KIRJALLINEN KYSYMYS 789/2002 vp Terveydenhuollon maksukatot Eduskunnan puhemiehelle Useat kansalaiset ovat ottaneet yhteyttä minuun ja toivoneet, että terveydenhuollon liian korkeille maksukatoille tehtäisiin pikaisesti jotakin. Paljon sairastaville pienituloisille kansalaisille maksukatot ovat aivan liian korkeat. Yhteydenottojen perusteella Suomessa tuntuu olevan kauhistuttavan yleistä se, että pienillä tuloilla elävä ihminen ei pysty hankkimaan niitä lääkkeitä, joita lääkäri on määrännyt. Maksukattojen yhdistäminen olisi yksi keino helpottaa paljon sairastavien ja siten runsaasti lääkkeitä käyttävien ihmisten taloudellista ahdinkoa. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö on vielä ehdottanut, että lääkemaksujen kattoa korotettaisiin entisestään ensi vuoden alusta. Terveydenhuollon asiakasmaksuille on asetettu 590 euron yläraja eli niin kutsuttu maksukatto, jotta asiakasmaksut eivät nousisi kenellekään liian korkeiksi. Maksukaton kertymäaika on kalenterivuosi. Maksukaton ylittyessä ovat loppuvuoden palvelut asiakkaalle ilmaisia lukuun ottamatta lyhytaikaista laitoshoitoa, josta peritään maksukaton ylittymisenkin jälkeen 12 euroa vuorokaudelta. Terveydenhuollon maksukattoa kerryttävät asiakkaalta perityt maksut terveyskeskuskäynneistä ja fysioterapiasta, poliklinikkakäynnit, päiväkirurgia, sarjahoito, yö- ja päivähoito, kuntoutushoito sekä lyhytaikainen laitoshoito. Terveydenhuollon maksukaton arvioidaan ylittyvän tänä vuonna jopa sadallatuhannella suomalaisella. Myös asiakkaiden lääkekuluilla ja matkakorvauksilla on omat maksukatot. Lääkekulujen maksukatto on 594 euroa ja matkakulujen 157 euroa. Lääkekulut ylittävät maksukaton viime vuonna 112 000 suomalaisella ja matkakulut 900 henkilöllä. Arvioiden mukaan tänäkin vuonna useamman kuin yhden maksukaton saavuttavat kymmenettuhannet suomalaiset. Sosiaali- ja terveysministeriön kaavailema korotus nostaisi lääkekulujen katon 630 euroon ensi vuoden alusta alkaen. Ilman korotustakin kaikkien kolmen maksukaton yhteenlaskettu summa nousee jo 1 341 euroon. Esimerkiksi pelkällä kansaneläkkeellä elävälle moinen summa on todella suuri. Kun otetaan huomioon, että maksukattoa eivät kerrytä esimerkiksi hammashoito, sairaankuljetukset ja lääkärintodistusten maksut, on pakko todeta, että terveydenhoito ei ole enää kaikkien saatavilla. Kun maksukatto säädettiin muutama vuosi sitten, huomattiin, että Pohjoismaista maksukatto on käytössä Norjassa ja Ruotsissa. Norjassa maksukaton piirissä ovat terveydenhuollon avohoidon maksut sekä korvattavat lääkkeet. Maksukatto on 1 660 Norjan kruunua. Ruotsissa maksukaton piirissä ovat sairaudesta johtuvat avohoidon lääkärin vastaanotolla käynnit sekä fysioterapia. Maksukaton piirissä ovat sekä julkiset että yksityiset palvelut. Maksukaton suuruus on 1 200 Ruotsin kruunua. Molemmissa maissa maksujen kertymistä seurataan potilaalle annettavalla kortilla, johon maksut merkitään. Katon saavuttamisen jälkeen potilaalle annetaan niin sanottu vapaakortti. Vapaakortin saamisen jälkeen ovat maksukaton piirissä olevat palvelut ja Norjassa myös lääkkeet maksuttomia. Laitoshoidon mak- Versio 2.0
sut eivät ole kummassakaan maassa maksukaton piirissä, sillä esimerkiksi Norjassa sairaalahoito on maksutonta. Tanskassa ei ole käytössä maksukattoa, koska terveyspalvelut ovat maksuttomia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kansallinen terveysprojekti on hallituksen alulle panema projekti, jossa on tehty 110 ehdotusta, joiden joukosta juuri terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen on valittu 18 keskeisimmän ehdotuksen joukkoon. Milloin hallitus aikoo yhdistää maksukatot? Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2002 Annika Lapintie /vas 2
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 789/2002 vp: Kansallinen terveysprojekti on hallituksen alulle panema projekti, jossa on tehty 110 ehdotusta, joiden joukosta juuri terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen on valittu 18 keskeisemmän ehdotuksen joukkoon. Milloin hallitus aikoo yhdistää maksukatot? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kunnallisen terveydenhuollon maksukatto toteutettiin vuoden 2000 alusta lukien. Tätä aikaisemmin kunnallisista terveyspalveluista vuosittain aiheutuville maksuille ei ollut säädetty mitään ylärajaa. Sairausvakuutusjärjestelmässä on käytössä, kuten kysymyksessä on todettu, kalenterivuoteen sidotut vakuutetun omavastuut lääkekustannuksille ja matkakustannuksille. Yhtenäisen maksukaton kehittämiseen sairausvakuutuksen korvausjärjestelmään ja kunnallisen terveydenhuollon maksuihin liittyy lukuisia ongelmia. Kunnallisen terveydenhuollon maksukatosta aiheutuvat kustannukset kuntien maksutulojen pieneneminen ja hallintokulut kohdistuvat kuntiin. Sairausvakuutuksen lääkekustannusten sekä matkakustannusten maksukatot sen sijaan vaikuttavat Kansaneläkelaitoksen kustannuksiin. Jos eri järjestelmät yhdistettäisiin ja maksuttomuuden raja olisi alempi kuin nyt yhteenlasketut maksukatot, olisi ratkaistava, miten syntyneet kustannukset jaetaan oikeudenmukaisella tavalla kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kesken. Järjestelmien mahdollinen yhdistäminen edellyttäisi myös kokonaan uudenlaisten tietojärjestelmien toteuttamista ja siihen liittyvien tietosuojakysymysten ratkaisemista. Kansallinen terveysprojekti teki muistiossaan (STM 2002:3) sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikasta seuraavaan ehdotuksen: "Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi vuoden 2003 loppuun mennessä yhteistyössä Suomen Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kanssa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikalla voidaan tukea terveyspolitiikan tavoitteita ja täsmentää maksupolitiikan suhdetta muuhun sosiaaliturvaan. Maksujärjestelmä uudistetaan vuoteen 2005 mennessä siten, että se muodostaa yhden kokonaisuuden. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää valmistelutyön kunnallisen terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseksi sekä selvitystyön kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutusjärjestelmän maksukattojen yhdistämisestä." Valtioneuvosto teki 11.4.2002 projektin ehdotuksiin pohjautuvan periaatepäätöksen, jonka mukaisesti kansallisen terveysprojektin aloittamaa työtä on jatkettu. Osana tätä työtä sosiaali- ja terveysministeriö on aloittamassa kuluvan syksyn aikana kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan ja maksusäännöstön arvioinnin. Tähän työhön liittyy myös maksukattojärjestelmän arviointi. Kansallisen terveyshankkeen hankesuunnitelman mukaan selvitysten tulisi olla valmiina vuoden 2003 aikana, kuten terveysprojektin muistiossa esitettiin. Tämän jälkeen voidaan tarkemmin arvioida selvitykseen perustuvien muutosehdotusten toteuttamismahdollisuuksia ja aikataulua. Ensisijaisena tavoitteena on kunnallisen so- 3
Ministerin vastaus siaali- ja terveydenhuollon maksujärjestelmän tarpeellisten uudistusten valmistelu. Laajemman maksukattojärjestelmän, johon sisältyisivät sekä kunnallisen terveydenhuollon palvelut että sairausvakuutuksen korvaukset, selvittäminen seuraa tämän jälkeen. Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2002 Peruspalveluministeri Eva Biaudet 4
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Annika Lapintie /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 789/2002 rd: Det nationella hälsovårdsprojektet är ett projekt som regeringen initierat, i vilket 110 förslag har givits, bland vilka just sammanslagningen av avgiftstaken valts som ett av de 18 mest centrala förslagen. När ämnar regeringen slå samman avgiftstaken? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Ett avgiftstak inom den kommunala hälso- och sjukvården infördes vid ingången av år 2000. Innan systemet trädde i kraft hade ingen maximigräns fastslagits för de kostnader som den kommunala hälsovårdsservicen föranleder varje år. Inom sjukförsäkringssystemet är, så som det framhålls i spörsmålet, den försäkrades självrisk för läkemedels- och resekostnader bunden till kalenderåret. Om man vill skapa ett gemensamt avgiftstak för sjukförsäkringens ersättningssystem och avgifterna inom den kommunala hälso- och sjukvården stöter man på ett flertal problem. Kostnader till följd av ett avgiftstak inom den kommunala hälso- och sjukvården dvs. lägre avgiftsintäkter drabbar kommunerna. Sjukförsäkringens avgiftstak för läkemedels- och resekostnader inverkar däremot på Folkpensionsanstaltens utgifter. Om de olika systemen sammanslås och gränsen för avgiftsfria tjänster sänks från den summa som de olika nuvarande avgiftstaken tillsammans uppgår till måste det avgöras hur de kostnader som därmed uppkommer skall fördelas jämlikt mellan kommunerna och Folkpensionsanstalten. En eventuell sammanslagning av de olika systemen förutsätter ett helt nytt datasystem och därmed måste frågorna om datasekretessen utredas. Det nationella hälsovårdsprojektet gav följande förslag i sin promemoria om avgiftspolitiken inom social- och hälsovården (SHM 2002:3): "Social och hälsovårdsministeriet bedömer före utgången av 2003 i samarbete med Finlands Kommunförbund och finansministeriet hur man med avgiftspolitiken inom social- och hälsovården kan stöda målen för hälsovårdspolitiken och precisera avgiftspolitikens förhållande till det övriga socialskyddet. Avgiftssystemet revideras före utgången av 2005 så att det bildar en helhet. Social- och hälsovårdsministeriet inleder ett beredningsarbete för sammanslagningen av avgiftstaken för den kommunala hälso- och sjukvården samt ett utredningsarbete om en sammanslagning av den kommunala hälso- och sjukvårdens avgiftstak med avgiftstaken inom sjukförsäkringssystemet." Statsrådet fattade den 11 april 2002 ett principbeslut baserat på projektförslagen. Det arbete som det nationella hälsovårdsprojektet inledde har fortsatt i enlighet med principbeslutet. Som en del av detta arbete inleder social- och hälsovårdsministeriet denna höst en utvärdering av avgiftspolitiken inom den kommunala social- och hälsovården samt av reglerna för avgifterna. Till detta arbete hänför sig också en utvärdering av systemet med avgiftstak. Enligt projektplanen för det nationella hälsovårdsprojektet bör utredningarna vara klara under 2003, som det också sägs i hälsovårdsprojektets promemoria. Efter detta kan man noggrannare bedöma möjligheterna att genomföra de änd- 5
Ministerns svar ringsförslag som grundar sig på utredningen och tidtabellen för dem. Ett primärt mål är beredningen av nödvändiga reformer i den kommunala social- och hälsovårdens avgiftssystem. Efter detta följer utredandet av ett mera omfattande system med avgiftstak, där både de kommunala hälsooch sjukvårdstjänsterna och sjukförsäkringens ersättningar ingår. Helsingfors den 17 oktober 2002 Omsorgsminister Eva Biaudet 6