Liikenne- ja viestintäministeriö Viestintämarkkinaosasto Riku Ahola 4.5.2004. Lausunnot. Hallituksen esitys laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriö Viestintämarkkinaosasto Riku Ahola 4.5.2004 Lausunnot Hallituksen esitys laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta 1. Elisa Oyj...2 2. Finnet Liitto ry...6 3. Helsingin kauppakamari...9 4. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö...10 5. Kajaanin Puhelinosuuskunta...12 6. Keskuskauppakamari...14 7. Kilpailuvirasto...15 8. KPY Verkot Oy...18 9. Kuluttajavirasto...19 10. Lohjan Puhelin Oy...22 11. Lännen Puhelin Oy...23 12. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry...26 13. MTV Oy...27 14. Oikeusministeriö...29 15. Saunalahti Group Oyj...30 16. Savonlinnan Puhelin Oy...32 17. Song Networks...33 18. TeliaSonera Finland Oyj...34 19. Teollisuuden ja työnantajain Keskusliitto...42 20. Viestintävirasto...44

2 1. Elisa Oyj Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopyyntönne 12.3.2004, LVM 039:00/2004 VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTOS Elisa Oyj (Elisa) lausuu otsikossa mainitusta muutosesityksestä seuraavaa. Viestintäviraston oikeus asettaa enimmäishinta Käsityksemme mukaan telemarkkina kehittyy lähtökohtaisesti parhaiten kaupallisin ehdoin. Erityissääntelyä tulee määrätietoisesti vähentää markkinoilla ja maantieteellisillä alueilla, joilla kilpailu toimii. Sääntelyn perusteeton laajentaminen alueille, joilla kilpailu toimii, vähentää teleyritysten investointihalukkuutta ja vaarantaa uusien palveluiden markkinoille tulon. Sääntely tulee tehokkaasti kohdentaa markkinoille, joilla on merkittäviä kilpailuongelmia. Uusi viestintämarkkinalaki on valitettavasti käytännössä lisännyt sääntelyn määrää. Sääntelyä ei ole myöskään poistettu sellaisilta maantieteellisiltä alueilta, joilla kilpailu toimii. Esimerkkinä maantieteellisestä alueesta ja markkinasta, jossa sääntelyä ei tarvita, on laajakaistatukkumarkkina pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla on useita kilpailevia laajakaistaverkkoja, eikä minkään toimijan markkinaosuus vähittäis- tai tukkumarkkinalla käsityksemme mukaan ylitä sääntelykriteeriä. Viestintäviraston päätösluonnoksissa ei ole kuitenkaan huomioitu maantieteellisiä kilpailuolosuhteiden eroja, eli käytännön toimenpiteitä sääntelyn vähentämiseksi tälläkään markkinalla ei ole tehty. Valtion laajakaistastrategiassa on asetettu tavoitteeksi miljoona liittymää vuoden 2005 loppuun mennessä. Suomen tavoitteena on myös taata kilpailukykyiset hinnat asiakkaille. Mainittujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että penetraatiotaso nousee koko maassa ja kilpailu toimii kyseisellä markkinalla. Monilla alueilla markkina on kuitenkin täysin keskittynyt paikallisen operaattorin hallintaan, ja kilpailijoiden markkinoille pääsy on estetty kohtuuttomalla tukkuhinnoittelulla ja tuotteistuksella. Tämän vuoksi poikkeuksellisesti kannatamme ministeriön ehdotusta siitä, että Viestintävirastolla olisi oikeus asettaa tietyin edellytyksin kattohinta. Esitetyssä muodossa Viestintäviraston oikeudet ovat kuitenkin liian laajat. Käsityksemme mukaan lakimuutos edellyttää seuraavia täsmennyksiä. 1) Sääntelyn piiriin kuuluvat tuotteet määritellään selkeästi. Mielestämme näitä tuotteita tulee olla tilaajayhteys, yläkaista, ns. bitstream access ja laitetilat. Kiinteät yhteydet tulee sulkea enimmäishinnan asettamisen ulkopuolelle, koska niiden sisällyttäminen sääntelyn piiriin laajentaisi sääntelyä tarpeettomasti. Kiinteiden yhteyksien merkitys laajakaistatukkutarjonnassa on vähäinen ja kilpailu toimii kyseisellä markkinalla.

3 2) Sääntely on poikkeusluontoista. Ehdotamme, että lakimuutos säädettäisiin 2-3 vuoden määräajaksi. 3) Enimmäishinnan määräämisoikeudelle tulee asettaa selkeät kriteerit ja sitä tulee käyttää vain jos se on kilpailun toimivuuden kannalta välttämätöntä. Lakiesityksessä todetaan, että hintakaton euromäärä ei ole vapaasti harkittavissa ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Lakitekstissä ei ole kuitenkaan määritelty kriteereitä enimmäishinnan määräämisoikeudelle. Lakiesityksen tavoitteena on edesauttaa kilpailun toimivuutta kaikkialla Suomessa. Lakiesityksessä tai sen perusteluissa tulisi selkeästi ilmaista, että enimmäishinnan määräämisoikeutta ei ole tilanteessa ja markkinoilla, joilla kilpailu toimii. Myös kokonaistarkastelun tärkeyttä on syytä painottaa. 4) Lakimuutos tulee käsitellä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Enimmäishinnan määräämisoikeus esitetyssä laajuudessa on Suomessa uutta, joten sääntelyn reunaehdot on syytä käydä lävitse lain perustuslainmukaisuuden varmistamiseksi. 5) Teleyritysten Viestintävirastolle eri muodoissa (mm. valvontamaksu, numerointimaksut) maksamia maksuja ei saa lakimuutosten johdosta lisätä. Pidämme teleyritysten maksurasitusta jo tällä hetkellä kohtuuttomana. Edellä mainituilla täsmennyksillä lisättynä uskomme, että lakimuutoksella on kilpailua lisääviä vaikutuksia laajakaistamarkkinoilla eikä se liiaksi rajoita teleyritysten investointihalukkuutta. Kiinteä-mobiili hinnoittelumuutos Lakiesitys sisältää myös ehdotuksen kiinteä-mobiili -puheluiden terminointikäytännön muuttamiseksi. Ehdotukseen liittyy käsityksemme mukaan niin merkittäviä ja laajakantoisia ongelmia, että emme kannata muutosta esitetyssä muodossa. Lakiesityksen mukaisen hinnoittelurakenteen käyttöönotto on tällä hetkellä teknisesti monimutkaista. Lakiesityksessä ei ole nimittäin lainkaan käsitelty matkaviestinnumeron siirrettävyyden aiheuttamia vaikutuksia tunnus- tai ensisijaisvalinnan tekniseen toteuttamiseen. Viestintämarkkinalain 51 :ssä on säännelty puhelinnumeron siirrettävyyteen liittyviä velvoitteita. Viestintämarkkinalain 51,4 :n mukaan siirretyn numeron alun perin luovuttanut teleyritys ja numeron vastaanottanut teleyritys vastaavat puoliksi numeron siirrosta mahdollisesti aiheutuvista puhelukohtaisista kustannuksista. Koska kiinteän puhelinverkon liittymästä matkaviestinliittymään soitettuja puheluita ei numeron siirrettävyystapauksissa vielä koske puheluiden suora ohjaus, käsityksemme mukaan lakiesitys aiheuttaa tällä hetkellä merkittäviä ongelmia yhdysliikenteen ja laskutuksen toteutuksessa eri teleyritysten välillä. Viestintäviraston määräyksen 46 B/2004 M mukaan kiinteän puhelinverkon liittymästä matkaviestinliittymään suuntautuvat puhelut on viimeistään 30.9.2005 ohjattava suoraan siihen matkapuhelinverkkoon, jonka tilaajaksi kyseisen numeron haltija on siirtynyt. Ensisijaissopimuksiin liittyvät asiat ja ohjauksen kytkentäperiaatteista sopiminen edellyttävät operaattoreilta käytännön pelisäännöistä sopimista. Lakiesitys aiheuttaa muutostarpeita myös yhdysliikennesopimuksiin. Monioperaattoriympäristössä on tärkeää varata riittävästi aikaa näille toimenpiteille. Ehdotamme, että lakimuutoksen voimaantulo kytketään

kiinteästä matkaviestinliittymiin soitettujen puheluiden suoraan ohjaukseen, koska vasta tämän ajankohdan jälkeen yhdysliikenne ja operaattoreiden välisen laskutuksen toteuttaminen on kohtuudella mahdollista. Esitetty kahden järjestelmän malli on kuluttajan kannalta monimutkainen. Käytössä on useita eri hinnoittelujärjestelmiä. Lakiesityksessä ei käsityksemme mukaan myöskään riittävästi käydä lävitse käyttäjän oikeuksiin liittyviä säännöksiä ja niihin liittyviä teknisiä reunaedellytyksiä. Epäselväksi jää mm, pystyykö käyttäjä tekemään ensisijaisvalintasopimuksen kaikesta kiinteästä verkosta lähtevästä matkaviestinliikenteestä kokonaisuudessaan vai onko käyttäjällä oikeus tehdä operaattorikohtaisia valintoja (esimerkiksi Elisan lankaliittymästä DNA:n matkaviestinliittymään lähtevät puhelut). Ehdotettu sääntelymalli poikkeaa ulko- ja kaukomaanpuheluissa noudatettavasta järjestelystä, jossa kiinteän verkon liittymäoperaattori päättää puheluiden ohjauksesta, jos puhelua ei ole valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Ehdotamme, että kiinteästä verkosta matkapuhelimeen soitettaessa otettaisiin käyttöön sama malli kuin kauko- ja ulkomaanpuheluissa eli kiinteän verkon liittymäoperaattori ohjaa liikenteen valittuun matkapuhelinverkkoon haluamallaan tavalla, ellei asiakas ole tehnyt tunnusvalintaa tai ensisijaisvalintasopimusta. Nykyiset asiakashinnat kiinteästä mobiiliin soitettaessa ovat esityksessä todetulla tavalla korkeahkoja. Mobiilipuheluiden asiakashinnat kokonaisuudessaan ovat Suomessa kuitenkin edullisia esimerkiksi verrattuna muihin EU-maihin. Mobiilipuheluiden hinnoittelu on muodostanut kokonaisuuden, jossa yhteen hinnoittelukomponenttiin puututaan niin merkittävästi, että se vaikuttaa olennaisesti koko matkaviestintoimialan toimintaedellytyksiin. Erityisesti muutos vaikeuttaa uusien palveluoperaattoreiden matkaviestinmarkkinoille pääsyä, koska kiinteä-mobiilipuhelukomponetti muodostaa merkittävän tulokomponentin pienemmille operaattoreille. Lakiesityksessä on todettu matkaviestinoperaattoreiden tulonmenetyksen aiheuttamien kustannuspaineiden heijastuvan loppuasiakashintoihin. Lakiesityksessä on arvioitu, että siirtyminen nykymallista päästä-päähän hinnoitteluun aiheuttaisi matkaviestinverkon operaattoreille tulonmenetyksen, jonka on maksimissaan arvioitu olevan noin 100 miljoonaa euroa. Vaikutus on arviolta 5 % alan liikevaihdosta. Lakiesityksessä kuvataan muutoksen vaikutuksia operaattoreiden taloudelliseen tilanteeseen. Muutoksen arvioidaan aiheuttavan operaattoreille yleisen kannattavuuden heikentymisen. Käytännössä tämä tarkoittaa kustannusten olennaista leikkaamista tilanteessa, jossa matkaviestinyritysten investointitarpeet esimerkiksi 3 G-verkkoihin ovat mittavat. Lakimuutos heikentää olennaisesti matkaviestinyritysten investointikykyä. Ensisijaisverkkosopimusten tekeminen ja markkinointi aiheuttavat teleyrityksille myös merkittäviä markkinointi- ja muita kustannuksia. Lakiesityksen työllisyysvaikutuksia ei ole myöskään riittävästi arvioitu. Arvioimme työllisyysvaikutusten olevan useita satoja henkilötyövuosia. Katsomme, että muutoksella on siinä määrin merkittäviä ja osittain ennalta-arvaamattomia vaikutuksia matkaviestinmarkkinoihin, että matkaviestinyrityksille tulee varata riittävä aika sopeuttaa toimintansa. Katsomme, että lain voimaantulo edellyttää edellä mainituilla perusteilla kohtuullista siirtymäaikaa. Lakiesitystä koskevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan seuraavaa: Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon soitettaessa noudatettavaa yhdysliikennesääntelyä muutetaan siten, että kiinteän puhelinverkon operaattorilla olisi nykyisestä poiketen oikeus ostaa matkaviestinverkon operaattorilta yhdysliikennepalvelu ja myydä se oman paikallispuhelupalvelunsa ohessa asiakkaalleen silloin 4

kun asiakas on valinnut kiinteän puhelinverkon operaattorin niin sanotulla operaattoritunnuksella tai ensisijaisvalinnalla." Lakitekstissä asiaa säännellään ainoastaan 43 :ssä, jonka mukaan laskevaa liikennettä ei tarvitse kuitenkaan hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostetaan kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon, paitsi jos yhteys on valittu tunnuksella tai ensisijaisvallinnalla. Epäselväksi jää, onko tunnuksen tai ensisijaisvalintasopimusten tarjoaja rajattu pelkästään kyseisen liittymän tarjoavaan kiinteän verkon paikallisoperaattoriin. Lakiesityksen mukaan lakimuutos voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Asiaa perustellaan sillä, että nykyinen laki on tehty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella ja sillä, että ehdotetut muutokset ovat vähäisiä. Katsomme, että yhdysliikennekäytännön muutoksen taloudelliset vaikutukset ovat niin merkittävät, että lakimuutoksen perustuslainmukaisuus tulee selvittää. Myöskään enimmäishinnan asettamisoikeutta ei ole käsitelty nykyistä viestintämarkkinalakia säädettäessä. Katsomme, että muutokset edellyttävät lain perustuslainmukaisuuden selvittämistä. 5 Yhteenveto Lakimuutos edellyttää riittävää siirtymäaikaa: ehdotamme, että muutoksen voimaantulo kytketään kiinteästä matkaviestinverkkoon suuntautuvien puheluiden suoraan ohjaamisen (Viestintäviraston määräys 46 B/2004) Puheluiden ohjaus tulisi toteuttaa samoin kuin kauko- ja ulkomaanpuheluissa eli kiinteän verkon operaattori ohjaisi liikenteen valittuun matkapuhelinverkkoon haluamallaan tavalla, ellei asiakas ole tehnyt tunnusvalintaa tai ensisijaisvalintasopimusta Lisätietoja asiasta Elisa-konsernissa antaa Anne Vainio, sähköposti anne.vainio@elisa.fi. Kunnioittavasti ELISA OYJ Sami Ylikortes pp. Anne Vainio

2. Finnet Liitto ry 6 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa viestintämarkkinalain muuttamista koskevasta ehdotuksesta. Finnet-liitto ry esittää kunnioittavasti seuraavan: Yleistä Hallituksen esitysluonnoksen tavoitteena on edistää kilpailua ja siten välillisesti alentaa käyttäjähintoja. Finnet-liitto kannattaa tätä tavoitetta. Erityisesti nykyisen segmenttihinnoittelun käyttö kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon laskevien puheluiden osalta on johtanut asiakashintojen ylihinnoitteluun, kun matkaviestinoperaattoreilla ei ole ollut velvollisuutta kustannussuuntautuneeseen ns. päästä-päähän hinnoitteluun. Viestintävirastolle ei tulisi antaa valtuuksia asettaa ns. hintakattoa. Kyseessä olisi voimakkaasti vapaaseen hintojen muodostumiseen puuttuva toimi, jonka välttämättömyyttä ei ole riittävästi perusteltu. On huomattava, että voimassaolevan viestintämarkkinalain nojalla annettujen hinnoitteluratkaisujen vaikutusten osalta ei ole vielä riittävästi kokemusta, ja suurelta osin Viestintäviraston ratkaisut ovat edelleen vailla lainvoimaa. Yhdysliikennesääntely Finnet-liitto kannattaa hallituksen esitysluonnoksen ehdotusta kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen yhdysliikennesääntelyn muuttamista siten, että kiinteän puhelinverkon operaattorilla olisi nykyisestä poiketen oikeus ostaa matkaviestinverkon operaattorilta yhdysliikennepalvelu. Nykyinen segmenttihinnoittelu on kuluttajien kannalta epäselvä, kun kuluttaja joutuu selvittämään matkaviestinverkkoon soittamisen hinnan kiinteän verkon operaattorin hinnaston lisäksi matkaviestinoperaattorin hinnastosta. Kuluttajahinnat ovat myös korkeat soitettaessa kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon. Hintojen korkeus johtuu siitä, että matkaviestinoperaattoreilla ei ole velvollisuutta kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun asiakashinnan osalta ja matkaviestinoperaattorit ovat siten voineet pitää kyseisen liikennekomponentin hintoja keinotekoisen korkeina. Tämä on vääristänyt myös kilpailua, koska osa matkaviestinverkon kustannuksista on siirtynyt lankaverkon operaattoreiden ja välillisesti lankaverkon käyttäjien maksettaviksi, mikä on myös vaikuttanut lankaverkon asiakkaiden siirtymiseen matkaviestinverkon käyttäjiksi. Kiinteän verkon loppuasiakkaat tulevat hyötymään muutoksesta alentuvien puhelumaksujen myötä. Viestintämarkkinalain 43 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että laskevaa liikennettä ei tarvitsisi hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostetaan kiinteästä puhelinverkosta

matkaviestinverkkoon, paitsi jos yhteys on valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Finnet-liitto pitää esitystä hyvänä väliaikaisratkaisuna. Suomessa säilyisi ehdotuksen mukaan tältä osin edelleen segmenttihinnoittelu päästä-päähän hinnoittelun lisäksi. Kahden hinnoittelumallin käyttö aiheuttaa sekavuutta, ja tämän vuoksi Finnet-liitto katsoo, että segmenttihinnoittelun käyttö pitäisi rajoittaa siirtymäajan puitteisiin, jonka jälkeen vain päästäpäähän -hinnoittelu olisi mahdollista. Sopiva siirtymäaika on Finnet-liiton käsityksen mukaan enintään 31.12.2005 asti. Finnet-liitto haluaa kiinnittää huomiota myös komission 17.12.2003 antamaan lausuntoon, jossa komissio mm. katsoi segmenttihinnoittelun syrjivän kiinteän verkon operaattoreita Suomessa, ja että tukkutason kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon laskevan liikenteen markkinalta tulisi poistaa päästä-päähän -hinnoittelun esteet. Finnet-liiton käsityksen mukaan hallituksen esitysluonnos ei ole vieläkään sopusoinnussa direktiivin ja komission näkemysten kanssa, koska kiinteän verkon operaattorilla ei olisi ehdotuksen mukaan oikeutta ostaa matkaviestinverkon operaattorilta tukkutason yhdysliikennepalvelua, vaan päästä-päähän -hinnoittelu on ehdotuksessa jätetty riippuvaiseksi asiakkaiden aktiivisuudesta operaattoritunnuksen tai ensisijaisvalinnan käytön suhteen. Finnet-liitto esittää, että viestintämarkkinalain 43 :ää muutetaan siten, että kolmannen momentin jälkeen lisätään siirtymäsäännös: 31.12.2005 asti laskevaa liikennettä ei tarvitse kuitenkaan hinnoitella erikseen silloin, kun yhteys muodostetaan kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon, paitsi jos yhteys on valittu tunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Siirtymäsäännös olisi siis tietyn ajan poikkeus siitä pääsäännöstä, että laskeva liikenne hinnoitellaan päästä päähän hinnoittelumallin mukaisesti. Kaksi rinnakkaista hinnoittelumallia säilyisivät Suomessa voimassa vain siirtymäajan. Hintasääntely Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Viestintävirastolla olisi kustannussuuntautuneen hinnoitteluvelvollisuuden asemasta asettaa kiinteässä verkossa toimivalle huomattavan markkinavoiman yritykselle selkeä euromääräinen hintakatto teleyritysten välisessä käyttöoikeushinnoittelussa. Samalla Viestintävirastolle annettaisiin oikeus päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä sen arvioidessa yksittäistapauksessa teleyrityksen hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Ehdotuksen tavoitteena on lisätä kilpailua laajakaistamarkkinoilla ja siten välillisesti alentaa käyttäjähintoja. Finnet-liitto ei kannata hintasääntelyä. Finnet-liiton käsityksen mukaan kilpailu laajakaistamarkkinoilla toimii kohtalaisen hyvin. Tästä on osoituksena mm. erilaiset markkinointikampanjat, joissa laajakaista-asiakkaista kilpaillaan mm. avaustarjouksilla ja edullisilla kuukausihinnoilla. Myös liikenne- ja viestintäministeriön 30.3.2004 julkaistussa tiedotteessa koskien Suomen telemaksujen hintatasoa vuonna 2003 ilmenee, että laajakaistayhteyksien kuukausihinnat halpenivat selvästi vuonna 2003. Tiedotteessa todetaan, että lisääntynyt kilpailu on ehkä näkyvämmin vaikuttanut laajakaistapalvelun avaus- ja kytkentämaksuihin, jotka ovat alentuneet lähes kaikilla operaattoreilla. Tiedotteessa todetaan lisäksi, että palveluun liittyminen on ollut lähes jatkuvasti mahdollista vielä edullisempaan tarjoushintaan ja parhaimmillaan jopa ilmaiseksi. Tulisi ensisijaisesti antaa markkinavoimille mahdollisuus osoittaa toimivuutensa ennen regulaattorin voimakasta puuttumista asiaan. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että Suomessa on EU-maiden keskinäisessä vertailussa korkeat laajakaistan asiakashinnat, ja että tämä johtuisi kiinteän verkon palasia 7

koskevien vuokrien korkeista hinnoista. Tämä ei pidä paikkaansa. EU-tasoa korkeammat hinnat johtuvat Suomen maantieteellisestä rakenteesta ja siitä, että haja-asutusalueella rakentamiskustannukset ovat korkeammat kuin taajamissa. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan määrättävä hinta-katto olisi lähellä samanlaisten yritysten keskimääräistä hintaa. Esitysluonnoksessa todetaan lisäksi, että hintakaton euromäärä ei olisi vapaasti harkittavissa, ja että se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa hinnoittelu olisi selvästi yli yleisen hintatason, ja jossa palvelun kustannuksia ei voitaisi selkeästi todentaa. Finnet-liitto näkee riskinä, että Viestintävirasto asettaisi varsinkin hajaasutusalueella toimiville kiinteän verkon operaattoreille liian alhaisia hintakattoja eikä huomioisi haja-asutusalueen erityispiirteitä taajamiin nähden. Tämä vaikuttaisi kielteisesti operaattoreiden talouteen ja kilpailukykyyn. Hintakaton käyttömahdollisuus todennäköisesti aikaansaisi liiketaloudellisesti kannattamattomien haja-asutusalueiden määrän kasvun, jolloin valtakunnallisen laajakaistastrategian tavoitteiden toteutuminen olisi käytännössä mahdollista ilmeisesti vain voimakkaalla ko. alueen kunnan taloudellisella tuella, mikä vuorostaan aikaansaisi ennalta arvaamattomia ja laajakantoisia kielteisiä vaikutuksia. Mikäli hintasääntelyyn vastoin esitystämme päädyttäisiin, tulisi lakiin tällöin kirjata hintasääntelyn tulevan kysymykseen vain erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös Viestintäviraston päätösten perusteluvelvollisuutta pitäisi korostaa. Finnet-liiton käsityksen mukaan 18 :n ja 19 :n muutokset on muotoiltu epäselviksi, ja velvollisuus noudattaa muita ehtoja koskevia velvoitteita näyttäisi ehdotuksen mukaan olevan irrallinen 37 :n velvoitteista. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on vahvistettu. Finnet-liitto pitää yhdysliikennesääntelyn osalta lain pikaista voimaantuloa tärkeänä, jotta lainsäädäntö saadaan vastaamaan käyttöoikeusdirektiiviä ja positiivinen vaikutus asiakashintoihin saadaan toteutettua mahdollisimman nopeasti. Kunnioittavasti FINNET-LIITTO RY 8 Jukka Rahikkala lakiasiainjohtaja

3. Helsingin kauppakamari 9 Liikenne- ja viestintäministeriö Helsingin kauppakamari ei pidä hyvänä ratkaisuna muuttaa lakia siten, että Viestintävirastolle annetaan valtuutus määritellä kiinteässä verkossa toimivalle huomattavan markkinavoiman yritykselle absoluuttinen hintakatto. Ehdotettu viranomaisen hintojenmääräämisvalta sotii vapaan kilpailun periaatteita vastaan ja saattaa lausunnossa ennustetusta poiketen johtaa todellisuudessa kalliimpiin hintoihin, jotka määräytyvät hintakaton mukaisesti eivätkä markkinoiden vaatimusten mukaisiksi. Terveisin Jorma Nyrhilä varatoimitusjohtaja Helsingin kauppakamari Kalevankatu 12, 00100 Helsinki p. 09 2286 0213, GSM 050 66 774 jorma.nyrhila@helsinki.chamber.fi

4. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö 10 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTTAMISTA KOSKEVASTA EHDOTUK- SESTA Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa viestintämarkkinalain muuttamista koskevasta ehdotuksesta. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö esittää kunnioittavasti seuraavaa. Yleistä Viestintämarkkinalain esitysluonnoksessa on tarkoituksena edistää kilpailua ja siten vaikuttaa alentavasti loppuasiakashintoihin. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiön mielestä tämä on oikea suunta. Tällä hetkellä kiinteästä verkosta matkapuhelinverkkoon soitettaessa matkapuhelinoperaattori määrittää puhelun hinnan. Tämä johtaa siihen, että suuren matkapuhelinasiakasmäärän omaava operaattori yritysasiakkaista kilpaillessaan voi tarjota kiinteästä verkosta matkapuhelinverkkoonsa päättyvän liikenteen mihin hintaan tahansa, yleensä erittäin paljon alle normaalin hinnan, ja näin saada sellaista kilpailuetua, mitä ei paikallisella operaattorilla ole. Viestintävirastolle suunnitellaan oikeutta määrätä hintakatto kiinteässä verkossa toimiville huomattavan markkinavoiman teleyrityksille operaattoreiden välisessä hinnoittelussa. Mikäli hintakatto asetetaan, seuraa siitä varmasti palvelujen heikentymistä hajaasutusalueilla. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiön mielestä on otettava huomioon eri operaattoreiden alueiden asukastiheydet, jotka Suomessa vaihtelevat 5,4 asukkaasta neliökilometriä kohti lähes 500 asukkaaseen neliökilometrillä. Verkon rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat harvaan asutuilla alueilla aivan toista luokkaa kuin tiheään asutuilla alueilla. Kiinteästä verkosta lähtevä ja matkapuhelinverkkoon päättyvä liikenne Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö kannattaa esitystä, jossa kiinteän verkon operaattori voisi ostaa kiinteästä verkosta lähtevän ja matkapuhelinverkkoon päättyvän liikenteen matkapuhelinoperaattorilta yhdysliikennepalveluna. Tällä muutoksella loppuasiakashinnat laskevat ja pienten paikallisten operaattoreiden kilpailumahdollisuudet yritysasiakkaista tulevat tasapuolisemmiksi. Muutos myös hidastaisi asiakkaiden siirtymistä pois kiinteästä verkosta.

Hintakatto 11 Esitysluonnoksessa pyritään lisäämään kilpailua siten, että Viestintävirasto voisi määrätä hintakaton kiinteän verkon huomattavan markkinavoiman teleyrityksille teleyritysten välisessä hinnoittelussa. Hintakatto tulisi kustannussuuntautuneen hinnoitteluvelvoitteen tilalle. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö ei kannata hintakattoa, koska verkon rakentamisja ylläpitokustannukset Suomessa poikkeavat merkittävästi riippuen siitä, rakennetaanko tiheään vai harvaan asutuille alueille. Hintakatto saattaa heikentää haja-asutusalueella toimivan teleyrityksen mahdollisuuksia hoitaa palveluvelvoitteen vaatimukset. Palvelutaso saattaa laskea ja hintataso nousta. Hallituksen laajakaistatavoitteen toteutuminen vaikeutuu. Muuttoliike maaseudulta taajamiin kiihtyy. Tämä olisi vastoin yleistä tavoitetta pitää maaseutu asuttuna. Kustannussuuntautunut hinnoittelu riittää ja on oikeudenmukainen. Suomessa koko maan asukastiheys on noin 15,4 asukasta neliökilometrillä. Asukastiheydet vanhoilla toimilupa-alueilla ovat seuraavat: - Finnetin puhelinyhtiöt 28,8, - Elisa konserni 167,0, - Auria 76,7, - Hämeen-, Forssan Seudun- ja Etelä-Satakunnan Puhelinyhtiöt yhteensä 27,6, - Sonera 5,4 - Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö 9,0. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö on rakentanut 100 %:n laajakaistavalmiuden entiselle perinteiselle alueelleen jo vuonna 2002 ilman ulkopuolista tukea.. Laajakaistamarkkinat ovat massamarkkinoita, joissa loppuasiakashinta määräytyy yleisillä markkinoilla, ei kustannussuuntautuneesti. Aluksi haja-asutusalueilla liittymiä loppukäyttäjille on tarjottava pitkään alle omakustannushinnan riittävän massan saavuttamiseksi. Mikäli teleyritysten väliselle hinnoittelulle asetetaan hintakatto, voi käydä niin, että paikallinen pieni operaattori ei saa omaa palveluaan koskaan kannattavaksi. Kilpailijat pääsevät hyödyntämään verkkoa alle todellisten kustannusten ja näin pieni operaattori joutuisi omilla panostuksillaan tukemaan kilpailijoidensa toimia. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö Ilpo Hellman toimitusjohtaja

5. Kajaanin Puhelinosuuskunta 12 VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTOSEHDOTUS Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa viestintämarkkinalain muutosehdotuksesta: 1 Kilpailu ja hintojen alentamispyrkimys Kajaanin Puhelinosuuskunta pitää oikeana edistää kilpailua, jotta asiakkaat ja palvelujen käyttäjät voivat saada tarpeeseensa sopivimman palvelun. Myös hintojen ja erityisesti peruspalveluun kuuluvien tuotteiden hintojen pitää olla edullisia hankkia ja käyttää. Haluamme edelleen korostaa, että asiakkaan viestintäpalvelujen tarpeiden kannalta tarjolla olevat palvelut muodostavat kokonaisuuden eli mobiilipalvelu kilpailee tietyissä tarpeissa kiinteän verkon palveluiden kanssa. Nämä markkinasegmentit eivät siis käyttäjän ja asiakkaan kannalta muodosta erillisiä markkinoita. Palvelujen tarvekokonaisuus vaikuttaa myös operaattorin toimintaan. Viranomaisen tulee kohdella tasapuolisesti kaikkia markkinoita. Jos kiinteän verkon toiminnoissa käytetään voimakasta valvontaa ja läpinäkyvyyttä niin samaa pitää edellyttää myös mm. mobiilitoiminnassa. Emme näe yleistä hintakaton asettamista hyvänä. Uskomme, että hintataso asettuu oikealle tasolleen nykyisessä viranomaismallissa, jos hinnoittelussa on vääristymää. 2 Yhdysliikennesääntely Lankaverkon käyttäjien kannalta on tärkeää hintatason alentaminen matkapuhelinverkkoihin suuntautuvien puheluiden monopolihintakomponentin (mobiiliterminointi) avaamisen ja purkamisen avulla. Tämä koskee erityisesti mobiilioperaattoria, joka hallitsee markkinaa yli 60 % markkinaosuudella. Mobiiliterminoinnin vapauttaminen antaa mahdollisuuksia myös lankaoperaattorin tuotteiden uudelle kehittämiselle. KPO pitää oikeana siirtyä mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi 2005 loppuun mennessä ns. päästä päähän - hinnoittelumalliin. 3 Hintasääntely KPO ei kannata hintasääntelyä. Miksi pitäisi voimatoimin puuttua nykyiseen markkinavoimien ohjaamaan hintakehitykseen? Hinnan alentuminen lähes kaikilla tuotesektoreilla on ollut merkittävää. Ainoastaan lankapalvelussa suuntaus oli LVM:n selvityksen 2004 mukaan vastakkainen, mutta osa siitä on selitettävissä ainakin välillisesti mobiiliverkkoihin suuntautuvien puheluiden volyymin ja korkean terminointihinnan kautta. Hinnan korkeuden takia asiakkaat järjestelevät omia "yhdysliikennekäytäviään" mobiiliverkkoihin ja siten tulee välillinen lisäkustannusvaikutus operaattorin järjestämään yleiseen yhdysliikennöintiin. Myös toimimattomuusongelmat asiakkaan erillis-laitteissa lisääntyvät. Korostamme voimakkaasti sitä, että Suomen tilannetta ei voi verrata Keski-Euroopan, lauhkean ilmaston maihin. Kainuussa, jossa KPO toimii ainoana, oikeasti paikallisesti läsnä olevana operaattorina, pinta-ala on 24 000 neliökm ja asukkaita 85 000 henkilöä

eli 3 asukasta neliökm:llä. Lisäksi asukkaista suurehko osa on ikääntymässä, jolloin esimerkiksi laajakaistan teknisen määrittelyn sijasta pitäisi enemmän huomioida palvelutarve ja tarpeeseen sopiva palvelu. Talvikuukausia on lokakuusta toukokuuhun, mikä vaikuttaa verkostojen rakentamiseen ja ylläpitoon, tässä on suuria eroja maantieteellisesti pitkänomaisessa Suomessakin. Kunnioittavasti, KAJAANIN PUHELINOSUUSKUNTA Marja Karjalainen toimitusjohtaja 13

14 6. Keskuskauppakamari Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00023 Valtioneuvosto VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTOS Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa viestintämarkkinalain muuttamista koskevasta ehdotuksesta. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan. Ehdotuksen mukaan Viestintävirasto saisi oikeuden asettaa kiinteässä verkossa toimivalle huomattavan markkinavoiman yritykselle euromääräisen hintakaton teleyritysten välisessä käyttöoikeushinnoittelussa. Lähtökohtaisesti Keskuskauppakamari suhtautuu kielteisesti hintasäännöstelyyn. Hinnanmuodostuksen tulee perustua yritysten väliseen vapaaseen kilpailuun. Koska lakiehdotukseen liittyy yritysten välisiä ristiriitaisia intressejä, Keskuskauppakamari ei ota yksityiskohtaisesti kantaa ehdotettuun hintakaton määräämismenettelyyn. Keskuskauppakamari kuitenkin toteaa, että hintakaton määrittelyoikeus on rajattava niihin tapauksiin, joissa se on välttämätöntä, ja laissa on oltava selkeät säännökset menettelylle. Säännösten toimivuutta on seurattava ja lakia on tarvittaessa tarkistettava. Lisäksi Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, ettei lainmuutos johda siihen, että Viestintävirasto voisi jatkossa periä yrityksiltä uusia tai nykyistä korkeampia maksuja. KESKUSKAUPPAKAMARI Pentti Mäkinen johtaja Jukka Kero johtaja

7. Kilpailuvirasto 15 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTTAMINEN Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Kilpailuviraston lausuntoa viestintämarkkinalain muuttamista koskevasta ehdotuksesta. Sen lisäksi, mitä Kilpailuvirasto on tuonut ministeriön 11.3.2004 järjestämässä kuulemistilaisuudessa esille, virasto lausuu asiasta seuraavaa. Teleyritysten välisille maksuille asetettava maksimihinta LVM:n esitykseen sisältyy Viestintävirastolle annettava oikeus asettaa nykyisen kustannussuuntautuneen hinnoitteluvelvoitteen asemasta kiinteän verkon HMV-yritykselle euromääräinen hintakatto, joka koskisi teleyritysten välistä resurssikauppaa. Kilpailuviraston mielestä on positiivista, että liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii edistämään viestintämarkkinoiden toimimista. Ehdotuksen mukainen hintakatto on kuitenkin Kilpailuviraston näkemyksen mukaan paluuta hintasäännöstelyyn, jolla on aina ennalta aavistamattomia kielteisiä vaikutuksia markkinoiden toimintaan. Sääntelyllä on ollut taipumus pitää hinnat korkeina; maksimihinta mielletään erittäin helposti nopeusrajoituksen tapaiseksi käytännössä sovellettavaksi arvoksi. Viestintäviraston voitaisiin katsoa hintakattoja määrätessään julkaisevan ohjehinnastoja. Olisi perin juurin kummallista, että markkinatalouden ehdoilla toimivien yritysten tuotteiden hinnoittelusta vastaisi viestintäviranomainen. Viestintävirastolla tulisikin olla muita välineitä markkinaongelmien poistamiseksi. Kilpailuvirasto haluaa lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksen perusteluissa ei ole selkeästi määritelty niitä tilanteita, joissa hintakatto voitaisiin määritellä. Tämä voi johtaa mielivaltaisiin ratkaisuihin ja aiheuttaa suuren riskin sille, että sääntely ei kohtele markkinoilla toimivia yrityksiä tasapuolisesti. Perusteluina esitetyille muutoksille todetaan myös, että Hintakatto on käytössä kaikissa muissa Euroopan Unionin maissa paitsi Suomessa. Tätä toteamusta ei kuitenkaan millään lailla perustella. Perusteluissa ei ilmene millä markkinoilla, millaisissa tapauksissa ja minkälaista hintasääntelyä muissa maissa on käytössä. Ministeriön ehdottama lakimuutos koskisi myös vain kiinteän verkon operaattoria. Kilpailuvirasto ei näe perusteita sille, että kiinteää ja langatonta verkkoa käsiteltäisiin operaattoreiden keskinäisessä hinnoitteluvalvonnassa eri tavoin. Viraston käsityksen mukaan molempien hinnoitteluongelmat voidaan kilpailu turvaten käsitellä nykyisen lainsäädännön pohjalta.

Kilpailuvirasto toteaa myös, että euromääräisen hintakaton käyttö lisää Viestintäviraston työmäärää. Kuluttajasegmentissä koettu hintojen lasku perustuu osin operaattorien välisen kaupankäynnin kohteena oleviin komponentteihin ja niiden laskevaan hintakehitykseen. Euromääräinen maksimihinta näyttäisi siten vaativan jatkuvaa päivittämistä ja sen pohjaksi kiinteää markkinaseurantaa. Kilpailuvirasto katsookin, että viestintämarkkinalain 37 :ään ja 86 :ään suunniteltuja muutoksia ei tule toteuttaa. Kiinteän puhelinverkon ja matkaviestinverkon välisen yhdysliikenteen hinnoittelu 16 Ministeriö ehdottaa myös, että kiinteästä puhelinverkosta matkaviestinverkkoon soitettaessa noudatettavaa yhdysliikennesääntelyä muutettaisiin siten, että kiinteän puhelinverkon operaattorilla olisi mahdollista ostaa matkaviestinverkon operaattorilta yhdysliikennepalvelu ja myydä se paikallispuhelupalvelun lisänä asiakkaan käyttäessä ensisijaisvalintaa tai erillistä tunnuksella tapahtuvaa operaattorivalintaa. Nykykäytännössä matkaviestinverkon operaattori määrää matkaviestinverkon käytöstä asiakkaalta perittävän hinnan, ehdotuksen mukaisessa järjestelyssä kiinteän verkon operaattori. Lakiehdotus sisältää myös mahdollisuuden jatkaa nykyistä käytäntöä, joten lain uudistus tuo saataville uuden vaihtoehtoisen mallin. Kilpailuvirasto viittaa asiasta aiemmin lausumaansa (liite 1) ja toteaa, että se pitää esitettyjä muutosta lähtökohtaisesti perusteltuna. Nykyistä käytäntöä, jossa telesääntely Suomessa eurooppalaisesta käytännöstä poiketen kohtelee eri verkoista saapuvaa liikennettä eri tavalla, ei voida pitää kilpailuneutraalina ratkaisuna. Vaikka ehdotettu päästä-päähän - hinnoittelu on vähemmän läpinäkyvä, ehdotettu muutos merkitsee myös sitä, että matkaviestinverkon käyttäjällä on halutessaan mahdollisuudet nähdä, mistä komponenteista hänen puhelunsa hinta muodostuu. Asiakkaan oma aktiivisuus ratkaisee hänen puheluihinsa sovellettavan hinnoittelumallin. Nykytilanteessa matkaviestinverkon teleyritys myy palvelun suoraan käyttäjälle. Koska tällaisessa tapauksessa on kyseessä loppuasiakashinnan soveltaminen, ei hintaseurantaviranomainen (Vivi) voi asettaa huomattavan markkinavoiman matkaviestinoperaattorille velvollisuutta kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun. Kilpailuviraston käsityksen mukaan tästä on voinut aiheutua kustannustasoon nähden korkeita puhelu- ja lyhytsanomamaksuja. Kilpailuvirastolle on jo aikaisemmin useiden kiinteän televerkon operaattoreiden kanssa käydyissä keskusteluissa saatettu tiedoksi, että nykyinen lainsäädäntö vääristää kilpailutilannetta mm. tulonsiirroilla kiinteän puhelinverkon operaattoreilta matkapuhelinoperaattoreille. Näissä keskusteluissa on tuotu esiin ministeriön esityksen saatemuistiossakin mainitut yrityksissä tarpeettomaan infrastruktuuriin tehtävät investoinnit ja epätarkoituksenmukainen kahden eri radiotien käyttö. Euroopan Unionin komissio on kiinnittänyt huomiota siihen, että viestintämarkkinalain 43 on ristiriidassa direktiivin kanssa. Ministeriön laatima muutosehdotus poistaa tämän ongelman. Kilpailuvirasto katsoo, että ministeriön ehdottama muutos yhdysliikenteen hinnoitteluun saattaa olla perusteltu myös alalla toimivien pienten operaattoreiden kilpailuedellytysten parantajana, mikäli niiden liikeidea ei ole pääosin perustunut liikenteen terminoinnista saa-

taviin tuloihin. Vaihtoehtoiset hinnoittelumallit voivat auttaa teleyrityksiä tuotekehittelyssä ja tuomaan markkinoille uusia asiakkaita kiinnostavia ja heille paremmin sopivia palveluja. Kilpailuvirasto haluaa myös tässä yhteydessä tuoda esiin viestintämarkkinalain muun uudistamistarpeen. Tässä keskeisenä on lainsäädännön ulottaminen koskemaan myös kiinteistöjen puhelinsisäjohtoverkkoja ja jakamotiloja. 17 Ylijohtaja Erikoistutkija Matti Purasjoki Seppo Uusitupa Liite Kilpailuviraston lausunto 10.11.2003 (Dnro 855/72/2003)

8. KPY Verkot Oy 18 LVM Kirjaamo PL 31 00023 Valtioneuvosto Lausunto Viite: LVM/2004 12.3.2004 KPY VERKOT OY:N LAUSUNTO VIESTINTÄMARKKINALAIN MUUTTAMISESTA Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa viestintämarkkinalain muuttamista koskevasta ehdotuksesta. Olemme täysin samaa mieltä siitä, mitä Finnet liitto on ehdotuksesta lausunut koskien yhdysliikennesääntelyä, hintasääntelyä ja lain voimaantuloa. Sen lisäksi haluamme korostaa, että liikenne ja viestintäministeriön tulee tehdä perusteellinen selvitys siitä, miten laajakaistamarkkinat tosiasiallisesti Suomessa toimivat ja mitkä ovat ne asiakaspäätöksiin vaikuttavat ratkaisevat markkinatekijät ja -keinot, joiden perusteella laajakaistamarkkinat tulevat jaetuksi, ennen kuin teleyritysten välisessä käyttöoikeushinnoittelussa säädetään lakiin Viestintävirastolle oikeus määrätä hintakatto. Laajakaistamarkkinoiden kehittymiseen vaikuttavat useat tekijät. Kuntien ja EU:n aluekehitysrahaston tuki laajakaistaverkkojen rakentamiseksi. Tästä eniten hyötyy TeliaSonera, jonka verkkojen rakentamiseen suurin osa tuesta kanavoituu. Viestintäviraston laajakaistapalvelujen huomattavan markkinavoiman päätösluonnosten mukaan maantieteelliset markkinamäärittelyt perustuisivat 31.12.1993 olleisiin toimilupaalueisiin. Näille alueille vakiintuneelle operaattoreille määrättäisiin huomattavan markkinavoiman velvoitteita. Aluemäärittelyt perustuvat yli 10 vuotta vanhaan tilanteeseen ja ne eivät vastaa tämän päivän laajakaistamarkkinatilannetta. Suurimman hyödyn korjaisi TeliaSonera, jonka perinteiset alueet ovat suurimmaksi osaksi harvaanasuttua maaseutua, jossa markkinapotentiaali on pieni. Samalla TeliaSonera saisi markkinoille tulijan kaikki oikeudet Finnetin suuren markkinapotentiaalin alueille. Jakotapa ei ole oikeudenmukainen. Internet-palvelujen käyttäjiä Suomessa oli jo satojatuhansia ennen laajakaistapalvelujen markkinoille tuloa. Asiakkaan laajakaistahankintapäätökseen vaikuttaa hyvin suuresti se, minkä ISP-operaattorin asiakkaana hän jo on. Luontevin tapa on hankkia laajakaistapalvelut samalta yritykseltä. Ei tarvitse muuttaa sähköpostiosoitteita ja muutkin hankitut ISPpalvelut säilyvät entisellään. Säästyy monelta vaivalta, mikä operaattorin vaihtamiseen aina liittyy. Tuskin on liioiteltua sanoa, että ISP- asiakkaiden laajakaistamarkkina on jo jaettu, vaikka kaikki eivät vielä ole laajakaistaliittymää hankkineet. Edellä mainittuun vedoten katsomme, että hintakaton määräämisoikeuden antaminen lailla Viestintävirastolle on tarpeeton. Kunnioittaen KPY Verkot Oy Jorma Kivimäki Toimitusjohtaja

19 9. Kuluttajavirasto Liikenne- ja viestintäministeriö Dnro 2004/70/1354 PL 31 00023 Valtioneuvosto 2.4.2004 Lausuntopyyntönne 039:00/2004 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI VIESTINTÄMARK- KINALAIN MUUTTAMISESTA Hintakatto Viestintämarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan Viestintävirastolla olisi oikeus asettaa kiinteässä verkossa toimivalle huomattavan markkinavoiman yritykselle euromääräinen hintakatto teleyritysten välisessä käyttöoikeushinnoittelussa. Voimassa olevan viestintämarkkinalain nojalla Viestintävirasto ei ole oikeutettu ottamaan kantaa siihen, mikä on oikea hinta, vaikka virasto olisi todennut teleyritysten käyttämän hinnan sinänsä säännösten vastaiseksi. Esityksellä pyritään edistämään kilpailua. Esityksen vaikutuksista kansalaisiin todetaan, että kilpailun lisääntymisellä on välillisiä vaikutuksia myös kansalaisiin. Kilpailun lisääntyminen todennäköisesti parantaisi palvelujen saatavuutta ja alentaisi loppuasiakashintoja. Suomessa laajakaistaliittymiä ei ole riittävässä määrin tarjolla taajamien ulkopuolella, vaikka palveluille on olemassa kysyntää. Hinnoiltaan laajakaistaliittymät ovat Suomessa Eu - maista korkeimpia. Ehdotuksessa kansalliseksi laajakaistastrategiaksi todetaan, että euroissa mitattuna absoluuttiset kuukausimaksut ovat Suomessa kaikista tutkituista maista korkeimmat. Viestintämarkkinalain tavoitteena on huolehtia siitä, että Suomessa saatavilla olevat mahdollisuudet televiestintään ovat hinnaltaan edullisia. Edullinen hintataso pyritään saavuttamaan toimivan kilpailun kautta. Viestintävirasto valvoo lähtökohtaisesti operaattoreiden välistä tukkutason hinnoittelua eikä puutu vähittäishintoihin kuin poikkeustapauksissa. Näin ollen tukkutason kilpailun toimivuudella on ratkaiseva merkitys myös kuluttajahintojen kohtuullisuudelle. Laajakaistaliittymien saatavuuden ongelmat ja korkea hintataso osoittavat ettei tämän hetkinen sääntely ole tuottanut markkinoita, joilla kuluttajien odotukset täyttäviä palveluita olisi riittävässä määrin tarjolla. Näin ollen hintakaton käyttöönoton mahdollisuus on tarpeellinen lisäys nykyiseen sääntelyyn. Tämä mahdollisuus on jo olemassa kaikissa muissa Euroopan Unionin valtioissa kuin Suomessa. Hintakatto tulisi sovellettavaksi vain poikkeustapauksissa, jotta mahdolliset haitalliset vaikutukset markkinoihin jäisivät mahdollisimman pieniksi. Puhelu kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon Esityksessä ehdotetaan lisäksi yhdysliikennesääntelyn muutosta soitettaessa kiinteästä verkosta matkaviestinverkkoon. Nykyisin lankapuhelimesta matkapuhelimeen soittamisen matkaviestinosuuden hinnan määrää vastaanottava matkapuhelinoperaattori ja puhelusta

lankapuhelinoperaattorille jäävän hinnan eli paikallisverkkomaksun kiinteän verkon operaattori. Ehdotuksen mukaan kiinteän puhelinverkon operaattorille tulisi oikeus ostaa matkaviestinverkon operaattorilta yhdysliikennepalvelu ja myydä koko puhelu omalle asiakkaalleen määräämäänsä hintaan. Käytännössä sääntelyn muutos yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi lankapuheluiden hinnoittelua. Nykyisin puhelun hinta koostuu kahdesta osasta; paikallisverkkomaksusta ja tämän päälle tulevasta vastaanottavan matkapuhelinoperaattorin määräämästä matkaviestinosuudesta. Kuluttaja on harvoin selvillä paikallisverkkomaksun tai matkaviestinosuuden hinnasta tai siitä, että paikallisverkkomaksu on pääsääntöisesti aikavelotteinen ja se peritään koko puhelun ajalta. Koska kuluttaja on harvoin selvillä lankapuhelimesta matkapuhelimeen soittamansa puhelun kokonaishinnasta, hän ei voi tehdä oikeaan tietoon perustuvia hintavertailuja valitakseen kulloinkin edullisimman soittotavan. Kuluttajilla on usein käytössään sekä lanka- että matkapuhelin, joten hän voi tehdä valinnan ainakin näiden vaihtoehtojen välillä, vaikka kilpailevia lankapuhelinoperaattoreita ei paikallispuhelumarkkinoilla kuluttajille olekaan tarjolla. Yhteen kuluttajahintaan perustuva päästä-päähän- hinnoittelu on kuluttajan kannalta aina selkeämpi vaihtoehto kuin järjestelmä, jossa puhelun hinta pilkotaan useisiin osiin. Tästä syystä kuluttaja-asiamies onkin useiden vuosien ajan esittänyt siirtymistä lankapuheluiden hinnoittelussa kokonaishintaan. Yleinen kuluttajaoikeudellinen periaate myyntihinnan ilmoittamisessa on yhden kokonaishinnan ilmoittaminen. Ehdotettu muutos onkin toteutuessaan vasta ensimmäinen askel kohti nykyistä läpinäkyvämpää lankapuheluiden hinnoittelua. Suomessa puheluiden hinnoittelujärjestelmä on historiallisista syistä monimutkaisempi kuin monissa muissa Euroopan Unionin maissa. Suomessa kuluttajan on erittäin vaikea tehdä hintavertailuja itselleen edullisimman operaattorin tai yksittäisen puhelun löytämiseksi etenkin lankapuheluiden osalta. Lankapuheluissa segmenttihinnoittelu on käytössä kaukopuheluissa, lähtevissä ulkomaanpuheluissa sekä tällä hetkellä kiinteästä verkosta matkapuhelimeen soitettaessa. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan, että päästä-päähän - hinnoittelu on käytössä kaikissa muissa Euroopan Unionin maissa sekä laajasti muualla maailmassa. Esityksessä todetaan, että Suomessa nykyisin käytössä oleva segmenttihinnoittelumalli on käytössä maissa, joissa alalla on ainakin jonkin asteista kilpailua. Segmenttihinnoittelu ei ole Suomessa kuitenkaan laskenut soittamisen hintaa, vaikka hintojen laskun pitäisi olla yksi toimivan kilpailun lopputulos. Päinvastoin kuten esityksessäkin todetaan nykyisen mallin tärkein ongelma on asiakashinnan ylihinnoittelu. Tästä huolimatta Viestintävirasto ei voi asettaa huomattavan markkinavoiman matkaviestinoperaattorille velvollisuutta kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun, koska kysymyksessä on asiakashinta eli kuluttajahinta. Mikäli ehdotus päästä-päähän -hinnoittelusta toteutuu Viestintävirasto voisi jatkossa asettaa huomattavan markkinavoiman matkaviestinoperaattorille velvollisuuden kustannussuuntautuneeseen hinnoitteluun matkaviestinoperaattorin ja kiinteän puhelinverkon operaattorin välisessä yhdysliikennehinnoittelussa. Tällä olisi todennäköisesti puheluiden hintoja alentava vaikutus. 20