retkillä muu tapa, mikä? Kyllä Ei Tiesittekö? Paperiset käsipyyhkeet kannattaa vaihtaa kankaisiin käsipyyhkeisiin, sillä se vähentää koulussa syntyvää jätettä rutkasti. Yksi kangaspyyherulla korvaa 24 000 kertakäyttöistä käsipyyhettä, sillä kankaiseen rullapyyhkeeseen voi pyyhkiä kädet noin 240 kertaa ja sen voi käyttää 100 kertaa, kun se pestään aina likaantumisen jälkeen.
Siisti koulu, mukava koulu 42. Koulun siistijän haastattelu Sopikaa siistijän kanssa etukäteen, milloin olisi sopiva aika haastattelulle. Kertokaa, että haastattelu vie aikaa noin 15 minuuttia ja että olette kiinnostuneita erityisesti ympäristöasioista. Voitte antaa kysymykset siistijälle myös etukäteen, jolloin hän voi valmistautua ja etsiä tarvittavia tietoja. Minkä nimisiä siistijöitä koululla on töissä? Ketä haastattelette? Pesuaineet ja siivousvälineet Montako erilaista pesuainetta siistijällä on käytössä? Kuinka moni näistä on ympäristöystävällinen? Voisiko käytettyjä pesuaineita korvata ympäristömerkityillä pesuaineilla tai vaikka etikalla? Mihin tyhjät pesuainepullot laitetaan? Ovatko siivousvälineet pestäviä vai kertakäyttöisiä? Vessat Onko vessoissa käytetty vessapaperi valmistettu uusiokuidusta? Paljonko vessapaperia kuluu viikossa? Ajankäyttö ja viihtyisyys Kuinka kauan kuluu aikaa yhden luokkahuoneen siivoamiseen? Mitkä paikat ovat likaisimpia? Mitä tykkäät tehdä vapaa-aikanasi? 43. Yhteenveto haastattelusta: Onko koulun siivouskulttuurissa ympäristöystävällisyys mielestäsi huomioitu tarpeeksi? Miten itse voisit helpottaa siivousta ja vähentää siitä johtuvaa ympäristön kuormitusta?
iikkeellä lähellä koulua 44. Suorittakaa 10 minuuttia kestävä liikennelaskenta koulun viereisellä tiellä. Merkitkää havaitsemanne liikenne oheiseen taulukkoon. Aina kun yksi liikkuja menee ohi, merkitkää taulukkoon viiva oikeaan sarakkeeseen. Kadun nimi: Nopeusrajoitus tutkitulla tiellä: km/h Kellonaika tutkimuksen aloitushetkellä: Jalankulkijat Pyöräilijät Mopot Henkilöautot Kuorma-, paketti- Yli lentävät ja linja-autot lentokoneet 0 5 min 5 10 min Yhteensä 45.* Pohdintatehtäviä: Miten arvelette että tulos muuttuisi, jos laskenta tehtäisiin eri aikaan päivästä? Minkälaisia päästöjä havaitsemanne liikenne aiheuttaa? Miten näitä päästöjä voisi vähentää? Onko tarkkailemanne tie mielestänne turvallinen? Miksi on tai miksi ei ole? Tiesittekö? Auto saastuttaa vielä sittenkin, kun sitä ei enää käytetä. Runko, moottori ja muut osat on pakko hävittää tavalla tai toisella. Nykyisin käytöstä poistuvat autot onneksi kierrätetään. Suomessa auton viimeisin omistaja on velvoi-
Saastetta ilmassa Tarvikkeet: Jäkälät toimivat ilman puhtauden mittareina, sillä ne eivät kestä saastunutta ilmaa. Jäkäliä on vain vähän alueilla, joissa on paljon liikennettä tai muuta ilmaa likaavaa toimintaa. Millaista ilmaa koulunne pihalla hengitetään? 46. Valitkaa kolme puuta koulun pihalta. Asettakaa ruudukon sisältävä piirtoheitinkalvo puunrungolle silmienne korkeudelle. Tarkastelkaa, kuinka moneen ruutuun osuu jäkälää. Puulaji Kuinka moneen ruutuun osuu jäkälää? Puu 1 Puu 2 Puu 3 47. Näkyykö puiden oksissa jäkälää tai pitkää naavaa? 48. Näkyykö puiden rungoilla vihreää levää, joka kertoo ilman saastuneisuudesta? 49.* Päätelmänne ilman puhtaudesta koulun piha-alueella: Tiesittekö? iikenne pilaa hengitysilmaa, maa-alueita ja vesistöjä sekä nopeuttaa ilmastonmuutosta. Siksi turhaa autolla ajelua tulisi välttää. Olisiko teidän mahdollista kulkea harrastuksiin ja kavereiden luo kävellen tai pyörällä?
Koulun ympäristötesti 50.* Käyttäkää koulun ympäristötestin tekemisessä hyödyksenne muissa tehtävissä saamianne tietoja. Testi toimii yhteenvetona ja antaa teille kokonaiskuvan koulunne toimintatavoista ympäristöasioissa. Kyllä Ei Koululla on ympäristöohjelma. Henkilökunta saa ympäristökoulutusta vuosittain. Kestävää elämäntapaa käsitellään useiden aineiden tunneilla. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Esillä on ohjeita ympäristöystävälliseen arkeen esimerkiksi lajittelupisteissä, valokatkaisijoissa tai sähkölaitteiden lähellä. Ruokalassa käytetään luomu- tai lähiruokaa. Koulussa vältetään turhia pakkauksia. Koulussa käytetään ympäristömerkittyjä pesuaineita. Vessoissa ja luokissa on kangaspyyhkeet käsien kuivaamista varten. Huonelämpötila on enintään 20 astetta. Tietokoneet sammutetaan kokonaan, kun ne eivät ole käytössä. Valot sammutetaan luokista poistuttaessa. Kalusteet pysyvät ehjinä ja puhtaina. Koulussa korjataan rikki menneitä välineitä ja tavaroita. Oppimateriaalia kierrätetään. Kaikki käytetty paperi kerätään ja kierrätetään. Vähintään 50 % oppilaista ja opettajista kävelee tai pyöräilee kouluun. Koulun lähellä on julkisen liikenteen pysäkki. Koulu tekee yhteistyötä lähiympäristön toimijoiden kanssa. Koulu osallistuu säännöllisesti kansainväliseen yhteistyöhön tai kampanjoihin, kuten päivätyökeräykseen. Koulumme on jo varsin hyvä näissä asioissa: Yhteensä: kpl kpl Koulullamme olisi parannettavaa näissä asioissa:
Koulutarina Tiibetistä Korkealla vuoristossa, Tiibetin tasangolla sijaitsee Yerin alue, jonne vielä muutama vuosikymmen sitten oli vaikea päästä ja sen kansa sai asustella rauhassa. Nykyisin Yeriin pääsee lentämällä. Turisteja tuleekin valtavina virtoina, sillä alue on kaunista seutua lumihuippuisine vuorineen. Myös tiibetiläinen kulttuuri kiehtoo tulijoita. Kun turisteja virtaa seudulle, paikallisten elämä on järkkymässä. Uusia hotelleja nousee, ja suunnitelmissa on esimerkiksi rakentaa köysirata kuljettamaan turisteja pyhänä pidetylle vuorelle. Mitä enemmän vieraita vaikutteita alueelle tulee, sitä vaikeampaa tiibetiläisten on säilyttää oma kulttuurinsa. Uudet sukupolvet eivät enää opi perinteisiä tiibetiläiseen kulttuuriin kuuluvia asioita. WWF:n tuella koulun oppilaat ovat istuttaneet 2 000 jalopähkinäpuun taimea vuorenrinteelle. Vastuu herkkien puuntaimien hoidosta on oppilailla, jotka on jaettu pieniin puunhoitajaryhmiin. Joka aamu oppilaat heräävät aikaisin kastelemaan taimia yhteistyössä viereisen luostarin munkkien kanssa. Puuntaimista huolehtiminen opettaa oppilaita ottamaan henkilökohtaista vastuuta ympäristön hyvinvoinnista. Puiden istuttaminen vuorenrinteille on tärkeää eroosion ja maanvyörymien estämisessä. Koulussa myös järjestetään lähialueiden siivoustalkoita ja opastetaan hyvään hygieniaan. Oppilaiden perheet ovat mukana tässä ihmisten hyvinvointia lisäävässä toiminnassa. Alueen luonnonvarat ovat myös suuren paineen alla. Paikalliset ovat vuosituhansia käyttäneet niitä hyväkseen, mutta väestönkasvun ja turistipaineen vuoksi käyttö on nykyisin liiallista. Alueen ihmisten toimeentulo on kuitenkin riippuvainen luonnosta. Heille tulisi turvata hyvinvointi, koulutusta ja työpaikkoja mutta myös mahdollisuus oman kulttuurin säilymiseen. Kaunis luonto pitäisi saada säilymään, jotta paikalliset ja tietysti turistitkin voisivat nauttia siitä pitkälle tulevaisuuteen. Valkoisen Hevosen umivuoren ekologinen koulu obsang ja Tashi ovat opettajina Baimaxueshanin tiibetiläisessä koulussa, joka sijaitsee samannimisen luonnonsuojelualueen kyljessä. Koulun nimi tarkoittaa kirjaimellisesti Valkoisen Hevosen umivuori. Koulu on WWF:n projektin tuella rakennettu koulurakennus, jonka toiminta on kestävän kehityksen mukaista. Alueen metsiä halutaan suojella, joten koulun lämmityksessä ei käytetä perinteisesti puuta vaan bio- ja vessajätteestä saatavaa kaasua. Sähköntuotannosta vastaavat aurinkopaneelit, jotka vuoriston kirkkaassa säässä keräävät tehokkaasti energiaa. Opettajat ovat paikallisia buddhalaisia munkkeja. He siirtävät tiibetiläistä kulttuuriperintöä oppilaille opettamalla tiibetin kieltä ja historiaa. Tämä on alueella aika harvinaista, sillä suurimmassa osassa kouluja opettajat ovat kiinalaisia. Ympäristökasvatus on osa koulun opetusta ja käytäntöjä, sillä luonnon, elämän ja luonnonvarojen suojelu kuuluu olennaisesti buddhalaisuuteen.
Kysymyksiä koulutarinan pohjalta Miksi turistit haluavat matkustaa Tiibetin ylängölle Yeriin? Minkälaista haittaa ja hyötyä turismista on Yerin asukkaille? Miten Valkoisen Hevosen umivuoren koulussa vaalitaan tiibetiläistä kulttuuria? Miten ympäristöasioiden huomioiminen näkyy koulun arkipäivässä? Miksi koululaiset istuttavat ja hoitavat puuntaimia? Mitä voisitte oppia Valkoisen Hevosen umivuoren koululaisilta?
Koostelomake tutkimuksista Kun koulututkimukset on tehty, käykää tulokset yhdessä läpi keskustellen ja täyttäkää samalla tämä koostelomake. Tulokset lähetetään WWF:lle joko sähköisellä lomakkeella WWF:n internet-sivuilla tai postittamalla täytetty lomake WWF:n ympäristökasvattajalle. Palauta syyskauden tulokset 20.12. mennessä ja kevätkauden tulokset 31.5. mennessä. Raportti menneen kouluvuoden Naturewatch-tutkimuksista ilmestyy seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa. 2. Koulun koko Koulu on iso keskikokoinen pieni 21. Veden säästäminen Mitä toimia koulussa on jo tehty veden säästämiseksi? 3. Kuinka monta oppilasta koulussa on? 4. Mikä on mukavinta tässä koulussa? Mitä voisitte vielä tehdä toisin, jotta vettä kuluisi vähemmän? 9. Koulun viihtyisyys Viihtyisyyttä lisääviä asioita löydettiin Viihtyisyyttä vähentäviä asioita löydettiin kpl. kpl. 10. Mikä epäviihtyisä kohta pitäisi oppilaiden mielestä korjata? 24. Sähkönkulutus Koulun sähkönkulutus vuodessa on kwh. Koska koulussa on oppilasta ja opettajaa, sähköä käytetään vuodessa kwh per henkilö. 12. öytyikö koulusta hiljaisia paikkoja? 25. Sähkön säästäminen Koulussa on käytössä seuraavat tavat sähkön säästämiseksi: 15. Mihin asioihin oppilaat haluaisivat vaikuttaa koulussa enemmän? 20. Vedenkulutus Koulussa käytetään vettä per henkilö päivässä. vuodessa eli 28. ämmönhukka Kolme toimenpidettä, joilla koulun tiloista tapahtuvaa lämmönhukkaa voisi vähentää: 1. 2. 3.
Koostelomake tutkimuksista 34. Kuinka moni oppilas kymmenestä osasi lajitella jätteet oikein? 49. Oppilaiden päätelmiä ilman puhtaudesta koulun piha-alueella: 35. Ruualla on merkitystä Kuinka paljon ruokaa menee päivittäin hukkaan? kg Kuinka monen oppilaan ruoka-annosta tämä vastaa? oppilaan päiväannosta Mitä poisheitetylle ruualle tapahtuu? 50. Koulun ympäristötesti Koulumme on jo varsin hyvä näissä asioissa: 37. Paperinkulutus Kuinka moni tutkituista arkeista oli kaksipuolinen? Entä kaksi sivua arkilla? Yksipuolinen, ei pienennetty? Selvä kopiointivirhe? 41. Koulussa on käytössä seuraavat tavat jätteiden syntymisen estämiseksi: Koulullamme olisi parannettavaa näissä asioissa: 45. Oliko tarkkailtu tie oppilaiden mielestä turvallinen? Yhteystiedot: Koulun nimi ja postiosoite: Tutkimuksia tehnyt luokka ja oppilasmäärä: Opettaja ja sähköpostiosoite:
Koostelomake tutkimuksista Tutkimusten paras anti Mikä oli ryhmällesi koulututkimusten kultajyvänen eli merkittävin asia, mikä opittiin tai havaittiin? Muuta Tähän voitte kirjoittaa muita havaintoja tai hauskoja tuloksia tutkimuksista Palauta ryhmäsi tulokset WWF:lle internetissä: wwf.fi/naturewatch tai koostelomake postitse osoitteella: WWF Naturewatch, intulahdenkatu 10, 00500 Helsinki
IITE: Ruudukko Saastetta ilmassa -tehtävään