Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta

Resurssitehokkuus Resurssitehokkuus kattaa energian, luonnonvarojen ja materiaalien tehokkaan käytön. Keskeisenä tavoitteena on aikaansaada kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita siten, Energiatehokkuus että samalla säästetään Energiatehokkuudella tuotannollisia resursseja, tarkoitetaan energiankäytön ja ympäristöä ja rahaa. -tuotannon hyötysuhdetta ja energian säästeliästä käyttöä. Energiatehokkuus on osa resurssitehokkuutta. Materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalin kierrätystä elinkaaren eri vaiheissa. Materiaalitehokkuus on osa resurssitehokkuutta. Elinkaariajattelu Elinkaariajattelun periaate käsittää tuotteen elinkaaren eri vaiheet raaka-ainelähteeltä valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön (kierrätys, energiantuotanto, uusiokäyttö raaka-aineena tai tuotteena) tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. Esipuhe Huoli ympäristön tilasta ja maapallon luonnon varojen riittävyydestä on nostanut materiaalitehokkuuden ja sen parantamisen tärkeäksi tavoitteeksi maailmanlaajuisesti. Teknologiateollisuus laati ympäristölinjauksensa 2010. Yksi tärkeä viesti yrityksille ja sidosryhmille oli, että toimimalla materiaalitehokkaasti ja käyttämällä luonnonvaroja kestävästi vahvistamme toimintaedellytyksiämme ja edelläkävijyyttämme kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaisessa teknologiateollisuudessa materiaalitehokkuuteen on jo nyt panostettu paljon. Monet suomalaiset yritykset ovat me nestyneet maailmalla materiaalitehokkailla tuotteillaan ja ratkaisuillaan hyvin. Menestyminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä ja uudistumista. Materiaalitehokkuuteen on herätty laajasti myös yhteiskunnassa. EU on laatinut resurssitehokkuuden tiekartan ja kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on valmisteilla. Suomessa on meneillään useita selvityksiä materiaali- ja resurssitehokkuudesta. Aihe on ajankohtainen. Resurssitehokkuuden avulla talous pystyy luomaan enemmän vähemmällä ja tuottamaan lisä arvoa vähemmillä panoksilla, kun resursseja käytetään kestävällä tavalla ja niiden ympäristövaikutukset minimoidaan / Euroopan komission resurssitehokkuuden tiekartta / Teknologiateollisuus ry:n ympäristötyöryhmä haluaa tämän julkaisun avulla korostaa materiaalitehokkuuden merkitystä toimialan yrityksille. Julkaisu tuo esille tuoreita näkökulmia ja esimerkkejä teknologiateollisuuden materiaalitehokkaista tuotteista ja palveluista sekä toiminnasta. Julkaisun taustaksi Teknologiateollisuus selvitti kohdennetulla jäsenkyselyllä ja syventävillä teemahaastatteluilla viiden toimi alansa näkemyksiä materiaalitehokkuudesta. Kysely lähetettiin 589 henkilölle. Vastauksia saatiin 73. piirros: Anna Meriläinen 2 3

1. TEKNOLOGIATEOLLISUUS ON MATERIAALITEHOKKUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Suomalaisten yritysten materiaalitehokkuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön tavoitteena ovat kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut. Tuotteiden houkuttelevuus ja käytettävyys eivät vähene, vaikka materiaalien käyttöä ja päästöjä vähennetään. Teknologiateollisuus vaikuttaa myös muiden toimialojen materiaali- ja ympäristötehokkuuteen. Niukemmin resurssein tuotettu tuote tai palvelu parantaa yritysten kilpailukykyä. Toisaalta kasvu ja kilpailussa menestyminen edellyttävät uudenlaista ajattelua ja uusia materiaalitehokkaita tuotteita ja palveluita. Yritysten kilpailuvaltteja voivat olla tuotteen entistä helpompi huollettavuus, pitkäikäisyys tai energian ja veden säästö. Kilpailussa menestyminen edellyttää yrityksiltä jatkuvaa uudistumista. Suomalaisesta teknologiateollisuudesta löytyy runsaasti esimerkkejä, kuinka asiakkaiden materiaalitehokkuutta on parannettu hyvin tuloksin. Esimerkiksi terästuoteteollisuudessa lujat, keveät teräsrakenteet ovat vähentäneet asiakkaiden energian käyttöä ja kuljetuskustannuksia. Kone- ja metallituoteteollisuus kehittää kaiken aikaa yhä resurssitehokkaampia koneita ja laitteita. Innovatiivisella mittalaitetekniikalla optimoidaan asiak kaan prosesseja ja vähennetään hylkymateriaalia. Tärkeä ja kasvava tuotealue ovat erilaiset materiaalien kierrätykseen tarkoitetut koneet ja laitteet sekä niihin liittyvä mittaustekniikka. Tietotekniikan avulla voidaan kehittää valmistusprosesseja ja luoda kokonaan uusia aineettomia palveluita, jotka säästävät luonnonvarojen käyttöä. Materiaalija energiatehokkuus ja päästöjen väheneminen ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Vaisala, säätutkan asennus 4 5

2. TEHOKAS MATERIAALIEN KÄYTTÖ SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ Materiaalitehokkaalla toiminnalla säästetään luonnonvaroja, ympäristöä ja rahaa sekä hillitään ilmastonmuutosta. Käytännön materiaalitehokkuus on siis osa ekologista ja taloudellista tehokkuutta. Maapallon luonnonvarat eivät riitä kattamaan jatkuvasti kasvavaa kulutusta, ja se tulee vaikuttamaan raaka-aineiden hintoihin ja tulevaisuudessa jopa saatavuuteen. Vedestä ja energiasta on niukkuutta yhä useammassa paikassa ja ne kallistuvat kaiken aikaa. Kierrättämällä alkuaineita korvataan niiden neitseellistä käyttöä. Tavoite kaikessa tuotannossa ovat mahdollisimman suljetut kierrot, syntyvän jätteen minimointi ja sen hyödyntäminen ensisijaisesti raaka-aineena ja vasta toissijaisesti energiana. Materiaalitehokkuudella on suuri merkitys myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kun hukataan materiaalia, hukataan samalla aina myös materiaaliin ja sen prosessointiin sitoutunutta energiaa. Yrityksissä ja laajemminkin yhteiskunnassa tarvitaan yhä enemmän energiatehokkaita, vettä ja raaka-aineita säästäviä tekniikoita sekä niihin liittyviä palvelukonsepteja. Kun vähennetään energian, veden ja raakaaineiden käyttöä, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään usein myös päästöjen, jätteiden ja jäteveden määrää. PIENEMPI LAITEKOKO ON EDULLISEMPI VALMISTAA JA EDULLISEMPI JA HELPOMPI ASENTAA Nokia Siemens Networksin Flexi Base Station -tukiasemien laitteistojen entistä kevyempi ja pienempi koko vähentää valmistus-, kuljetus- sekä käsittelykustannuksia. Elinkaaren lopussa syntyy vähemmän kierrätettävää ja loppusijoitettavaa materiaalia. Teleoperaattorien kannalta laite on helpommin asennettavissa ja kätevämmin huollettavissa, mikä säästää teleoperaattorin kustannuksia. Flexi-tukiasemassa käytettävän jalustan paino on vähentynyt lähes 60 % aikaisemmasta, kun aikaisemmin alumiinista ja ruostumattomasta teräksestä tehty levykonstruktio vaihdettiin alumiinista painevalettuun rakenteeseen. 6 7

TERÄS ON MAAILMAN KIERRÄTETYIN MATERIAALI Kansainvälisen teräsjärjestön tekemän selvityksen mukaan teräs on maailman kierrätetyin materiaali. Teräksen ominaisuudet eivät heikke ne kierrätyksessä. Kierrätysmateriaalit korvaavat suoraan muutoin tarvittavat neitseelliset materiaali panokset. Outokummun Tornion terästehtaan pääraaka-aine on kierrätysteräs. Tuo tetun teräksen kierrätyssisältö on 85 92 %. Vuosittain Torniossa käytetään noin miljoona tonnia kierrätettyä terästä. Kromimalmi on neitseellisistä raa ka-aineista tärkein. Uniikki, terästuotantoon täysin integroitu ferrokromituo tanto parantaa edelleen energia- ja materiaalitehokkuutta. Kierrätyssisällön nostaminen 60 %:sta (globaali keskiarvo) 90 %:iin (Outokummun keskiarvo) pienentää terästonnin hiilijalanjälkeä 1,8 tonnilla (CO2). Outokummun viime vuosien tuotantomäärillä tämä vastaa noin 2,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. KALANTEROINTI PARANTAA PAPERIN JA KARTONGINVALMISTUKSEN MATERIAALITEHOKKUUTTA Metallihihnakalanterointiteknologia parantaa paperi- ja kartonkiteollisuuden materiaalitehokkuutta. Metson metallihihnakalanterointiteknologia tuottaa sileäm pää paperia ja kartonkia kuin perinteinen kalanterointi, mikä parantaa paperipinnan ja painojäljen laatua. Paperin ja kartongin ominaisuudet ovat halutunlaisia, mutta niiden valmistukseen kuluu 3 10 prosenttia vähemmän kuituraaka-ainetta. Lisäksi metallihihna kalanterointi vähentää energiankulutusta ja tehostaa tuotantoa. Mene telmä sopii etenkin edullisille kuitumateriaaleille, kuten kierrätyskuiduille. Sen avulla voidaan myös kehittää uusia paperi- ja kartonkituotteita, jotka ovat kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. 8 9

3. KUSTANNUKSET HALLINTAAN Materiaalitehokkuudella on keskeinen merkitys teknologiateollisuuden yritysten kustannusten hallinnassa. Kun samasta materiaalimäärästä valmistetaan enemmän tuotteita, säästetään kustannuksia. Se on myös uuden liiketoiminnan mahdollisuus. Tärkeä osa yritysten materiaalitehokkuutta on jatkuva säästökohteiden etsiminen tuotteiden valmistuksesta niiden koko elinkaaren aikana. Usein on helpompi löytää monia pieniä säästökohteita kuin kehittää täysin uudenlainen tuote tai palvelu. Kustannusten hallinnan kannalta tärkeää on ottaa huomioon tuotteen koko elinkaari ja materiaalitehokkuus ennakoivasti jo tuote- ja prosessisuunnitteluvaiheessa. Teknologiateollisuudessa tuotetaan mo nenlaisia tuotteita ja palveluja. Materiaalitehokkuu den painopistealueet vaihtelevat merkittävästi eri tuotteiden ja palvelujen välillä. Esimerkiksi metallien jalostuksessa korostuu raaka-aineiden hankinnan ja materiaalien valinnan merkitys. Kerran malmipohjaisesti valmistettu teräs kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa resursseja ja rahaa säästyy, kun pystytään vähentämään hylkyä ja hyödyntämään sivumateriaalit mahdollisimman tehokkaasti. Näillä teollisuuden aloilla tuotteet kootaan usein suuresta määrästä komponentteja ja toimitetaan eri puolille maailmaa. Silloin myös materiaalien ja komponenttien hankinnan merkitys korostuu. Kuljetusten optimoinnilla, pakkausmateriaalivalinnoilla ja pakkauskoon pienentämisellä on löydetty huomattavia säästöjä. Motiva Oy:n mukaan Suomella on säästöpotentiaalia materiaalitehokkuudessa useiden miljardien eurojen arvosta. Vertailun vuoksi Saksassa viime vuosina tehdyissä sadoissa yrityskohtaisissa materiaalitehokkuuskatselmuksissa on löydetty säästöpotentiaalia 2,4 % yritysten liikevaihdosta. Kierrätys ja hyötykäyttö korvaaminen kevyemmällä ja haitattomammalla Komponenttien laatu Materiaalitehokkuuden mahdollisuudet tuotteen elinkaaren eri vaiheissa Raaka-aineet loppusijoitus varastointi Estetään rikkoutuminen vanheneminen pilaantuminen Logistiikka Pakkaus pienentäminen erän suurentaminen materiaalivalinnat Huolto Tuotanto laatu kunnossapito sivuvirrat hävikin ja jätteen vähentäminen Käyttö asiakkaalla tuotteen, komponentin uudelleen käyttö hyödyntäminen materiaalina energiasisällön hyödyntäminen jätettä mahdollisimman vähän ympäristölle haitaton kuljetusmuodon valinta polttoainevalinta sisäinen logistiikka helppo huollettavuus ja kunnossapito tuotteen pitkäikäisyys asiakkaan materiaali- ja energiatehokkuus Tuote- ja prosessisuunnittelu 10 11

4. MATERIAALIEN TEHOKAS KÄYTTÖ LUO UUTTA LIIKETOIMINTAA Materiaalien tehokkaan käytön ja tuotteiden uudistamisen tärkeimmät ajurit ovat asiakkaan tarpeet ja kilpailukyky. Tämä ohjaa yrityksiä markkinaehtoiseen toimintaan, joka on tehokkaampaa kuin viranomaissääntely. Asiakaskunnan tarpeet ja kilpailu ohjaavat yrityksiä uudistamaan nykyisiä tuotteita ja palveluita sekä kehittämään uusia. Kartoittamattomia liiketoiminnan mahdollisuuksia on löydettävissä muun muassa lisäämällä yritysten yhteistyötä materiaalien hyödyntämisessä. Yritysten välisen yhteistyön ja verkottumisen myötä on mahdollista löytää paitsi synergiaetuja, myös täysin uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Mahdollista on myös yhdistää tuotteet ja palvelut toisiinsa täysin uudella tavalla, esimerkiksi asiakkaan tuotannon materiaalitehokkuutta parannetaan täysin uudenlaisin tuottein ja niihin liittyvin huolto- ja palvelukonseptein. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia nähdään esimerkiksi: Mekaanisen ja kemiallisen kierrätysteknologian kehittäminen: kehitetään teknologiaa, jolla jo käytöstä poistetuista tuotteista saadaan erotettua kierrätysmateriaalit toisistaan entistä paremmin. Jätteiden sisältämien materiaalien (alkuaineiden) tunnistamis-, lajittelu- sekä erottelutekniikoiden kehittäminen: kehitetään teknologiaa metallien ja muiden hyödynnettävien jakeiden poistoon energiajätteestä ja tähän liittyvää mittaustekniikkaa. Kehitetään yhä lujempia materiaaleja, jotka mahdollistavat entistä kevyemmät rakenteet. Tuotteiden ympäristömyötäinen suunnittelu. Langattoman etätunnistamis- ja anturiteknologian käyttöönotto tuotteiden elinkaaren hallinnassa. ZenRobotics, Automaattinen tekoälyllä varustettu rakennusjätteiden lajittelurobotti 12 13

LIGNIINI ENTISTÄ PAREMMIN TALTEEN SELLUTEHTAISSA Metson LignoBoost teknologian avulla sellutehtaissa on mahdollista erottaa lignii ni mustalipeästä. Sellutehtaissa ligniiniä voi daan käyttää korvaamaan meesauunissa käy tettävää öljyä tai voimakattiloissa käytettävää öljyä ja hiiltä. Ligniinin tulevaisuuden näkymät ovat mie lenkiintoiset, sillä sitä on mahdollista jatko jalostaa myös muoviteollisuuden kemikaaliksi sekä hiilikuiduksi. Hiilikuitua voidaan käyttää edelleen kevyiden ja kestävien paneelien val mistamiseen. MITTALAITETEKNOLOGIA PARANTAA ASIAKKAAN MATERIAALITEHOKKUUTTA Suomessa kehitetty mikroaaltotekniikkaan perustuva mittalaite KC/7 Microwave Consistency Transmitter auttaa optimoimaan kuitu- ja täyteainepitoisuutta eli sakeutta asiakkaan sellu- ja paperiprosessissa. Luotettava sakeuden säätö osaltaan mahdollistaa tasalaatuisen sellun ja paperin tuotannon ilman hylkyeriä. Samalla optimoidaan käytettävien kemikaalien ja energian määrää. Mittalaitetta voidaan käyttää myös jätevesilaitoksilla säätämällä veden poistoon menevän jätteen sakeus optimaaliseksi puristimille, mikä paran taa puristimien vedenpoistokykyä ja siten polttoon menevän osuuden energiatiheyttä. Mittalaite on rakenteeltaan yksinkertainen, siinä ole liikkuvia osia eikä se vaadi lainkaan ennakkohuoltoa. 14 15

5. KIERRÄTYS ON MATERIAALITEHOKKUUTTA Kierrätys on suomalaisissa yrityksissä enemmän sääntö kuin poikkeus. Kierrätys ratkaisuilla ja uusilla materiaalivalinnoilla voidaan saada aikaan huomattavia materiaalisäästöjä sekä parannuksia tuote- ja prosessiinnovaatioihin ja palveluratkaisuihin. Syntyvien jätteiden määrää on vähennetty ja jätteiden hyödyntämistä lisätty lähes kaikissa teknologiateollisuuden yrityksissä. Kierrätysja sivumateriaaleja, kuten kuonia ja tuhkia, sekä käytöstä poistetuista koneista ja sähköja elektroniikkalaitteista saatavia materiaaleja hyödyntämällä ja jalostamalla korvataan yhä enemmän neitseellisiä raaka-aineita. Näin yritykset saavuttavat huomattavia kustannussäästöjä sekä raaka-aineiden että jätehuollon kustannuksissa. Kierrätyksen infrastuktuuri on kehittynyt Suomessa voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Jätehuoltosektorin ja muun teollisuuden yhteistyö on lisääntynyt. Entistä vähemmän hyödynnettäviä materiaaleja päätyy kaatopaikalle. Toisen yrityksen sivuvirta voi olla toiselle raaka-aine. Yritysten välisen yhteistyön tavoitteena voi olla jätevirtojen poisto tai vähentäminen, taloudellinen etu sekä pienemmät ympäristöpäästöt ja raaka-aineiden kulutus. Globaaleilla markkinoilla kierrätysteknologia on edelleen kasvuala. Alalla on paljon uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Uudenlaista kierrätysteknologiaa tarvitaan edelleen esimerkiksi kone- ja metallituoteteollisuuden seoksissa kuparin erottamiseen. Monet elektroniikkateollisuuden tuotteet ovat materiaalisisällöltään sellaisia, että niiden kierrättäminen on jo nykyteknologialla taloudellisesti kannattavaa. Uudenlaista kierrätysteknologiaa tarvitaan kuluttajatuotteiden materiaalien entistä paremmassa hyödyntämisessä, kuten sähköja elektroniikkatuotteissa harvinaisten maametallien erottamiseen tai metallien ja muiden komposiittituotteiden sekä pinnoitteiden erottamiseen toisistaan jatkohyödyntämistä varten. kuusakoski 16 17

Xxxxxxxxxxxx KIERRÄTYSRAAKA-AINE KORVAA LUONNON RAAKA-AINEITA Erilaisia jätemateriaalivirtoja, kuten kuonia, tuhkia ja metalli- ja elektroniikkaromua jalostamalla korvataan luonnon raaka-aineita. Kuusakoski Oy pur kaa, lajittelee ja murskaa markkinoilta kierrätykseen palanneet tuotteet. Materiaalit ovat muovia, metal leja, kiviainesta, lasia, kumia, kuituja ja puuta, jotka palaavat takaisin teollisuuden raaka-aineiksi. Auton materiaaleista pystytään pian hyödyntämään jopa 95 %, josta suurin osa on metalleja. Purkumateriaaleis ta ja rakennusjätteestä jopa 80 % voidaan hyödyn tää raaka-aineina tai energiana. Sähkö- ja elektroniik karomua kierrätetään Kuusankoskella vuosittain noin 40 50 tuhatta tonnia. Uudelleen käyttöön meneviä laitteita käsitellään vuosittain noin 30 000 kappaletta. KUONA ON ERINOMAINEN RAKENNUSMATERIAALI Teräksen ja ferrokromin tuotannon yhtey dessä syntyvä kuona on omi KAIVOKSEN SIVUKIVEÄ HYÖDYNNETÄÄN KAIVOSALUEELLA MONIPUOLISESTI naisuuksiltaan erinomainen maaraken Agnico-Eagle Oy:n Kittilän kaivoksella eroosiokerrokset sekä kaivoksen kuivatusvesi nusmateriaali. Sillä on muun muassa kaikki maarakentamiseen soveltuva happoa en käsittelyaltaiden rakenteet. Sivukiveä käy hyvät eristävyys- ja kantavuusominai muodostamaton sivukivi hyödynnetään. Sitä tetään myös maanalaisen kaivoksen louhos suudet ja roudansieto-ominaisuudet. käytetään piha- ja varastoalueiden, sisäisten täyttönä ja vinotunnelien tiekerroksissa, joissa Kuonatuotteet ovat 100 % kierrätys ajo- ja huoltoteiden sekä pysäköintialueiden se myös parantaa kaivoksen teknistä turval materiaalia. Outokummun vuosittaisella rakentamisessa. Sivukivestä tehdään rikastus lisuutta. Sivukiven hyötykäyttö on suunnitel noin 400 000 tonnin kuonatuotteiden hiekka-altaiden runkolouheen suodatin- ja mallista ja se perustuu ympäristölupaan. käytöllä vältetään noin 600 000 tonnia neitseellisen kiviaineksen käyttöä ja noin 200 000 tonnin hiilidioksidipäästöt sekä vältetään kuonien loppusijoitus kaato paikalle. 18 19

6. ENNAKOINNILLA KILPAILUKYKYÄ Suomalaiset yritykset ovat jo kehittäneet materiaalitehokkuuttaan tavoitteellisesti. Ennakoiva vapaaehtoinen toiminta ja kehittämiseen kannustavat ohjauskeinot parantavat kilpailukykyä tehokkaimmin. Teknologiateollisuudessa on parannettu materiaalitehokkuutta ennakoivasti, ja suuressa osassa yrityksiä on tehty merkittäviä toimenpiteitä. Kun kustannustehokkaimmat säästötoimenpiteet on jo tehty, jatkotoimet ovat aiempaa kalliimpia. Materiaalitehokkuutta koskevan lainsäädännön valmistelussa on ymmärrettävä yrityksissä jo tehtyjen toimenpiteiden merkitys ja otettava se huomioon. Lainsäädännöllisen ohjauksen sijaan tulisi edelleen kehittää kannustavia ohjauskeinoja, kuten julkista rahoitusta tuotesuunnittelua tukevaan T&K-toimintaan. Yritysten T&K-toiminta on vahvasti omaehtoista, koska monet käytännön parannustoimenpiteet ovat kustannuksiltaan kohtuullisia ja nopeita toteuttaa. Julkista Tekesin ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoitusta ja ohjelmia käytetään pitkäkestoisempiin hankkeisiin, joissa kehitetään uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Motiva Oy on käynnistänyt energiatehokkuuskatselmointiin verrattavan ohjelman, jossa kehitetään materiaalikatselmusmallia. Tämä on yrityksille mahdollisuus kehittää tuotteitaan ja prosessejaan. Muissa EU-maissa esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on toteutettu vastaavia toimenpi teitä. Ohjelmia on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Nokia Research Center 20 21

7. MITTAAMINEN KANNUSTAA OMAAN KEHITYSTYÖHÖN Tärkeintä on suunta. Mittarit tuottavat tietoa yrityksen omasta kehityksestä materiaali tehokkuudessa. Mittaamiseen ei kuitenkaan voi käyttää vain yhtä mittaria, jonka perusteella lisättäisiin lainsäädännöllistä ohjausta. Yritykset tarvitsevat erilaista mittaustietoa kustannusten ja ympäristövaikutusten optimointiin omassa toiminnassa ja tuotteen elinkaaren aikana. Jotta toiminnan kehittäminen on mahdollista ja suunta tiedossa, tarvitaan riittävän yhteismitallisia ja ajallisesti vertailukelpoisia mittareita. Tämä on keskeinen ajatus myös laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmissä. Sen sijaan erilaisten teollisten prosessien tai tuotteiden vertailu keskenään ei ole mielekästä ja siihen liittyy monenlaisia sudenkuoppia. Materiaalitehokkuuden mittaamiseen on olemassa työkaluja ja standardeja, kuten materiaalivirtojen kustannusanalyysi. Sekä yritysten että maiden ympäristövaikutusten arviointiin on kehitteillä vertailukelpoisia mittareita. Kun maiden arviointiin käytettäviä indikaattoreita luodaan, on otettava huomioon Suomen ominaispiirteet. Suomessa valmistetaan koneita ja laitteita globaaliin tarpeeseen, mikä on yksi syy siihen, että materiaalinkulutus asukasta kohden on Suomessa monia muita EU-maita suurempi. Vientiteollisuudessa materiaalitehokkuus on viety pitkälle, ja se on otettava huomioon kansallisissa materiaalitehokkuuslaskelmissa ja -vertailuissa. Kun paljon toimenpiteitä on jo tehty, uusien säästökohteiden löytäminen on aina vain vaikeampaa. OIKEAT VALINNAT YHTEINEN HYÖTY Kulutusta kestävien erikoisterästen käytöllä rakentamisen ja kaivosteollisuuden maton paino vähentää myös nosturin elinkaa painoa jopa 20 prosenttia. Matalampi kuor laitteissa ehkäistään rakenteiden kulumista ja vaurioitumista, jolloin tuotteiden elinsi Ruukki Optim-teräksen käyttö voi vähentää renaikaisia ylläpito- ja polttoainekuluja. Lisäkkaarta pystytään pidentämään. Ruukissa teräksen paksuutta ja kuorma-auton lavan 2000-luvun alussa kehitettyä suorasammutus- tai suorakarkaisumenetelmää voidaan Polttoainesäästöjen lisäksi loppukäyttä painoa noin 20 prosenttia. pitää yhtenä terästeollisuuden merkittävimmistä keksinnöistä. Menetelmä mahdollistaa Kulutusta kestävän Ruukki Raex -teräksen jät voivat kuljettaa suurempia hyötykuormia. erikoislujien Ruukki Optim- ja kulutusta kestävien Ruukki Raex -terästen valmistamisen rakenteiden kulumista ja vaurioitumista, jolloin käyttö maansiirto- ja kaivoskoneissa ehkäisee energiatehokkaasti. korjauskustannukset pienenevät. Ruukki Raex Erikoislujat ja kulutusta kestävät teräslaadut mahdollistavat materiaalitehokkaat ratkai olla jopa 2,5 kertaa pidempi kuin rakenne -teräksestä tehdyn kuormakauhan elinikä voi sut loppukäyttäjille. Esimerkiksi Ruukki Optim teräksestä tehdyn kauhan. Lisää esimerkkejä -teräs voi vähentää käytettävän teräksen paksuutta ja puomien ja muiden nosturin osien voi laskea Ruukin energiatehokkuuslaskurilla: http://www.ruukki.fi/energiatehokkuuslaskuri. 22 23

8. TUOTESUUNNITTELU AVAINASEMASSA Tuotesuunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa tuotteen koko elinkaaren materiaali tehokkuuteen. Tehokkuus ohjaa suunnittelua ja sen seurauksena tuotteet ovat yhä kevyempiä, monikäyttöisempiä, kestävämpiä ja helpommin kierrätettäviä. RELUKTANSSIMOOTTORI VÄHENTÄÄ RIIPPUVUUTTA HARVINAISISTA MAAMETALLEISTA Monissa tuotteissa, kuten sähkömootto- ta tietyistä niukentuvista materiaaliresursseista. reiden magneeteissa käytetään maame- Muita ABB:n kehittämän teknologian etuja tallivarantoja, joiden saatavuus on rajoitet ovat kompakti koko ja korkea hyöty suhde. tua. Maametalleista neodyymi ja dyprosiumi ovat voimakkaita magneettisia metalleja, joi ta tarvitaan sähkömoottoreiden roottoreissa. Sähkömoottoreiden valmistajat, kuten ABB, Suunnittelupäätöksillä on suuri vaikutus mate sekä käytöstä poistettavan laitteen uudelleen tutkivat muita vaihto ehtoja, joilla saavutet riaalien kulutukseen ja siten ympäristövaiku käyttö tai hyödynnettävyys. Suunnittelussa taisiin samantyyppisiä etuja kuin kestomag tuksiin ja kustannuksiin kaikilla teknologiateol on löydettävä tasapaino materiaalitehokkuu neettiteknologialla. lisuuden toimialoilla. Selvitysten mukaan 70 80 den ja energiatehokkuuden välillä, sillä jos Reluktanssimoottori on esimerkki tällaisesta % tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövai kus energiatehokkuuden lisääminen voi vaa teknologiasta. Idea katkojakäyttöisestä reluk kutuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa. tia suuremman materiaalimäärän käyttöä. tanssimoottorista on jo yli sata vuotta vanha, Tuotesuunnittelu määrittelee tuotteen elin Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä on usein mutta teknisesti sellaisen rakentaminen on iän, käytettävät materiaalit, tuotepakkaukset, pieniä yrityksiä paremmat edellytykset panos onnistunut vasta tehoelektroniikan kehityksen käyttöominaisuudet asiakkaalla sekä kier taa materiaalitehokkuuteen jo suunnittelu myötä. Tämä on hyvä esimerkki siitä kuinka rätettävyyden elinkaaren lopussa. Monien vaiheessa. Pk-yritykset myös tarvitsevat use tuotekehityksellä voidaan vähentää riippuvuut tuotteiden materiaalitehokkuus on lisäänty ammin tukea T&K-toimintaansa. nyt esimerkiksi kun on onnistuttu pienentä Tulevaisuudessa materiaalitehokkuuden mään niiden kokoa, lisäämään toimintoja tai huomioon ottaminen tuotesuunnittelussa tekemään niistä kestävämpiä tai helpommin voi tarkoittaa entistä laajempia tuotemodi kierrätettäviä. Prosesseja kehittämällä on voi fikaatioita, esimerkiksi kestävämpiä tuottei tu minimoida resurssien kulutusta ja hävikkiä ta sekä täysin uudenlaisia palvelukonsepteja tuotannossa. PAKKAUSTEN PIENENTÄMINEN ON OSA MATERIAALITEHOKKUUTTA tuotteen huoltoon, kierrätykseen ja vuokra Myyntipakkausten keventäminen, pak Yrityksen kilpailukyvyn kannalta on tärke ukseen. Haaste ja samanaikaisesti suuri mah kausmateriaalien valinta ja pakkauksen koko ää edistää asiakkaan materiaalitehokkuutta. dollisuus on myös tuotteiden suunnittelemi vaikuttavat sekä kuljetusten materiaalitehok Tuotesuunnittelussa kehittämisen lähtökoh nen siten, että materiaalit ja komponentit kuuteen että pakkaus ten kierrätettävyyteen. tia ovat käyttövarmuus, pitkäikäisyys, huol voidaan elinkaaren lopussa helposti hyödyn lettavuus, resurssitehokkuus käytön aikana tää tai käyttää uudelleen. Nokialla kestävä kehitys ja innovointi ovat vuosien ajan olleet pakkaussuunnittelun perusperiaatteita. Yhtiö on vähentänyt ympä ristökuormitusta käyttämällä yhä pienempiä myynti pakkauksia. Kaikki Nokian pakkaukset ovat nykyisin sataprosenttisesti kierrätettävis sä. Vuosina 2005 2010 yritys vähensi edulli simpien tuotteiden pakkausmateriaalien mää rää yli 70 prosentilla. Yritys pystyy kuljetta maan aikaisempaan verrattuna kolminkertai sen määrän tuotteita yhdessä kuljetuksessa. 24 25

9. TYÖ JATKUU Julkaisun laatimiseen osallistuivat Materiaalitehokkuudesta on tulossa yritystoiminnan keskeinen edellytys. Kehitys kohti resurssien tehokkaampaa ja kestävämpää käyttöä tuo teknologiateollisuuden yrityksille monia uusia mahdollisuuksia. Teknologiateollisuuden tuotteilla, järjestelmillä ja palveluilla voidaan parantaa paitsi oman teollisuudenalan myös muiden toimialojen materiaalija ympäristötehokkuutta. Teknologiateollisuuden yrityksille lähtöasetelma on hyvä. Toimialalla on jo kustannussyistä totuttu käyttämään luonnonvaroja tehokkaasti ja kestävästi. Materiaalitehokkaasta toiminnasta on syntynyt monia teknologisia innovaatioita ja uusia tuotteita kansainvälisille markkinoille. Kilpailuedun säilyttäminen ja kasvattaminen edellyttää jatkossa nopeutta reagoida uusiin haasteisiin, avointa innovaatiotoimintaa ja saumatonta, yli perinteisten rajojen tehtävää yhteistyötä verkoston eri toimijoiden välillä. Teknologiateollisuus ry ja sen ympäristötyöryhmä tukevat osaltaan jäsenyrityksiä materiaalitehokkuuden omaehtoisessa kehittämisessä. Julkaisemme materiaalitehokkuuden parhaita käytäntöjä ja työkaluja sekä järjestämme seminaareja ja keskustelutilaisuuksia keskeisten sidosryhmien kanssa. Vaikutamme myös alan lainsäädäntöön ja ohjelmiin jäsenyritystemme etujen mukaisesti. piirros: jemina huuskonen Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmä 2012: Markus Terho, Nokia Oyj, puheenjohtaja Pirjo Kaivos, Teknologiateollisuus ry, sihteeri Jäsenet: Eveliina Champagne, Fujitsu Services Oy Tuomas Haikka, Outokumpu Oyj Hanna-Leena Heikkilä, Boliden Harjavalta Oy Pentti Jarkko, BMH Technology Oy Helena Kivi-Koskinen, Rautaruukki Oyj Kimmo Kohtamäki, Metso Oyj Ilkka Kojo, Outotec Oyj Jatta Kosonen, GE Healthcare Finland Oy Pentti Manninen, Ramboll Finland Oy Mika Moisio, AGCO SISU POWER Oy Markku Nieminen, Vaisala Oyj Laura Okkonen, Nokia Siemens Networks Oy Mari Puoskari, Logica Suomi Oy Hannu Rintala, ABB Oy Minna Shemeikka, Polar Electro Oy Jaana Tyynismaa, Pöyry Finland Oy Hanna Uusitalo, KONE Oyj Marko Vainikka, Wärtsilä Oyj Antero Vattulainen, Kuusakoski Oy Jussi Viheriäranta, Sandvik Mining and Construction Oy Sauli Vuorinen, Konecranes Oyj Muut asiantuntijat: Marja Keränen, Teknologiateollisuus ry Anna-Liisa Koskinen, Pöyry Finland Oy Mikko Kuusisto, Pöyry Finland Oy Marko Mäkikyrö, Rautaruukki Oyj Markus Reuter, Outotec Oyj Tarja Sahi-Pajunen, Rautaruukki Oyj Esa Salminen, Pöyry Finland Oy Lauri Smalen, Nokia Siemens Networks Oy Ari Tammi ABB Oy Hannele Tonteri VTT Carina Wiik, Teknologiateollisuus ry Julkaisija Teknologiateollisuus ry 2013 Ulkoasu: Pekka Sell Graphics Paino Julkaisumonistamo verkkosivuosoite: www.teknologiateollisuus.fi/materiaalitehokkuus 26 27

2013 Teknologiateollisuuden pääviestit Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten materiaalitehokkuuden ja luonnonvarojen kestävän käytön tavoitteena ovat kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut. Tuotteiden houkuttelevuus ja käytettävyys eivät vähene, vaikka materiaalien käyttöä ja päästöjä vähennetään. Teknologiateollisuus vaikuttaa myös muiden toimialojen materiaali- ja ympäristötehokkuuteen. Tehokas materiaalien käyttö säästää ympäristöä Materiaalitehokkaalla toiminnalla säästetään luonnonvaroja, ympäristöä ja rahaa sekä hillitään ilmastonmuutosta. Käytännön materiaalitehokkuus on siis osa ekologista ja taloudellista tehokkuutta. Kustannukset hallintaan Materiaalitehokkuudella on keskeinen merkitys teknologiateollisuuden yritysten kustannusten hallinnassa. Kun samasta materiaalimäärästä valmistetaan enemmän tuotteita, säästetään kustannuksia. Se on myös uuden liiketoiminnan mahdollisuus. Materiaalien tehokas käyttö luo uutta liiketoimintaa Materiaalien tehokkaan käytön ja tuotteiden uudistamisen tärkeimmät ajurit ovat asiakkaan tarpeet ja kilpailukyky. Tämä ohjaa yrityksiä markkinaehtoiseen toimintaan, joka on tehokkaampaa kuin viranomaissääntely. Kierrätys on materiaalitehokkuutta Kierrätys on suomalaisissa yrityksissä enemmän sääntö kuin poikkeus. Kierrätysratkaisuilla ja uusilla materiaalivalinnoilla voidaan saada aikaan huomattavia materiaalisäästöjä sekä parannuksia tuote- ja prosessi-innovaatioihin ja palveluratkaisuihin. Ennakoinnilla kilpailukykyä Suomalaiset yritykset ovat jo kehittäneet materiaalitehokkuuttaan tavoitteellisesti. Ennakoiva vapaaehtoinen toiminta ja kehittämiseen kannustavat ohjauskeinot parantavat kilpailukykyä tehokkaimmin. Mittaaminen kannustaa omaan kehitystyöhön Tärkeintä on suunta. Mittarit tuottavat tietoa yrityksen omasta kehityksestä materiaalitehokkuudessa. Mittaamiseen ei kuitenkaan voi käyttää vain yhtä mittaria, jonka perusteella lisättäisiin lainsäädännöllistä ohjausta. Tuotesuunnittelu avainasemassa Tuotesuunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa tuotteen koko elinkaarenaikaiseen materiaalitehokkuuteen. Tehokkuus ohjaa suunnittelua ja sen seurauksena tuotteet ovat yhä kevyempiä, monikäyttöisempiä, kestävämpiä ja helpommin kierrätettäviä. Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki Puhelin (09) 19 231, faksi (09) 624 462 www.teknologiateollisuus.fi Julkaisu verkossa www.teknologiateollisuus.fi/materiaalitehokkuus