POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1966 N:o 19 N :o 19. Kiertokirje muutoksista ja lisäyksistä tiliohjesääntöön ja sen liitteeseen 1. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa tapahtuneessa esittelyssä päättänyt tehdä toukokuun 29 päivänä 1952 annettuun tiliohjesääntöön ja sen liitteeseen 1, sellaisena kuin kyseinen liite on muutettuna kiertokirjeellä nro 21/60, seuraavat muutokset ja lisäykset : 8 :n 7. kohta muutetaan näin kuuluvaksi: 7. Osoitusvarainkassakirjan B päättämisessä oh lisäksi noudatettava 9 ja 10 :ssä annettuja määräyksiä, 9 muutetaan näin kuuluvaksi: 9. Osoitusvarainkassakirjan B päättäminen. 1. Osoitusvarainkassakirja B on päätettävä, päivättävä ja allekirjoitettava kuukauden 10., 20. ja viimeisenä päivänä toimipaikan sulkemisen jälkeen. Kuukauden 10. päivänä samoinkuin kuukauden 20. päivänä päätetyn osoitusvarainkassakirjan B loppusumma merkitään siirtosuunnaksi päättämisen jälkeen käyttöön otettavan kassakirjalehden alkuun Kassakirjavientien järjestysnumerosarja jatkuu kuukauden 10. ja 20. päivänä tapahtuvasta kassakirjan päättämisestä huolimatta kuukauden loppuun asti. 2. Alitoimipaikat lähettävät kuukauden 10. ja 20. päivänä päättämänsä osoitusvarainkassakirjat B tosikkeineen kirjattuna postiasialähetyksenä ylitoimipaikkaansa, 3. Ylitoimipaikan on, saatuaan alitoimipaikoiltaan 10. ja 20. päivänä päätetyt osoitus- 2974 66/5 varainkassakirjat B tosikkeineen, merkittävä omat ja alitoimipaikkojen osoitusvarainkassakirjat B kaksin kappalein laadittavaan osoitusvarojen yhdistelmään (lom. 67101). Yhdistelmän alkuperäisen kappaleen, osoitusvarainkassakirjat B päällyslehdellä (lom. 67151) varustettuna sekä kassakirjoihin kuuluvat maksetut osoitukset ja niihin liittyvät valtakirjat 92 :n 3. kohdan määräysten mukaisesti ryhmiteltyinä ylitoimipaikka lähettää kirjattuna postiasialähetyksenä viipymättä kuukauden 10. ja 20. päivän jälkeen osoitteella: Posti- ja lennätinhallituksen tarkastustoimisto, osoitus- ja sanomalehti varojen tarkastusjaosto, Helsinki 10. Yhdistelmän jäljennöskappale säilytetään ylitoimipaikan tilialustelmissa, 4. Alitoimipaikka merkitsee kuukauden viimeisenä päivänä päätetyn osoitusvarainkassakirjan B loppusumman kuukausitiliinsä (lom. 68004) menoksi ja lähettää kassakirjan siihen kuuluvine tosikkeineen kuukausitilinsä ohella ylitoimipaikkaan. 5. Ylitoimipaikka lähettää posti- ja lennätinhallituksen tarkastustoimiston osoitus- ja sanomalehti varojen tarkastusjaostoon kutikauden viimeisenä päivänä päätetyt omat ja alitoimipaikkojensa osotusvarainkassakirjat B tosikkeineen noudattaen 92 :n määräyksiä. 27 :n 2. kohdan ensimmäinen kappale muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Jos asiakas jättää setelirahaa toimipaikkaan kimputettuna tai metallirahaa kääröinä, on vastaanottavan virkamiehen laskettava rahat, ellei kysymys ole 28 :ssä minitusta rahakääröstä, Postiasemille jakelu n :o 8.
2 28, sellaisena kuin se on osittain muutettuna kiertokirjeillä n :ot 162/59 ja 161/64, muutetaan alaviittoineen näin kuuluvaksi: 28. Rahakääröt. 1. Eräät postisiirtotilinomistajat2) ovat sitoutuneet siihen, että maksaessaan postitoimipaikkaan siirtotielle maksuna kappa! elim iltään suurehkon määrän seteleitä tai metallirahaa, ne jättävät rahat rahakääröissä Suomen Pankin antamien ohjeiden mukaisesti lajiteltuina ja kieputettuina.3) Rahakääröjen tulee olla suljettuja jäljempänä mainitulla tavalla. Tällaisen rahakäärön toimipaikka lähettää avaamattomana Suomen Pankkiin, alitoimipaikka kuitenkin ylitoimipaikkansa välityksellä. 2. Edellisessä kohdassa mainitun postisiirtotilinomistajan on tuotava setelit ja metallirahat eri kääröissä. Seteleitä sisältävästä kääröstä käytetään nimitystä setelikäärö ja metallirahaa sisältävästä kääröstä metallirahakäärö. Setelikäärön ja metallirahakäärön yhteisenä nimityksenä on rahakäärö. 3. Rahakääröön on suljettu rahojen lisäksi kahtena kappaleena laadittu, kassanhoitajan allekirjoittama rahaluettelo (SP 119), josta käy selville kuinka monta kappaletta kutakin lajia seteleitä tai metallirahaa käärössä on.1) Rahaluetteloon on myös merkitty päiväys, välittävä postitoimipaikka sekä rahakäärön omistajan nimi ja osoite,2) Rahakääröön ei saa olla suljettuna shekkejä eikä pankki vekseleitä. 4. Rahakäärön päällyksenä on käytettävä tukevaa voimapaperia tai siitä tehtyjä pus 2) Sitoumuksen ovat tehneet seuraavat postisiirtotilinomistajat: Alkoholiliike, Kansallis-Osake-Pankki, Pohjoismaiden Yhdyspankki, Helsingin Osakepankki, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki ja sen toimintapiiriin kuuluvat säästöpankit, Ålands Aktiebank sekä Osuuskassojen Keskus Oy ja sen toimintapiiriin kuuluvat osuuskassat. Erikoisesti on huomattava, että määräykset koskevat yksinomaan yllälueteltujen toiminimien jättämiä rahakäärö jä. Muilta asiakkailta toimipaikat eivät saa rahakääröjä vastaanotta niiden sisältöä toteamatta ja laskematta. 3) Suomen Pankin sijaintipaikkakunnan pankit ovat kuitenkin velvolliset viemään rahavaransa suoraan Suomen Pankin ao. konttoriin ilman postitoimipaikan välitystä. 1) Rahalaitokset saavat setelikääröihin sulkea myös sellaisia rikkinäisiä seteleitä, joita ei saa ottaa täydestä arvosta vastaan maksuvälineinä. 2) Ralialuetteloita toimittaa asianomaisille postisiirtotilinomistajille Suomen Pankki. seja tai koteloita, Rahakäärön tulee olla siten tehty, ettei sen sisällys pääse liikkumaan. Teippiä tai vastaavaa ei saa käyttää käärön sulkemiseen. Käytettyä rahakäärön päällyspaperia ei saa käyttää uudelleen rahakäärön päällyksenä eikä käärön täytteenä. 5. Kun rahakäärö jätetään toimipaikkaan, tulee sen päällyksessä olla musteella kirjaimin ja numeroin tehty merkintä kääröön suljetun rahamäärän suuruudesta, jonka merkinnän ovat allekirjoittaneet toiminimen kassanhoitaja sekä rahojen laskemisessa ja rahakäärön sulkemisessa läsnä ollut todistaja. Päällyksessä tulee lisäksi olla rahojen omistajan nimi (toimimmileima) ja osoite sekä niiden vieressä selvästi sana. Setelikäärö, jos rahakäärö sisältää seteleitä, tai sana Metallirahakäärö, jos on kysymys metallirahaa sisältävästä rahakääröstä. Rahakäärön tulee olla päällystetty ja sinetöity vakuutetuista lähetyksistä annettujen säännösten mukaisesti, kuitenkin niin, että rahakäärön sinetöimisessä saadaan käyttää myös käärön omistajan valmistuttamia hyväliimaisia paperisinettejä, 6. Toimipaikassa on rahakäärön vastaanottavan virkamiehen huolellisesti tarkastettava, että rahakäärö on edellä 4. ja 5. kohtien mukaisesti päällystetty ja sinetöity ja että sen päällyksessä on 5. kohdassa vaaditut merkinnät. Todistukseksi siitä, että rahakäärö on sitä toimipaikkaan jätettäessä määräysten mukaisessa kunnossa, vastaanottava postivirkamies kirjoittaa käärön päällykseen nimensä, ja painaa siihen toimipaikan selvän päivämäärä! eiman. 7. Jos on ilmeistä, että toimipaikan käteiset varat loppuvat kesken, toimipaikka voi harkintansa mukaan ottaa yhteyden niihin toiminimiin, jotka postisiirtotilille maksuja tehdessään sulkevat suurehkot rahaerät rahakääröihin ja pyytää niitä sillä kertaa tuomaan siirtotilille maksettavat rahat niitä rahakääröihin sulkematta. 8. Siltä varalta, että toimipaikka tarvitsee käteisiä varoja, mutta ei ole niitä saanut edellisessä kohdassa selostetulla tavalla, on toimipaikkaa oikeutettu avaamaan toimipaikkaan jätetyn rahakäärön, kuitenkin ehdolla, että käärön avaamisesta on etukäteen ilmoitettu käärön jättäneen toiminimen johtavalle toimihenkilölle ja että avaamistilaisuudessa on läsnä sanotun toiminimen edustaja, Ennen
käärön avaamista on tarkastettava käärön päällyksen kunto. Rahakäärö on avattava niin, etteivät sen päällyksessä olevat sinetit vahingoitu. Jos havaitaan, ettei rahakäärön sisällys ole yhtäpitävä rahakäärön päällyksessä olevien ja käärön sisällä olevan rahaluettelon merkintöjen kanssa, laatii toimipaikka asiasta pöytäkirjan ja menettelee muuten soveltuvin kohdin postisäännön soveltamismääräysten 37 : ssä määrätyllä tavalla. Todetun virheen määrällä toimipaikka veloittaa tai hyvittää rahakäärön jättänyttä toiminimeä. Muistutus rahakäärön sisältöä vastaan on tällöin tehtävä toiminimelle viipymättä. Jos muistutukseen ei ole aihetta, tehdään rahakääröön sisältyneeseen rahaluetteloon merkintä käärön avaamisesta ja rahaluettelo luovutetaan takaisin jättäneelle toiminimelle. Jos rahakäärö toimipaikassa avataan, on toimipaikan otettava käyttöönsä kaikki rahakääröön suljetut rahat.3) 9. Postisiirtotilinomistaja on posti- ja lennätinlaitokselle vastuussa rahakääröön suljetun rahamäärän oikeellisuudesta, jos ennen rahakäärön avaamista sen päällys Suomen Pankissa tai edellä 8. kohdassa mainitussa tapauksessa postitoimipaikassa suoritettavassa tarkastuksessa havaitaan ehjäksi, niin myös, vaikka rahakäärön päällys todetaan rikkoutuneeksi, mutta posti- ja lennätinhallituksen ja asianomaisen toiminimen toimesta suoritettavassa tutkimuksessa on todettu, ettei rahakäärön sisältöä ole kadonnut käärön ollessa posti- ja lennätinlaitoksen huostassa. Suomen Pankki antaa avaamissaan rahakääröissä havaitsemistaan virheistä selvityksen asianomaiselle toiminimelle. 40 :n 5. kohdan ensimmäinen kappale muutetaan näin kuuluvaksi: 5. Toimipaikan on päivittäin toimitettava ne setelit, metallirahat ja rahakääröt, joita ei ehdottomasti tarvita liikenteen hoitamiseen, sekä shekit, pankkivekselit ja shekkikääröt panona posti- ja lennätinhallituksen shekkitilille Suomen Pankin paikalliseen konttoriin.1) 3) Jos setelikäärössä on myös perittäviksi otettuja rikkinäisiä seteleitä (kts. kohdan 3 alaviittaa 1) sisältävä kirjekuori, on tämä kuori sisältöineen kuittausta vastaan luovutettava setelikäärön jättäneen toiminimen edustajalle. 50 :n a) kohdan otsake sekä 1. kohdan ensimmäinen kappale muutetaan näin kuuluviksi: a) Setelit, metallirahat ja rahakääröt. 1. Jos paikkakunnalla on Suomen Pankin konttori, toimittavat ylitoimipaikat setelit, metallirahat ja rahakääröt, joita toimipaikan päivittäisessä rahaliikkeessä ei ehdottomasti tarvita, mainitun pankin sikäläiseen konttoriin posti- ja lennätinhallituksen shekkitilille 40 :ssä annettujen määräysten mukaisesti. 50 : n 2. kohdan ensimmäinen kappale, n :o 145/63, muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Muut kuin 1. kohdassa mainitut ylitoimipaikat lähettävät, mikäli posti- ja lennätinhallituksen talousosasto ei toisin määrää, kassassaan tarpeettomina varoina olevat setelit ja setelikääröt lihalähetyksenä Suomen Pankin pääkonttoriin Helsinkiin. Setelit ja setelikääröt saadaan lähettää samassa rahalähetyksessä. Kassassa tarpeettomina varoina olevat metallirahat lähetetään rahalähetyksenä siihen Suomen Pankin konttoriin, josta toimipaikka on määrätty tilaamaan kassatäydennyksensä. Metallirahat ja metallirahakääröt saadaan lähettää samassa rahalähetyksessä siihen Suomen Pankin konttoriin, josta toimipaikkaa on määrätty tilaamaan kassatäydennyksensä. Metallirahat ja metallirahakääröt saadaan lähettää samassa rahalähetyksessä. Setelit ja metallirahat on aina lähetettävä eri rahalähetyksissä Suomen Pankkiin. 51 : n 3. kohdan ensimmäinen kappale, n :o 162/59, muutetaan näin kuuluvaksi: 3. Alitoimipaikasta saapuneen rahalähetyksen tarkastuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät shekkejä tai pankkivekseleitä vastaanota sellaiset postiasemat I tai postija lennätinasemat, joille posti- ja lennätinhallituksen talousosasto tai postisäästöpankki ei ole antanut oikeutta niiden vastaanottamiseen, että alitoimipaikka on shekkejä tai pankkivekseleitä vastaanottaessaan ja käsitellessään noudattanut annettuja määräyksiä ja 3
4 ensi postissa lähettänyt asiakkailta vastaanottamansa shekit ja pankkivekselit ylitoimipaikkaan, että alitoimipaikan vastaanottamat rahakääröt täyttävät 28 :ssä ja shekkikääröt 37 :ssä annetut määräykset, sekä että obligaatioiden ja niiden maksulippujen lunastamisessa ja käsittelyssä on noudatettu siitä annettuja määräyksiä. 103 :n 1. kohdam, ensimmäinen kappale, n :o 162/59, muutetaan näin kuuluvaksi: 1. Alitoimipaikan on huomioonottaen 44 :n määräykset päivittäin lähetettävä kaikki rahat ja rahakääröt, joita se ei tarvitse menojen suorittamiseen, sekä kaikki vastaanottamansa shekit, pankkivekselit ja shekkikääröt, lunastamansa obligaatiot ja niiden maksuliput, postimerkkeihin vaihdetut vastauskupongit ja rahalaitosten jättämät veromerkkien myyntipalkkiolaskut rahalähetyksenä ylitoimipaikkaan rahanlähetysluetteloon (lom. 66552) merkittyinä. Kun lähetettävänä on 28 :ssä tarkoitettuja rahakääröjä, kirjoitetaan luetteloon otsakkeella Rahakääröt erikseen jokaisen rahakäärön omistajan nimi ja kääröön suljetuksi ilmoitettu rahamäärä. Kun lähetetävänä on shekkikääröjä, merkitään tiedot niistä luetteloon vastaavasti otsakkeella Shekkikääröt. Rahanlähetysluettelon mer- Helsngissä maaliskuun 3 päivänä 1966. kitään lisäksi koko rahalähetyksen yhteenlaskettu raha-arvo. Liitteen 1 kohdan 6 toisen kappaleen jälkeen lisätään näin kuuluva uusi kappale: Kotityönä hoidettavien posti- ja lennätinlaitoksen käsivälitteisten puhelinasemien hoitajien kokonaispalkkiosta saadaan ennakonpidätystä toimitettaessa laskea tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetujen kustannusten eli hoitopalkkioon sisältyvän, puhelinasemaa varten käytettävän huonetilan vuokrasta, lämmöstä ja valosta maksettavan korvauksen osuudeksi 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 25 markkaa kuukaudessa. Liitteen 1 kohtaan 6 liittyvä alavutta1), n :o 74/62, muutetaan näin kuuluvaksi:!) Valtiovarainministeriön päätös 16. 1. 1962 (Ask. 54/62) sekä sanotun ministeriön päätökset n:o 1860/ 1.3.60 ja n:o vero 1200/2.2.66 posti- ja lennätinhallituksen esityksiin. Edellä olevilla määräyksillä on muutettu ohjeet osoitusvarainkassakirjan B päättämisestä, rahakääröistä ja kotityönä hoidettavien käsivälitteisten puhelinasemien hoitajien palkkion laskemisesta ennakkopidätystä toimitettaessa. Eripainos tästä kiertokirjeestä lähetetään toimipaikoille kiinnitettäväksi tiliohjesäännön ja sen liitteen 1 asianomaisiin kohtiin. Pääjohtaja Oiva Salolla. Johtaja H. E. Kolinen. Helsinki 1966. Valtioneuvoston kirjapaino
Eripainos posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeestä N :o 19/1966. Toukokuun 29 päivänä 1952 annettuun tiliohjesääntöön ja sen liitteeseen 1, sellaisena kuin kyseinen liite on muutettuna kiertokirjeellä N :o 21/1960, on tehty seuraavat muutokset ja lisäykset: 8 :n 7. koilta muutetaan näin kuuluvaksi: 7. Osoitusvarainkassakirjan B päättämisessä on lisäksi noudatettava 9 ja 10 :ssä annettuja määräyksiä. (Kiertokirje N: o 19/1966) 9 muutetaan näin kuuluvaksi: 9. Osoitusvarainkassakirjan B päättäminen. 1. Osoitusvarainkassakirja B on päätettävä, päivättävä ja allekirjoitettava kuukauden 10., 20. ja viimeisenä päivänä toimipaikan sulkemisen jälkeen. Kuukauden 10. päivänä samoinkuin kuukauden 20. päivänä päätetyn osoitusvarainkassakirjan B loppusumma merkitään siirtosummaksi päättämisen jälkeen käyttöön otettavan kassakirjalehden alkuun Kassakirjavientien järjestysnumerosarja jatkuu kuukauden 10. ja 20. päivänä tapahtuvasta kassakirjan päättämisestä huolimatta kuukauden loppuun asti. 2. Alitoimipaikat lähettävät kuukauden 10. ja 20. päivänä päättämänsä osoitusvarainkassakirjat B tosikkeineen kirjattuna postiasialähetyksenä ylitoimipaikkaansa,. 3743 66/5 3. Ylitoimipaikan on, saatuaan alitoimipaikoiltaan 10. ja 20. päivänä päätetyt osoitusvarainkassakirjat B tosikkeineen, merkittävä omat ja alitoimipaikkojen osoitusvarainkassakirjat B kaksin kappalein laadittavaan osoitusvarojen yhdistelmään (lom. 67101). Yhdistelmän alkuperäisen kappaleen, osoitusvarainkassakirjat B päällyslehdellä (lom. 67151) varustettuna sekä kassakirjoihin kuuluvat maksetut osoitukset ja niihin liittyvät valtakirjat 92 :n 3. kohdan määräysten mukaisesti ryhmiteltyinä ylitoimipaikka lähettää kirjattuna postiasialähetyksenä viipymättä kuukauden 10. ja 20. päivän jälkeen osoitteella: Posti- ja. lennätinhallituksen tarkastustoimisto, osoitus- ja sanomalehtivarojen tarkastusjaosto, Helsinki 10. Yhdistelmän jäljennöskappale säilytetään ylitoimipaikan tilialustelmissa. 4. Alitoimipaikka merkitsee kuukauden viimeisenä päivänä päätetyn osoitusvarainkassakirjan B loppusumman kuukausitiliinsä (lom. 68004) menoksi ja lähettää kassakirjan siihen kuuluvine tosikkeineen kuuka.usitilinsä ohella ylitoimipaikkaan. 5. Ylitoimipaikka lähettää posti- ja lennätinhallituksen tarkastustoimiston osoitus- ja sanomalehtivarojen tarkastusjaostoon kuukauden viimeisenä päivänä päätetyt omat ja alitoimipaikkojensa osoitusvarajnkassakirjat B tosikkeineen noudattaen 92 :n määräyksiä. 27 :n 2. kohdan ensimmäinen kappale muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Jos asiakas jättää setelirahaa toimipaikkaan kimputettuna tai metallirahaa kääröinä, on vastaanottavan virkamiehen laskettava rahat, ellei kysymys ole 28 : ssä mainitusta rahakääröstä. 28, sellaisena kuin se on osittain muutettuna kiertokirjeillä n :ot 162/59 ja 161/64, muutetaan alaviittoineen näin kuuluvaksi: 28. Rahakääröt. 1. Eräät postisiirtotilinomistajat2) ovat sitoutuneet siihen, että maksaessaan postitoimipaikkaan siirtotilille maksuna kappaleluvultaan suurehkon määrän seteleitä tai metallirahaa, ne jättävät rahat rahakääröissä Suomen Pankin antamien ohjeiden mukaisesti lajiteltuina ja kimputettuina.3) Rahakääröjen tulee olla suljettuja jäljempänä mainitulla tavalla. Tällaisen rahakäärön toimipaikka lähettää avaamattomana Suomen
2 Pankkiin, alitoimipaikka kuitenkin ylitoimipaikkansa välityksellä. 2. Edellisessä kohdassa mainitun postisiirtotilinomistajan on tuotava setelit ja metallirahat eri kääröissä. Seteleitä sisältävästä kääröstä käytetään nimitystä setelikäärö ja metallirahaa sisältävästä kääröstä metallirahakäärö. Setelikäärön ja metallirahakäärön yhteisenä nimityksenä on rahakäärö. 3. Rahakääröön on suljettu rahojen lisäksi kahtena kappaleena, laadittu, kassanhoitajan allekirjoittama rahaluettelo (SP 119), josta käy selville kuinka monta kappaletta kutakin lajia seteleitä tai metallirahaa käärössä on.1) Raha.luetteloon on myös merkitty päiväys, välittävä postitoimipaikka sekä rahakäärön omistajan nimi ja osoite.2 3) Rahakääröön ei saa olla suljettuna shekkejä eikä pankki vekseleitä, 4. Rahakäärön päällyksenä on käytettävä tukevaa voimapaperia tai siitä tehtyjä pusseja tai koteloita. Rahakäärön tulee olla siten tehty, ettei sen sisällys pääse liikkumaan. Teippiä tai vastaavaa ei saa käyttää käärön sulkemiseen. Käytettyä rahakäärön päällyspaperia. ei saa käyttää uudelleen rahakäärön päällyksenä eikä käärön täytteenä. 5. Kun rahakäärö jätetään toimipaikkaan, tulee sen päällyksessä olla. musteella, kirjaimin ja numeroin tehty merkintä kääröön 2) Sitoumuksen ovat tehneet seuraavat postisiirtotilinomistajat: Alkoholiliike, Kansallis-Osake- Pankki, Pohjoismaiden Yhdyspankki, Helsingin Osakepankki, Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki ja sen toimintapiiriin kuuluvat säästöpankit, Ålands Aktiebank sekä Osuuskassojen Keskus Oy ja sen toimintapiiriin kuuluvat osuuskassat. Erikoisesti on huomattava, että määräykset koskevat yksinomaan yllälueteltujen toiminimien jättämiä rahakääröjä. Muilta asiakkailta toimipaikat eivät saa rahakääröjä vastaanottaa niiden sisältöä toteamatta ja laskematta. 3) Suomen Pankin sijaintipaikkakunnan pankit ovat kuitenkin velvolliset viemään rahavaransa suoraan Suomen Pankin ao. konttoriin ilman postitoimipaikan välitystä. 1) Rahalaitokset saavat setelikääröihin sulkea myös sellaisia rikkinäisiä seteleitä, joita ei saa ottaa täydestä arvosta vastaan maksuvälineinä. 2) Rahaluetteloita toimittaa asianomaisille postisiirtotilinomistajille Suomen Pankki. (Kiertokirje N: o 19/1966) suljetun rahamäärän suuruudesta, jonka merkinnän ovat allekirjoittaneet toiminimen kassanhoitaja, sekä rahojen laskemisessa ja. rahakäärön sulkemisessa läsnä ollut todistaja. Päällyksessä tulee lisäksi olla rahojen omistajan nimi (toiminimileima) ja osoite sekä niiden vieressä selvästi sana Setelikäärö, jos rahakäärö sisältää seteleitä, tai sana, Metallirahakäärö, jos on kysymys metallirahaa sisältävästä rahakääröstä. Rahakäärön tulee olla päällystetty ja sinetöity vakuutetuista lähetyksistä annettujen säännösten mukaisesti, kuitenkin niin, että rahakäärön sinetöimisessä saadaan käyttää myös käärön omistajan valmistuttamia hyväliimaisia paperisinettejä. 6. Toimipaikassa on rahakäärön vastaanottavan virkamiehen huolellisesti tarkastettava, että rahakäärö on edellä 4. ja 5. kohtien mukaisesti päällystetty ja sinetöity ja että sen päällyksessä on 5. kohdassa vaaditut merkinnät. Todistukseksi siitä, että rahakäärö on sitä toimipaikkaan jätettäessä määräysten mukaisessa, kunnossa,, vastaanottava postivirkamies kirjoittaa käärön päällykseen nimensä ja painaa siihen toimipaikan selvän päivämääräleiman. 7. Jos on ilmeistä, että toimipaikan käteiset varat loppuvat kesken, toimipaikka voi harkintansa mukaan ottaa yhteyden niihin toiminimiin, jotka postisiirtotilille maksuja tehdessään sulkevat suurehkot rahaerät rahakääröihin ja pyytää niitä sillä kertaa tuomaan siirtotilille maksettavat rahat niitä rahakääröihin sulkematta. 8. Siltä varalta, että toimipaikka tarvitsee käteisiä varoja, mutta ei ole niitä saanut edellisessä kohdassa selostetulla tavalla, on toimipaikka oikeutettu avaamaan toimipaikkaan jätetyn rahakäärön, kuitenkin ehdolla, että käärön avaamisesta on etukäteen ilmoitettu käärön jättäneen toiminimen johtavalle toimihenkilölle ja että avaamistilaisuudessa on läsnä sanotun toiminimen edustaja. Ennen käärön avaamista on tarkastettava käärön päällyksen kunto. Rahakäärö on avattava niin, etteivät sen päällyksessä olevat sinetit vahingoitu. Jos havaitaan, ettei rahakäärön sisällys ole yhtäpitävä rahakäärön päällyksessä olevien ja käärön sisällä olevan rahaluettelon merkintöjen kanssa, laatii toimipaikka asiasta pöytäkirjan ja menettelee
muuten soveltuvin kohdin postisäännön soveltamismääräysten 37 :ssä määrätyllä tavalla, Todetun virheen määrällä toimipaikka veloittaa tai hyvittää rahakäärön jättänyttä toiminimeä. Muistutus rahakäärön sisältöä vastaan on tällöin tehtävä toiminimelle viipymättä. Jos muistutukseen ei ole aihetta, tehdään rahakääröön sisältyneeseen rahaluetteloon merkintä käärön avaamisesta ja rahaluettelo luovutetaan takaisin jättäneelle toiminimelle. Jos rahakäärö toimipaikassa avataan, on toimipaikan otettava käyttöönsä kaikki rahakääröön suljetut rahat,3) 9. Postisiirtotilinomistaja on posti- ja lennätinlaitokselle vastuussa, rahakääröön suljetun rahamäärän oikeellisuudesta, jos ennen rahakäärön avaamista sen päällys Suomen Pankissa tai edellä 8. kohdassa mainitussa tapauksessa postitoimipaikassa suoritettavassa tarkastuksessa havaitaan ehjäksi, niin myös, vaikka rahakäärön päällys todetaan rikkoutuneeksi, mutta posti- ja lennätinhallituksen ja. asianomaisen toiminimen toimesta suoritettavassa, tutkimuksessa on todettu, ettei rahakäärön sisältöä ole kadonnut käärön ollessa posti- ja lennätinlaitoksen huostassa, Suomen Pankki antaa avaamissaan rahakääröissä havaitsemistaan virheistä selvityksen asianomaiselle toiminimelle. (Kiertokirje N :o 19/1966) 3) Jos setelikäärössä on myös perittäviksi otettuja rikkinäisiä seteleitä (kts. kohdan 3 alaviittaa 1) sisältävä kirjekuori, on tämä kuori sisältöineen kuittausta vastaan luovutettava setelikäärön jättäneen toiminimen edustajalle. (Kiertokirje N: o 19/1966) 40 :n 5. kohdan ensimmäinen kappale muutetaan näin kuuluvaksi: 5. Toimipaikan on päivittäin toimitettava ne setelit, metallirahat ja rahakääröt, joita ei ehdottomasti tarvita liikenteen hoitamiseen, sekä shekit, pankkivekselit ja shekkikääröt panona posti- ja lennätinhallituksen shekkitilille Suomen Pankin paikalliseen konttoriin.1) 50 :n a) kohdan otsake sekä 1. kohdan ensimmäinen kappale muutetaan näin kuuluviksi: a) Setelit, metallirahat ja rahakääröt. 1. Jos paikkakunnalla on Suomen Pankin konttori, toimittavat ylitoimipaikat setelit, metallirahat ja rahakääröt, joita toimipaikan päivittäisessä rahaliikkeessä ei ehdottomasti tarvita, mainitun pankin sikäläiseen konttoriin posti- ja lenätinhallituksen shekkitilille 40 :ssä annettujen määräysten mukaisesti. 50 : n 2. kohdan ensimmäinen kappale, n :o 145/63, muutetaan näin kuuluvaksi: 2. Muut kuin 1. kohdassa, mainitut ylitoimipaikat lähettävät, mikäli posti- ja lennätinhallituksen talousosasto ei toisin määrää, kassassaan tarpeettomina varoina olevat setelit ja setelikääröt rahalähetyksenä Suomen Pankin pääkonttoriin Helsinkiin. Setelit ja setelikääröt saadaan lähettää samassa rahalähetyksessä. Kassassa tarpeettomina varoina olevat metallirahat lähetetään rahalähetyksenä siihen Suomen Pankin konttoriin, josta toimipaikka on määrätty tilaamaan kassatäy- dennyksensä. Metallirahat ja metallirahakääröt saadaan lähettää samassa rahalähetyksessä. Setelit ja metallirahat on aina lähetettävä eri rahalähetyksissä Suomen Pankkiin. 51 :n 3. kohdan ensimmäinen kappale, n :o 162/59, muutetaan näin kuuluvaksi: 3. Alitoimipaikasta saapuneen rahalähetyksen tarkastuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, etteivät shekkejä tai pankkivekseleitä vastaanota sellaiset postiasemat I tai postija lennätinasemat, joille posti- ja lennätinhallituksen talousosasto tai postisäästöpankki ei ole antanut oikeutta niiden vastaanottamiseen, että alitoimipaikka on shekkejä tai pankkivekseleitä vastaanottaessaan ja. käsitellessään noudattanut annettuja määräyksiä 3
4 ja ensi postissa lähettänyt asiakkailta vastaanottamansa, shekit ja pankkivekselit ylitoimipaikkaan, että alitoimipaikan vastaanottamat rahakääröt täyttävät 28 : ssä ja shekkikääröt 37 :ssä annetut määräykset, sekä että obligaatioiden ja niiden maksulippujen lunastamisessa ja käsittelyssä on noudatettu siitä annettuja määräyksiä. (Kiertokirje N :o 19/1966) 103 :n 1. kohdan ensimmäinen kappale, no 162/59, muutetaan näin kuuluvaksi: 1. Alitoimipaikan on huomioonottaen 44 :n määräykset päivittäin lähetettävä kaikki rahat ja rahakääröt, joita se ei tarvitse menojen suorittamiseen, sekä kaikki vastaanottamansa shekit, pankkivekselit ja shekkikääröt, lunastamansa obligaatiot ja niiden maksuliput, postimerkkeihin vaihdetut vastauskupongit ja rahalaitosten jättämät veromerkkien myyntipalkkiolaskut rahalähetyksenä ylitoimipaikkaan rahanlähetysluetteloon (lom. 66552) merkittyinä. Kun lähetettävänä on 28 :ssä tarkoitettuja rahakääröjä, kirjoitetaan luetteloon otsakkeella Rahakääröt erikseen jokaisen rahakäärön omistajan nimi ja kääröön suljetuksi ilmoitettu rahamäärä. Kun lähetettävänä on shekkikääröjä, merkitään tiedot niistä luetteloon vastaavasti otsakkeella Shekkikääröt. Rahanlähetysluetteloon merkitään lisäksi koko rahalähetyksen yhteenlaskettu raha-arvo. (Kiertokirje N :o 19/1966) Liitteen 1 kohdan 6 toisen kappaleen jälkeen lisätään näin kuuluva uusi kappale: Kotityönä hoidettavien posti- ja lennätinlaitoksen käsivälitteisten puhelinasemien hoitajien kokonaispalkkiosta, saadaan ennakonpidätystä toimitettaessa laskea tämän kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettujen kustannusten eli hoitopalkkioon sisältyvän, puhelinasemaa varten käytettävän huonetilan vuokrasta, lämmöstä ja valosta maksettavan korvauksen osuudeksi 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 25 markkaa kuukaudessa. Liitteen 1 kohtaan 6 liittyvä alaviitta1), n :o 74/62, muutetaan näin kuuluvaksi:!) Valtiovarainministeriön päätös 16. 1. 1962 (Ask. 54/62) sekä sanotun ministeriön päätökset n:o 1860/1.3.60 ja nro vero 1200/2.2.66 postija lennätinhallituksen esityksiin. (Kiertokirje Nro 19/1966) Helsinki 1966. Valtioneuvoston kirjapaino