Julkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %

Samankaltaiset tiedostot
Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta

Ohje sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

Alkuperätakuulain valvonta ja kansallisen jäännösjakauman muodostaminen

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2013 Laki. sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annetun lain muuttamisesta

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energian hankinta ja kulutus

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energian tuotanto ja käyttö

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Energian hankinta ja kulutus

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Yksikkö

Energian hankinta ja kulutus 2011

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Keski-Suomen energiatase 2016

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2018

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Uusiutuvan energian hankinta sähkön alkuperätakuiden avulla

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tuontipuu energiantuotannossa

Energian hankinta ja kulutus 2012

Keski-Suomen energiatase 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Muutoksia alkuperätakuulakiin. Pentti Säynätjoki Markkinatoimikunta

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Energian hankinta ja kulutus

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Sähkön ja lämmön tuotanto 2008

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

Energian hankinta ja kulutus

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

Energian hankinta ja kulutus 2015

Kotimainen energiakatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

General Picture IEA Report. Teknologiateollisuus 1. World CO 2 emissions from fuel combustion by sector in 2014

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /..

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta /2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Julkaistu Helsingissä 2 päivänä marraskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä

Energia, ilmasto ja ympäristö

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

Transkriptio:

Julkaisu 28.6.2019 1 (3) Dnro 1067/463/2019 Jäännösjakauma vuoden 2018 osalta Sähkönmyyjät ovat velvoitettuja ilmoittamaan asiakkailleen vuosittain edellisen kalenterivuoden aikana myymänsä sähkön alkuperän kokonaisjakauman. Alkuperältään varmentamattoman uusiutuvilla tuotetun ja alkuperältään tuntemattoman sähkön jakauma ilmoitetaan Energiaviraston julkaiseman jäännösjakauman avulla. Jäännösjakauma kertoo Suomessa kulutetun varmentamattoman sähkön tuotantojakauman. Jäännösjakaumassa sähkön tuotantoon käytetyt energialähteet jaetaan kolmeen ryhmään: fossiiliset energialähteet ja turve, uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima. Jäännösjakauma sisältää myös tiedot jäännösjakauman mukaisen sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöistä ja käytetyn ydinpolttoaineen määrästä tuotettua kilovvattituntia kohden. Jäännösjakauman laskennan pohjana on Suomessa tuotetun sähkön tuotantojakauma, josta vähennetään alkuperältään varmennettu uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö. Jäännösjakauman laskennassa otetaan huomioon sähkön nettotuonti Venäjältä Venäjän sähkön tuotantojakauman mukaisesti. Varmentamattoman tuotannon ja varmentamattoman kulutuksen erotus tasataan eurooppalaista jäännösjakaumaan käyttäen. Jäännösjakaumalaskennan menetelmä ja tulos Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 % Uusiutuvat energialähteet: 8,49 % Ydinvoima: 46,07 % Jäännösjakauman mukaisen sähköntuotannon keskimääräiset hiilidioksidin ominaispäästöt ovat 289,67 g/kwh ja käytetyn ydinpolttoaineen määrä on 1,25 mg/kwh. Jäännösjakauma lasketaan kalenterivuoden aikana Suomessa tuotetun ja Suomeen tuodun sähkön energialähteittäin jaotelluista määristä siten, että kalenterivuoteen 2018 kohdistettuja peruutettuja alkuperätakuita vastaava energiamäärä on jäännösjakaumaa laskettaessa vähennetty uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön määrästä. Tämä perustuu valtioneuvoston asetuksen sähkön alkuperän varmentamisesta (417/2013) (jäljempänä alkuperätakuuasetus) 8 :n 1 momenttiin. Laskennassa on myös otettu huomioon alkuperätakuiden tuontia ja vientiä vastaavat energiamäärät. Laskennassa on varmistettu, että uusiutuvista lähteistä tuotettu energiayksikkö otetaan huomioon vain kerran. Kansallista jäännösjakaumaa on tasattu eurooppalaista jäännösjakaumaa käyttäen alkuperätakuuasetuksen 8 :n 2 momentin mukaisesti. Kyseinen jäännösjakauma on laskettu parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tarkemmat taustatiedot laskennasta ovat Liitteessä 1. Energiavirasto Energimyndigheten Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 505 0000 Fi-00530 Helsinki Fax 09 622 1911 S-posti kirjaamo@.fi Internet www..fi

Julkaisu 28.6.2019 2 (3) Dnro 1067/463/2019 Velvoite jäännösjakauman käyttämiseen Sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annetun lain (1129/2003) (jäljempänä alkuperätakuulaki) 11 d :n 1 momentin mukaan sähkönmyyjä, -tuottaja ja -käyttäjä on velvollinen käyttämään viimeisintä jäännösjakaumaa viimeistään kahden kuukauden kuluttua sen julkaisemisesta. Kyseinen lakisääteinen velvoite tarkoittaa vuoden 2019 osalta, että sähkönmyyjä, -tuottaja ja -käyttäjä on velvollinen käyttämään viimeisintä jäännösjakaumaa viimeistään 28.8.2019 jälkeen. Energiavirastolla on oikeus valvoa, että sähkönmyyjä, -tuottaja ja -käyttäjä käyttävät viimeisintä julkistettua jäännösjakaumaa. Oikeudellinen perusta Jäännösjakauman laskemisesta ja julkaisemisesta on säädetty alkuperätakuulain 11 d :ssä. Jäännösjakauman muodostamisesta on annettu lisäksi tarkentava säännös alkuperätakuuasetuksen 8 :ssä. Alkuperätakuulain 11 a :ssä säädetään sähkönmyyjän velvollisuudesta ilmoittaa sähkön alkuperää koskevia tietoja. Pykälän 4 momentin mukaan alkuperätakuilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetuksi varmennetun sähkön osuus ilmoitetaan energialähteiden jaottelussa uusiutuvilla energialähteillä tuotetuksi. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun tai ETA-alueen ulkopuolta tuodun sähkön, jota ei ole varmennettu alkuperätakuilla, sekä alkuperältään tuntemattoman sähkön energiaosuudet on ilmoitettava Energiaviraston julkaiseman jäännösjakauman avulla. Muu kuin uusiutuviin energialähteisiin perustuva alkuperältään tunnettu sähkö voidaan jaottelussa ilmoittaa joko tosiasiallisen tuotantotapansa tai jäännösjakauman avulla. Alkuperätakuulain 11 d :n 1 momentin mukaan jäännösjakaumaa käytetään antamaan alkuperä varmentamattomalle uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle, ETA-alueen ulkopuolelta tuodulle varmentamattomalle sähkölle ja alkuperältään tuntemattomalle sähkölle. Energiaviraston on laskettava jäännösjakauma kalenterivuoden ajanjaksolle ja julkaistava se vuosittain seuraavan vuoden kesäkuun loppuun (30.6) mennessä. Alkuperätakuulain 12 :n mukaan Energiaviraston tehtävänä on valvoa alkuperätakuulain noudattamista.

Julkaisu 3(3) 28.6.2019 Dnro 1067/463/2019 Lisätiedot Lisätietoja antaa ylitarkastaja Mervi Suni, puh. 029 5050 122, mervi.suni[at].fi. Helsinki, 28.6.2019 Ylijohtaja Simo Nurmi

KANSALLINEN JÄÄNNÖSJAKAUMA VUODELLE 2018 Lähtötiedot Käytetyt lyhenteet: Liitteessä on esitetty jäännösjakauman laskemiseen käytetyt lähtötiedot sekä laskukaavat. FOS = Fossiilisilla energialähteillä tuotettu sähkö RES = Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö NUC = Ydinvoimalla tuotettu sähkö Sähkön nettotuotanto Suomessa (pl. Ahvenanmaa): FOS RES NUC Yht. 13,80 TWh 31,68 TWh 21,88 TWh 67,36 TWh Sähkön kulutus Suomessa (pl. Ahvenanmaa): 87,11 TWh Sähkön nettotuonti Venäjältä: FOS 5,08 TWh RES 1,35 TWh NUC 1,41 TWh Yht. 7,85 TWh Alkuperätakuut Vuodelle 2017 kohdistuneet alkuperätakuiden peruutukset: 22,93 TWh Alkuperätakuiden tuonti 1.4.2017-31.3.2018: 19,80 TWh Alkuperätakuiden vienti 1.4.2017-31.3.2018: 24,87 TWh Energiavirasto Energimyndigheten Lintulahdenkuja 4 Puhelin 029 505 0000 FI-00530 Helsinki Fax 09 622 1911 S-posti kirjaamo@.fi Internet www..fi

Eurooppalainen jäännösjakauma FOS 60,60 % RES 2,44 % NUC 36,96 % Hiilidioksidipäästöt: 486,05 g/kwh Käytetyn ydinpolttoaineen määrä: 1,03 mg/kwh Hiilidioksidipäästöt Päästökerroin (sis. Polttoaine Sähköntuotannon polttoaine-energia itji hapettumiskertoimen) rt/tjl Päästöjen määrä ftc021 hiili 37 432 115,00 4 304 658 öljy 1 662 79,00 131 276 maakaasu 17 300 55,00 951 523 turve 18 692 107,00 2 000 033 muu kotimainen, ei-bio 5 537 31,00 171 635 Yhteensä 7 559 125 Hiilidioksidipäästöt Suomessa fossiilisilla energialähteillä tuotetun sähkön osalta: Päästöt sähkön tuotannosta Suomessa 7 559 125 t / sähkön nettotuotanto Suomessa FOS 13,80 TWh = 547,76 g/kwh. Puu- ja muut bioperäiset polttoaineet oletetaan laskennassa päästöttömiksi. Käytetyn ydinpolttoaineen määrä Käytetyn ydinpolttoaineen määrä Suomessa: 59,15 t Käytetyn ydinpolttoaineen määrä Suomessa ydinvoimalla tuotetun sähkön osalta: Käytetyn ydinpolttoaineen määrä Suomessa 59,15 t / sähkön nettotuotanto Suomessa NUC 21,88 TWh = 2,70 mg/kwh

NUC: Suomessa tuotettu ja Venäjältä tuotu NUC 23,29 TWh + eurooppalaisesta jäännösjakaumasta siirrettävä NUC 6,28 TWh = 29,57 TWh Prosenttiosuudet: FOS: 29,17 TWh / 64,18 TWh = 45,45 % RES: 5,44 TWh / 64,18 TWh = 8,48 % NUC: 29,57 TWh / 64,18 TWh = 46,07 % Jäännösjakauman mukaisen sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt (Hiilidioksidipäästöjen määrä Suomessa tuotetun ja Venäjältä tuodun sähkön osalta 18,88 TWh * 547,76 g/kwh + eurooppalaisesta jäännösjakaumasta siirrettävät hiilidioksidipäästöt 16,98 TWh * 486,05 g/kwh = 18 594 837 t / varmentamattoman tuotannon määrä jäännösjakaumassa (FOS+RES+NUC) 64,18 TWh = 289,67 g/kwh Jäännösjakauman mukaisen sähkön tuotannon käytetyn ydinpolttoaineen määrä (Käytetyn ydinpolttoaineen määrä Suomessa tuotetun ja Venäjältä tuodun sähkön osalta 23,29 TWh * 2,70 mg/kwh + eurooppalaisesta jäännösjakaumasta siirrettävä käytetyn ydinpolttoaineen määrä 16,98 TWh * 1,03 mg/kwh = 80,37 t/ varmentamattoman tuotannon määrä jäännösjakaumassa (FOS+RES+NUC) 64,18 TWh = 1,25 mg/kwh

Laskukaavat Alkuperältään varmentamattoman tuotannon määrittäminen energialähteittäin FOS: Suomessa tuotettu FOS (nettotuotanto) 13,80 TWh + Venäjältä tuotu FOS 5,08 TWh = 18,88 TWh RES: Suomessa tuotettu RES (nettotuotanto) 31,68 TWh + Venäjältä tuotu RES 1,35 TWh + alkuperätakuiden tuonti 19,80 TWh - alkuperätakuiden vienti 24,87 TWh - peruutetut alkuperätakuut 22,93 TWh =5,03 TWh NUC: Suomessa tuotettu NUC (nettotuotanto) 21,88 TWh + Venäjältä tuotu NUC 1,41 TWh = 23,29 TWh Alkuperältään varmentamaton tuotanto yhteensä: FOS 18,88 TWh + RES 5,03 TWh + NUC 23,29 TWh = 47,20 TWh Alkuperältään varmentamattoman kulutuksen määrittäminen Varmentamaton kulutus = Sähkön kokonaiskulutus 87,11 TWh - peruutetut alkuperätakuut 22,93 TWh = 64,18 TWh Ali-/ylijäämän määrittäminen Ali-/ylijäämä = Alkuperältään varmentamaton tuotanto 47,20 TWh - alkuperältään varmentamaton kulutus 64,18 TWh = -16,98 TWh Mikäli varmentamaton kulutus on varmentamatonta tuotantoa suurempi, täytetään alijäämä eurooppalaisella jäännösjakaumaila. Mikäli varmentamaton tuotanto on varmentamatonta kulutusta suurempi, siirretään ylijäämä eurooppalaiseen jäännösjakaumaan. Alijäämä: 16,98 TWh Alijäämän korjaaminen Eurooppalaisesta jäännösjakaumasta siirrettävä FOS = alijäämä 16,98 TWh * FOS osuus eurooppalaisessa jäännösjakau massa 60,60 % = 10,29 TWh Eurooppalaisesta jäännösjakaumasta siirrettävä RES = alijäämä 16,98 TWh * RES osuus eurooppalaisessa jäännösjakaumassa 2,44 % = 0,41 TWh Eurooppalaisesta jäännösjakaumasta siirrettävä NUC = alijäämä 16,98 TWh * NUC osuus eurooppalaisessa jäännösjakaumassa 36,96 % = 6,28 TWh Kansallisen jäännösjakauman määrittäminen FOS: Suomessa tuotettu ja Venäjältä tuotu FOS 18,88 TWh + eurooppalaisesta jäännösjakaumasta siirrettävä FOS 10,29 TWh = 29,17 TWh RES: Alkuperältään varmentamaton RES 5,03 TWh + eurooppalaisesta jäännösjakaumasta siirrettävä RES 0,41 TWh = 5,44 TWh