Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia on korvattu päivitetyillä ja lopullisilla tuloksilla (osa näytteistä on mitattu uudelleen ja tulokset hieman tarkentuneet). Esitykset ovat erillisinä ja kokonaisuudessaan nähtävissä välilehdellä Radiologinen perustilaselvitys. RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevä ympäristö Kaikkialla ympäristössä on säteilyä ja radioaktiivisia aineita Luonnon taustasäteily maaperä kosminen säteily Keinotekoinen, ihmisen toiminnasta aiheutuva säteily Ydinkokeet ydinlaitos-onnettomuudet, normaalipäästöt laitoksista ja sairaaloista jne. 2
Säteilyn yksiköistä Aktiivisuus aktiivisuus kertoo radioaktiivisten aineiden määrän yksikkö on becquerel (Bq) yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi ydinmuutos eli hajoaminen sekunnissa mitä enemmän hajoamisia tapahtuu, sitä enemmän säteilyä syntyy Säteilyannos kuvaa säteilyn terveydellisiä vaikutuksia ihmisessä yksikkö on sievert (Sv) 1 Sv = 1 000 millisievertiä (msv) 1 Sv = 1 000 000 mikrosievertiä (µsv) Suomalaisten kokonaissäteilyannos vuodessa on noin 3,7 msv Becquerelistä sievertiin - jos elimistöön joutuu 800 Bq Po-210 - aiheutuu ihmiselle 1 millisievertin säteilyannos, - saman annoksen aiheuttaa - 22000 Bq U-238-4000 Bq Th-232-3600 Bq Ra-226 3
Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 3,7 msv (millisieverttiä) - 1 msv vastaa riskiä 0,00005 (5 x 10-5) saada kuolemaan johtava syöpä - Normaali syöpäkuoleman riski on noin 0,25 (eli joka neljäs meistä kuolee syöpään) - noin 900 suomalaista kuolee vuosittain säteilyn aiheuttamaan syöpään 4
Sokli - radon-222 tulokset vesistä I Näyte, paikka Bq/l 2008 Bq/l 2009 Lähdevesi, parakkien takaa 104-115 90-110 Pohjavesi, suo vanhan läjitysalueen takana <30 37 Pohjavesi, suo vanhan läjitysalueen takana <30 <30 Lähdevesi, Pierkulinaapa <30 Jokivesi, Yli-Nuortti laiturilta <30 Purovesi, Ainijärventieltä, Yli-Nuorttijoen läheltä <30 Lähdevesi, Vihellysaapa <30 Jokivesi, Yli-Nuortti <30 5
Sokli - radon-222 tulokset vesistä II Yksityiskäytössä olevien kaivojen veden radonin toimenpideraja 1000 Bq/l Vesilaitosvedessä radonpitoisuus enintään 300 Bq/l (enintään 0,5 msv/vuodessa) Suurimpia lähteistä mitattuja pitoisuuksia Suomessa noin 900 Bq/l. Talousveden (verkostovesi) keskimääräinen pitoisuus 27 Bq/l porakaivoveden 590 Bq/l Jos Soklin lähdevettä juo joka päivä 0,5 l aiheuttaa se noin 0,07 msv säteilyannoksen vuodessa Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos talousvedestä (verkostovesi) 0,02 msv/a porakaivot 0,4 msv/a. 6
Sokli - yhteenveto maaperänäytteistä Nuklidi Aktiivisuuspitoisuus [Bq/kg k.p.] 2008 Niobimalmit Aktiivisuuspitoisuus [Bq/kg k.p.] 2008 Rikastushiekat Ra-226 1800-2100 680-710 Ra-228 3700-9900 660-720 Th-228 2700-11700 480-550 Th-232 2900-10300 570-660 U-235 100-190 35-39 U-238 2000-2500 690-750 7
Sokli - yhteenveto sedimenttinäytteistä Nuklidi Aktiivisuuspitoisuus [Bq/kg k.p.] 2008 Aktiivisuuspitoisuus [Bq/kg k.p.] 2009 Ra-226 3,9-120 11-70 Ra-228 4,0-100 6,6-70 Th-228 3,4-80 5-50 Th-232 3,8-100 5,6-56 U-235 0,3-8,1 0,8-5,8 U-238 8,8-150 15-120 8
Sokli - yhteenveto näkinsammalista Nuklidi vaihteluväli [Bq/kg k.p.] 2008 vaihteluväli [Bq/kg k.p.] 2009 Ra-226 45-280 50-520 Ra-228 20-140 25-170 Th-228 5,4-50 7-70 U-235 2,5-7,1 1,3-11 U-238 39-200 26-150 9
Nuklidi Sokli - yhteenveto vesinäytteistä Pohjavesi (2008) Pohjavesi (2009) Jokivesi (2008) Jokivesi (2009) Ra-226 [Bq/kg] Ra-228 [Bq/kg] Th-228 [Bq/kg] Th-232 [Bq/kg] U-235 [Bq/kg] U-238 [Bq/kg] 0,016 0,005- a.m. 0,004-0,004- a.m. 0,051 0,11 0,009 0,0032-0,002-0,0070 0,0059 a.m. a.m. 0,0048 0,0049 0,004 0,001-0,0009- a.m. 0,034 a.m. 0,022 0,032 0,0007-0,002 0,002 0,0002-0,00035 0,002 0,0005-0,001 pohjavedet a.m. = alle määritysrajan jokivedet 10
Johtopäätökset maaperä-, sedimentti-, näkinsammal sekä vesinäytteistä Mitään yllättävää ei havaittu Pitoisuudet matalia luonnontuotteissa. Suurin osa näytteistä alle määritysrajojen Näkinsammal toimii hyvänä indikaattorilajina vesistöissä Sedimenteissä ei ole eroa verrattaessa 1988, 2008 ja 2009 tuloksia. Vuosien 2008-2009 pitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja 11
Uraanianalyysien tulokset I 2008 2009 U-234 Bq/l U-238 Bq/l U-234 Bq/l U-238 Bq/l Jokivedet 0,0044-0,0241 0,0011-0,0099 0,0033-0,0199 0,0017-0,0088 Lähde 0,0189 0,0116 0,0203 0,0128 Pohjavesi 0,0014 ja 0,0054 0,0011 ja 0,0045 0,0028 ja 0,0081 0,002 ja 0,0059 Vanha selkeytysallas 0,0008 0,0006 0,0002 0,0002 12
Uraanianalyysien tulokset II Mitatut uraani-isotooppien aktiivisuuspitoisuudet ovat hyvin alhaisia 3-5 kertaa alhaisempia kuin maaperän pohjaveden keskiarvopitoisuudet U-238 ja U- 234 isotoopeille. Verrattuna kalliopohjaveden keskiarvopitoisuuksiin, mitatut pitoisuudet ovat yli 50 kertaa pienempiä Isotooppisuhde (U234/U238) 1-3,4 on korkeahko jos vertaa tyypilliseen isotooppisuhteeseen maaperänpohjavedessä, jossa se on n. 1,3 Isotooppisuhde (U234/U238) mitatuissa pohjavesinäytteissä on enemmän kalliopohjaveden tasoa (n. 2-3) STUKissa mitattujen kalliopohjavesien U234/U238 isotooppisuhde on 90%:ssa näytteitä välillä 1-3 Viittaisi että jokiveteen sekoittuu kalliopohjavettä tai että jokivesi on suorassa kosketuksessa kallion kanssa jossa on uraania Suomen vesilaitosvesien keskimääräinen U-234 pitoisuus 0,02 Bq/l (verkostovesi) ja 0,6 Bq/l (porakaivo) U-238 pitoisuus 0,015 Bq/l (verkostovesi) ja 0,4 Bq/l (porakaivo) Soklin joki- ja lähdevesien pitoisuudet ovat lähellä Suomen verkostovesien keskimääräisiä pitoisuuksia 13
Fosfaattimalmien radioaktiivisuuksia eri maissa Maa U-238 Bq/kg Th-232 K-40 Tansania, Minjingu 6 500 550 330 USA, South Carolina 4 800 80 - Marokko 1 400 10 35 Israel 1 400 10 20 Togo 1 300 110 100 USA, Florida 1 300 30 30 Tunisia 600 90 - Algeria 500 70 10 Kiina 150 25 - Venäjä, Kuola 80 130 40 Suomi, Siilinjärvi 10 10 110 Suomi, Sokli 700 140 30 Suomi, Sokli (niobimalmi) 1 000 4 000 30 14
Radioaktiivisuuksia Soklin eri malmi-tyypeissä ja jätteissä Malmi U-238 Th-232 K-40 Bq/kg Niobimalmi 1 000 4 000 30 Fosforiittimalmi 400 450 20 Silikaattimalmi 100 200 10 Jäte 1 (karkea) 600 600 30 Jäte 2 (hieno) 1 000 1 000 50 Normaali maa- ja kallioperä 10-70 20-80 300-1000 Uraanimalmi maailmalla > 10 000 15
Erityishuomio Soklin niobimalmiin Materiaali U-238 Th-232 K-40 Bq/kg Niobimalmi 1 000 4 000 30 Niobijäte 1 000 4 000 50 Niobirikaste 48 000 130 000-16
Sokli ja ydinturvallisuus Ydinenergia-asetus 54 : Malmirikasteiden vientiin tarvitaan lupa, jos uraanipitoisuus on suurempi kuin 0,1 % (12 400 Bq/kg U-238) tai toriumpitoisuus suurempi kuin 3 % (122 000 Bq/kg Th-232) (Ydinenergia-asetus 54 ) tulee kyseeseen vain niobirikasteen kohdalla Keskimääräinen Soklin P-malmit Uraanimalmi pitoisuus Uraanipitoisuus 0,01 % 0,1 % 1 % 3 10 100 1000 10 000 ppm 37 100 1000 10 000 100 000 Bq/kg Yksittäisen uraanin hajoamissarjan jäsenen aktiivisuuspitoisuus 17
Mitä Soklin radioaktiivisuus tarkoittaa? Säteilylainsäädäntö: Kaivostoiminta tulee olemaan säteilylainsäädännön tarkoittamaa säteilytoimintaa (SäteilyL 11 ) Toiminnan harjoittajan selvitysvelvollisuus (SäteilyL 45 ) Työntekijöiden säteilysuojelu (SäteilyL 32 ) Työntekijöiden säteilyannosten valvonta? Työntekijöiden terveyden tarkkailu? Väestön ja ympäristön säteilysuojelu? Radioaktiivisista jätteistä huolehtiminen (SäteilyL 50 ) Ydinenergialainsäädäntö: Malmirikasteiden vientiin tarvitaan lupa, jos uraanipitoisuus on suurempi kuin 0,1 % (12 400 Bq/kg U-238) tai toriumpitoisuus suurempi kuin 3 % (122 000 Bq/kg Th-232) (YdinenergiaA 54 ) tulee kyseeseen vain niobirikasteen kohdalla 18