Yliopistojen uusi työehtosopimus Yleiset 19.5.2010 1 Työehtosopimuksen yleiset Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen piirissä koko yliopiston henkilöstö lukuun ottamatta henkilöitä, jotka yliopisto on nimennyt työnantajan edustajaksi -työnantajan edustajat keskushallinnosta -työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat siten esim. laitosjohtajat ja dekaanit Sopimus ei myöskään koske -tilapäisiä luennoitsijoita tai muita tilapäisiä palkkionsaajia 19.5.2010 2 1
Työehtosopimuksen yleiset tes ei koske sellaisia ta:n ja tt:n väliseen sopimukseen tai ta:n hallintopäätökseen perustuvia etuuksia, jotka eivät ole perustuneet31.12.2009 asti voimassa olleeseen Ves:iin Kun työehtosopimuksessa on viitattu työlainsäädännön määräyksiin, eivät nämä tule osaksi työehtosopimuksta Ta:lla työn johto-oikeus Järjestäytymisoikeus molemmin puolin loukkaamaton 19.5.2010 3 Työehtosopimuksen yleiset Työsuhteen keskeytyminen Työsopimuslaissa lyhytaikainen keskeytys enintään viikko: työsuhde yhdenjaksoinen Yliopistojen työehtosopimuksessa keskeytys 1 kk tai enintään 30 kalenteripäivää. Koskee työsuhdetta saman työnantajayliopiston, muun kotimaisen yliopiston, siihen rinnastettavan tutkimuslaitoksen tai yliopistosairaalan palveluksessa -tutkimuslaitos tarkoittaa sellaisia tutkimuslaitoksia, joiden kanssa säännöllistä tutkijavaihtoa 19.5.2010 4 2
Työehtosopimuksen yleiset Pykälän tarkoitus on, että tutkimuksen kannalta hyödyllinen siirtyminen eri työnantajien välillä ei esty sen vuoksi, että työsuhteen ehdot katkoksen vuoksi heikkenisivät -vaikuttaa: sairausajan palkka, vuosilomat irtisanominen Koeaika Kuten työsopimuslaissa voidaan sopia työsopimuksessa, ei myöhemmin 19.5.2010 5 Työehtosopimuksen yleiset -enintään 4 kk -jos määräaikainen alle 8 kk palvelussuhde, enintään puolet työsuhteen kestosta Koeaikapurku kuten työsopimuslaissa -koeajan kuluessa puolin ja toisin purku -ei irtisanomisaikaa -ei kuitenkaan TSL:n 2.luvun 2 :n 1 kohdassa tarkoitetuilla tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla 19.5.2010 6 3
Työehtosopimuksen yleiset Irtisanomisajat Ei muutoksia. Työntekijän irtisanoessa: palvelussuhteen kesto enintään 5 v. = 14 päivää. Palvelussuhteen kesto yli 5 v = 1 kk. Työnantajan irtisanoessa palvelussuhteen kestosta riippuen 14 päivää (enintään vuoden palvelusuhde)- 6 kk (palvelussuhde yli 12 vuotta) Ei voida etukäteen toisin sopia työsopimuksessa 19.5.2010 7 Työehtosopimuksen yleiset Matkakustannukset ja päivärahat Lähtökohtana verohallituksen ohjeistuksen mukaiset kustannusten korvaukset Matkapäiväkorvaus (55 ) kuten Ves:in virkamiehiä koskevissa määräyksissä -jos työnantaja määrää matkustamaan lauantaina, sunnuntaina tai muuna vapaapäivänä -ei makseta, jos työntekijä voi itse päättää matkan ajankohdasta ja matkaan liittyvistä järjestelyistä 19.5.2010 8 4
Työehtosopimuksen yleiset Lisäkorvaukset ulkomaan matkojen osalta Matkaan liittyvät lisämaksut kuten lentokenttäverot Viisumimaksut, lääke- ja rokotusmaksut Välttämättömät työmatkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja telekopiokulut asiallisin perustein Hotellimajoitukseen liittyvä tallelokerovuokra Muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut 19.5.2010 9 Työehtosopimuksen yleiset Erimielisyysneuvottelut Kolme tasoa -työyksikkötason neuvonpito: työntekijä ja esimies -paikallisneuvottelut:työnantajan edustaja ja luottamusmies -liittotason neuvottelut:sivista-juko, JHL, Pardia/YHL Työyksikkötason neuvottelu epävirallista Muut neuvottelut vaadittava kirjallisesti neuvottelun kohde yksilöiden 19.5.2010 10 5
Yliopistojen uusi työehtosopimus 19.5.2010 11 Yleistä Hyvin vähän muutoksia 1.4.2009 voimaan tulleisiin valtion virka- ja työehtosopimuksen vuosilomamääräyksiin Työehtosopimuksessa pääsääntöisesti vain vuosilomalaista (162/2005) poikkeavat vuosilomalakia ja työehtosopimusta luettava rinnakkain Uudet voimaan 1.3.2010 Työsuhteen päättyessä lomat eivät siirry uudelle työnantajalle 19.5.2010 12 6
Soveltamisala Yliopiston henkilöstön vuosilomaetuudet määräytyvät vuosilomalain ja työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mukaisesti Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikamääräysten ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstöä koskevien määräysten piiriin kuuluviin henkilöihin sovelletaan vuosilomaa koskevia määräyksiä vain lomarahan osalta 19.5.2010 13 Määritelmiä Lomakausi 1.6.-30.9 (toisin kuin VLL) Lomavuosi = kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy Lomanmääräytymisvuosi 1.4-31.3 Lomapäivä = arkipäivä -ei lauantai, sunnuntai, kirkollinen juhlapäivä, jouluaatto, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä 19.5.2010 14 7
Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa 5 päivää VLL 12,18, 24 arkipäivää = yliopistojen työehtosopimuksessa 10,15, 20 arkipäivää Täysi lomanmääräytymiskuukausi = vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi sovittu loman osa 19.5.2010 15 Vuosiloman pituus ja ansainta Työntekijällä ollut lomanmääräytymisvuoden päättyessä alle vuosi HY:n tai muun yliopiston välitöntä palvelusta Kk: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Lp: 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 19.5.2010 16 8
Työntekijä ollut lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä välittömästi HY:n, muun suomalaisen yliopiston tai yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen taikka yliopistosairaalan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai 12 lomanmääräytymiskuukautta Kk: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lp: 3 5 7 10 13 16 19 21 24 26 28 30 19.5.2010 17 Työntekijällä on ennen lomakauden alkua (viim 31.5.) vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään 15 vuotta Jos työntekijä ennen lomavuoden päättymistä (31.12) saavuttaa em. Pidemmän lomaan oikeuttavan palvelusajan, saa hän lomanpidennyksen (myös lomaraha). Pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden kesäkuun 1.päivää Kk: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Lp: 3 6 9 11 15 18 22 25 28 31 34 38 19.5.2010 18 9
15 vuoden palvelusajan laskeminen Otetaan huomioon päätoiminen palvelus 1.Oman yliopiston palveluksessa 2.Muun suomalaisen yliopiston palveluksessa 3.Suomen valtion palveluksessa (ei varusmiespalvelus/siviilipalvelusaika, kriisienhallinta- ja rauhanturvatehtävien aika tai työstävapautusaika muuten kuin sairauspoissaolon tai TSL:n 4 luvun 1 :n mukaisten perhevapaiden ajalta 4.Muun työnantajan palveluksessa koti/ulkomailla kun tehtävistä olennaista hyötyä. Ta päättää. 19.5.2010 19 Palvelusaikaa on aika, jonka työntekijä on työssä, sekä poissaoloaika, jolta on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia. Aiemmasta työkokemuksesta kertynyt vuosilomaan vaikuttava palvelusaika todetaan työsuhteen alkaessa. Työntekijän esitettävä selvitys. Jos selvitys esitetään myöhemmin, otetaan huomioon siitä lähtien kun selvitys esitetty. Pätevästä syystä myös takautuvasti. Päätoimisuus: työaika vähintään 20 tuntia/viikko tai 50 % kokonaistyömäärästä. Osa-aikaisella huomioidaan työajan suhteellinen osuus kokoaikatyöstä 19.5.2010 20 10
Vuosiloman ansaintasäännöt 14 päivän ansaintasääntö: -täysi lomanmääräytymiskuukausi kun vähintään 14 työpäivää/työssäolon veroista päivää. Työajan oltava kaikkina kalenterikuukausina 14 pvää 35 tunnin ansaintasääntö: -täysi lomanmääräytymiskuukausi kun vähintään 35 työtuntia/työssäolon veroista tuntia 19.5.2010 21 Vapaajärjestelyn piirissä olevat: -ei kuulu kummankaan edellämainitun säännön piiriin, eli työsopimuksen mukaan tekevät alle 14 päivää ja 35 tuntia. Lyhyet määräaikaiset sopimukset, joiden välillä keskeytyksiä. 19.5.2010 22 11
Työssäolon veroinen aika VLL 7 : Poissaolot, joilta lain mukaan palkanmaksuvelvollisuus (esim. vuosiloma) tai työntekijä estynyt tekemästä työtä (esim äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, sairausloma, opintovapaa 30 tp jne) Tes 3:6 : VLL:n 7 lisäksi työssäolon veroista :kun työnantaja maksaa palkan tai ansionmenetyksen korvausta (ay-koulutus, henkilöstökoulutus, lomarahan vaihtovapaat, ylityövapaat jne) 19.5.2010 23 Sopimus vuosilomaetuuksien siirtämisestä VLL 18 Sovittaessa uudesta määräaikaisesta työsopimuksesta voidaan samalla sopia siitä, että ennen työsuhteen päättymistä kertyneet vuosilomaetuudet siiretään annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana -tarkoittaa sekä lomaoikeutta että vuosilomakorvausta sovittava ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä kirjallisesti 19.5.2010 24 12
Lomaraha Maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä kesäkuun palkan mukaan Kun työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle, maksetaan lomaraha siirtymähetkeen mennessä kertyneiltä lomapäiviltä, siirtymähetken palkan mukaan Kuukausipalkkaisen lomaraha on 4,5 tai 6 % maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä 19.5.2010 25 Muissa palkkausmuodoissa lomaraha on 50 % (10 :n mukaisesta) lomapalkasta Myös kokonaistyöaikajärjestelmän piirissä olevat ovat oikeutettuja lomarahaan Lomarahan vaihtaminen Sovittava huhtikuun loppuun mennessä Jokaista vapaaksi vaihdettua työpäivää kohden lomarahaa vähennetään 4,4 % kuukausipalkasta Lomarahavapaa annetaan maksuvuoden tai sitä seuraavan kalenterivuoden aikana 19.5.2010 26 13
Vuosiloman antaminen Ta määrää ajankohdan lomakausien puitteissa Tt:n henkilökohtainen kuuleminen ennen loman ajankohdan määräämistä (esim. lomalistat) -toiveita noudatettava mahdollisuuksien mukaan -tasapuolinen kohtelu lomien sijoittelussa Ilmoitus ajankohdasta 1 kk ennen, mikäli mahdollista, mutta vähintään 2 viikkoa ennen.ta:n ilmoitus on sitova -mahdollinen korvausvelvollisuus 19.5.2010 27 Vuosiloman antaminen Pääsääntö: kesä-/talviloma annettava yhdenjaksoisena (kesäloma = 20 arkipäivää, sijoitettava lomakaudelle) Kesäloma voidaan jakaa, mikäli -välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi -sovitaan -yksi loman osa vähintään yhdenjaksoisesti 10 päivää (= 2 viikkoa) Talviloma voidaan jakaa vain sopimalla 19.5.2010 28 14
Säästövapaa VLL 27 ja TES 13 Edellyttää kirjallista sopimusta Säästövapaaksi voidaan siirtää vuosilomasta 15 päivää ylittävä osuus. Työntekijällä kuitenkin oikeus säästää 20 päivää ylittävä osa, jos siirrosta ei ta:lle merkittävää haittaa. Annettava viimeistään 5 vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka vuosilomasta säästövapaa on säästetty 19.5.2010 29 Vuosilomapäivien kuluminen osa-aikatyössä TES 7 Osa-aikatyössä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennettynä työaikana, ja työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon kuuluvat työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjakson arkipäivien lukumäärä 19.5.2010 30 15
Loma kertyy vastaavasti kuin kokoaikaisella työntekijällä taulukoiden mukaisesti Vuosilomat pidettävä pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina Lomapäiviä kuluu samassa suhteessa kuin kokoaikaisellakin työntekijällä osa-aikatyö 3 päivää viikossa, viikko lomaa kuluttaa 5 lomapäivää 19.5.2010 31 Esimerkkejä Työssä joka päivä (4 tuntia) Yksi viikko lomaa = 5 lomapäivää Yksi päivä lomaa = 1 lomapäivä Viikko töitä viikko vapaata / kaksi viikkoa töitä kaksi vapaata Tarvittaessa lomien laskeminen murto-osina Yksi viikko lomaa = 10 lomapäivää Yksi päivä lomaa = 2 lomapäivää 19.5.2010 32 16
3 viikkoa töitä 2 viikkoa vapaata Suhdeluku on 25/15 Viikko lomaa = 8,33 lomapäivää Yksi päivä lomaa = 1,67 lomapäivää Samaa voidaan soveltaa myös arkipyhien työajan lyhennykseen 19.5.2010 33 Siirtyminen vuosilomajärjestelmästä kokonaistyöaikajärjestelmään (TES 5 luku 10 ) Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Järjestelmään siirtyvien osalta sovelletaan 1.8.2010 lukien 1.4.2009 jälkeen ansaitut vuosilomat katsotaan pidetyiksi siirryttäessä tähän työaikajärjestelmään 1.8.2010 Kesällä 2010 annetaan normaalit kesälomat, muut lomat sulautuvat kokonaistyöajan sisään 19.5.2010 34 17
Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2008 31.3.2009 ajalta ja sitä ennen ansaitut, mutta vielä pitämättä olevat lomat tulee vahvistaa pidettäväksi 31.5.2010 mennessä Jos tämä ei mahdollista, lomat korvataan erikseen Korvaaminen voi koskea esim. perhevapaatilannetta Siirtyvien vuosilomat: Siirtymisen ei ole tarkoitus puolin eikä toisin johtaa kohtuuttomuuksiin tai tilanteisiin, että ansaitut lomat jäisivät pitämättä tai että niitä pidettäisiin enemmän, kuin mitä olisi pidetty ilman muutosta. 19.5.2010 35 Soveltamisohje: Jos työntekijälle ei voida antaa kesälomaa 31.7.2010 sen vuoksi, että työntekijä ei ole työssä, tulee kesälomaa koskeva osuus (4-5 viikkoa) korvata rahana tai ottaa huomioon työsuunnitelmassa työaikaa lyhentävänä aikana. Jos henkilön työsuhde on päättymässä esim vuoden 2010 aikana, voidaan sopia, että hän ei siirry kokonaistyöaikaan (yhteys henkilöstö- ja lakiasioihin) Kaikkia tilanteita varten ei voida etukäteen määritellä tulkintaohjetta = tapauskohtainen harkinta 19.5.2010 36 18
Yliopistojen uusi työehtosopimus Poissaolot 19.5.2010 37 Poissaolot Sairauspoissaolot Sairausajan palkallisuutta koskeva säännöstö uudistettu -virka- ja työsuhteisten erilaisten määräysten uudistaminen -uudet voimaan 1.3.2010 19.5.2010 38 19
Poissaolot Palkallisen jakson pituus (TES 3:5) Työsuhteen kesto alle 1 kk, Palkallisen jakson enimmäispituus 1+9 arkipäivää, 50 % palkasta 1 kk alle 1 vuotta 40 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan 1 vuotta alle 5 vuotta 50 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan 5 vuotta - 60 kalenteripäivää vuodessa ja sen jälkeen 75 % palkasta kuitenkin yhteensä enintään 365 kalenteripäivän ajan 19.5.2010 39 Poissaolot Jos työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen, palkka maksetaan samalla perusteella koko poissaolon ajalta Poissaolo on yhdenjaksoinen, jos työntekijä työhön palattuaan sairastuu samaan sairauteen, ennen kuin ollut työssä vähintään 16 työpäivää Lasketaan siis todellisia työpäiviä lomapäiviä, pyhäpäiviä yms. ei oteta huomioon 16 työpäivän aikaa laskettaessa Esim. henkilö on palannut töihin 12.3.2010, jolloin kiirastorstai 1.4.2010 on ollut hänen 15. työssäolopäivänsä. Jos henkilö pääsiäispyhien jälkeen pitää lomaa ajalla ti 6.4. pe 9.4., vasta maanantai 12.4.2010 on hänen 16. työssäolopäivänsä 19.5.2010 40 20
Poissaolot Laskennallisen vuosiloman aikaa ei lasketa mukaan 100% palkan päiviä laskettaessa, mutta ne lasketaan mukaan 365 päivän ajanjaksoa määriteltäessä Työntekijöillä, jotka ovat olleet yliopiston palveluksessa 31.12.2009 ja joiden työsuhde jatkuu keskeytyksettä, 31.12.2009 kertynyt palvelusaika lasketaan hyväksi kokonaisuudessaan Mukaan lasketaan 31.12.2009 voimassa olleen VES:n mukainen palvelussuhdeaika Jos työntekijä lähtee oikeasti pois yliopiston palveluksesta, jäädytetty aika menetetään 19.5.2010 41 Poissaolot Toisen kotimaisen yliopiston, yliopistoon verrattavan tutkimuslaitoksen ja yliopistosairaalan palvelus otetaan huomioon työsuhteen kestossa Palvelus on yhdenjaksoinen, jos keskeytys on ollut enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden Oikeutta sairausajan palkkaan ei ole, tai sitä voidaan alentaa, jos työntekijä itse tai toisen avulla tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman tai estänyt sen parantumisen samoin, jos työntekijän törkeä huolimattomuus myötävaikuttanut sairauden syntymiseen 19.5.2010 42 21
Poissaolot Erotettava oikeus olla pois ja velvollisuus maksaa palkkaa Päivärahaoikeuden myöntämän tahon ratkaisu määrittää Jos työntekijä sairastuu kesken työpäivän, tältä päivältä maksetaan työpalkka ja sairausajan palkka vasta seuraavasta päivästä lukien Palkallisen jakson enimmäispituus ei sinänsä riipu siitä, onko poissaolon syynä yksi vai useampi peruste Muistettava kuitenkin 16 päivän sääntö 19.5.2010 43 Poissaolot Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta, sairauspoissaolo on yhdenjaksoinen ja kestää yli vuoden, esimerkiksi 1.6.2010 31.8.2011 välisen ajan: 1.6.2010-30.7.2010 60 pv 100% 31.7.3010-31.5.2011 305 pv 75% 1.6.2011-31.8.2011 ei palkkaa 19.5.2010 44 22
Poissaolot Työntekijän työsuhde kestänyt yli 5 vuotta ja hänellä on useita sairauspoissaoloja, joista viimeinen jatkuu toistaiseksi: - 2.12.2011 29.2.2012-1.5.2012 toistaiseksi (yli vuoden vaihteen 2012 / 2013) 2.12.2011-31.12.2011 30 pv 100% 1.1.2012-30.1.2012 30 pv 100% 31.1.2012-29.2.2012 30 pv 75% 19.5.2010 45 Poissaolot Työntekijä välillä töissä (yli 16 päivää), sairas taas 1.5.2012-30.5.2012 30 pv 100% 31.5.2012-1.3.2013 275 pv 75% 2.3.2013- ei palkkaa 19.5.2010 46 23
Poissaolot Siirtymäsäännökset Työntekijälle 1.1.2010 28.2.2010 välisenä aikana maksettu sairausajan palkallinen jakso otetaan huomioon laskettaessa 40, 50, 60 tai 90 päivän palkallisia jaksoja sekä 365 kalenteripäivän ajanjaksoa laskettaessa Jos henkilö on tämän sopimuksen voimaan tullessa poissa työstä sairauden vuoksi, hänen oikeutensa 31.12.2009 voimassa olleen valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen täyteen palkkaan ei tämän sairauden osalta vähene TES:n säännöksiä aletaan soveltaa 1.3.2010 alkaen 19.5.2010 47 Poissaolot Siirtymätilanteessa sairausajan palkkaa käsiteltäessä kiinnitettävä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Koska palvelussuhde on alkanut Koska sairauspoissolo on alkanut Onko sairauspoissaolo jo päättynyt vai onko poissaolo jatkunut yhdenjaksoisena 1.3.2010 yli Onko poissaolo 1.3.2010 ollut palkaton vai ei 19.5.2010 48 24
Poissaolot Palkka kuntoutusajalta (TES 3:13) Työntekijän työkyvyn palauttamiseksi välttämättömän lääkinnällisen kuntoutuksen, kuntoutustutkimusten ja kuntoutusselvitysten ajalta maksetaan palkka sairausajan palkkaa koskevien edellytysten ja määräysten mukaisesti. 19.5.2010 49 Poissaolot Perhevapaat Uutta: -palkallinen isyysvapaa 6 pv (ma-la) -tilapäinen hoitovapaa palkallinen 4 pv -ottoäiti-ottovanhempi 19.5.2010 50 25
Yliopistojen uusi työehtosopimus työaika 19.5.2010 51 Työaika Viikkotyöaika poistuu, muulle henkilöstölle yhteinen työaika 1.8.2010 lukien -7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa -36 tuntia 15 minuuttia viikossa Ylityötä on 7 tunnin 39min/ 38 tunnin 15 min jälkeen tehty työ -siihen saakka lisätyötä -ilta-, yö- ja vuorotyökorvaukset ennallaan 19.5.2010 52 26
Työaika Tutkimushenkilöstö kokonaistyöaikaan 1.8.2010 lukien. Ei perustutkinto-opiskelijat (tutkimus- ja opetusavustajat) Yliopisto voi määritellä tehtävät, jotka luonteensa vuoksi (tehtävät, jotka edellyttävät työskentelyä yliopiston tiloissa, kiinteänä työaikana) jäävät kokonaistyöajan ulkopuolelle Sopimukseen sisällytetty tietokoneiden valvomattoman käytön tarkkailu- ja korjaustoimenpiteet ja niiden korvaaminen (TES 4:20). 19.5.2010 53 Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö ja lakiasiat 10.5.2010 54 27
Liukuva työaika - taustaa Yliopiston henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa (07-09) asetettiin tavoitteeksi 2007-2009 kaudelle, että koko muu henkilöstö siirtyy noudattamaan liukuvaa työaikaa ja työajanseurantaa Käsitelty useaan otteeseen yliopiston yhteistoimintaneuvostossa Periaatteet käsitelty 16.9.2009 Rehtorin päätös Henkilöstö ja lakiasiat 10.5.2010 55 Liukuva työaika - pääperiaatteet Liukuvan työajan piirissä kaikki muun henkilöstön piiriin kuuluvat Ei opetus- ja tutkimushenkilöstö Tarkoitettu omaehtoiseen liukumiseen Ylityöt edelleen erikseen ylityömääräyksellä Saldon maksimikertymä +40 tuntia Leikkuri +20 tuntia ylittävältä osin 3 kk:n välein poistunut 40 tuntia ylittävä osa ei kerry Suurin sallittu negatiivinen kertymä -5 tuntia Henkilöstö ja lakiasiat 10.5.2010 56 28
Liukuva työaika - pääperiaatteet Ensisijassa kertynyttä työaikaa pyritään pitämään vapaaaikana normaalien liukumien kautta Jos saldoa on kertynyt huomattavasti eikä normaalien liukumien kautta pitäminen onnistu, saldovapaa Enintään 5 vapaapäivää vuodessa Yhden yksittäisen päivän pitäminen edellyttää +15 tunnin työaikasaldoa Kahden peräkkäisen päivän pitäminen edellyttää +25 tunnin työaikasaldoa Voidaan yhdistää lomaan Saldovapaa ei koskaan saa haitata henkilöstön normaalien vuosilomien pitämistä Henkilöstö ja lakiasiat 10.5.2010 57 Liukuva työaika - pääperiaatteet Esimiehelle raportit kuukausittain Esimiehellä velvollisuus seurata tilannetta ja puuttua sekä suureen + että saldoon Liukumat Aamuliukuma 7.00 9.00 Lounasliukuma 10.30 13.30 Iltaliukuma 14.45 20.00 Poikkeukselliset liukumat tietyissä tehtävissä (tekninen osasto, tilojen avoinnapito, kirjasto) räätälöidään tarpeiden mukaan Henkilöstö ja lakiasiat 10.5.2010 58 29
Liukuva työaika - pääperiaatteet Mahdollisuus leimata eri kampuksilla ja eri kiinteistöissä, jos työtehtävät niin edellyttävät Perusleimaukset: sisään, ulos, matka sisään, matka ulos, sairas, loma, oma asia Henkilöstö ja lakiasiat 10.5.2010 59 30