Idea Kainuusta Toukokuu 2011 4 Kainuun 6 matkailustrategia Suot vastuksesta viettelykseksi Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen.
2 Kainuun matkailu tänään ja huomenna Kerromme tässä Idea Kainuusta lehdessä mitä olennaista hankkeiden avulla matkailun alalla Kainuussa on tehty ja mitä suunnitellaan tehtäväksi tulevien vuosien aikana. Saamme tietoa mm. kulttuuriyrittäjyyden kansainvälisen maisteriohjelman sisällöstä, kulttuuriyrittäjyyden opiskelusta sekä tapahtumien tuottamisesta nykyaikaisessa muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa yhteistyötä tehdään monien eri tahojen kanssa toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Kainuun matkailustrategia on saatu kansiin ja sitä esitellään ydinkohdiltaan keskiaukeamalla, samalla kerrotaan tulevien vuosien keskeisistä linjauksista. Kainuun suoselvitystä tehdään parhaillaan ja siinä yhteydessä tarkastellaan kainuulaiseen luontoon olennaisesti kuuluvien soiden merkitystä myös matkailun ja luontoharrastuksen kannalta. Matkailupalveluiden viime vuosien tuotekehityksestä saamme niin ikään katsauksen ja samalla vinkkejä tulevaan. Esittelemme myös uuden hankehenkilön ELY:stä ja kerromme rahoitusnäkymistä. Matkailu on niin Kainuussa kuin maailmallakin jatkuvasti kasvava toimiala. Kainuussa matkailijoista valtaosa on suomalaisia ja kotimaisten matkailijoiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessakin. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on vaihdellut vuosittain, mutta kasvun edellytyksiä pidetään hyvinä. Erityisen mielenkiinnon kohteena parin viime vuoden aikana on ollut ulkomaalaisten investoijien saaminen mukaan Kainuun matkailuedellytyksiä parantamaan. Tiivistahtinen työ tällä saralla jatkuu ja tuloksia voitaneen odottaa tämän vuoden aikana. Ulkomaalaisten investoijien saaminen mukaan nopeuttaisi majoituskapasiteetin kasvattamista ja tehostaisi samalla ulkomaalaisten matkailijoiden saamista tänne. Matkailijamäärien kasvu auttaa parantamaan myös kainuulaisten liikenneyhteyksiä. Kainuun matkailun eräs vahvuus on kyky hyödyntää kaikkia neljää vuodenaikaa, niinpä majoituksen käyttöaste onkin ollut keskimäärin hyvä. Niin kainuulainen luonto, kulttuuri, liikunta, lähiruoka kuin monenlaiset tapahtumat tarjoavat monipuolisen pohjan matkailun kehittämiseen. Alan uuden henkilöstön kouluttaminen kyetään hoitamaan pääosin omin voimin ammattikorkeakoulun ja ammattioppilaitoksen toimesta. Samat oppilaitokset tarjoavat myös lyhytkestoista täydennyskoulutusta. Maisteriohjelman avulla voidaan täydentää uuden osaamisen tarjontaa. Mielestäni on erittäin tärkeätä toimia matkailussa niin, että tänne saapuneet matkailijat haluavat tulla myös uudestaan. Kun he lisäksi kertovat tuttavilleen viettämästään miellyttävästä lomasta, on kaikkein tehokkain markkinointitapa hyvässä käytössä. Matkailuyrityksissä voidaan tässäkin asiassa olla jatkuvasti ajan tasalla järjestelmällisen asiakaspalautteen seurannan avulla. Asiakaspalaute on tärkein lähtökohta myös jatkuvasti tarvittavaan matkailutuotteiden uudistamiseen. Hyvää kesän matkailukautta kaikille! Jorma Teittinen kehittämisjohtaja Kainuulaisten omaa lähimatkailua ja luonnossa liikkumista palvelee Kainuun ulkoilukartta, joka löytyy netistä osoitteesta www.kainuu.fi/ ulkoilukartta Kuntayhtymän rahoittamista hankkeista löytyy arviointi netissä osoitteen http://maakunta.kainuu.fi kohdassa hanketoiminta/ ajankohtaista. Arviointiraportti on luettavissa myös kaikissa kirjastoissa. Idea Kainuusta -lehti Päätoimittaja: Jorma Teittinen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Lehden jutut: Pohjolan Mylly Oy Lehden kuvat: Pohjolan Mylly Oy Taitto: Pohjolan Mylly Oy Painopaikka: Kajaanin kirjapaino
Idea Kainuusta 3 Juurevaa kulttuuritiedettä Kulttuurin ympärillä pyörii nykyään huomattava peli-, elokuva- ja muu viihdeteollisuusbisnes. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa käy vuosittain noin 1,5 miljoonaa turistia katsomassa Taru Sormusten Herrasta -elokuvien kuvauspaikkoja. Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma auttaa löytämään Suomen omat kulttuuriturismikohteet. Maisteriohjelmaan otettiin 23 opiskelijaa vuonna 2009, joista noin puolet valmistuu alkukesästä 2011. Vaikka hanke nyt loppuukin, niin ne opiskelijat, jotka eivät ennätä valmistua, ovat Lapin yliopiston kirjoilla tutkinnon suorittamiseen saakka. - Opiskelijoista noin puolella oli kulttuuripuolen ja lopuilla matkailualan ammattikorkeakoulutus. Se, että opiskelijoissa ei ollut yhtään yliopistotaustaista tuotti haasteita maisterin tutkintoihin liittyvissä teoriaosioissa, mutta käytännön näytöt sujuivat sitäkin sujuvammin, kertoo koulutuspäällikkö Lasse Lyytikäinen Lapin yliopistolta. Kansainvälisyys lähtökohtana Opintokokonaisuuteen kuului kansainvälisen kulttuurituotteen kehittäminen. Näkemyksiä ja asiantuntijuutta opiskeluun toivat kotimaiset ja ulkomailta tuodut asiantuntijat sekä useat ulkomailla suoritetut vierailut. - Ulkomaille suuntautuneita ekskursioita oli muun muassa Viroon, Latviaan ja Venäjän Petroskoin suuntaan, joissa on eritoten keskitytty kulttuuriperimän tutustumiseen. Enemmänkin ulkomaille suuntautuneita tutustumisia oli suunniteltu, mutta rahalliset realiteetit rajoittivat reissailua. Onneksi opiskelijoiden omilla kontakteilla saimme tuntumaa muun muassa Japanin toimintatapoihin. Myös kotimaista ammattitaitoa ja näkemystä hyödynnettiin. Elokuva-alan, teatterin, tanssin, kuvataiteen sekä valokuvaamisen taitajia vieraili jakamassa näkemyksiään. Ohjaaja Hannu Kahakorven johdolla opiskelijat toteuttivat lyhytelokuvan Kajaanin kulttuuritarjonnasta. Kainuu kulttuurimatkailun mahdollisuuksien maakunta Kainuun tärkeimmät vetovoimatekijät ovat luonto ja kulttuuri, tässä järjestyksessä. Maisteriohjelman kolme tukirankaa ovat 1. Taide ja kulttuuri matkailun näkökulmasta 2. Yrittäjyys ja liiketoiminta 3. Kansainvälisyys. - Kaikkien näiden kolmen yhdistäminen on erittäin luontevaa, Lyytikäinen perustelee. Lasse kokee, että Suomen ja varsinkin Kainuun pitäisi hyödyntää kulttuuriperintöä huomattavasti nykyistä paremmin. Juuri tätä puolta on koulutuksessa tuotu näkyvästi esille. Maisteriohjelma on päättymässä, joten on aika myös pieneen jälkiarvioon. - Mikäli nykyisellä kokemuksella voisi aloittaa koulutuksen uudestaan pieniä korjauksia toki tehtäisiin. Nyt vuorovaikutus matkailu- ja kulttuurialojen välillä jäi paikoin liian vähäiseksi. Toinen on rahakysymys, mutta kansainvälisyyteen ei päästy panostamaan alun perin kaavailemaamme määrää. Työllistyneitä maistereita Uutiset suoltavat tietoa siitä, että yliopistoista valmistuu maistereita kortistoon. Kulttuuriyrittäjyyden maistereilla ei työvoimaviranomaisia juurikaan rasiteta. - Osalla oli oma yritys jo opiskelun alkaessa, osa on semmoisen perustanut opiskeluaikana ja osa on saanut töitä muun muassa Sommelo-kansanmusiikkitapahtuman tuottajana, Applella visualistina, toimittajana ja opettajana, Lyytikäinen kertoo pientä ylpeyttä äänenpainossa. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Lapin yliopisto Projektipäällikkö: Lasse Lyytikäinen Toteutusaika: 1.4.2008-30.6.2011 Hankkeen budjetti: 794 614 Rahoittajat: Kainuun Ely-keskus, Ylä-Savon Kehitys Oy, Suomussalmen kunta, Kajaanin kaupunki, Vaalan kunta, Sotkamon kunta Itä-Suomen ESR -ohjelma
4 Esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja uusien energiamuotojen käytössä olemme kehityksen kärjessä. Projektipäällikkö Sanna Kopra Miljoona vierasta ei voi olla väärässä! Matkailun merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri. Yritysten toteuttamat omat kehittämispanostukset tuotteistamiseen, laatuun ja markkinointiin liittyen ovat nostaneet vuosien saatossa matkailuelinkeinon yhdeksi Kainuun elinkeinoelämän kolmesta tukijalasta. Kainuussa käy virallisen tilaston mukaan vuosittain noin miljoona yöpyjää. Kainuun kokonaismatkailutulo vuositasolla on nykyisellään vajaat 200 miljoonaa Euroa kyseessä on siis varsin merkittävä liiketoiminta-alue. 2000-luvun aikana yritysten verkostona tapahtuva palvelujen tuottaminen ja erityisesti markkinointiyhteistyö on osoittanut merkittävyytensä. Edelleen kiristyvässä kilpailussa menestymiseen tarvitaan yritysten ja kehittämistahojen entistä tiiviimpää yhteistyötä, resurssien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä verkostona ja yhteistä ennakoivaa näkemystä toimialalla tapahtuvista muutoksista. Strategia = suunnitelma sodan voittamiseksi Kainuussa käynnistettiin vuoden 2006 lopulla prosessi yhteisesti hyväksyttyjen, keskeisimpien kehittämishankkeiden esiin nostamiseksi eri toimialoilla. Foorumitoiminnan kautta myös matkailutoimialalla työstettiin yritysten, eri kehittäjäorganisaatioiden ja rahoittajien kanssa yhteistä näkemystä Kainuun matkailun kehittämistoimenpiteistä. Tuolloin kansainvälistyminen nähtiin keskeisimmäksi instrumentiksi kasvun hakemisessa. Foorumitoiminta on ollut myös pohjana Kainuun matkailustrategian tuottamisessa. Säännöllisesti (1-3 kertaa vuodessa) toteutettujen foorumeiden tuloksia kirjattiin vuoden 2009-2010 aikana Kainuun Etu Oy:n toimesta matkailustrategiaesitykseksi. Yritykset, koulutusorganisaatiot, rahoittajat ja muut kehittäjätahot ovat kommentoineet sekä ohjanneet yhteisen näkemyksen kirjaamista ja vuoden 2010 lopussa myös Kainuun kunnat ovat tavoitteet hyväksyneet. Kainuun Matkailustrategia 2011 2020 sekä toimenpideohjelma vuosille 2011-2015 kirjattiin Kainuun maakuntahallituksessa toukokuussa 2011.
Idea Kainuusta 5 Kainuun kokonaismatkailutulo vuositasolla on nykyisellään vajaat 200 miljoonaa Euroa kyseessä on siis varsin merkittävä liiketoiminta-alue. Strategian keskeisimmät tavoitteet vuoteen 2020 ovat: 1. Kotimaasta perusvoimaa - koska valtaosa rekisteröidyistä yöpymisistä tulee kotimaasta, panostusta kotimaan matkailumarkkinointiin ei tule edelleenkään unohtaa. Tämä tapahtuu tehokkaimmin Kainuun ulkoisen viestinnän systemaattisen toteutuksen kautta. 2. Kasvua kansainvälistymisestä matkailijamäärien kasvun hakeminen on realistisempaa uusilta markkinoilta, Suomen rajojen ulkopuolelta. 3. Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen asiakkaat hakevat tietoa matkakohteista, palveluista ja tekevät ostopäätöksensä enenevässä määrin Internetin kautta. Kainuun on oltava helposti löydettävissä, saavutettavissa ja ostettavissa. 4. Lisää investointeja ja pääomia Kainuun matkailijamäärien kasvua rajoittaa majoituskapasiteetin puute, erityisesti sesonkiaikoina. Ulkomaisten investoijien mukanaolo Kainuun matkailun kehittämisessä tuo luontevasti myös uusia asiakasryhmiä Kainuuseen. Kainuu on ulkomaisia pääomasijoittajia aidosti kiinnostava kohde. 5. Keskusten kehittäminen kasvuun kansallisen matkailustrategian linjausten mukaisesti alueellisia matkailukeskuksia kehittämällä positiiviset vaikutukset leviävät koko maakunnan alueelle. 6. Yhteistyön edelleen kehittäminen yritysten, matkailukeskusten ja maakuntien välinen yhteistyö tuo voimaa matkailuelinkeinon yleiselle kehittymiselle. 7. Ydintuotteiden jatkojalostaminen, teematuotteet Kainuun matkailumarkkinointi perustuu jatkossakin teemapohjaisten palvelutuotteiden markkinointiin ja sitä kautta koko alueen tunnettuuden lisäämiseen. Uusien teemapohjaisten tuotteiden kehittämisen tulee olla koordinoitua ja innovatiivista toimintaa. 8. Osaaminen ja ammattimaisuus kunniaan laadukkaan palvelun ja asiakkaan tyytyväisyyden takaa ammattimainen ja kainuulaisittain omintakeinen palvelukulttuuri. Yritysten henkilöstön osaamisen ja yritysverkoston jokaisen lenkin laadun tulee perustua palveluun, joka tuotetaan syvältä sydämestä. Kokonaisvaltainen toimialan kehittäminen Kansainväliseen matkailumarkkinointiin on panostettu systemaattisesti kärkihankkeen kautta vuosina 2007 2010. Satamäärin ulkomaisia matkanjärjestäjiä ja mediaryhmiä on vieraillut Kainuussa tutustumassa matkailualueemme palvelutarjontaan. Kainuu kiinnostaa ulkomaalaisia kalliit lentoyhteydet ovat kuitenkin olleet alueen saavutettavuuden pullonkaula. Ulkomaisten matkailijamäärien kasvu on tuonut positiivista painetta yritysten omien palvelujensa kehittämiseen. Kainuussa toteutetut koulutukset tukevat henkilöstön valmiuksia ottaa vastaan kansainvälisiä vieraita. Kainuun matkailuelinkeinon kokonaisvaltaisessa kehittämisessä uusien investointien realisoituminen on keskeisenä tavoitteena. Vieraan sijoituspääoman saamiseksi Kainuuseen onkin tehty voimakkaasti töitä Kainuun Edun toimesta. Kainuussa vierailleet, Iso-Britanniasta tulleet sijoittajaryhmät ovat vahvistaneet, että alue on investoijan silmissä aidosti kiinnostava. Ensimmäisistä yhteishankkeista kuullaankin jo varmaan ennen kesää. Yhdessä tekemisen tahto Matkailija hakee lomaltaan elämyksiä. Kun elämykset ovat innovatiivisia, laadukkaita, turvallisia ja helposti ostettavissa, hän palaa alueelle uudelleen. Verkostona tapahtuva matkailupalvelujen tuottaminen Kainuussa mahdollistaa vierailijoille monipuolisen ja mielenkiintoisen palvelutarjonnan ympäri vuoden. Yhdessä tekemisen tahto matkailutoimijoiden kesken Kainuussa on myönteisesti vahvistunut koko 2000-luvun ajan. Yhteisymmärrys siitä, että 1 + 1 = enemmän kuin 2 antaa Kainuulle etulyöntiaseman muihin matkailualueisiin nähden. Kun tähän lisätään Kainuussa toteutettu johdonmukainen kehittämistyö innovatiivisten, monipuolisten ja ympärivuotisten matkailupalvelujen tuottamisessa, alueen matkailutoimialan menestymisellä on erinomaiset näkymät. Tuomo Tahvanainen toimialajohtaja Kainuun Etu Oy ANNA PALAUTETTA! Otamme mielellämme vastaan palautetta Idea Kainuu lehden kehittämiseksi. Palauteviestit voi lähettää osoitteeseen: hankejarahoitus@kainuu.fi.
6 Kuva: Raimo Rajamäki Suot vastuksesta viettelykseksi Suot ovat vuosisatoja mielletty synkäksi, vastusta tuottavaksi paikaksi. Taiteessa se esitellään synkkänä kohteena ja historiassa suurimmat suohon liittyvät onnistumiset liittyvät niiden raivaamisesta hyötykäyttöön. Nyt soista pyritään tekemään mediaseksikkäitä matkailukohteita. Suot ovat nyt muotia! Projektipäällikkö Antti Sallinen Kainuun suoselvitys on ELY-keskuksen oma hanke, jossa selvitetään Kainuun soiden tilaa ja erilaisia hyödyntämismahdollisuuksia. Kainuu on Suomen 3. soisin alue Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin jälkeen. Soita olisi paljonkin enemmän, jollei niitä olisi ojitettu. - Kainuussa on lukuisia soita ja suotyyppejä, joiden eri käyttömuotojen yhteensovittamista mietitään yhtenä hankkeen juonteena, kertoo hankkeen projektipäällikkö Antti Sallinen. - Hankkeen ydintarkoitus on tuottaa tietoa Kainuun soista, soiden tilasta ja sijainneista sekä käyttömahdollisuuksista. Siihen kuuluu myös maakuntakaavoitukseen avun antaminen. Hankkeen lopussa kerättyä tietoa tarkastellaan myös matkailua ajatellen, osoitetaan luontoarvoiltaan arvokkaimmat kohteet, Antti luettelee. Hanketta ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu erilaisia viranomaisia ja asiantuntijoita sekä lisäksi mm. turveteollisuuden ja luonnonsuojelijoiden edustajia. Sallinen kertoo johtoryhmätyöskentelyn olevan asiallista ja kehittävää, kun erialaisia näkökulmia tuodaan esille. Kun puhutaan soiden mahdollisuuksien hyödyntämisistä, heilahtaa laskimet rivakasti näytille euroja ynnäämään. Soiden arvo on helppo määritellä, kun sen käyttötarkoitusta muutetaan turve- tai metsätalouden käyttötarkoituksiin. Luonnontilaisen suon arvottaminen ei ole enää yhtä selkeää. - Soilla on arvoa, vaikka niitä ei käytettäisikään. Niiden luonnontilaisuudesta hyötyvät itse luonto biodiversiteetin turvaamisella ja mainittu luontomatkailu. Marjastus ja suuri joukko riistalinnuista, kuten metsähanhet ja sorsat ovat riippuvaisia soista. Riekot ovat kärsineet soiden ojituksista, Sallinen opastaa. Turpeenottosoista myös matkailukohteita Vaikka suota olisi käytetty turpeenottoon, se voi silti olla kiinnostava ja vetovoimainen luontokohde. - Käytöstä poistetuista turpeenottosoista on muodostunut pieniä linturikkaita järviä, jotka ovat saaneet siten toisen elämän turvetalouden poistuttua paikalta. Suomatkailua enemmän kuin ajattelisi Kainuun luonto on yksi tärkeimmistä alueen matkakohteeksi valitsemisen syistä. Suot ovat olennainen osa kainuulaista luontokokemusta. - Hyrynsalmen Suopotkupallon MM-kisat ovat varmasti yksi maailman tunnetuimmista suotapahtumista. Siinä on suo tuotteistettu erinomaisesti matkailun tarpeisiin. Mutta on meillä muitakin, esimerkiksi luonnon tarkkailu karhun- ja linnunkatseluineen tapahtuu hyvin usein soisilla mailla. Retkeilijät kulkevat lähes varmasti soiden vierustoja, Sallinen puntaroi soiden matkailullista merkitystä. Suot ovat muotia Soiden merkitys hiilinieluina, marjapaikkoina, virkistyskohteina tai luonnon tarkkailupaikkona on noussut julkisuuteen huomattavasti aiempaa enemmän. - Voi sanoa, että suot ovat nyt muotia! Ihmiset ovat todella kiinnostuneita, mitä soille tapahtuu. Vaikka erialaiset turvehoidot ovat vieneet suot naistenlehtien sivuille, joissa aiemmin ei ole aihetta millään tavoin mainittu. Kaikkiaan, kainuulaiset saavat olla hyvin ylpeitä soistaan. Niihin liittyy paljon mahdollisuuksia, joita ei ole vielä osattu hyödyntää. Soihin liittyy paljon eksotiikkaa, jota paikkakuntalaiset eivät aina oivalla. Ei pidä vähätellä suomaiseman vetovoimaa! - Vaikkei varsinaisia suoneuvojia ollakaan, niin kyllä meihin saa ottaa yhteyttä. Autamme mielellämme myös yksityisiä ihmisiä suotiedon äärelle, Sallinen vinkkaa lopuksi. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kainuun Ely-keskus Projektipäällikkö: Antti Sallinen Toteutusaika: 1.1.2010-31.8.2012 Hankkeen budjetti: 216 500 Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Vapo Oy, Turveruukki Oy ja Kainuun ELY-keskus. Itä-Suomen EAKR -ohjelma
Idea Kainuusta 7 Retikan makuista kulttuurimatkailua vastavirtaan Tämän vuoden alussa käynnistettiin Suomussalmella Vastavirtaan-hanke. Teatteri Retikkaa on pyöritetty vapaaehtoisvoimin Suomussalmen Näyttämöyhdistyksen ja Kiannan Voima ry:n toimesta jo vuodesta 2002 lähtien, mutta hankkeen avulla saadaan teatteri- ja kulttuuritoimintaan vapaaehtoistoimijoiden rinnalle tarvittavaa ammattimaisuutta. Hanketta toteuttaa Kiannan Voima Ry. Tavoitteet korkealla Hankkeen tavoitteena on luoda Elävä Kainuu Leaderin osarahoituksella ja omilla pääsylipputuloilla Suomussalmelle valmistuneelle, 186-paikkaiselle teatteritalolle uusi toimintamalli. Tarkoituksena on, että teatteritalo työllistää vähintään kaksi työntekijää vakituisesti hankkeen jälkeen. Tavoitteena on myös luoda uutta liiketoimintaa matkailu-alan yrityksille ja tuottaa pysyviä käytäntöjä yhteisen toiminnan kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttaminen on aloitettu hankkeeseen palkatun teatteri-ilmaisun ohjaajan, Ulla Schroderuksen toimesta teatteritalossa esitettävän ohjelmiston valmistamisella ja lähimpien yhteistyökumppaneiden eli Suomussalmen kunnan ja Hotelli Scandic Kiannon Kuohujen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Teatterissa on alkuvuoden aikana ollut kolme ensi-iltaa; Sininen Divisioona, Teillä ei ollut nimiä ja Vaiettu tarina sodasta. Esitysten yhteiskävijämäärä on vuoden alusta lukien n. 1700 henkilöä. Muissa kuin teatteritalon yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa kävijöitä on ollut liki 1000. Voidaan siis todeta, että hanke on lähtenyt kovalla vauhdilla käyntiin, kertoo hankevetäjänä toimiva Schroderus. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä Hankkeen toimesta Suomussalmella tehdään ainutlaatuista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hotelli Scandic Kiannon Kuohut esimerkiksi järjestää esitysten väliaikatarjoilut, joten teatteritoiminta on tuonut tätä kautta lisää myyntituloa hotellille. Hotelli on paketoinut tuotteitaan erityiseksi teatteripaketiksi, joka sisältää teatteriesityksen lisäksi majoituksen sekä päivällisen. Teatteripaketti on tuonut jo tähän mennessä jonkin verran yöpyviä asiakkaita viikonlopun viettoon Suomussalmelle. Teatteritarjonnan innostamana myös Ravintola Kultainen Kukko on lisännyt ruokalistaansa erityisen teatterimenun. Myös muutamat teatteriin tulleet ryhmät ovat käyttäneet paikkakunnan ravintoloita ryhmäruokailupaikkoina. Teatteritiloja on käytetty myös muiden kuin esitysten pitopaikkana. Tiloissa on järjestetty mm. Suomussalmen kunnan toimesta seminaareja ja kokouksia, koulutustilaisuuksia sekä muita kuin teatteritaiteeseen kuuluvia kulttuuritapahtumia. Tiloissa on pidetty mm. osa Scandic Swing -tapahtumasta, joka on voinut kasvaa uusien tanssitilojen myötä. Markkinointia tehdään vahvasti yhteistyössä Suomussalmen kunnan matkailutoimiston kanssa. Hankkeessa yhdistyvät kaikkien sektoreiden voimat Suomussalmella, joten hanke on erityisen tärkeä pienelle paikkakunnalle. Hankkeen toiminnoissa ovat mukana kaikki lapsiperheistä lähtien. Kulttuurilla pyritään kasvattamaan voimaa, jolla päästään soutamaan vastavirtaan rakennemuutoksen, ikääntymisen, muuttotappion ja työvoiman saannin vaikeuksissa, Schroderus toteaa. Hankkeen rahoittamisesta vastaavat Kainuun maakunta-kuntayhtymä (Kainuun kehittämisraha), Suomussalmen kunta ja paikalliset yritykset. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kiannan Voima Ry Projektipäällikkö: Ulla Schroderus Toteutusaika: 1.1.2011 31.12.2012 Hankkeen budjetti: 151 370 Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuun kehittämisraha Hankkeen toiminnoissa ovat mukana kaikki lapsiperheistä lähtien. Projektipäällikkö Ulla Schroderus TUTKA:lla esille TUTKA-hanke, Matkailupalvelujen tuotekehitys ja tuotteistamishanke Kainuussa, on jo loppusuoralla. Konkreettisia tuloksia on jo kaikkien matkailijoiden koettavissa. Kuten aina kaikessa uudessa, alku ei ollut ruusuilla tanssimista. Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Anu Huusko kertoo, että alussa odotukset TUTKA:n suhteen olivat epärealistisia ja ilmoilla oli paljon väärinkäsityksiä siitä, mitä tämän hankkeen avulla voi tehdä. Kärsivällisen kommunikaation ansiosta yhteinen sävel löytyi ja aktiiviset matkailualan yrittäjät ovat saaneet hankkeen avulla monia asioita kuntoon. - Eniten tuotekehitystyötä on tehty Wild Taiga (Kuhmo ja Suomussalmi) -matkailualueella. Siellä on saatu laajan matkailualan yrityspohjan ansiosta paljon konkreettisia matkailutuotteita aikaiseksi. Myös TUTKA:an kuuluvissa Ukkohallassa ja Paljakassa on keskitytty pitkälti olemassa olevien tuotteiden kehittämiseen. Näistä Ukkohallan työhyvinvointipalveluiden kehitys on tuorein hankkeen avulla aikaan saatu kokonaisuus. Kaikkiaan tähän mennessä on TUTKA:n avulla saatu aikaan 60 uutta matkailutuotetta ja 30 olemassa olevaa jatkokehitettyä. Identiteettiä etsimässä Tärkeä osa on ollut kunkin toimijan oman sekä alueen identiteetin löytäminen ja sen hyödyntäminen. Kaikkiaan hanke on älyttömän laaja kokonaisuus, joka ei rajoitu pelkästään mukana oleville alueille, vaan aivopääomaa on annettu kaikille halukkaille Kainuun matkailualan yrityksille. Haasteellinen hanke - On ollut hyvin mielenkiintoista työskennellä erilaisten yritysten parissa, koska yritysten lähtötaso vaihtelee todella paljon. Toisten kanssa kyse on asioiden viilauksesta ja toisten kanssa on lähdetty aivan alkeista liikkeelle. Tämä on pitänyt työpäivät hyvin uniikkeina, eikä turtumista ole päässyt kokemaan, Anu kertoo työstään. - Kainuu eri kylineen on tullut Huuskolle erittäin tutuksi hankkeen ansiosta. Olennainen osa työtä on käydä yrittäjien luona ja tutustua heidän toimintaansa käytännössä. Kaikki kehitetyt matkailutuotteet on testattu joko koti- tai ulkomaisin voimin. Testiryhmältä on kerätty palaute testattavasta matkailutuotteesta / -ohjelmasta, joka on analysoitu ja välitetty yrittäjälle tuotteen jatkokehittämistä varten. Kansainvälisesti kiinnostavimpia TUTKAalueen matkailuaktiviteetteja Anun mielestä ovat luonnontarkkailu sekä metsästys. - Joskin luonnontarkkailu ja metsästys pitää myydä ja paketoida aivan eri paikkoihin, hän naurahtaa. FAKTA Hankkeen toteuttaja: Kajaanin AMK Projektipäällikkö: Anu Huusko Toteutusaika: 1.4.2008-30.6.2011 Hankkeen budjetti: 899 000 Rahoittajat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä Itä-Suomen EAKR -ohjelma Mikäli Anu lähtisi turistina Kainuuseen, valinta olisi hänelle hyvin helppo. - Eläimiä lähtisin katselemaan. Luonnontarkkailu on täällä toteutettu hyvin, jopa maailmanlaajuisesti ajatellen. Suurpetojen lisäksi kävisin tarkkailemassa majavia, liitooravia, linnuista eritoten metsoa ja teertä, hirviä sekä peuroja, Huusko haaveilee vapaa-ajasta TUTKA-maailmassa.
8 Tatu on toiminut Itä-Suomen EAKRohjelman suunnittelijana Kainuun ELY-keskuksessa vasta parisen kuukautta. Turunen tekee töitä Toimintalinja 3:ssa, toimien kuntien, kaupunkien, osuuskuntien, säätiöiden, kehittämisyhtiöiden tai yhdistysten kanssa. Yrityspuolen ympäristötoiminnalle on omat reittinsä. Selvitys toimenkuvasta on luettuna byrokratiaa tulvillaan, mutta toimenpiteet kainuulaisille hyvinkin konkreettisia. - Tuorein hanke on Suomussalmen kunnalle myönnetty yhteensä 120 000 euron tuki sinilevän vaivaamien vesien, muun muassa Hietajärven ja Jumalisjärven, kunnostukseen. Tuen avulla selvitetään sinilevän ilmaantumisen syyt, tehdään pohjasedimenttitutkimukset ja lopuksi vesistöille toteuttamiskelpoiset kunnostussuunnitelmat. Vastikään on käynnistynyt myös Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä hanke. Siinä selvitetään kaivovesien laatua, jossa kartoitetaan muun muassa nikkelin suhteen kriittiset alueet, Turunen havainnollistaa työnsä käytännön hyötyjä kainuulaisille. Hakemista ei tarvitse pelätä Ympäristöhankkeissa tehdään hyvin konkreettisia toimenpiteitä ympäristön hyväksi. Tatu myöntää, että usein hankkeen hankalin vaihe on projektin suunnittelu. Siihen saa kuitenkin apua ja jo pohdintavaiheessa kannattaa ottaa yhteyttä Tatuun ja yhdessä pähkäillä tuen saamismahdollisuuksia. - Usein on hyvä, jos jo valmisteluvaiheessa mukana on useampi ihminen, Tatu vinkkaa. Tatu Turunen Ympäristö sydämen asiana Kainuulaisilla on hyvä luontosuhde. Sitä arvostetaan ja alueella osataan rakentaa matkailijoille kiinnostavia elämyksiä. Kainuulainen ympäristö kuitenkin kaipaa kehittämistä luonnon yksipuolistuminen, taajamien ränsistyminen ja heikohko viher- ja ympäristörakentaminen sekä yleinen roskaantuminen piinaavat puhtoiseksi miellettyä Kainuuta. Alhaisen väestötiheyden varjopuolia ovat myös erilaiset hoitamattomat joutomaat ja liikenteen korkea kulutus. Apua ympäristöhaasteisiin tarjoaa Tatu Turunen. Hakemusbyrokratia on ratkaistavissa lähinnä huolellisuudella. EURA-järjestelmä on projektien sähköinen hallintajärjestelmä, jonne kirjataan vaaditut tiedot. EURA:n kautta kulkevat hakemusten lisäksi maksatukset, raportoinnit hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Järjestelmä helpottaa niin viranomaisten kuin hakijoiden työtaakkaa. Ympäristö ja toteuttamiskelpoisuus ovat tärkeimmät kriteerit Kun ajatus uudesta hankkeesta on heitetty ilmoille selvitetään sen rahoittamiskelpoisuus niin hakijan kuin hankkeen laadun ohella. Tärkeimpänä ohjenuorana on, että hankkeen pitää kohentaa ympäristön tilaa. - Pidän tärkeänä sitä, että tässä luodaan uusia toimintamalleja ja erityisen tärkeäksi näen uusien työpaikkojen luomisen. Tämä antaa resursseja uuden kehittämiseen, EAKR-rahoituksella voidaan myös tukea investointihankkeita. Jatkuvaa tai yhteisön vakiintunutta toimintaa ei tueta, Tatu muistuttaa. Hakemuksia on tullut Turusen työpöydälle yllättävän vähän - Hakemuksia saisi olla enemmän, jotta niiden välillä olisi kilpailua. EU-rahoituksella on tiukat kriteerit, joten huonoille hankkeilla rahaa ei voi myöntää. Mikäli hakemuksia ei tule riittävästi, rahat vain jäävät käyttämättä. Erityisesti toivoisin, että erilaiset yhdistykset aktivoituisivat, esimerkiksi kylä- ja asukasyhdistykset voisivat saada tukea talkootyönsä jatkoksi, hän vinkkaa. Yksi harvoin ratkaistu haaste on hankkeen tavoite luoda uusia työpaikkoja Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi saavat Turuselta kiitoksia aktiivisuudestaan, jättäen hiljaisen haasteen niille kunnille, joita hän ei maininnut. Hankehakemuksien jättämisellä alkaa olla paikoin jo vähän kiire, sillä tuettujen projektien pitää olla päättyneitä kesään 2014 mennessä. Kajaanissa autetaan Turusen asemapaikka on Kajaanin ELY-keskus, joten asioiden hoitaminen kasvotusten on tehty kainuulaisille helpoksi, kun asioita ei tarvitse hoitaa Oulussa tai Helsingissä. - En usko, että meitä (ELY-keskusta ja hankkeita ylipäätään) pelätään. Kyllä meidän luo tullaan ja kysellään eri vaihtoehdoista. Usein on kohtuullisen pitkä tie ideasta toteutuneeksi hankkeeksi, mutta hakijalle se on usein todella palkitseva, jos hanke saadaan käynnistettyä, Tatu tuumailee myhäillen. - Ympäristöasioiden pitää nykyaikana olla kunnossa, eritoten matkailuun liittyvissä asioissa. Hyvin hoidettu ympäristö luo vetovoimaisuutta. Uskon, että tulevaisuudessa muuttoliikkeen suunta on alikehittyneestä ympäristöstä kohti hyvin hoidettua ympäristöä. Tästä on Vuokatti hyvä esimerkki. OTA YHTEYTTÄ! Tatu Turunen EAKR -suunnittelija Kainuun ELY -keskus puh. 0400 238 056 Tilannekatsaus ohjelmarahoitukseen Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on keskeinen rahoitusväline Euroopan unionin muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, edistää työssä olevien työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Kainuun ELY-keskus kohdentaa ESR-rahoja etenkin yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutus- ja innovaatiotoimenpiteisiin, nuoriin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kainuun ELY-keskuksella on käytettävissä uusien ESR-hankkeiden rahoittamiseksi 6,6 miljoonaa euroa vuoden 2013 loppuun saakka. Uusiin ESR-hankkeisiin voi hakea hankerahoitusta ympäri vuoden, mutta hankehakemuksille on tietyt käsittelyynottopäivämäärät. Seuraavat haut päättyvät 31.8.2011 ja 31.10.2011. Haussa on rahoitusta työ- ja elineinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sisaali- ja terveysministeriön hallinnonaloihin liittyviin hankkeisiin. Lisätietoa hauista ja ESR-toiminnasta antavat rahoituspäällikkö Heidi Pyykkönen ja ESR-koordinaattori Anne Huotari Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) rahoittaa Kainuussa yritystoiminnan edistämistä (toimintalinja 1), innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista (toimintalinja 2) sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamista (toimintalinja 3). Ohjelmakaudella 2007-2013 on Kainuussa käytettävissä noin 84 miljoonaa euroa Euroopan unionin ja valtion tukea. Vuoden 2011 alkupuoliskolla on sidottu ja varattu koko ohjelman rahoituksesta noin 60 %, mikä tarkoittaa, että ohjelmassa on vielä käyttämättä yli 30 miljoonaa euroa rahoitusta. Tästä ohjautuu noin puolet suoriin yritystukiin Kainuun ELY-keskuksen jaettavaksi. Innovaatiotoiminnan ja osaamisrakenteiden vahvistamiseen sekä saavutettavuuden ja toimintaympäristön kehittämiseen eri toimialoilla on jäljellä noin 10 miljoonaa euroa. Tätä jaetaan hankkeisiin Kainuun maakunta -kuntayhtymän kautta työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Kainuun ELY-keskus vastaa ympäristöministeriön hallinnonalalla ympäristöhankkeiden hallinnoinnista - jakamatta on noin 5 miljoonaa euroa 2013 loppuun saakka. EAKR-hankkeissa on pääsääntöisesti jatkuva haku eli yhteyttä rahoittajaan voi ottaa milloin tahansa eikä hankehakemuksen jättäminen ole aikaan sidottu. Erityisistä teemahauista saatetaan ilmoittaa tiedotusvälineissä erikseen. Lisätietoja EAKR-ohjelman rahoituksesta ja hakemisesta antavat kehittämisjohtaja Jorma Teittinen ja EU-hankekoordinaattori Heikki Immonen Kainuun maakunta-kuntayhtymästä, EAKR-koordinaattori Sanna Karjalainen (yritystuet) ja EAKR-suunnittelija Tatu Turunen (ympäristö- ja luonnonvarat) Kainuun ELYkeskuksesta. Lisätietoja löytyy myös Kainuun ELY-keskuksen nettisivuilta www.ely-keskus.fi/kainuu ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän sivuilta http://maakunta. kainuu.fi > Hanke ja rahoitus Hankkeen etenemis- ja käsittelyprosessi Hyvä hankeidea Tutustuminen EU-ohjelmiin ja rahoitukseen www.rakennerahastot.fi Hankesuunnitelman laatiminen Hakemuksen täydentäminen ja jättäminen käsittelyyn Tietojärjestelmäpohjaisesti, www.eura2007.fi Yhteydenotto rahoittajaan ja hankevalmistelu Viranomaiskäsittely ja rahoituspäätös Hankkeen toteutus ml. väliraportit, maksatusten haku Hankkeen päättäminen ml. loppuraportointi Hyvät käytännöt jäävät elämään ja toiminnan jatkuvuus on turvattu