DCE NATIONALT CENTER FOR MILJØ OG ENERGI AARHUS UNIVERSITET

NATIONALT CENTER FOR MILJØ OG ENERGI AARHUS UNIVERSITET Aatsitassanut suliassaqarfimmi Avatangiisinut Aqutsisoqarfik Att.: Søren Hald Møller Kalaallit Nunaata imartaani uuliasiorluni gassisiorlunilu ingerlatanut tunngatillugu avatangiisinik nalilersuinermut aamma qillerinermi marullummik aamma qillerinermi akuutissanik uumaatsunik atorneqartunik suujunnaarsitsisarnissamut periusissat Kim Gustavson Susse Wegeberg David Boertmann Janne Fritt-Rasmussen Anders Mosbech Allaaserisat sisamassaat Dato: 14.maj 2013 Side1/49 Imaasa allattorsimaffiat Eqikkaaneq 3 English summary 7 1 Saqqummiineq, tunngaviusoq siunertarlu 11 2 Qillerinermut marulluk 14 2.1 Katitigaanera aamma atuuffia 14 2.2 Avatangiisinut tunngatillugu piumasaqaatit aamma maleruagassiuineq 16 2.3 Inassuteqaatit 17 3 OSPAR 17 3.1 Nunani tamalaani isumaqatigiissut, tunngaviusut aamma periusissaq 17 3.2 Akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut immikkoortiterlugit nalunaaqutsersorneqarneri 19 3.3 Sumiiffimmut issittumiittumut Norgemi maleruagassat aamma OSPAR-imi malittarisassanik allaffissornikkut aqutsineq 23 3.4 Akuutissanut uumaatsunut allattuiffiit 26 3.5 Nalunaarutiginnittarneq 27 3.6 Inassuteqaatit 27 4 Akuutissanik uumaatsunik sinerissap avataani atorneqartartunik issittumi avatangiisinut tunngatillugu aarlerinaataasunik nalilersuineq 29 4.1 Inassuteqaatit 30 5 Qillerinermit eqqagassanik passussineq 30 Nationalt center for miljø og energi Aarhus Universitet Frederiksborgvej 399 Postbox 258 DK-4000 Roskilde

Qupp. 2/49 6 Kalaallit Nunaannut qillerinermut marullummut periusissaq 32 6.1 Qillerinermut marullummik passussisarneq 33 6.2 Qillerinermut marullummut periaatsimut tunngatillugu avatangiisinik nalilersueqqissaarneq 34 6.3 Inassuteqaatit 34 7 Atuagassiat 35 Tapiliussaq 1 37 Akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut 37 Tapiliussaq 2 43 Sinerissap avataani akuutissat uumaatsut atorneqartartut pillugit OSPAR-imi aalajangiinerit, inassuteqaatit aamma akuersissutit toqqartukkat 43 Tapiliussaq 3 46 Akuutissanut uumaatsunik sinerissap avataani atorneqartartunut tunngatillugu issittumi avatangiisinut naleqqiullugu aarlerinaataasunik nalilersuineq 46

Qupp. 3/49 Eqikkaaneq Manna tassaavoq Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni /gassisiorluni ingerlatanut atatillugu qillerinermi marullummik aamma qillerinermi akuutissanik uumaatsunik atorneqartunik atuisarnissamut aamma suujunnaarsitsisarnissamut periusissamut siunnersuut. Periusissaq akuerineqarpat Kalaallit Nunaannut malittarisassat aalajangersimasut suliarineqarsinnaalissapput. Qillerinermi marullummik atugassamik toqqaaneq, qillerinermut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarsinnaavoq aammalu qillerinerup naammassereernerani suujunnaarsinneqartussanngoraangat avatangiisinut annertuunik sunniuteqarsinnaalluni. Qillerinermi marulluk imermik aallaaveqartoq nalinginnaasumik annikinnerpaamik avatangiisinut sunniisarpoq, aammalu qillerereernermi imaanut kuutsinneqarajulluni. Uuliamik aallaaveqartut annertuumik avatangiisinut sunniisinnaapput aammalu Danmarkimi Norgemilu piumasaqaataavoq, qillerinermut marulluk uuliamik aallaaveqartoq katersorneqartassasoq aammalu nunami suliareqqinneqartussanngorlugu nunamukaanneqartassalluni (saliineq, toqqorsivimmiititsineq aamma /imaluunniit atoqqiineq). Qillerinermut marullummik uuliamik aallaaveqartumik atuinermi qillerineq sukkanerusarpoq aammalu imermik aallaavilimmik qillerinermut marullummik atuinermut sanilliullugu, qillerinermut marullummik annikinnerungaatsiartumik atuiffiusarluni. Maannamut Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni ingerlatanut tunngatillugu avatangiisinut maleruagassiinermi Norgemi, pingaartumik Barentip imartaanut tunngatillugu, inatsisit annertuumik isumassarsiorfigineqartarsimapput. -p Norgemi oqartussaasut, pingaartumik Silap pissusaanut aamma mingutsitsinermut pisortaqarfik (KLIF) misilittakkanik paarlaasseqatigai. Misiliilluni qillerinerit maannamut Kalaallit Nunaata kitaata imartaani, OSPARimi isumaqatigiissutip atuuffiisa avataanni inissisimasumi ingerlanneqarsimagaluartut, Kalaallit Nunaanni oqartussaasut aamma OSPAR-imi isumaqatigiissummi (Oslo-Paris-imi isumaqatigiissut) akuutissanik avatangiisiniittuunngitsunik imaani avatangiisinut kuutsitsinermut tunngatillugu aalajangersakkat maleruaqqusallu atussallugit toqqarpaat. OSPAR-ip ataani akuutissat uumaatsut toqunartoqassusii, uumassusilinni arrorsinnaassusii aammalu uumassusilinni katersuunissamut/annertusiartornissamut piginnaassusii avatangiisitigut naliliiffigineqartarput. Akuutissat uumaatsut nalinginnaasumik misileraanernit pissutsinik aammalu uumassusillit issittumut atatillugu tamatigut attuumassuteqartanngitsut atorlugit ingerlanneqartartunit paasissutissat aallaavigalugit nalinginnaasumik nalilersorneqartarpuq. Tamanna naliliinerit nalorninartortaqarnerannik annertusititsisinnaavoq, aammalu naliliisoqarpoq misileraanernik issittumi pissutsinut immikkut tunngasunik ineriartortitsinikkut ingerlatsinikkullu, nalorninartortaqarnerup taassuma annikillisinneqarnissaanik suliaqarnissamik pisariaqartitsisoqartoq. Kalaallit Nunaanni 2010-imi aamma 2011-imi qillernerni qillerinermut marulluk imermik aallaaveqartoq atorneqarpoq. Nunap ilua pillugu nalornisoqarnera pissutigalugu, Norgemi aamma Danmarkimi maleruagassat malillugit akuutissanik uumaatsunik aappaluttutut nalunaaqutserneqartunik akoqartunik, taamaattumillu OSPAR-ip periaasia malillugu akuutissanik avatangiisinut sunniuteqannginnerusunik taarserneqartariaqaraluartunik, akuu-

Qupp. 4/49 tissanik uumaatsunik qillerinermut marullummut periaatsimik atuinissaq qinnuteqaatigineqarpoq. -p inassuteqaatigaa aammalu Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup politikkeralugu, akuutissanik uumaatsunik aappaluttutut nalunaaqutserneqarsimasunik kuutsitsineq, OSPAR-ip inassuteqaataannut naapertuuttumik annikillisinneqartariaqaraluartoq. Tamanna akuutissanik uumaatsunik taamaaqataannik kisiannili avatangiisinut sunniuteqannginnerusartunik atuinikkut imaluunniit qillerinermi marullummik uuliamik akoqartumik taamaattumillu kuutsinneqaqqusaanngitsumik atuinikkut anguneqarsinnaavoq. Periusissami siunnersuutigineqartumi Norgemi aamma Danmarkimi ineriartorneq malinneqarpoq. Taamaalilluni inassutigineqarpoq Kalaallit Nunaanni qillerinermut marullummik uuliamik aalaaveqartumik atuinissamut periarfissaq neqeroorutigineqassasoq, kisiannili qillerinermut marullummik / qillerinermit seqummarlukunik imaani avatangiisinut kuutsitsinnginnissaq aammalu HSE-mut malitassat aamma qillerinermut marullummut periaatsimut tunngatillugu teknikkikkut aaqqiissutissat inissereersimanissaat piumasaqaataalluni, taamaalilluni assersuutigalugu usilersoqqinnermi qillerinermilu, ajutoornissaq aamma imaani avatangiisinut kuutsitsinissaq, sunniuteqarluartumik pitsaaliorneqassalluni. Qillerinermut marulluk uuliamik aallaaveqartoq (aamma qillerinermi seqummarlukut pilersinneqartut) nunamukaanneqassapput suliareqqinneqartussanngorlugit (saliineq, inissiineq aamma /imaluunniit atoqqinneqartussatut). Tamanna maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni pisinnaanngilaq, taamaattumillu ingerlatseqatigiiffiit qillerinermut marulluk atoriigartik nunamut allamut suliarineqartussanngorlugu assartortussaavaat. Taamaattoq naliliisoqarpoq qillerinermut marulummut uuliamik aallaaveqartumut suliareqqiisarfik siunissami Kalaallit Nunaanni pilersinneqarsinnaassasoq. Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq siunissami periusissatut, Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni misissuinermut atatillugu qillerinermut marullummut periaasissamik toqqaanissaq akuersissuteqarnissarlu sioqqullugu, ingerlatseqatigiiffiit VVM-ip ilaatut, qillerinermut marullummut periaatsinut assigiinngitsunut avatangiisitigut iluaqutissartaasut ajoqutissartaasullu nalilersorlugit misissieqqissaarnermik ingerlatsisoqassasoq piumasaqaatigineqartassasoq. Taamaaliornikkut qulakkeerneqassaaq periaasissaq qinnuteqaatigineqartoq, Kalaallit Nunaanni maleruagassat iluanni pisinnaanerata saniatigut, aamma pingaarnerusutigut isigalugu, Kalaallit Nunaanni avatangiisinut sunniuteqarnissaanut tunngatillugu pitsaanerpaajusutut nalilerneqartuussasoq. Misissueqqissaarneq taamaattoq BEP aamma BAT pillugit tunngaviusunut tamatigut atuuttunut / pingaarnernut tapiliullugu ingerlanneqartassaaq. Inassuteqaatit Nassuiaat inassuteqaatinut makkununnga eqikkarneqarsinnaavoq: 1. Inassutigineqarpoq Kalaallit Nunaata imartaani uuliasiorluni / gassisiorluni ingerlatanut maleruagassiuinermi, OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi malittarisassat malinneqarnerat ingerlaannassasoq, ilanngullugu sinerissap avataani akuutissanut uumaatsunut tunngatillugu maleruagassiuineq periusissarlu aalajangersagaasoq. 2. Inassutigineqarpoq Kalaallit Nunaat OSPAR-ip Offshore Industry Committee-ani (OIC) eqeersimaartumik peqataassasoq tassanilu Issittumi sinerissap avataani uuliasiorluni / gassisiorluni ingerlatat ilu-

Qupp. 5/49 anni periusissatigut siunnerfiusunik inerisaanermut piviusunngortitsinermullu peqataalluni. 3. Inassutigineqarpoq akuutissani uumaatsuni aatsitassanilu qillerinermut marullummi atorneqartuni mingoqarnerit aallunneqarnerat, kiisalu ajornartorsiutip taassuma OSPAR-imi PLONOR-imi allattuiffimmi sinerissap avataani akuutissanik uumaatsunik / akuutissanik nalunaaqutsersuinermi sukannernerulersinneqarnissaa ingerlaannassasoq. Aatsitassaq baryt assersuutissaavoq, taanna PLONOR-imi allattuiffimmi ilaavoq, kisiannili kviksølvimik, issittumi avatangiisini ajoqusiisarneranut tunngatillugu annertoorujussuarmik eqqumaffigineqartumik pissutsimini akoqarluni. 4. Inassutigineqarpoq akuutissanik uumaatsunik sinerissap avataani atorneqartussanik nalunaaqutsersuinermi immikkoortiterinermilu malittarisassat Norgemi aamma Danmarkimi atorneqartut malinneqarneri ingerlaannassasoq, ilanngullugu akuutissat uumaatsut tunisassiallu tamarmik PROBAS-imi nalunaarsorneqartassasut. 5. Inassutigineqarpoq akuutissanut uumaatsunut sakkortuunut paasissutissanut tunngaviusunut piumasaqaatit sukannernerusut atuutsinneqalissasut, ilanngullugu akuutissanut uumaatsunut akunnattumik uumassusilinni arroriartortartunut (20 % BOD28 < 60 %) Norgemi piumasaqaatit ilassutaasut atuutsinneqalissasut. Norgemi piumasaqaatini ilassutaasuni ilaavoq arroriartuaartitsisartunik taakkualu avatangiisinut ulorianaateqassusaannik sukumiisumik naliliineq. 6. Inassutigineqarpoq Barentip imartaani uuliasiorluni / gassisiorluni ingerlatat maleruagassiuiffigineqarnerannut tunngatillugu malinnaajuaannarneq ingerlaannassasoq, ilanngullugit imaanut kuutsitsinermut maleruagassat qanoq allaffissornikkut aqunneqarnersut, kiisalu Barentip imartaata avannarpasinnerusortaani akuutissanut uumaatsunut sinerissap avataani atorneqartunut paasissutissanut tunngaviusunut aamma avatangiisinik nalilersuinermut piumasaqaatit suut Norgemit piumasaqaatigineqarnersut. 7. Inassutigineqarpoq paasissutissanik paarlaasseqatigiittarneq Norgemi aamma Danmarkimi oqartussaasut akornanni pilersinneqarsimasoq, assersuutigalugu akuttoqqatigiinnik ukiumoortumik ataatsimeeqatigiittarnertigut, attatiinnarneqassasoq immaqalu annertusarneqarluni. 8. Inassutigineqarpoq akuutissanut uumaatsunut sakkortuujusinnaasunut issittorujussuarmi imaani sumiiffinni kuutsinneqartussatut kissaatigineqartunut paasissutissanut piumasaqaatinik sukannernerusunik atuutsitsisoqalissasoq, ilanngullugu uumassusilinni arroriartortarnerinut, toqunartoqassusaannut aamma uumassusilinni katersuuttarnerinut misileraanernut issittumi kissassutsini aammalu issittumi uumassusillit atorlugit ingerlanneqartunut paasissutissanik peqarnissamik piumasaqaat. 9. Inassutigineqarpoq akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut issittumi imaani uumasunut miluumasunut sunniuteqarsinnaanerannut aamma nerisat aqqutigalugit inunnut ajoqusiisinnaanerannut naliliinermut paasissutissanut tunngaviusut pitsanngorsarniarlugit, akuutissanut avatangiisinut ajoqusiisartuusinnaasunut allattuiffiit ilassutaasut ilaatinneqassasut, assersuutigalugu akuutissanut hormonimut akornusersuisartunut allat-

Qupp. 6/49 tuiffik (European Commission Category 1 aamma 2 Endocrine Disruptors-imut). 10. Inassutigineqarpoq siunissami VVM-ip ilaatut aammalu qillerinermut marullummut periaasissamik toqqaanissaq akuersissuteqarnissarlu sioqqullugit, avatangiisit eqqarsaatigalugit periaatsip pitsaanerpaap toqqarneqarnissaa qulakkeerniarlugu, qillerinermut marullummut periaatsinut assigiinngitsunut, qillerinermit eqqagassanik saniinermut teknologiit ilanngullugit, avatangiisinut tunngatillugu iluaqutissartaasunik ajoqutissartaasunillu nalilersuisumik misissueqqissaarnermik ingerlatsisoqartassasoq. Misissueqqissaarneq taamaattoq qillerinermut marullummik uuliamik aallaaveqartumik atuinissamut iluaqutaasumik inerneqassagaluarpat -mit inassutigineqarpoq a. qillerinermut marullummik uuliamik aallaaveqartumik aamma qillerinermit seqummarlukunik imaani avatangiisinut kuutsitsisoqannginnissaa qulakkeerneqassasoq, ilanngullugu HSE-mi piumasaqaatit atorlugit ajutoornissamut aarlerinaataasut /siunertaanngitsumik kuutsitsisinnaanerit annikitsuutinneqarnissaat b. nammineq nakkutiginninnissamut nakkutilliinissamullu piumasaqaatinik sukannernerusunik atuutsitsisoqalissasoq. Ilisimasanik annertusaanissamut pisariaqartitsineq Issittumi pissutsinik uumassusilinni arroriartuaartarneq kissassutsit appasissut aamma issittumi bakteeriat Issittumi pissutsini akuutissat uumaatsut arrorsinnaassusii pillugit eqqornerusumik ilisimasanik peqarnissaq nalinginnaasumik pisariaqartinneqarpoq. Assersuutigalugu akuutissat uumaatsut sakkortuut, nalinginnaasumik misileraanermi ajornanngitsumik uumassusilinni arroriartorsinnaasutut paasineqartut, qanoq annertutigisumik issittumi pissutsini arriinnerusumik arroriartuaartarnersut eqqornerusumik paasinarsisinnissaa pisariaqartinneqarpoq. Issittumi uumassusilinnut aamma issittumi uumassusilerinermi akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut toqunartoqarnikkut sunniutai Issittumi uumassusilinnut akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut aalajangersimalluinnartumik toqunartoqassusii pillugu ilisimasat ullumikkut killeqartut pigineqarput. Issittumi uumassusillit arriitsumik alliartortartut ineriartortartullu ilisarnaataanerusarpoq. Taamaalilluni qullugiaanerminni mianernartumiittut sunnerneqarsinnaanerisa aarlerinaateqarnera annertuneruvoq. Maannamut misissuinerni, kissassutsini issittumilu uumasut malussarissusaannik / naammagittarsinnaassusaannik sanilliussiviusuni, issittumi uumassusillit arriinnerusumik alliartortarnerat, aammalu sunniutaasut kiattumi uumasuni takuneqartartunit kingusinnerusukkut aatsaat takuneqarsinnaalertarnerat sillimaffigineqanngilaq. Nalorninartortaasut annikillisinniarlugit misissuinerit issittumi pissutsinut immikkuullarissunut sillimaffiginnittut pisariaqartinneqarput.

Qupp. 7/49 English summary has developed a proposal for a drilling mud and chemical use and discharge strategy in connection with oil exploration activities in Greenland. The strategy, when approved by Greenlandic authorities, will provide basis for development of guidelines for regulating drilling mud selection, use, discharge and removal / disposal. This memorandum will treat following subjects: 1) Drilling mud (and the drilling mud chemicals) 2) Regulation according to the OSPAR convention and on the Norwegian and Danish shelves 3) Environmental assessment of drilling mud chemicals, including the OSPAR system in relation to protection of arctic environment and organisms 4) Technologies for treatment and disposal of drilling cuttings and mud 5) Recommendations and identification of knowledge gaps. It is mainly based on experience and information gathered from: Norway (Klima og Forurensningsdirektoratet (KLIF), Oljedirektoratet og Miljøverndirektoratet); Denmark North Sea (Miljøstyrelsen og Energistyrelsen); The documents of the OSPAR convention. Furthermore, technical data and information is obtained, through meetings and other dialogue from Danish and Norwegian authorities as well as operators and industries which presently are important participants in the offshore industry. Selection of drilling mud may be critical for the drilling efficiency as well as it may be critical with respect to environmental impacts due to the following processing and / or discharge of waste drilling mud (and cuttings). Water based drilling mud systems can be of the least environmental impact and may be discharged to sea after accomplishment of drilling. Discharge or spill of oil based drilling mud may result in significant environmental impacts, thus according to regulative of Norway and Denmark, this drilling mud type must be collected for treatment and disposal / re-cycling in land. Use of oil based drilling mud may result in a more efficient drilling operation and reduce the consumption of drilling mud compared to water based drilling mud. The present regulation regarding environment protection in connection with oil exploration activities in Greenland is to a wide extent based on the Norwegian legislation especially for the Barents Sea, and has exchanged knowledge with the Norwegian authorities, KLIF. The Greenlandic authorities has also included the decisions, recommendations and agreements of the OSPAR convention for protection of the marine environment in the North- East Atlantic for the regulation of oil exploration activities off the west coast of Greenland, although this area is not part of the North-East Atlantic. In the OSPAR system the offshore chemicals are screened for toxicity, biodegradability, and bio-accumulative properties. The chemicals are usually environ-

Qupp. 8/49 mentally assessed on data from standard tests on organisms and under laboratory conditions which may not always imitate arctic conditions. This may result in uncertainties regarding the knowledge base for the assessments and it is assessed that these uncertainties could be reduced by development and introduction of tests targeting arctic conditions. The oil exploration drilling campaigns in 2010 and 2011 in Greenland used water based drilling mud. Due to relatively unknown geology, the drilling mud system applied for needed to contain a chemical that, in accordance with the Norwegian and Danish colour coding of offshore chemcials, was categorised as red. According to OSPAR, chemicals in the red category should be substituted with more environmental friendly solutions to reduce the discharged amounts of chemicals categorized as red to the sea. has recommended, and it has been adapted by the Greenland authorities, to follow the OSPAR recommendations of substitution and thus reducing discharge of these chemicals. To meet this objective, chemicals categorized as red must be substituted with more environmental friendly alternatives or oil based drilling mud can be introduced, which is not allowed discharged. This strategy follows the trend in Norway and Denmark. It is thus recommended to introduce the option of using oil based drilling mud in Greenland under condition of a no discharges of drilling mud / cuttings to the marine environment policy. The requirements to HSE and technical solutions must be of such high standards that prevent accidental spills during drilling or transhipping effectively. The oil based drilling mud waste (and the produced cuttings) should be transported to land-based treatment facilities for treatment, disposal / re-cycling. At present no such facilities are established in Greenland, thus the oil based drilling mud waste will need to be transported to and received in a country other than Greenland. It is assessed, though, that treatment facilities can be established in Greenland forward looking. Furthermore, as part of the future strategy for selection and approval of drilling mud system / chemicals in connection with oil exploration drilling applications for Greenland, it is proposed that an analysis on environmental pros and cons of several relevant drilling mud systems is required as part of the Environmental Impact Assessment (EIA). Introducing this requirement will ensure that the drilling mud system selected, which is within the frames of the regulation already implemented for Greenland, also in an overall environmental context will impact the Greenlandic marine environment the least. This analysis is to be considered as a supplement to the overarching principle of using Best Environmental Practice (BEP) and Best Available Techniques (BAT). Recommendations The memorandum is summarised in following recommendations: 1. It is recommended that regulation of offshore oil / gas activities in Greenland continues to follow the guidelines of the OSPAR convention, including the established regulation and strategy for offshore chemicals 2. It is recommended that Greenland participate actively in OSPAR Offshore Industry Committee (OIC) and contributes to development and accomplishment of strategic goals within offshore oil / gas activities in the Arctic

Qupp. 9/49 3. It is recommended to continue the focus on impurities in drilling mud minerals and chemicals and bring this issue to focus with regard to admittance of offshore chemicals to OSPAR PLONOR list. The content of Mercury in barite is an example of unwanted impurities in a PLONOR listed mineral. Release of Mercury to the marine ecosystem is an issue of high concern in the Arctic 4. It is recommended that off shore chemicals continues to be classified and categorised according to the guidelines implemented in Norway and Denmark, including that all chemicals and products are registered in PROBAS 5. It is recommended to implement more severe requirements for data information with respect to critical chemicals, which comprises the supplementary requirements implemented in Norway for chemicals with moderate biodegradability (20 % BOD28 < 60 %). The supplementary requirements include a detailed assessment of the chemicals degradability products and the risk to the environment of these derivatives 6. It is recommended to continue the regularly information update on regulation of oil / gas activities in the Barents Sea, including administration of sea discharge regulations as well as Norway s requirements regarding data information and environmental assessment for offshore chemicals for use in the northern part of the Barents Sea 7. It is recommended to keep and possibly amend the knowledge exchange between the authorities of Greenland and Norway / Denmark, i.e., by annual meetings 8. It is recommended to implement more rigorous requirements to data information on potential critical chemicals, which are under consideration for discharge in high arctic seas, including requirement for test data on biodegradability, toxicity and bioaccumulation with arctic organisms and under arctic conditions 9. It is recommended to include supplementary lists for potential environmental harmful substances, i.e., the European Commission list for candidates of endocrine disrupters substance in Category 1 og 2) in assessments of potential impacts of these substances on arctic marine mammals and contamination of human food sources 10. It is recommended that, prior to selection and approval of drilling mud system / chemicals in connection with oil exploration drilling applications for Greenland, an analysis on environmental pros and cons of several relevant drilling mud systems is presented which included treatment technologies for drilling waste as part of the Environmental Impact Assessment (EIA) to ensure that the drilling mud system selected in an overall environmental context will impact the Greenlandic marine environment the least. If the analysis results points toward selecting an oil based drilling mud system, recommends a. that no drilling mud or cuttings are discharged to sea and that the risk of spills are minimised through HSE requirements b. to raise requirements for self-control and inspections.

Qupp. 10/49 Knowledge gaps Biodegradability at arctic conditions low temperatures and arctic bacteria strains In general, there is a need for knowledge focused on offshore chemical degradation at arctic conditions, e.g., if critical chemicals, which are easily degradable in standard test, are moderate to slowly degradable under arctic test conditions. Toxic effects of offshore chemicals on arctic organisms and arctic ecosystems Presently, the knowledge concerning toxicity of offshore chemicals specifically on arctic organisms is limited. Arctic organisms are often characterised by slow growth and development. The exposure risk for the sensitive larvae stages is hence increased. In studies comparing sensitivity / tolerance of temperate and arctic species this issue of slower growth of arctic organisms is usually not included, and that effects may become apparent later than in temperate species. To reduce the uncertainty regarding different effects in arctic and temperate organisms, studies targeting this issue are needed.

Qupp. 11/49 1 Saqqummiineq, tunngaviusoq siunertarlu Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni misissuinermut tunngatillugu ingerlatat maannakkorpiaq annertusiartorput. Kalaallit Nunaata kitaata avataata imartaani uuliasiorluni misissuinissamut aamma qalluinissamut pisinnaatitsissutit ingerlatsivigineqartut 20-it missaanniipput. Tassunga ilanngutissaaq 2012/2013-imi Kalallit Nunaanni Tunup Avannaarsuata avataata imartaani neqeroortitsinissaq, taamatullu Kalaallit Nunaata kitaata avataani sumiiffinnut pisinnaatitsissuteqarfissanut minnerpaamik tallimanut suli allanut qinnuteqaatit tigummineqarlutik (Ilusiliaq 1).

Qupp. 12/49 Ilusiliaq 1. Kalaallit Nunaanni sumiiffiit maannakkut pisinnaatitsissuteqarfiusut, Kalaallit Nunaanni Tunup Avannaarsuata avataani sumiiffik neweroortitsiviusussaq aamma sumiiffiit pisinnaatitsissuteqarfissatut qinnuteqaatigineqartut. Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni misiliilluni qillerinerit ingerlanneqartarsimapput. 1970-ikkunni Kalaallit Nunaata kitaata qiterpasissuani puilasuliat tallimat, 1996-imi Nuussuup qeqertaasartaani nunami puilasuliaq ataaseq aammalu 2000-imi Nuup avataata imartaani puilasuliaq ataaseq qillerneqarput. 2010-imi aamma 2011-imi ingerlatseqatigiiffik Capricorn pisinnaatitsissuteqarfissani ingerlatseqatigiiffiup suliaqarfigisaanni tallimani katillugit 8- inik misiliilluni qillerinernik suliaqarpoq. Qillerinerit sumiiffii tamarmik sinerissamit ungasissorujussuarmi inissisimapput amerlanerillu imaani itingaatsiartumiillutik (1520 meterit tikillugit). Pisinnaatitsissuteqarfinni allani amerlanerni maannamut sajuppillatsitsisarluni misissuinerit annertuut ingerlanneqareerput. Misissuinerit taakkua 2012-imi ingerlaqqipput, aammalu ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaata kitaata imartaanni misiliilluni qillerinerit amerlanerusut ingerlanneqassasut naatsorsuutigineqarpoq. Misissuilluni ingerlatat amerliartornerisa ilutigisaanik aammalu Kalaallit Nunaata imartaani uuliamik / gassimik kingusinnerusukkut qalluisoqalissagaluarpat, qillerinermut marullummik annertoorujussuarmik atuinissamut suujunnaarsitsinissamullu qinnuteqaatinik amerliartuinnartunik Kalaallit Nunaanni oqartussaasut ingerlaavartumik suliarinnittartussanngortussaapput. Maannamut OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiisstummi kiisalu Norgemi / Danmarkimi qillerinermut marullummik akuutissanillu uumaatsunik taassuma akorisaannik kuutsitsisarneq pillugu aalajangersakkat malinneqarnissaat toqqarneqartarsimavoq. Nassuiaammi matumani Kalaallit Nunaanni qillerinermut marullummik atuinermut suujunnaarsitsisarnermullu maleruagassiuinissamut periusissanut tungavissiinissaq anguniarneqarpoq, ilanngullugu qillerinermit seqummarlukunik aamma qillerinermut marullummik saliisarnermut suujunnaarsitsisarnermullu teknologiit atorneqarsinnaasut oqallisigineqarnissaat. nassuiaat qillerinermut marullummik aamma qillerinermi akuutissanik uumaatsunik Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni / gassisiorluni ingerlatanut tunngatillugu atuinermut suujunnaarsitsisarnermullu ilitsersuutinik aalajangersimasunik suliaqarnissamut tunngavissiissaaq. Nassuiaammi qulequttat makkua sammineqarput: 1. Qillerinermut marulluk (aamma akuutissat uumaatsut qillerinermut marullummi akuusut) 2. OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi kiisalu Norgep Danmarkillu nunavittaannut tunngatillugu nassuiarneqartutut maleruagassiuineq 3. Akuutissanut uumaatsunut qillerinermut marullummi akuusunut tunngatillugu avatangiisinut nalilersuineq, ilanngullugu OSPAR-imi periaaseq siunissami issittumi avatangiisinik taassumalu uumasuinik illersuinissamut tunngatillugu issittumi pissutsinut naleqqussarneqarsinnaanerunersoq pillugu apeqqut qitiulluinnarpoq

Qupp. 13/49 4. Qillerinermit seqummarlukunik aamma qillerinermut marullummik katersuinissamut, saliinissamut suujunnaarsitsisarnissamullu teknologiit. Tamanna tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni qillerinermut marullummut periaatsimut aamma atuereernerup kingorna suujunnaarsitsisarnissamut atorneqartussamik akuersissuteqartarnissamullu periaasissamut siunnersuut suliarineqarpoq 5. Suliassaqarfinnut ilisimasanik amigaateqarfiusunut inassuteqaatit aamma suussusersiinerit. Nassuiaammut annertunerpaatigut misilittakkat ilisimasallu tunngavigineqarput, makkunani katersorneqarsimasut: - Norge (Silap pissusaanut aamma Mingutsitsinermut pisortaqarfik, Uuliasiornermut pisortaqarfik aamma Avatangiisinik allanngutsaaliuinermut pisortaqarfik); - Danmark -Nordsøen (Avatangiisinut aqutsisoqarfik aamma Nukissiuuteqarnermut aqutsisoqarfik); - OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutinut allakkiat. Aammattaaq paasissutissat tekniskiusut paasissutissallu danskit norgemiullu suliaqartuinit suliffissuinillu ullumillut sinerissap avataani suliffissuaqarnermi suliaqartuusunit pingaarutilinnit pissarsiarineqarput. Nassuiaatip suliarineqarnerata nalaani ataatsimiinnerit ingerlanneqartarsimapput imaluunniit allatut ilusilimmik Danmarkimi Norgemilu oqartussaasunik, suliaqartuusunik suliffissuarnillu oqaloqateqartoqartarsimalluni.

Qupp. 14/49 2 Qillerinermut marulluk 2.1 Katitigaanera aamma atuuffia Qillerinermut marulluk agguataarneqarnerusarpoq qillerinermut marullummut imermik aallaaveqartumut (Water Based Mud, WBM), qillerinermut marullummut uuliamik aallaaveqartumut (Oil Based Mud, OBM) aamma qillerinermut marullummut syntetiskimik aallaaveqartumut (Synthetic Based Mud, SBM). WBM-imi akugitinneqartoq pingaarneq tassaasarpoq imeq, OBM-imi uulia suliarineqanngitsoq aammalu SBM-imi uuliat syntetiskiusut. OSPARimi nunani tamalaani isumaqatigiissutip ataani qillerinermut marulluk uuliamik aallaaveqartoq aamma syntetiskiusoq ataatsimoortumik Organic Phase Fluids-itut nassuiarneqarpoq. Qillerinermut marulluk aatsitassanik assersuutigalugu baryt-imik aamma bentonit-imik akoqarajunneruvoq, kiisalu amerlanertigut akuutissanik uumaatsunik uumassusilinnik aamma uumassuseqanngitsunik arlalissuarnik akoqartarluni, ilaatigut polymer-it, akuutissat immap qaavaniittartut, akuutissat akuliuttartut, akuutissat uumaatsut ph-mik akoqartut, akuutissat uumaatsut katersuunnerisa peernissaannut /annikillisinnissaannut atorneqartartut, polymer-it aamma putunik matusissutissatut silikat-it, silaannaarinissamut, sulfid-it aamma kuldioxid peernissaannut akuutissat uumaatsut, tamatuma saniatigut uumassusilinnik toqoraataasartut, arroriartornissamik unitsitsisartut, tarnutissat, ingerlaarnermik arriillisitsisartut il.il. Qillerinermut marulluk qillerinermut atatillugu aalajangiisuulluinnartunik arlalinnik atuuffeqarpoq, ilanngullugit: Qillerutip nuuanik nillorsaaneq taniinerlu. Puilasuliap naqqaniit immap qaavanut qillerinermeersunik (qillerinermit seqummarlukut) qaffakaatitsineq. Uuliamik gassimillu blow-out -imik pisoqarnissaa pingitsoortinniarlugu qillerlugu putuliami naammattumik naqitsineqartitsiinnarnissaq Qillerlugu putuliat iigartaannik patajaallisaaneq Qillerlugu putuliap iigartaanik ammarternaveerlugu qalliineq Katersuunnerit manngertornernissallu pinngitsoortinnissaaq ph-imik, ion-ip sakkortussusaanik, calcium-imik, klorid-imik allanillu iluarsiineq. Nunap sannaani pissutsit tunngavigalugit ujarassiuut aamma ingeniørit qillerinermi pisussanut pilersaarut ilusilersortarpaat, ilanngullugu qillerinermi pineqartumi immikkoortuni assigiinngitsuni qillerinermut marulluk qanoq ittoq aamma qillerinermi akuutissat uumaatsut atorneqartussat suut akuutinneqassanersut. Qillerinermut marullummik aamma akuutissanik uumaatsunik toqqaaneq, qillerinermut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpoq aammalu qillerinermi teknikkikkut ajornartorsiutit amerlanerpaartaat qillerinermut marullummut tunngatinneqarsinnaasarput. Bloyes et al. (1994) allappoq qillerinermut marullummut aningaasartuutit, aningaasartuutit tamarmiusut 5-15 %-iinik amerlassuseqarajuttartut. Ajornartorsiutit annertuut tassaasinnaapput qillerutip qunninnera tamatumalu kingorna

Qupp. 15/49 atortunik annaasaqarneq, qillerinerup sukkassusaa arriippallaartoq, puilasuliamut uuliamik gassimillu kuutsitsisoorneq il.il. Puilasuliamik qillerinermut atatillugu amerlanertigut nioqqutissat assigiinngitsut 10-30-it ilaasarput, taakkunannga nioqqutissat arlallit akuutissanik /akuutissanik uumaatsunik akoqartarlutik. Akuutissat uumaatsut puilasuliamik qillerinermi akuusartut saniatigut, aamma puilasulianik cementerinermi akuutissanik uumaatsunik arlalinnik atuisoqartarpoq. Tassunga ilanngutissapput upalungaarsimanermut atorneqartartut /akuutissat uumaatsut arlalippassuit, naatsorsuutigineqariinngitsumik ajornartorsiutinik ajutoornernillu pisoqarnerani atorneqartussanngortussat. Upalungaarsimanermut atorneqartartut /akuutissat uumaatsut taakkua allattorsimaffiat annertoorujussuugajuttarpoq aammalu ajornartorsiutit /ajutoornerit naatsorsuutigineqariinngitsut tamaasa naammassiniartussaallugit. Kinissusaa, oqimaassusaa, manngertumik imaqassusaa, akuutissatut uumaatsutut piginnaaneqarnera kiisalu kaavititsinermi qillerinerup imertaarukkiartortarnera pingaarnertut uuttuutaapput, qillerinerup nalaani peqqissaartumik nassuiarneqartartut alapernaarsorneqartartullu. Qillerinermut marulluup naleqquttumik annertuumik kinissuseqarnerani, qillerinermit seqummarlukut puilasuliamit qummukartinneqarsinnaanerat aammalu akuutissat oqimaatsut baryt-itut ittut akuliutsinneqarsinnaanerat qulakkeerneqartarpoq. Qillerinermut marulluup kinissusaa pisariaqarpat iluarsineqarsinnaasarpoq. Qillerinermut marulluup naleqquttumik annertuumik oqimaassuseqarnerani puilasuliap nakkaannginnissaa aammalu puilasuliamit aalaterneranit erngup ingerlaarsinnaanissaa qulakkeerneqartarpoq. Oqimaassusaa aamma pisariaqarpat iluarsineqarsinnaasarpoq. Tamanna assersuutigalugu baryt-imik akoqarnerata iluarsineratigut pisinnaavoq. Qillerinerup imertaata annikilliartuinnarnissaata killilersimaarnissaanut tunngatillugu, akuutissat uumaatsut puilasuliap iigartaani ammarnaveersitsissutitut akuliunneqarsinnaapput. Qillerinermut marulluup akui amerlanertigut manngertunut annertuumik oqimaassusilinnut, assersuutigalugu baryt, aamma annikitsumik oqimaassusilinnut, assersuutigalugu marraq aamma polymerer, agguarneqartarput. Annertuumik aamma annikitsumik oqimaassusillit akornanni ataqatigiinnerup iluarsineratigut, ilaatigut qillerinerup sukkassusaa pitsaanerulersinneqarsinnaavoq. Akuutissat uumaatsut piginnaaneqarnerannit, ilanngullugit ion-it sakkortussusaani, ph, Ca ++- -nik aamma Cl - -inik akoqarnerani, ilaatigut qillerinerup sukkassusaa aamma puilasuliap patajaassuseqarnera aalajangiisuulluinnartumik sunnerneqarsinnaapput. Ilti, sulfid-it aamma kuldioxid-it, isumannaallisaanikkut ajornartorsiortitsisuusinnaasut, akuutissanik uumaatsunik scavenger -nik taaneqartartunik iluarsineqarsinnaapput. Qillerinermut marulluup suussusaanik aamma qillerinermi akuutissanik uumaatsunik atorneqartussanik toqqaaneq, nalinginnaasumik suliaqartuusussap aamma tunisassiortup /qillerinermut marullummik pilersuisuusussap akornanni qanimut suleqatigiinnikkut pisarpoq. Qillerinermut marullummik aamma qillerinermi akuutissanik uumaatsunik atorneqartussanik tunisassiortut, nunarsuaq tamakkerlugu nunap sannaani assigiinngitsunik ilusilinni qillerinernit misilittakkat pissarsiarineqartut tunngavigalugit, ingerlaavartumik tunisassianik nutaanik ineriartortitsisarput. Assersuutigalugu taratsumik akullit oqimaatsut natrium-itut, kalium-itut aamma cæsium-itut iluseqartutut ittut taratsutut iluseqartunik taaneqartartut,

Qupp. 16/49 ukiuni kingulliunerusuni qillerinermi imerpallarsaatitut avatangiisinik mingutsitsisanngitsutut nutaatut saqqummiunneqarput. Akisungaatsiarput, kisiannili taamaakkaluartoq ilutsit taakkua arlaleriarlutik atoqqinneqarsinnaapput aammalu qillerinermi teknikkikkut pitsaasunik piginnaaneqarlutik. Ilutsit taakkua ilaatigut 2007-imi Barentip imartaani atorneqarput. Niuernermik pissuteqartumik tunisassiortut pilersuisullu tunisassiamik akui katitigaanerilu pillugit paasissutissiisanngillat aammalu oqartussat kisimik piumasaqaateqarnermikkut paasissutissanik taakkuninnga pissarsisinnaanerusarlutik. 2.2 Avatangiisinut tunngatillugu piumasaqaatit aamma maleruagassiuineq 1990-ikkut aallartinneranili avatangiisinik mianerinninnissaq eqqarsaatigalugu, nunat arlallit uuliamik allaaveqartunik aamma qillerinermut marullummik qillerinermut imerpallarsaatinik syntetiskiusunik aallaaveqartunik imaani avatangiisinut kuutsitsinissamik inerteqquteqarneq atuutsinneqalerpoq. Tamatuma kingorna aamma qillerinermit seqummarlukunut uuliamik akoqartunut imaani avatangiisinut kuutsinneqartunut tunngatillugu maleruagassanik aamma naliusunut killissaliussanik atuutsitsisoqalerpoq. Maleruagassiuinerit matuma siuliani taaneqartut atuutilereernerisa kingorna, sinerissap avataani ikkussukkani imaani avatangiisini avatangiisit qanoq issusaanni annertoorujussuarmik pitsanngoriartoqarsimasoq, avatangiisinik alapernaarsuinerup takutippaa. Maleruagassiuinerit matuma siuliani taaneqartut atuutilerneranni, ineriartorneq qillerinermut marullummik imermik aallaaveqartumik annertunerujartortumik atuisalernermut ingerlasimavoq. Kisiannili ukiuni kingulliunerusuni qillerinermut marullummik uuliamik aallaaveqartumik atuineq Norgep aamma Danmarkip nunavittaanni annertunerulersimavoq, pingaartumik itinerusuniittuni (Nukissiuuteqarnermut aqutsisoqarfik 2012, KLIF-imik ataatsimeeqateqarneq januar 2012, Norske Veritas 2012). Tamatumunnga pissutaavoq tassani annertusiartuinnartumik marrarmi skiferimi qillerisoqartalersimanera, qillerinermut marullummik imermik aallaaveqartumik atuinermi pullassinnaasunik, qillerutip qillerlugu putuliami qunninnissaanut aarlerinaateqartumik. Aamma puilasuliap naqqanut qanittumi qillerinerni pisariusuni aamma immikkoortuni nallarissuni qillerinerni, qillerinermut marulluk uuliamik aallaaveqartoq annertusiartuinnartumik atorneqarpoq. Taamaalilluni Norge-mi piffissami 2006-imiit 2011-mut qillerinermit eqqagassat, seqummarlukut aamma marulluk, uuliamik aallaaveqartut annertunerulersimapput; ukiumi kingulliullugu taaneqarumi seqummarlukut 102.203 tons aamma marulluk 181.976 tons puilasulianik 118-inik qillerinermi pilersinneqarsimavoq (Norske Veritas 2012). Norgemi aamma Danmarkimi qillerinermut marullummik uuliamik aallaaveqartumik atuinermut piumasaqaatit sukannersorujussuit piumasaqaataasarput, ilanngullugit imaani avatangiisinut qarnorluunniit ittunik kuutsitsisoqassanngitsoq imaluunniit aniatitsisoqassanngitsoq. Qillerinermut marulluk uuliamik aallaaveqartoq aamma qillerinermit seqummarlukut tassunga atasut suulluunniit katersorneqassapput aammalu nunami suliareqqinneqartussanngorlugit nassiunneqassallutik. Taamaattoq nunani marlunni taakkunani qillerinermut marullummik aamma qillerinermit seqummarlukunik atoriikkanik puilasuliatoqqani nunap sannaani itinerusuniittuni immiuteqqinneqarnissaannut akuersissummik tunniussisoqarsimavoq. Qillerinermut marullummik uuliamik aallaaveqartumik atuinermi qillerinerup ingerlaneranut piffissaq atorneqartoq nalinginnaasumik sivikillisarpoq, kisian-

Qupp. 17/49 nili peqatigisaanik ilaatigut katersuinermut, assartuinermut, saliinermut aamma inissiinermut aningaasartuutit pissutaallutik imermik aallaaveqartumit 6-8-riaammik akisunerulluni (Nukissiuuteqarnermut aqutsisoqarfik 2012). Kalaallit Nunaanni Danmarkimitut aamma Norgemitut, qillerinermut marullummi akutissanut tamaginnut tunngatillugu katitigaanera paasissutissartaalu suliassanik suliarinninnermut atatillugu oqartussaasunit pissarsiarineqarsinnaasussaapput. Kalaallit Nunaanni paasissutissat tunisassiortuneersut Sullivinnut nakkutilliisoqarfiup qarasaasiakkut paasissutissanut katersiviani PROBAS-imi katersorneqartarput. Kalaallit Nunaanni qillerinissamik qinnuteqarnermi piumasaqaataasarpoq, akuutissat uumaatsut tamarmik PROBAS-imi nalunaarsorsimasuussasut, aammalu nalunaarsuutit paasissutissallu OSPAR HOCNF-mik (takuuk matuma kinguliani) taaneqartartumik ilusilerlugit nalunaarutigineqassasut (OSPAR, 2010). qillerinissamik qinnuteqaatinik suliarinninnermut atatillugu PROBAS-imut isersinnaatitaavoq. Norgemi qarasaasiakkut paasissutissanik katersivik niuernermik tunngaveqartoq NEMS (NEMS Chemicals) atorneqarpoq, tassanngaaniik oqartussaasut akuutissat uumaatsut qinnuteqaatigineqartut pillugit paasissutissanik immikkuullarissunik anillatsitsisinnaallutik. NEMS-imi ilaasortaaneq aningaasartuuteqarfiungaatsiartarmat, tunisassiortut / pilersuisut minnerusut nalunaarsuutinik paasissutissanillu toqqaannartumik oqartussaasunut nassiussisarnissaat, tamatuma saniatigut Norgemi oqartussaasut akuerisarpaat. PROBAS-imit aamma NEMS-imit anillatsitsineq isertuussinissamut aamma nalunaarsuutit isumannaassusaannut annertoorujussuarmik piumasaqaatitaqarpoq. 2.3 Inassuteqaatit Norgemi aamma Danmarkimi malittarisassat atorneqartut assigi malillugit akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartussat nalunaaqutsersorneqartarnerat immikkoortiterneqartarnerallu ingerlannassasoq -p inassutigaa, ilanngullugit akuutissat uumaatsut aamma tunisassiat PROBASimi nalunaarsorneqartassasut. 3 OSPAR 3.1 Nunani tamalaani isumaqatigiissut, tunngaviusut aamma periusissaq OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissut nunat 15-it Atlantikup avannamut kangisinnerusortaani sineriaqartut, imaani avatangiisinik illersuinissaq pillugu isumaqatigiissutigaat (Ilusiliaq 2). OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiisut ulloq 25. marts 1998 atuutilerpoq. OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi Tunu ilaatinneqarpoq, kisianni Namminersorlutik Oqartussat aalajangiipput, Kalaallit Nunaata kitaata imartaani sinerissap avataani uuliasiorluni /gassisiorluni misissuinermi ingerlatat aamma aalajangersakkani pineqartunut ilaatinneqassasut.

Qupp. 18/49 Ilusiliaq 2. Nunap assingani saamerlermi nunami sumiiffimmi OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutip atuuffia takutinneqarpoq aammalu nunap assingani talerpillermi nunap immikkoortua 1 issittumiittunik ilaqartoq takutinneqarpoq. OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissut artikelinik 34-inik, ilanngussanik 5-inik aamma tapiliussanik imaqarpoq, taakkunannga Artikel 5 tassunga atatillugu attuumassuteqarnerpaajulluni. OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi artikel 5-imi piumasarineqarpoq, suleqatigiittussatut isumaqatigiittut ataasiakkaarlutik ataatsimoorlutillu sinerissap avataaneersunit mingutsitsinissamik pitsaaliuinissamut pinngitsoortitsinissamullu sunilluunniit tamaginnik suliniuteqassasut, takuuk OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummut ilanngussaq III. OSPAR-ip ataani uuliasiornermut /gassisiornermut atatillugu suliaqarneq Offshore Industry Committee (OIC) ataani ingerlanneqassaaq. OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi sinerissap avataani uuliasiorluni / gassisiorluni ingerlatanut tunngatillugu periusissaq tassaavoq, sinerissap avataaneersunit mingutsitsinissaq pitsaaliorneqassasoq akiorneqassasorlu aammalu sinerissap avataani ingerlatat sunniuteqarsinnaanerannut tunngatillugu imaani sumiiffiit illersorneqassasut. OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi aamma sinerissap avataaneersunit mingutsitsinissamik pitsaaliuinissamut pinngitsoortitsinissamullu iliuusissanik ineriartortitsineq pillugu nunani tamalaani kattuffiit allat suleqatigineqarput, ilanngullugu London-imi nunani tamalaani isumaqatigiissut aamma EU (REACH). Imaani avatangiisini akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartut ataatsimoortumik sunniutaat annikillisinniarlugit, OSPAR nakkutiginneriaatsimik taaneqartartumik Harmonised Mandatory Control System (OSPAR Decision 2005/1) atuutsitsilerpoq. Nakkutiginneriaatsimi tassani (OSPAR- Agreement 2002-06) ilaapput akuutissat uumaatsut qillerinernik ingerlatanut, uuliamik gassimillu qalluinermut aamma tunisassiornermut, piuminarsaanermut immiinermullu, pipelines-inut aamma ammartartunut, maluginiutissanut, cementerinermut il.il. atatillugu atorneqartartut. Akuutissat uumaatsut umiarsuarni, qulimiguulinni, kraanini allanilu maskiinani taamaaqataanni atorneqartartut nakkutiginneriaatsimi pineqartunut ilaanngillat. Akuutissat uumaatsut ilaatigut qalipaatiniittut aamma qatserinermi atortuniittut, laboratoriami akuutissanut uumaatsutuulli nakkutiginneriaatsimi ilaatinneqanngillat. Akuutissanut uumaatsunut OSPAR Harmonised

Qupp. 19/49 Mandatory Control System-imi pineqartunut ilaasunut tunngatillugu nalunaarsuutinik paasissutissanillu Harmonised Offshore Chemical Notification Format-imi (HOCNF) (OSPAR Recommendation, 2010/3) piumasaqaatinik naammassinnittunik peqarfiussapput. Akuutissanik uumaatsunik pilersuisuusut / tunisassiortut HOCNF-imik ilusilinnik paasissutissanik nalunaarsuutinillu pissarsinissamik nassiussinissamillu pisussaaffeqartuupput. HOCNFimi paasissutissat aallaavigalugit oqartussaasut suliaqartuusullu akuutissat uumaatsut avatangiisini sunniisinnaanerinik imaaliallaannaq nalilersuisinnaapput. Sukumiinerusortaannut annertunerusunut tunngatillugu takuuk Tapiliussaq 1. OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutip tassanilu periusissat piviusunngortinneqarnissaannut suliaqarneq, ilaatigut aalajangiinernik suleqatigiittussatut isumaqatigiittunut inatsisitigut pisussaaffiliisunik akuersinertigut ilaatigullu inassuteqaatinik isumaqatigiissutinillu allanik oqaasertalersuinikkut ingerlanneqarpoq. Aalajangiinerit isumaqatigiissutinik malittarisassanillu assigiinngitsunik ilassuserneqartarput. Aalajangiinernut, inassuteqaatinut isumaqatigiissuteqarnernullu allattuiffiit nutartigaasut ujarneqarsinnaapput uani http://www.ospar.org. Tapiliussaq 2-mi aalajangiinerit, inassuteqaati isumaqatigiissutillu takussutissiorneqarput. OSPAR-imi isumalioqatigiissitaliami suliaqarneq, imaani avatangiisini inuit pilersitaannik ingerlatanik ingerlatsivimmi ilaatitsiviusumik ingerlatsinissamik aallaaveqartumik uumassusillit ataqatigiinnerannik aallaaveqartumik aqunneqarpoq. Tamatuma malitsigisaanik suleqatigiittussatut isumaqatigiittut atuinissamik nalinginnaasumik pisussaaffeqarput: Mianersornissamut tunngaviusoq;mingutsitsisoqo-akiliissaaqtunngaviusoq; Teknikkit pissarsiarineqarsinnaasut pitsaanerpaat (Best Available Techniques, BAT) aamma avatangiisinut tunngatillugu suleriaatsit pitsaanerpaat (Best Environmetnal Practice, BEP) pillugit tunngaviusut, ilanngullugu teknologii minguinnerusoq. BAT-imut nunani tamalaani isumaqatigiissummi nassuiaassutaasoq tassaavoq suliap ingerlaneri, atortut imaluunniit ingerlatsinermi periaatsit, assersuutigalugu akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut avatangiisinut kuutsinneqarnissaannik killilersimaariniarnermut atorneqartussatut suliaqarnikkut ajornanngitsut pitsaanerpaat (state-of-the-art). BEPmut nassuiaassutaasoq tassaavoq avatangiisinut tunngatillugu nakkutiginninnermut iliuusissat periusissallu naleqqunnerpaamik ataqatigiissillugit atorneqarnissaat. BAT aamma BEP siunnerfimmut aalajangersimasumut tunngatillugu piffissap ingerlanerani teknologiikkut siuariartorneq, aningaasaqarnikkut inooqatigiinnikkullu tunngaviusut kiisalu ilisimatusarnikkut ilisimasat paasinninnerullu allanngoriartornerat eqqarsaatigalugit allanngortussaapput. Ingerlatseqatigiiffiit suliaqartut teknikkimik suleriaatsinillu pitsanngorsaajuarnissamut pisussaaffeqarput, taamaalillutik BAT aamma BEP pillugit piumasaqaatit naammassiuaannassallugit. 3.2 Akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut immikkoortiterlugit nalunaaqutsersorneqarneri OSPAR-imi periaaseq Norgemi aamma Danmarkimi immikkoortiteraluni nalunaaqutsersuinikkut atuutsinneqarpoq, tassani akuutissat uumaatsut

Qupp. 20/49 uumassusilinni arroriartuaartarneri, uumassusilinni katersuussinnaassusii, aamma toqunartoqassusii malillugit qalipaammik ilisarnaasersorneqartarlutik (takuuk Takussutissiaq 1). Immikkoortiteraluni nalunaaqutsersuineq taanna taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni atuutsinneqarpoq. Akuutissat uumaatsut OSPAR-ip re-screening-imut tunngavissarititai aallaavigalugit qalipaatinut ilisarnaasersuutit sisamat malillugit immikkoortiterlugit nalunaaqutsersorneqartarpuq aammalu qalipaatit malillugit immikoortiterneqarnerini makkua ilisarnaasersuutaapput: Qernertoq akuutissat uumaatsut taakkua ajoqusiinerpaasarput aammalu imaani avatangiisinut kuutsinneqartariaqanngikkaluarlutik. Akuutissanut allattuiffiit pigineqarput. Aappaluttoq akuutissat uumaatsut taakkua avatangiisinut ajoqusiisartuni arlalinnik piginnaaneqarneri pissutigalugu aarlerissuteqarnissamut pissutissaqalersitsipput. Pissutsini immikkuullarissuni aammalu taarsiissutissarsiornissamik piumasaqaatitalimmik akuersissummik tunniussisoqarsinnaavoq. Sungaartoq akuutissat uumaatsut tassani immikkoortiterinermi inissinneqartut ataatsimik avatangiisinut ajoqusiisartumik piginnaaneqarput. Qorsuk akuutissat uumaatsut taakkua avatangiisinut ajoqusiisartunik piginnaanilinnik soqanngillat imaluunniit annikitsuinnarmik peqarlutik. Akuutissat uumaatsut qorsuit arlallit PLONOR-ii akuutissanut (Pose Little Or No Risk for the Environment) OSPAR-ip allattuiffiani nassaassaapput. Akuutissat / akuutissat uumaatsut ataasiakkaat 1 toqunartoqassutsimut, uumassusilinni arroriartuaartarneranni aamma uumassusilinni katersuuttarneranni (uumassusilinni amerliartorlutik) akuisa sunniussinnaassusii, tunisassiat / akuutissat uumaatsut katitigaasut qalipaatinut ilisarnaasersuutini immikoortiterlugit nalunaaqutsersornerannut aalajangiisuupput. Tunisassiaq akuutissanik / akuutissanik uumaatsunik arlalinnik akoqartoq, tunisassiami akuutissat / akuutissat uumaatsut ajoqusiinerpaasussaaneri malillugit tunisassiaq qalipaatinut ilisarnaasersuutini immikkoortiterinermi inissinneqartarpoq. Assersuutigalugu akuutissat ilaat ataasiinnarluunniit qernertutut immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqarsimappat, taava tunisassiaq tamarmi qenertutut taaneqassaaq. Ukiuni kingulliunerusuni Kalaallit Nunaanni Danmarkituulli aaamma Norgemituulli suleriaasiuvoq, akuutissat uumaatsut aamma tunisassiat qorsummi aamma sungaartumi immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqarsimasut kisimik piumasaqaatitaqanngitsumik akuerineqartarlutik. Akuutissat uumaatsut aappaluttutut immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqartut, taamaallaat akuerisaagallartarput aammalu taamaallaat teknikkikkut imaluunniit isumannaallisaanikkut pingaaruteqartumik pissuteqartumik, 1 Oqaatsit akuutissat uumaatsut aamma akuutissaq uumaatsoq atorneqarnerat nalinginnaasumik isumaqatigiissutigineqanngilaq. Ilaasa oqaatsit taakkua akuutissanut ataasiakkaanut taamaallaat atortarpaat, allalli taakkua tunisassianut aamma akuukkanullu akuutissanik arlalinnik akoqartunut tunngatillugu atortarlugit.

Qupp. 21/49 akuutissanik uumaatsunik /tunisassianik avatangiisinut annikinnerusumik ajoqusiisartumik (qorsummi imaluunniit sungaartumik immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqarsimasunik) taarsiinissaq ajornarsimappat. Ukiuni kingulliunerusuni qillerinerni Kalaallit Nunaanni akuutissanik uumaatsunik qernertutut immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqartunik, aammalu ukioq 2000-ip aallartinneranili Norgemi aamma Danmarkimi annerusumik minnerusumilluunniit atorunnaarneqartunik, kuutsitsinissaq akuerisaasinnaajunnaarpoq. OSPAR Recommendation 2006/3 naapertorlugu akuutissat uumaatsut taarserneqartussatut paasineqartut (akuutissat uumaatsut aappaluttumik qernertumillu immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqartut), teknikkikkut imaluunniit isumannaallisaanikkut pingaaruteqartorujussuarmik pissuteqartumik taarsiinissaq ajornarsimanngippat, 2017-imi atorunnaareerneqarsimassapput.

Qupp. 22/49 Takussutissiaq 1. Nalunaarsueriaaseq akuutissat uumaatsut tunngavissarititaasut malillugit, akuutissap iluani uumassusilinni arroriartuaartarneranut, uumassusilinni katersuussinnaassusianut aamma tassanngaannaq toqunartoqarneranut (tassanngaannaq toqunartoqassussaa) naleqqiullugu sunniussinnaassusaa aallaavigalugu, qalipaatinut immikkoortiterlugit inissinneqarlutik (qernertoq, aappaluttoq, sungaartoq imaluunniit qorsuk). Nalunaaqutserneqarnera Qalipaatinut immikkoortiternera Imeq Akuutissaq uumaatsoq akuutissanut allattorsimaffinni makkunaniippoq: OSPAR PLONOR list, REACH Annex IV aamma/imaluunniit REACH Annex V Qorsuk Akuutissat uumaatsut allat Sungaartoq Tunngavissarititaasunit 3-nit 2: Uumassusilinni arrorsinnaassusaa <60 %, log Pow 3, EC50 imaluunniit LC50 10 mg/l Akuutissaq uumassuseqanngitsoq toqunartoqartoq EC50 imaluunniit LC50 1 mg/l Uumassusilinni arrorsinnaassusaa <20 % Akuutissaq uumaatsoq akuutissanut allattorsimaffinni makkunaniippoq: OSPAR List of Chemicals for Priority Action (LCPA), OSPAR List of Substances of Possible Concern (LSPC), REACH Annex XIV or XVII Uumassusilinni arrorsinnaassusaa <20 % og log Pow 5 Uumassusilinni arrorsinnaassusaa <20 % aamma toqunartoqassusaa EC50 imaluunniit LC50 10 mg/l Aappaluttoq Qernertoq Norgep aamma Danmarkip nunavittaanni ullumikkut akuutissat uumaatsut qorsummi aamma sungaartumi immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqarsimasut kisiinnangajavimmik kuutsinneqartarput. Tamatigut tamaattoqarsimanngikkaluarpoq. Akuutissanik aappaluttumi aamma qernertumi immikkoortiterinermi nalunaaqutsigaasunik atuineq pingaartumillu kuutsitsineq, ukiuni 5-10-ini kingullerni annertoorujussuarmik annikillisinneqarsimavoq (takuuk Ilusiliaq 3). Akuutissat uumaatsut qernertumi aamma aappaluttumi immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqartut OSPAR-imi maleruagassiuinermi taarsiinissamik tunngaviusoq malillugu, annertusiartuinnartumik akuutissanik uumaatsunik sungaartumi aamma qorsummi immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqartunik annikinnerusumik avatangiisinut ulorianaateqartunik taarserneqartalersimapput. Kisiannili oqaatigineqassaaq

Qupp. 23/49 ineriartorneq taanna Tuluit Nunaata nunavittaani akuutissanik uumaatsunik kuutsitsinermut tunngatillugu annikinnerujussuarmik atorneqarsimammat. Ilusiliaq 3. Akuutissanik uumaatsunik qorsummi, sungaartumi, aappaluttumi aamma qernertumi immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqarsimasunik Norgep nunavittaani 2002-miit 2008-mut kuutsitsinerup ineriartornera. 3.3 Sumiiffimmut issittumiittumut Norgemi maleruagassat aamma OSPAR-imi malittarisassanik allaffissornikkut aqutsineq Ukiuni kingullerni 10-ini Barentip imartaani uuliasiorluni gassisiorlunilu Norgemiut annertoorujussuarmik misissuinermik ingerlatanik suliaqarsimapput. Ukiuni kingulliunerusuni gasseqarfiit aamma uuliaqarfiit annertoorujussuit sumiissusersineqarsimapput aammalu gasseqarfinni qalluineq aallartinneqarsimalluni. Barentip imartaa tassaavoq imartaq silap pissusaatigut aammalu uumassusilinnik peqarnermigut arlalitsigut Kalaallit Nunaata imartaanut sanilliunneqarsinnaasoq. Barentip imartaani avatangiisinik illersuinissamut tunngatillugu maleruagassat annertoorujussuarmik oqallisigineqarsimapput, aammalu Barentip imartaani avatangiisinut tunngatillugu qulaajaanerit nalunaarusiallu amerlasoorpassuit saqqummersinneqarsimallutik (kingullermik Miljøverndepardementet 2010, Havforskningsinstitutet 2010). Barentip imartaani aamma Lofoten-imi imaani sumiiffimmi sinerissap avataani ingerlatat 90-ikkut qiteqqunneranniilli Norgep nunavittaata sinneraniit sukannernerusunik piumasaqaateqarfigineqarsimavoq. Assersuutigalugu qillerlugu putuliap qaavani qillerinermit, immameersumik qillerinermut imerpallarsaammik il.il. atuiffiusartumit qil-

Qupp. 24/49 lerinermit seqummarlukunik kuutsitsinissaq kisimi akuerisaasarsimavoq. Kisiannili maleruagassat taakkua qanittumi allanngortinneqarput, taamaalilluni taakkua Norgep nunavittaata sinneranut maleruagassanut naapertuutilerlutik. Taamaalilluni maleruagassat aamma Barentip imartaanut aamma Lofoten-imut maleruagassiineq timitalimmik kuutsitsinnginnissamit ( kuutsitsinngilluinnarneq ) kuutsitsinernut aarlerinaateqartunik tunngaveqartumik maleruagassiinermut allanngorlutik. Ataatsimut isigalugu kuutsitsinissamut siunnerfiusut maannakkut Norgep nunavittaanut tamarmut atuuttut, ilanngullugit Barentip imartaa aamma Lofoten-imi imaani sumiiffiit, Boks 1-imi allassimapput.

Qupp. 25/49 Boks 1 (4.3). Imaani uuliasiorluni ingerlatanit kuutsitsinermut Norgemi maannakkut maleruagassat. OSPAR-imi malittarisassat Norgemi aamma Danmakimi assigiinngilaartumik allaffissornikkut aqunneqarput. Akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut ilai, Danmarkimi qorsummik nalunaaqutserneqartut, Norgemi sungaartunik nalunaaqutserneqarput. Norgemi malittarisassani putusiuisinnaanerusinnaasut atorluarnissaannik periarsissanik annikillisitsinissamik politikkeqarneq nalunaarutigineqarpoq, tamatumalu malitsigisaanik akuutissanik uumaatsunik sungaartumi immikkoortiterinermi nalunaaqutsigaasunik nakkutilliineq sukannernerulersinneqarsimavoq (KLIF 2010). Taamaalilluni Norgemi oqallittoqarsimavoq, akuutissat uumaatsut sungaar-

Qupp. 26/49 tumik nalunaqutsigaasut avatangiisini sunniisinnaanerat uukapaatitsilluni allanngortinneqarsimanersoq (ilaatigut molekylet angissusaat), taamaaliornikkut pisussaagaluartumit avatangiisinut navianaateqarnerat annikinnerusutut nalunaaqutserneqarsimasinnaasoq. Tassunga tunngatillugu malittarisassani sanngiissutsit ataasiakkaat Norgemi maleruagassani paasinarsisinneqarsimapput (KLIF 2010). Norgemi piumasaqaatini ilassutaasuni (hocnf_supplementaryguidance_norway.pdf) ilaatigut ilaapput akuutissat uumaatsut sungaartut akunnattumik uumassusilinni arrorsinnaassuseqartut (20 % BOD28 < 60 %). Akuutissanut uumaatsunut taakkununnga tunngatillugu arrortarnerinik aamma arrortitsisartut avatangiisinut navianaateqarnerinik Y1-imik, Y2-mik, imaluunniit Y3-imik nalunaaqutserneqartussanik sukumiisumik nalilersuinissaq Norgemi piumasarineqarpoq (takuuk Boks 2). Norgemiut ilitsersuusiaat tamatuma saniatigut akuutissanik uumaatsunik misileraanissamut aamma nalunaaqutsersuinissamik piumasaqaatinik sukannernerusunik imaqarpoq. Akuutissanut uumaatsunut taakkununnga Y3-nut, Norgemi kuutsinneqarnissaat akuerisaanngitsunut tunngatillugu -p inassutigaa piumasaqaatit taamaaqataat Kalaallit Nunaanni atuutsinneqalissasut. Qillerinermut marullummut periaatsimik aatsitassanik uulianik aallaveqartumik akuutissanik uumaatsunik sungaartutut immikkoortiterinermi nalunaaqutserneqartunik nassaassaqarpoq (Oljedirektoratet 2011). Periaatsit taamaattut Barentip imartaani atorneqartussatut qinnuteqaatigineqarsimapput akuersissuteqarfigineqarsimallutillu (TEPN 2010, KLIF 2011), kisiannili taamaattoq kuutsitsinissamik qinnuteqartoqarsimanngilaq aammalu akuersissummik tunniussisoqarfimanani. Boks 2. Norgemi akuutissanik uumaatsunik sungaartunik immikkoortitereqqinneq. Y1: The chemical is expected to biodegrade completely. Y2: The chemical is expected to biodegrade to products which are not environmentally hazardous. State likely biodegradation endpoint with documented properties Y3: The chemical is expected to biodegrade to products which may be environmentally hazardous. In case of insufficient knowledge of the breakdown products, these will need to be categorized as potentially environmental hazardous based on the precaution principal. Environmentally hazardous is defined by PBT (Persistent, bio-accumulative and toxic substances), CMR (substance which are carcinogenic, mutagenic or toxic to reproduction), vpvb (very persistent and very bio-accumulative substance) and the intentions in 56 b (black), but test results are not required 3.4 Akuutissanut uumaatsunut allattuiffiit Akuutissanik uumaatsunik sinerissap avataani atorneqartartunik nalilersuinermi, akuutissat uumaatsut allattuiffinnut assigiinngitsunut avatangiisinut navianassusaa imaluunnit akerlia allallugu ilanngutsinneqarsinnaapput, assersuutigalugu REACH-ip (EU-mi akuutissanut uumaatsunut inatsit) ataani

Qupp. 27/49 allattuiffiit imaluunniit OSPAR-imi siusinnerusukkut taaneqartumi PLO- NOR-imut allattuiffik. OSPAR-ip aamma REACH-ip ataanni allattuiffiit, nutaanik ilisimasaqalerneq aammalu akuutissat nutaat atorneqalertarneri, aamma nunat, suliffissuit oqartussaasullu akornanni isumaqatigiittoqarneri ilutigalugit ingerlaavartumik iluarsineqartarput. Taamaaqataanik assersuutigalugu OSPAR LCPA (List of Chemicals for Priority Action) aamma OSPAR LSPC (List of Substances of Possible Concern) ingerlaavartumik iluarsaanneqartarput. Tamatuma saniatigut akuutissanut assersuutigalugu aalisakkani aamma uilluni allanartumik mamassuseqalersitsisinnaasunut (taint) OSPARimi allattuiffeqarpoq. Allattuiffinni akuutissanik ilanngussisarnermut aamma ilaajunnaarsitsisarnermut malittarisassaqarpoq, taamaattoq akuutissanut uumaatsunut allattuiffiit taakkua tamatigut paasiuminartuusanngillat. Ilaatigut PLONOR-imi allattuiffimmi aamma REACH-imi (Annex IV imaluunniit V) akuutissat aamma tunisassiat qisuariartarnermut atorneqartartut pinngortitamiittartut, assersuutigalugu aatsitassaq baryt, ilaapput. Kisianni aatsitassaq taanna pinngortitameersumik kviksølvimik akoqarsinnaavoq. Kviksølv nalinginnaasumik aatsitassat avatangiisinut ajoqusiisumik sunniuteqarsinnaanera aammalu imaani uumasuni miluumasuni katersuussinnaanera pissutigalugu Issittumut eqqunneqarnissaa kissaatigineqartanngilaq. 3.5 Nalunaarutiginnittarneq Nunat OSPAR-ip sumiiffinniittut uuliasiornermik / gassisiornermillu ingerlataqarfiusut, ukiut tamaasa OSPAR-mut paasissutissanik attuumassuteqartunik nalunaaruteqartarnissamik pisussaaffeqarput, ilanngullugit sinerissap avataani ikkussukkat avatangiisinut kuutsitsiviusussat, erngup suliarinninnermi atorneqartup uuliamik akoqarnera, erngup suliarinninnermut atorneqartup annertussusaa, uulia aamma akuutissat uumaatsut imaani avatangiisinut kuutsinneqartut, akuutissat uumaatsut qillerinermi atorneqartut aamma qillerinermit seqummarlukut atorneqartut aammalu imaani avatangiisinut kuutsinneqartut annertussusaat aamma silaannarmut aniatitsinerit. Akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartut annertussusaat, prescreening-imut immersukkami nalunaaqutsersuinernut naleqqiullugu, Norgemi aamma Danmarkimi qalipaatinut immikkoortiterlugit nalunaaqutsersuinermut naapertuuttumik naatsorsorneqartarput. Alapernaarsuinermut pisussanut pilersaarutinit nunat nalunaarutiginninnerat tunngavigalugu OSPAR ukiumoortumik kuutsitsinerit pillugit nalunaarusianik saqqummersitsisarpoq (OSPAR Report on Discharges, Spills and Emissions from Offshore Oil and Gas Installations, 2013). 2010-imi aamma 2011-imi Kalaallit Nunaata kitaani uuliasiorluni misissuinermi ingerlatat nalunaarutigineqartussaatitaanngillat, pissutigalugu Kalaallit Nunaata kitaa OSPAR-imi pineqartunut ilaanngimmat. Taamaattorli matuma siuliani allassimasut malittarisassat malillugit aammalu inassutigineqartutut kuutsitsinerit naatsorsorneqarput, aammalu Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik aqqutigalugu OSPAR-imut nassiunneqarlutik. 3.6 Inassuteqaatit Inassutigineqarpoq Kalaallit Nunaata imartaani uuliasiorluni / gassisiorluni ingerlatanut maleruagassiuinermi, OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi malittarisassat malinneqarnerat ingerlaannassasoq, ilann-

Qupp. 28/49 gullugu akuutissanut uumaatsunut sinerissap avataani atorneqartartunut maleruagassiuinerit periusissallu aalajangersagaasut. Inassutigineqarpoq Kalaallit Nunaat eqeersimaartumik OSPAR-ip Offshore Industry Committee-ani (OIC) peqataassasoq tassanilu Issittumi sinerissap avataani uuliasiorluni / gassisiorluni ingerlatanut periusissatigut avatangiisinut siunnerfiit ineriartortinneqarnerannut piviusunngortinneqarnerannullu immersueqataalluni. Inassutigineqarpoq akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut imaani uumasunut miluumasunut sunniutigisinnaasaannut paasissutissanut tunngavissat pitsaanerulersinniarlugit, akuutissanut avatangiisinut ajoqusiisinnaasunut allattuiffiit allat ilanngunneqassasut, assersuutigalugu akuutissanut hormoninik akornusersuisartunik allattuiffiit (European Commission Category 1 aamma 2). Inassutigineqarpoq Barentip imartaani uuliasiorluni / gassisiorluni ingerlatanut maleruagassiuinermut tunngatillugu malinnaajuaannarnissaq ingerlatiinnaneqassasoq, ilanngullugit imaanut kuutsitsinermut maleruagassat qanoq allaffissornikkut aqunneqarnersut, kiisalu Barentip imartaata avannarpasinnerusortaani paasissutissanut tunngaviusunut aamma avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermut Norge qanoq piumasaqaateqarnersoq. Inassutigineqarpoq paasissutissanik paarlaasseqatigiittarneq Norgemi Danmarkimilu oqartussaasut akornanni atorneqartoq attatiinnarneqassasoq immaqalu annertusarneqassasoq, assersuutigalugu ukiumoortumik ataatsimeeqatigiinnerit akuttoqatigiimmik ingerlanneqartarnerisigut. Inassutigineqarpoq akuutissanut uumaatsunut sinerissap avataani atorneqartartunut navianaateqarsinnaasunut paasissutissanut tunngaviusunut piumasaqaatit sukannernerusut atuutsinneqalissasut, ilanngullugit akuutissanut uumaatsunut akunnattumik uumassusilinni arroriartuaartartunut (20 % BOD28 < 60 %) Norgemi piumasaqaatit tapiliussat. Norgemi piumasaqaatinut tapiliussanut aamma ilaapput tunisassianik arroriartuaartitsisartunik taakkualu avatangiisinut ulorianaateqassusaannik sukumiisumik naliliineq. Inassutigineqarpoq akuutissani uumaatsuni aamma aatsitassani mingoqarsinnaanerata aallunneqarnera ingerlaannassasoq kiisalu ajornartorsiutip taassuma sulissutigineqarnera akuutissanut uumaatsunut / akuutissanut PLONOR-imi allattuiffimmiittunut tunngatillugu OSPAR-imi nalunaaqutsersuisarneq sukannernerulersinneqassasoq.

Qupp. 29/49 4 Akuutissanik uumaatsunik sinerissap avataani atorneqartartunik issittumi avatangiisinut tunngatillugu aarlerinaataasunik nalilersuineq Issittup imartaanni avatangiisinut uumassusilinnullu ukioq kaajallallugu immap qaavata nillertarnera, seqernup qinngornerisa ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni annertuumik allanngorartarnera, imaata annertuumik sikoqartarnera, uumasut naasullu asseqanngitsut silap pissusaanut nillertumut imaanilu sikoqartumi inuuniarnissamut naleqqussarsimasut piuneri, ataatsimut isigalugu uumassusillit arriitsumik alliartortarneri, nerisaqaqatigiinnermi uumasut ikinnerat aammalu uumassusilinni annertuumik orsup akuusarnera ilisarnaataapput. Taamatut nalinginnaasumik annertuumik orsoqarneq ilaatigut piffissat sivisuut nerisassaqannginnerni akiuussinnaanissamut nukissanut sillimmatitut, ilaatigullu nillerneranut oqorsaatitut atuuttarpoq. Pisartut ilaat issittumi uumassusillit imminnut ataqatigiinnerisa mianernarnerannut pisooqataasartoq tassaavoq, akuutissat uumaatsut arlalippassuit orsumi arrortarnerat taamaattumillu uumassusillit orsuanni pissamaataasumi nippussinnaallutik / katersuussinnaallutik. Akuutissat uumaatsut katersuussimasut piffissani kaaffiusuni orsoq sillimmataasoq nungukkaagaq kaanngarsinnaapput, aammalu uumassusilinni annertoorujussuarmik ajoqutaalersinnaallutik toqunartutullu kinguneqarsinnaallutik. Akuutissat uumaatsut issittumi uumasunut sunniuteqartarnerat pillugu ilisimasat annikitsuinnaat pigineqarput. OSPAR-imi akuutissanik uumaatsunik sinerissap avataani atorneqartartunik pre-screening-iisarnermi laboratoriami misileraanernit nalinginnaasunit paasissutissat aallaavigineqarput, tassaagajunnerullutik OECD-mi ISO-mi misileraanerit nalinginnaasut (aamma takuuk Tapiliussaq 1). Taaguutaani allassimasutut misileraanerit taakkua pissutsini assigiissaakkani nakkutigisaasunilu ingerlanneqartarput. Akuutissat uumaatsut toqunartoqassusai, piffissap ullunik 1-4-inik sivisussusillip ingerlanerani misileraanerni uumasunik kissartumiittartunik imaluunniit kiattuniittartunik atuilluni misissorneqarajuttarpoq. Toqunartoqassutsimik misileraanerit taamaattut qeqquaaqqat, pequminiaqqat aamma illeqqat (assersuutigalugu Daphnia magna aamma Acartia tonsa) aamma aalisakkat (assersuutigalugu oquutaasat aamma zebrafisk) atorlugit ingerlanneqarnerusarput. Uumassusilinni arrorsinnaassusaat 15-20 C akornanni kissassuseqartuni aammalu annertuumik inuussutissartaqartunik taratsunik bakterianillu atuiffiusumik misissorneqarajuttarpoq; pissutsit akuutissanik uumaatsunik arrortitsinermut pitsaalluinnartartut. Taamatuttaaq uumassusilinnik kissartumiittartunik atuinikkut misileraalluni imaluuniit akuutissat uumaatsut imermik oktanol-imillu akuisa agguataarnerat aalajangerneqarluni pisariitsunik aalaassani misileraalluni, akuutissat uumaatsut uumassusilinni katersuuttarnerannik misissuineq ingerlanneqartarpoq. Sukumiinerusumik paasisaqarusunnermi takuuk Tapiliussaq 3. Sumiiffinni issittuniittuni sinerissap avataani ingerlatanut tunngatillugu taamaalilluni ukiuni kingulliunerusuni, akuutissanut uumaatsunut sinerissap avataani atorneqartartunut paasissutissanut tunngaviusut oqallisigineqartarsimapput. Barentip imartaanut tunngatillugu qulaajaanermik suliaqarnermi inassutigineqarpoq, Barentip imartaanut suliffissuarnut assigiissaakkanik tulluarsaanermik suliaqartoqassasoq, ilanngullugu assigiissaakkanik misileraaneq nalimmassarneqassasoq, taamaalilluni taakkua issittumi pissutsinut

Qupp. 30/49 naleqqussagaassallutik (Norske Veritas 2008, Barents 2020-mut tunngatillugu ataatsimiinnermi saqqummiineq). Tamatuma kingorna Akvaplan-Niva uumassusillit ataqatigiinneranni toqunartulerinermut laboratoriamik Tromsø-mi pilersitsivoq, tassani uumasunik issittuniittunik atuilluni misileraanerit neqeroorutigineqarlutik, kiisalu aamma AMAP-ip Oil and Gas Assessment - iani inassutigineqarpoq Issittumut naleqqussakkanik ataatsimoorussamik assigiissaakkanik peqalernissaq suliniutigineqassasoq (AMAP 2010). Nalunaarsuutini paasissutissanillu assigiissaakkanik misileraanernit atuuttunit pissarsiarineqartunik atuisarneq, nunani tamalaani suleriaasiuvoq, aammalu naalagaaffinni imartani assigiinngitsunik kissassuseqartuni akimuilluni atorneqarluni. Taamaattoq naatsorsuutigineqarpoq sulianik ingerlatitsineq kissassutsini nillernerusuni arriinnermik ingerlassasoq, tamannalu sumiiffinnut issittuniittunut tunngatillugu misileraanerit atorsinnaassusaannut nalorninartoqartitsivoq. Misissuilluni ingerlatat annertusiartuinnassasut naatsorsuutigineqarmat, taamaattumik uumassusillit issittumiittut akuutissanut uumaatsunut sinerissap avataani atorneqartartunut qisuariartarnerannut misileraanerit pisariaqartinneqarput, taamaalilluni uumassusilinnut kissassusilimmiittunut aammalu naalagaaffinni kissassusilimmiittunut assigiinngitsunut tunngatillugu nalorninartoqarnera paasiniarneqassalluni, aammalu piumasaqaatit taamaaqataanik iluarsineqassallutik. 4.1 Inassuteqaatit Inassutigineqarpoq akuutissanik uumaatsunik navianaateqarsinnaasunik Issittup imartaanni kuutsinneqartunik ilisimasanut tunngatillugu piumasaqaatit sukannernerusut atuutsinneqalissasut, ilanngullugit misileraanernut piumasaqaatit, tassani pissutsit assersuutigalugu uumassusilinni arroriartuaartarnertut ittut piviusorsiortumik avatangiisini pissutsini misissorneqartassallutik, aamma / imaluunniit toqunartoqassutsimik aamma uumassusilinni katersuuttarnernik misileraanerit issittumi uumassusillit atorlugit ingerlanneqartassallutik. 5 Qillerinermit eqqagassanik passussineq Qillerinermut marullummik uuliamik aallaaveqartumik atuinermut Norgemi aamma Danmarkimi avatangiisinut piumasaqaatit qaffasissorujussuupput; imaani avatangiisinut qanoq ittunilluunniit kuutsitsisoqaqqusaanngilaq imaluunniit aniatitsisoqaqqusaanngilaq aammalu qillerinermut marulluk suliareqqinneqartussanngorlugu katersorneqartassaaq. Norgemi piumasaqaatit 1993-imili atuussimapput, tamatumalu uuliamik qillerinernit avatangiisinut sunniinerit annertuumik annikillisissimavai (Norgemi Ilisimatusarnermut siunnersuisooqatigiit 2012, Renaud et al. 2007). Qillerinermit eqqagassat uuliamik aallaaveqartut Norgemi puilasulianut kuutseqqinnerisigut imaluunniit nunami salinneqarnerisigut, atoqqinneqarnerisigut aamma / imaluunniit toqqorsivimmiitinnerisigut iginneqartarput. Qillerinermut marulluup suliarineqartussanngorlugu nunamukaanneqarnerani akuutissanik uumaatsunik imaanut kuutsitsinissaq tunngaviusumik 100 %-imik annikillisinneqartarpoq. Taamaattoq qillerinermit eqqagassanik uuliamik akoqartunik tassanngaannartumik kuutsitsisoorneq, usilersoqqinnermi aamma assartuussinermi ajutoornermi, kiisalu puilasulianut kuutsitseqqinnermi pisinnaasarpoq (Norske Veritas 2008). Norgemi OBM-imik kuutsitsisoornerit amerlassusaat ukiuni 2006-imiit 2011-imut 100-miit 150 m 3 -mut annertussuseqarsimapput

Qupp. 31/49 (taamaattoq 2009-imi 162 m 3 ), aammalu ataatsimut katillugu 2011-imi 220 m 3 -inik kuutsitsisoortoqarpoq. Kisiannili kuutsitsisoornerit taakkua annertunerpaartaat puilasulianut kuutsitseqqinnermeersuusarput, pingaartumik teknikkimi atorneqartumi nunap sannaani ikersinnerit kuutsitsisoorfiusartut ajornartorsiutaanerat pissutaalluni (OLF 2012). Aammattaaq Der er tillige risiko for udslip af OBM fra stigrøret mellem immap naqqani BOP-ip (Blow- Out Preventer) aamma qillerinermi suliffiup akornanni ruujorimut ikkuffimmit, ruujori BOP-imit peerneqartariaqalerpat OBM-imik kuutsitsisoornissaq aarlerinaateqarpoq. Qillerinermut marullummik tassungalu atasunik qillerinermit seqummarlukunik uuliamik aallaaveqartunik suliarinninnermut aamma saliinermut periaatsit akuutissanik uumaatsunik atuiffiusut, uumassusilinnik aamma kissassusilinnik atuiffiusut assigiinngitsuupput. Periaatsinit marluk, naggorissaasersuineq bakteeriat uuliamik qillerinermit seqummarlukuniittumik arrortitsisarlutik, aammalu mikrobølge-nik atuineq kissatsinnerani imeq peerneqartarluni uulialu kusertillugu immikkoortinneqartarluni, marluk taakkua tassaapput teknikkit pitsaasumik inerneqartumik misilerarneqarsimasut. Teknikkit allat niuernermik tunngaveqartumik pissarsiarineqarsinnaasut aammalu suliffissuarnut nunamiittunut aamma sinerissap avataaniittunut ineriartortinneqarsimasut, assersuutigalugu tassaapput teknikkit maskiinanik atuiffiusartut, tassani qillerinermit seqummarlukut sequtserneqartarlutik, taamaaliornermilu kissassuseqalerneranni uulia aalamik katersuiffimmut aalanngortinneqartarluni taamaalilluni uuliap 99,9 %-ia peerneqartarluni. Norgemi aamma Danmarkimi suliffeqarfiit arlallit qillerinermit seqummarlukunik aamma qillerinermut marullummik tigusisarput. Qillerinermit seqummarlukunik atoqqiisarneq atueqqittarnerlu maannamut annikitsuinnarmik pisimavoq. Kisiannili ukiuni kingulliunerusuni Norgep nunavittaani qillerinermut marullummik imermik aallaaveqartumik aamma uuliamik aallaaveqartumik atoqqiisarneq annertusiartorsimavoq. atueqqinnermi qillerinermut marulluk katersorneqartoq nunamukaanneqartarpoq nutaamik atoqqinneqarnissaanut aalaateqqinneqartarluni / akooqqinneqartarluni. Norgemi qillerinermut marullummit imermik aallaaveqartumit qillerinermit seqummarlukunik, toqqorsiviit iigartaanni qallersuutitut aamma betonimi akoorutitut atueqqittarnermut misilittakkat pitsaasuupput. Taamaattoq atueqqittarnerni marluusuni tamaginni tarajoqarpallaarnerat ajornartorsiutaasinnaavoq. Sumiiffinni avatangiisini mianernartuni qillerinerni Norgemi teknologiimik nutaamik inerisaasoqarsimavoq, tassani qillerinermit seqummarlukut imermik aallaaveqartut sequtserneqareerneranni, qillerinermut marulluup oqimaannerulersinneqarnissaanut, qillerinermut marullummi ilaatigut baryt-imut taarsiullugu atorneqartarluni. Kisiannili qillerinermut marullummik atueqqinneq misissuilluni qillerinernut imaluunniit puilasulianut, nunap sannaanit paasissutissanik aallerfiusussanut naleqqutinngilaq, pissutigalugu siusinnerusukkut qillerinernit akuutissat paasisaqarfiusussat aamma paasisaqarfiusussanut ilaasut qillerinermut marullummi aalaateqqitami/akooqqitami uninngasarmata. Qillerinermut marullummik pilersuisuusut atueqqinnissamut atortunik annertusiartuinnartumik inerisaasalersimapput.

Qupp. 32/49 6 Kalaallit Nunaannut qillerinermut marullummut periusissaq Kalaallit Nunaata imartai uuliasiorluni misissuinermut atatillugu sumiiffittut misissuiffigineqarpianngitsutut isigineqarput, aammalu pisinnaatitsissuteqarfinni nunap sannaanut tunngatillugu ilisimasat pigineqartut annikitsuinnaapput. Nunap sannaani nalorninartoqartitsinerup malitsigisaanik suliaqartuusut, qillerinermut marullummut periaatsinik ilisimaneqarluartunik misilerarluarneqarsimasunillu toqqaasarnermikkut, qillerinermut teknikkikkut ajornartorsiutaasinnaasunik pitsaaliuiniartarput. Capricorn 2010-mi aamma 2011-mi qillerinermut marullummut periaatsip UltraDrill-imik taagorneqartup atornissaanik qinnuteqarpoq. Akuutissat uumaatsut UltraDrill-imut periaatsimi akuusut ilaat tassaavoq UltraHib akuutissatut uumaatsutut aappaluttutut nalunaaqutserneqarsimasoq. Kalaallit Nunaanni, taamatullu Norgemi aamma Danmarkimi, akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut, OSPAR-imi tunngavissarititaasut naapertorlugit akuutissap uumaatsup uumassusilinni arroriartuaartarneranut, toqunartoqassusaanut (toqunartoqassusaa) aamma uumassusilinni katersuuttarneranut naleqqiullugu sunniisinnaanera aallaavigalugu qalipaatinut immikkoortiterlugit nalunaaqutsersorneqartarput. 2011-imi Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup Capricorn-ip akuutissamik uumaatsumik aappaluttumik UltraHib-mik kuutsitsinissaa akueraa, ilaatigut toqunartoqanngitsoq pillugu ilisimasat aallaavigalugit, ilaatigullu pissutigalugu taassuminnga atuinermi qillerinermut marullummut periaatsinik imermik aallaaveqartunik akuerisaasunik atuinissamut naleqqiullugu kuutsitsinerit annertuumik annikillisinneqartussaasut aammalu tamanna puilasuliami qillerutip qunnissinnaaneranut pitsaaliuisussaasoq, tamannalu ilulissanik apuisussanngortunik takkuttoqassagaluarpat qisuariarnissamut piffissap atugassap annikinnerulersinnaaneranut naleqqiullugu aalajangiisuulluinnartuusinnaasoq, Capricorn-ip tunngavilersuutigimmagit. Inaarutaasumik akuersissuteqarnermi piumasaqaatigineqarpoq UltraHib-imik atuinerup atorunnaariartuaarnissaanut Capricorn eqeersimaartumik suliniuteqassasoq, takuuk OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi akuutissanut uumaatsunut aappaluttunut tunngatillugu taarsiinissamik tunngaviusoq. -p ataatsimut isigalugu inassutigaa aammalu Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup politikkeralugu, akuutissanik uumaatsunik aappaluttutut nalunaaqutserneqartunik kuutsitsineq, OSPAR-ip inassuteqaataannut naapertuuttumik tunisassianik avatangiisinut ajoqusiinnginnerusartunik taarsiiartuaarnissamik piumasaqaateqarnikkut, annikitsinneqassasoq / annikillisinneqassasoq. UltraDrill-imi periaatsimik atuisoqaraluartoq 2010-imi puilasuliami Alphami 2500 meterinik itissusilimmi qillerutip qunninnera Cairn-ip misigaa. Tamatuma kingorna ingerlatseqatigiiffik nutaanik atortoqarluni ingerlaqqinnissaminut qillerinermik side track -imik suliaqartariaqarsimavoq. Capricorn-ip nalunaaruteqarnera malillugu 2010-imi aamma 2011-imi qillerinerni akuutissanik uumaatsunik qillerinermut atorneqartunik 10.000 tons missaanniittunik kuutsitsisoqarsimavoq (takuuk Takussutissiaq 2). Takussutissiaq 2. 2010-imi qillerinernit pingasunit aamma 2011-imi qillerinernit tallimanit akuutissanik uumaatsunik qillerinermi atorneqartunik imaani avatangiisinut kuutsitsineq (tons). Kuutsitsinermi upalungaarsimanermi akuutissat uumaatsut atorneqartartut aamma ilaapput.

Qupp. 33/49 Qillerinermut marulluk Upalungaarsimaneq Qillerine 2010 Akuutissat uumaatsut qorsuit 4695 740 Akuutissat uumaatsut sungaartut 148 4 Akuutissat uumaatsut aappaluttut 108 74 Akuutissat uumaatsut qernertut 0 0 0 Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni misissuinermi qillerineq qillerinermut marulluup qanoq issusissaanut annertuumik piumasaqaateqarfiusinnaammat (assersuutigalugu nunap sannaata ilisimaneqannginnerunera, ilulissat), aammalu peqatigisaanik akuutissanik uumaatsunik aappaluttutut aamma sungaarututut Y3-tut ilisimaneqartut kuutsinneqartarnerisa annikillisinneqarnissaat kissaatigineqarmat, qillerinermut marullummut periaatsimik uuliamik aallaaveqartumik atuineq periarfissaasinnaavoq. Taamaattoq tamatumani piumasarineqarpoq qillerinermut marullummik / qillerinermit seqummarlukunik imaani avatangiisinut kuutsitsisoqassanngitsoq aammalu qillerinermut marullummut periaatsimut tunngatillugu HSE-mi malitassat aamma teknikkikkut aaqqiissutissat inissereersimassasut, taamaalilluni imaani avatangiisini ajutoorsinnaanerit kuutsitsisoorsinnaanerillu, assersuutigalugu usilersoqqinnermi aamma qillerinerup nalaani sunniuteqarluartumik pitsaaliorneqassallutik. 6.1 Qillerinermut marullummik passussisarneq Qillerinermut marullummik (OBM) uuliamik aallaaveqartumik Kalaallit Nunaanni atuinissaq kissaatigineqarpat, -p ataatsimut isigalugu inassutigissavaa qillerinermit eqqagassat suulluunniit tamarmik suliareqqinneqartussanngorlugit katersorneqartassasut, pissutigalugu qillerinermut marullummik aamma qillerinermit seqummarlukunik atorneqareersunik nunap iluanut kuutsitseqqinnissamut periarfissaq Kalaallit Nunaanni ullumikkut periarfissaanngimmat. Kisianni Kalaallit Nunaanni qillerinermit eqqagassanik suliarinninnissamut atortorissaarutinik soqanngilaq, taamaattumik qillerinermit eqqagassat nunamut allamut suliarineqartussanngorlugit imaatigut angallanneqartariaqarlutik. Danmarkimi aamma Norgemi suliffeqarfiit arlallit qillerinermit seqummarlukunik aamma qillerinermut marullummik tigusisarput. Taamaattoq naliliisoqarpoq qillerinermut marullummik aamma qillerinermit seqummarlukunik Kalaallit Nunaanni saliinissamut teknikkit taakkua arlallit pilersinneqarnissaat ajornassanngitsoq. Suliffissuit taamaattut imminut akilersinnaassusaannut Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni misissuinermi ingerlata annertussusaat apeqqutaasusaavoq. Aammattaaq qilleruteqarfinni qillerinermit seqummarlukunik suliarinninnissamut saliinissamullu periaatsinik peqarneq avatangiisit eqqarsaatigalugit iluaqutaasinnaavoq, taamaalilluni kuutsitsisoornissamut aarlerinaataasut annikillisinnaallutik. Inaarutaasumik naliliineq aaqqiissutissat ataasiakkaat avatangiisitigut iluaqutissartaannik ajoqutissartaannillu pingaarnertigut naliliinerup inernerissavaa.

Qupp. 34/49 6.2 Qillerinermut marullummut periaatsimut tunngatillugu avatangiisinik nalilersueqqissaarneq Kalaallit Nunaanni uuliasiorluni misissuinermut atatillugu qillerinermut marullummut periaatsimik atuinissamut toqqaanissaq akuersissuteqarnissarlu sioqqullugu siunissami periaasissamut -p inassutigaa, misissueqqissaarnermik suliaqarnissaq pillugu ingerlatseqatigiiffinnut piumasaqaateqartoqartassasoq, tassani qillerinermut marullummut periaatsinut arlalinnut avatangiisinut iluaqutissartaasut ajoqutissartaasullu naatsorsorneqartassallutik. Taamaalilluni uppernarsarneqartassaaq periaaseq qinnuteqaatigineqartoq, Kalaallit Nunaanni maleruagassat atuutsinneqalersimasut iluanni atorneqarsinnaanerata saniatigut (ilanngullugu BAT aamma BEP pillugit tunngaviusut naammassisimallugit), aamma pingaarnerusutigut isigalugu Kalaallit Nunaanni avatangiisinut sunniisarneranut naleqqiullugu pitsaanerpaatut naliliiffigineqartoq. Misissueqqissaarnermi taamaattumi ilaatigut sumiiffimmi avatangiisini pissutsinut tunngatillugu qillerinermut marullummi imarmik aallaavilimmik imaluunniit uuliamik aallaavilimmik atuinermi avatangiisinut iluaqutissartaasut ajoqutissartaasullu pillugit isumaliutersuutaasut ilaatinneqartariaqarput. Qillerinermut marullummik igitassamik passussinissamut naliliineq aamma misissueqqissaarnermi ilaassaaq. Qillerinermut marullummut aaqqiissutissamik akuutissanik uumaatsunik, PLONOR-imit aamma sungaartumit (Y1, Y2) nalunaaqutsigaasumit avatangiisinut ajoqusiinerusartunik ilaatitsiviusumik (sungaartumik Y3-mik, aappaluttumik nalunaaqutsigaasut) toqqaasoqassappat, tamanna sukumiisumik aamma isumannaallisaanermut teknikkikkut tunngavilersuutitaqartariaqarpoq. Misissueqqissaarneq ingerlatseqatigiiffimmit sularineqassaaq aammalu Avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermi (VVM), misissuilluni ingerlatamut tunngatillugu suliarineqartussamut ilaalluni. VVM-i -mit nalilersorneqartussaavoq kiisalu tamanut ammasumik tusarniaassutigineqartussaalluni. 6.3 Inassuteqaatit Inassutigineqarpoq siunissami VVM-ip ilaatut aammalu qillerinermut marullummut periaasissamik toqqaanissaq akuersissuteqarnissarlu sioqqullugu, misissueqqissaarnermik qillerinermut marullummut periaatsinut assigiinngitsunut iluaqutissartaannik ajoqutissartaannillu nalilersuiffiusumik suliaqartoqartassasoq, tassani ilaassallutik periaatsip avatangiisinut pitsaanerpaap toqqarneqarnissaanik qulakkeeriniarluni qillerinermit eqqagassanik saliinissamut teknologiit. Nalilersueqqissaarnermi taamaattumi qillerinermut marullummik uuliamik aallaavilimmik atuinissamut iluaqutaasumik inerneqassagaluarpat -p inassutigaa a. Qillerinermut marullummik aamma qillerinermit seqummarlukuni uuliamik aallaaveqartunik imaani avataangiisinut kuutsitsisoqannginnissaa qulakkeerneqassasoq, ilanngullugit HSE-mi piumassaqaatit aqqutigalugit ajutoorsinnaanerit / siunertaanngitsumik kuutsitsisoorsinnaanerit aarlerinaateqarnerat annikitsumiitinneqassalluni b. Nammineq misissuisarnissamut nakkutilliinermullu piumasaqaatinik sukannernerusunik atuutsitsisoqalissasoq.

Qupp. 35/49 7 Atuagassiat AMAP 2010. AMAP Assessment 2007. Oil and Gas Activities in the Arctic Effects and Potential Effects. Oslo Bloyes B., Davis N., Smolen B., Bailey L., Fraser L., and Hodder M. Oilfield Review April 1994: 33-38 Nukissiuuteqarnermut aqutsisoqarfik 2012. Inuttut nalunaarut. George-Ares, A. and Febbo, E. 2011. Aquatic Toxicity Testing Using Arctic Species: Some Considerations. Poster at International Oils Spill Conference IOSC 2011. Havforskningsinstitutet 2010. Det faglige grunnlaget for oppdateringen av forvaltningsplanen for Barentshavet og havområdene utenfor Lofoten. Fisken og havet, særnummer 1a 2010. Hoop, L. de, Schipper, A.M., Leuven, R.S.E.W., Huijbregt, M.A.J., Olsen, G.H., Smit, M.G.D. and Hendriks, A.J. 2011. Sensitivity of Polar and Temperate Marine Organisms to Oil Components. - Environ. Sci. Technol., 2011, 45 (20): 9017 9023. KLIF 2010. Klima- og forurensningsdirektoratets vurdering av måloppnåelse for Nullutslippsarbeidet 2010/Petroleumsvirksomhetens arbeid med nullutslipp. TA 2637. KLIF 2011. Tilladelser etter forureningsloven. Retningslinjer for søknar om petroliumsvirksomhed til havs. TA 2847. KLIF 2011. Tillatelse etter forurensningsloven for boring av letebrønn 7225/3-1, Norvarg, PL535 Total E&P Norge AS Miljødepardementet 2010. Meld. St. 10. Melding til Stortinget: Oppdatering av forvaltningsplanen for det marine miljø i Barentshavet og havområdene utenfor Lofoten. Avatangiisinut aqutsisoqarfik 2002. Qillerinermit seqummarlukunik qillerinermut marullummik uuliamik aallaveqartumik (OBM) akoqartunik uuliaplatform-ineersunik suujunnaarsitsisarnermik inuiaqatigiit aningaasaqarneranni nalilersueqqissaarneq Avatangiisinut suliniut Nr. 736 2002. NEMS Chemicals, https://nems.no/index.php?/eng/nems-chemicals Norges Forskningsråd 2012. Langtidsvirkninger av utslipp til sjø fra petroleumsvirksomheten. Resultater fra ti års forskning. Delprogram i Havet og kysten, PROOFNY, og avsluttet forskningsprogram PROOF. 42 pp. Norske Veritas, Det 2008. Nordområdebatten status og behov for kunnskabsutvikling etter Forvaltningsplanen. Rapport nr. 2008-1985. Norske Veritas, Det 2012. Vurdering af oljeholdig asvfall fra petroleumsvirksomheten til havs. Rapport 2012-4087/DNV Referencenr.: 149JIOC-3. OLF 2012- Miljørapport 2012. Oljeindustriens Landsforening (OLF).

Qupp. 36/49 Oljedirektoratet 2011. Miljøteknologi. Kartlegging av tilgjengelig miljøteknologi for petroleumsindustrien på norsk sokkel. 85 pp. Olsen G.H., Smit, M., Carrolla, J., Jæger, I., Smith, T. and Camus, L. 2011. Arctic versus temperate comparison of risk assessment metrics for 2- methylnaphthalene. - Marine Environmental Research 72 (2011). OSPAR Decision 2005/1. http://www.ospar.org/documents/dbase/decrecs/decisions/od00-02e.doc OSPAR Recommendation, 2010/3. http://www.ospar.org/documents/dbase/decrecs/recommendations/10-03e_hocnf.doc OSPAR, 2010. http://www.ospar.org/documents/dbase/decrecs/recommendations/10-03e_hocnf.doc OSPAR Report on Discharges, Spills and Emissions from Offshore Oil and Gas Installations, 2013. http://www.ospar.org/v_publications/browse.asp?menu=01330305830000 _000000_000000 OSPAR LCPA, 2013. http://www.ospar.org/content/content.asp?menu=01460304880074_0000 00_000000 OSPAR LSPC, 2013. http://www.ospar.org/content/content.asp?menu=01460304880050_0000 00_000000 PLONOR, 2013. http://www.ospar.org/content/content.asp?menu=00120000000058_0000 00_000000 Renaud, P.E., Jensen, T., Wassbotten, I,, Mannvik, H.P. & Botnen, H. 2007. Offshore sediment monitoring on the Norwegian shelf. A regional approach 1996-2006. Akvaplan-niva report No. 3487-003. Statens Strålevern, Oljedirektoratet og SFT, 2008. Kostnader og nytte for miljø og samfunn ved å stille krav om injeksjon/reinjeksjon av produsert vann, nullutslipp av borekaks og borevæske og inkludere radioaktivitet i nullutslippsmålet. TEPN, Total E& P Norge 2010. Søknad om tillatelse til virksomhet etter forurensningsloven i forbindelse med boring av 7225/3-1 på Norvarg i utvinningstillatelse 535 med boreinnretningen "West Phoenix" DM #946644. 26. november 2010.

Qupp. 37/49 Tapiliussaq 1 Akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut Tunisassiat aamma akuutissat uumaatsut uuliasiorluni / gassisiorluni misissuinermi atorneqartut imaluunniit upalungaarsimanermi ilaasut, OSPAR-imi nunani tamalaani isumaqatigiissummi nalunaqutserneqarput akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartut (takuuk takussutissiaq matuma kingulianiittoq). Akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut atorsinnaassusillit Acidity Control Chemical Antifoam (Hydrocarbons) Antifoam (Water Injection) Asphaltene Dissolver Asphaltene Inhibitor Biocide Brine (Completion) Carrier Solvent Cement or Cement Additive Coagulant Coolant or Coolant Additive Corrosion Inhibitor Crosslinking Chemical Cuttings Wash Fluid Defoamer (Drilling) Demulsifier Deoiler Detergent / Cleaning Fluid Dispersant Drilling Lubricant Dye Emulsifier Filter Cake Removal Chemical Filter Media or Filter Media Additive Filtrate Reducer Flocculant Fluid Loss Control Chemical Hydraulic Fluid Hydrogen Sulphide Scavenger Lost Circulation Material OPF Additive OPF Base Oil OPF Base Synthetic OPF Oil based Drilling fluid OPF Synthetic-based Drilling Fluid Oxygen Scavenger Pipe Dope Pipe Release Chemical Pipeline Hydrotest Chemical Pipeline Pigging Chemical Proppant Scale Dissolver Scale Inhibitor Shale Inhibitor / Encapsulator Thinner Tracer chemical Viscosifier Water Based Drilling Fluid Additive Water Based Drilling Fluid Water Clarifier Wax Inhibitor Wax Dissolver Weighting Chemical Well Stimulation Chemical

Qupp. 38/49 Gas Hydrate Inhibitor Gelling Chemical Well Bore Clean-up Chemical Akuutissat uumaatsut sinerissap avataani atorneqartartut imaani avatangiisinut ataatsimut katillugit sunniutigisartagaat annikillisinniarlugit OSPAR nakkutiginneriaatsimik atuutsitsilersimavoq taagorneqartumik Harmonised Mandatory Control System (OSPAR Decision 2005/1). Nakkutiginneriaatsimi tassani (OSPAR-Agreement 2002-06) ilaapput akuutissa uumaatsut qillerinermi ingerlatanut, uuliamik gassimillu qalluinermut tunisassiornermullu, piuminarsaanermut puilasuliamullu kuutsitseqqinnermut, akuutissanut maluginiutaasunut, cementerinermut il.il atatillugit atorneqartartut. Akuutissat uumaatsut umiarsuarni, qulimiguulinni, kraanini allanilu maskiinani assigisaanni atorneqartarut nakkutiginneriaatsimi pineqartunut ilaanngillat. Akuutissat uumaatsut ilaatigut qalipaatiniittut aamma qatserinermut atortuniillut akuutissat uumaatsut laboratoriami atorneqartartut assigalugit aamma nakkutiginneriaatsimik malinniffiusussaanngillat. Akuutissanut uumaatsunut OSPAR Harmonised Mandatory Control Systemimi (takuuk matuma siuliani) pineqartunut ilaasunut nalunaarsuutinik paasissutissanillu Harmonised Offshore Chemical Notification Format (HOCNF)- imi piumasaqaatinik naammassinnittunik peqassaaq. Akuutissanik uumaatsunik / tunisassianik pilersuisuusut HOCNF-inngorlugit paasissutissanik nalunaarsuutinillu pissarsinissamik nassiussinissamillu pisussaaffilerneqarput. HOCNF-imi paasissutissat aallaavigalugit oqartussaasut suliaqartuusullu akuutissat uumaatsut avatangiisinut sunniisassusiinik siullermeertumik nalilersuisinnaapput. HOCNF-imi paasissutissat qanoq nalunaarutigineqartassanersut ilitsersuutinik (Guidelines) peqarpoq, ilanngullugit: Annertussutsit avatangiisinut atorneqartussatut kuutsinneqartussatullu qinnuteqaatigineqartut. Akuutissat uumaatsup / tunisassiap atuuffia. Akuutissat akuusut aamma katitigaanera, akuutissat uumaatsut taaguutaat, CAS nr., molekylet oqimaassusaat il.il. pillugit tamakkiisumik eqqoqqissaartumillu paasissutissat Timitalimmik aamma akuutissatut sunniisinnaaneri. Akuutissat uumaatsut sinnerit, erngup aamma uumassusillit akornanni avatangiisinut siaruarsinnaanerinut nassuiaat. Uumassusillit ataqatigiinneranni toqunartoqassutsimut paasissutissat makkununnga: o o o o Uumassusilinni katersuussinnaassusaat. Uummassusilinni arrorsinnaassusaat. Uumassusilinnut imaani uumasuusunut toqunartoqassusaat. Atortussani uumassusilinni millugussinnaassusaat. Avatangiisinut nalilersuinermi alloriarnermi siullermi aallarniutaasumilu ilaavoq pre-screening-imik taaneqartartoq (OSPAR Recommendation

Qupp. 39/49 2010/4), tassani akuutissat / akuutissat uumaatsut ataasiakkaat tamarmik tulleriiaaqqissaartumik uumassusilinni katersuuttartuusinnaanerannut, uumassusilinni arroriartuaartartuusinnaanerannut aamma tassanngaannartumik toqunartoqarsinnaanerannut naleqqiullugit misissorneqartarlutik. OSPAR Recommendation 2010/4, 2011-imi atuutilerpoq aammalu 2014-imi iluarsaanneqassasoq naatsorsuutigineqarluni. Pre-screening-imi siunertaasoq tassaavoq akuutissat / akuutissat uumaatsut avatangiisinut ulorianaateqarsinnaasut suussusersinissaat, ilanngullugit akuutissat / akuutissat uumaatsut taarserneqartariaqaraluartut (allanik avatangiisinut ajoqusiinnginnerusartunik taarserlugit), atorunnaariartuaarneqartariaqaraluartut, misissorneqartariaqaraluartut imaluunniit allatut maleruagassiivigineqartariaqarluartut suussusersinissaat. Pre-screening-imit nalunaarsuutit ilisimasallu tamatuma kingorna pisinnaatitsussuteqarfiup sumiiffiani aalajangersimasumi atorneqartussatut kuutsinneqartussatullu avatangiisinut nalilersuinissamut tunngavissaliisinnaapput. Pre-screening-imi suleriaatsimi (takuuk aamma Boks I aamma II) alloriarnerit makkua ilaapput: Suleriaatsimi alloriarneq siulleq tassaavoq tunisassiaq / akuutissaq uumaatsoq EU REACH-imi maleruagasiinermi pineqartunut ilaanersoq misissuineq Tulliullugu misissorneqartarpoq tunisassiaq / akuutissaq uumaatsoq PLONOR akuutissanut allattuiffiani (Pose Little Or No Risk for the Environment), imaluunniit REACH Annex IV imaluunniit V-imi pineqartunut ilaanersoq. Annex IV akuutissanut pinngortitami nassaassaasartunut REACH-ip ataani nalunaarsuisussaatitaanermi ilaatinneqanngitsunik allaattuiffimmik imaqarpoq, aammalu Annex V tunisassianut aamma tunisassianut qisuariarnermut atorneqartartunut aamma nalunaarsuisussaatitaanermut ilaanngitsunut allattuiffimmik imaqarpoq. Alloriarnerit tullii tassaasinnaapput tunisassiaq / akuutissaq uumaatsoq OSPAR LCPA-mi (List of Chemicals for Priority Action), OSPAR LSPC-imi (List of Substances of Possible Concern) aamma/imaluunniit REACH Annex XIV imaluunniit XVII-imi (akuutissanut / akuutissanut uumaatsunut immikkuullarissumik tassunga akuersissummik pissarsisimanngikkaanni atorneqartussaanngitsunut imaluunniit nittarsaanneqartussaanngitsunut allattuiffiit) ilaanersoq misissorneqarnera. Tamatuma kingorna akuutissat uumassuseqanngitsut / akuutissat uumaatsut assigiinngitsumik nalilersorneqartarput. Akuutissat uumassuseqanngitsut <1 mg/l-imik annertussusilimmik toqunartortaqartut taarsiissutissarsiniarneqartarput. Taarsiissutissarsiniartarnermut OSPAR-mi tunngavissarititaasut boks-imi matuma kingulianiittumi allassimapput. Akuutissanut uumassusilinnut / akuutissanut uumaatsunut, tamatum kingorna uumassusilinni arroriartuaartarnerannut, uumassusilinni katersuussinnaassusaannut aamma toqunartoqassusaannut naleqqiullugu nalilersorneqartartunut HOCNFimi nalunaarsuutit tamakkiisuussasut piumasaqaatigineqarpoq. Naggataatigut pingaassusaat malillugit tulleriiaarisoqartarpoq, tassani akuutissanut / akuutissanut uumaatsunut assigiinngitsunut

Qupp. 40/49 CHARM-imi ilusilianik naatsorsuinerit ikiorsiullugit avatangiisinut aarlerinaateqarnerisa annertussusaat sanilliussivigineqartarluni. Pre-screening-imut suleriaaseq, immikkut ilisimasallit ilisimasaannut ataqatigiissillugu pisinnaatitsissuteqarfiup sumiiffiani pineqartumi akuutissanik uumaatsunik sinerissap avataani atorneqartussanik atuinermut / kuutsitsinermut nalilersuinermi ilaatinneqarsinnaasutut, sakkussatut tulluarsarneqarsimasutut isigineqassaaq. Pisinnaatitsissuteqarfiup sumiiffiani avatangiisit malussarissusaat nalilersuinermi tamatigut ilaatinneqartariaqarpoq.

Qupp. 41/49 Boks I. Tunisassianut / akuutissanut uumaatsunut taarsiissutissarsiniartarnermut OSPAR-imi tunngavissarititaasut. (OSPAR Recommendation 2010/4) An offshore chemical should be substituted if: a. it is on the OSPAR LCPA; or b. it is on the OSPAR LSPC; or c. it is on Annex XIV or XVII to REACH; or d. it is considered by the authority, to which the application has been made, to be of equivalent concern for the marine environment as the substances covered by the previous subparagraphs; or e. it is inorganic and has a LC 50 or EC 50 less than 1 mg/l; or f. it has an ultimate biodegradation (mineralization) of less than 20% in OECD 306, Marine BODIS or any other accepted marine protocols; or less than 20% in 28 days in freshwater (OECD 301 and 310); or g. half-life values derived from simulation tests submitted under REACH (EC 1907/2006) are greater than 60 and 180 days in marine water and sediment respectively (e.g. OECD 308, 309 conducted with marine water and sediment as appropriate); or h. it meets two of the following three criteria: (i) (ii) biodegradation: less than 60% in 28 days (OECD 306 or any other OSPAR-accepted marine protocol); or in the absence of valid results for such tests: less than 60% (OECD 301B, 301C, 301D, 301F, Freshwater BODIS); or less than 70% (OECD 301A, 301E); bioaccumulation: BCF > 100 or log Pow 3 and molecular weight <700; or if the conclusion of a weight of evidence judgement under Appendix 3 of OSPAR Agreement 2008-5 is negative; or (iii) toxicity: LC50 < 10mg/l or EC50 < 10mg/l; if toxicity values <10 mg/l are derived from limit tests to fish, actual fish LC50 data should be submitted; and a less hazardous (or preferably non-hazardous) substitute is available

Qupp. 42/49 Boks II. Akuutissanut /akuutissanut uumaatsunut pre-screening-imut tulluarsakkamut immersugassaq (OSPAR Recommendation 2010/4) *In accordance with the precautionary principle, expert judgement on a PLONOR/Annex IV/Annex V substance should take into account sensitive areas, where the discharge of certain amounts of the substance may have unacceptable effects on the receiving environment, or any relevant **The figure 3 means the result of an OECD 107 test or the highest reported log P ow from the range of values in an OECD 117 test. *** For further guidance on fish toxicity testing, please refer to OSPAR Guidelines for Completing the HOCNF ****CHARM may be used as a decision supporting tool + expert judgement