Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n fuusioselvitys Päivitetty esittely Jukka Heikkilä, Turun Seudun Jätehuolto Oy Jätehuollon toimintaympäristö, haasteet kasvavat jatkuvasti Lainsäädäntö nostanut hintoja yli 10 vuotta. Yksikkökokojen kasvattaminen keskeinen keino tehokkuuden lisäämiseksi. Ulkoistaminen lisääntynyt Jätelaitokset muodostavat hankintarenkaita Rosk n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuollon fuusioituminen vuoden 2014 alussa Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto vuoden 2016 alussa Kaatopaikkatilavuuden tarpeen väheneminen Kaatopaikkajätteestä saadun tulopohjan vähentyminen Kaatopaikkojen rakentamisesta ja ylläpitämisestä yksikkökustannuksiltaan entistä kalliimpaa Kasvavat kierrätys- ja energiahyötykäyttötavoitteet Materiaalina kierrätys vähintään 50 % Energiana hyödyntäminen Kaatopaikalle vain jätteet, joille ei muuta mahdollisuutta, ei orgaanista 1
Kuntien jätelaitokset Suomessa vielä pääosin pieniä toimijoita Suomessa on 35 jätelaitosta: Asukkaita: ka. 145 000 HSY: Asukkaita: 1 100 000 Pirkanmaan Jätehuolto Oy: Asukkaita: 420 000 Kiertokapula Oy: Asukkaita: 338 000 TSJ: Asukkaita: 330 000 Rouskis: Asukkaita: 76 000 Fuusioselvityksen toteutus Työ alkuun syyskuussa 2012 Työtä koordinoinut Rouskiksen ja TSJ:n yhteinen ohjausryhmä Koostuu kolmesta osaselvityksestä; Toiminnallinen selvitys (Rouskis ja TSJ johtoryhmät) Juridinen selvitys (Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy) Yhtiöiden arvojen määritys (PricewaterhouseCoopers Oy) 2
Jäteyhtiöiden nykyiset omistajakunnat Turun Seudun Jätehuolto Oy:n omistajakunnat Turku (32 %) Raisio (19 %) Kaarina (15 %) Naantali (11 %) Parainen (10 %) Lieto (4 %) Masku (2 %) Mynämäki (2 %) Nousiainen (1 %) Aura (1 %) Pöytyä (1 %) Rusko (1 %) Marttila (0,4 %) Tarvasjoki (0,4 %) Rouskis Oy:n omistajakunnat: Salo (72 %) Paimio (14 %) Kemiönsaari (10 %) Sauvo (4 %) Korvenmäen jätekeskus Kemiönsaaren jäteasema Perniön jäteasema Paimion jäteasema Tunnuslukuja 3
Yhtiöiden toimintojen vertailua Molemmat hoitavat omistajien lakisääteisiä jätehuollon organisointi-, käsittely- ja neuvontatehtäviä - rahoitus jätemaksuilla Samantyyppinen palvelutarjonta ja asiakashintojen taso (poikkeus TSJ polttokelpoinen jäte/rouskis sekajäte) Kaksikielisyys, runsas kesäasutus, saaristoa TSJ:n menoista yli 50 % ulkopuolisten palvelujen ostoa, Rouskiksella noin 25 % TSJ erikoistunut energiahyödyntämiseen, Rouskis kunnan jätehuoltorekisteriin Rouskis omistaa pääosin jätekeskusalueiden maapohjat, TSJ vuokrannut kunnilta Rouskiksella osin paremmat lähtökohdat kehittää ja monipuolistaa jätekeskuksen toimintoja kuin TSJ:llä TSJ:llä osakkuusyhtiö Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy (Ekopartnerit), joka tuottaa elinkeinoelämälle tarjottavia markkinaehtoisia palveluja Molemmat mukana perusteilla olevassa hankintarenkaassa, jossa ratkaistaan kunnan vastuulla olevien jätteiden energiahyödyntäminen lounaisessa Suomessa Molempien alueella jätehuoltolautakunnat toiminnassa Fuusion vaikutukset kuntalaisille Yhtenäiset jätehuolto- ja neuvontapalvelut laajalla yhtenäisellä alueella Helpottaa jätepalveluiden käyttöä Toimintojen ja käsitteiden yhtenäistyminen Uudet, laajemmat palvelukokonaisuudet käytettävissä Palvelutaso paranee, kun paremmat resurssit asiakaspalvelun hoitamiseen Turvataan monipuoliset ja kohtuuhintaiset jätehuoltopalvelut Vähentää maksujen nousupainetta erityisesti Rouskiksen alueella Suuri asukaspohja, taloudellisesti vahva toimintavarmuus Mahdolliset kuntaliitokset eivät horjuta uuden jäteyhtiön toimintamahdollisuuksia Ei aiheuta akuuttia muutostarvetta palveluihin kummankaan yhtiön alueella Palveluja kannattaa yhdenmukaistaa vähitellen paikalliset tarpeet huomioiden 4
Fuusioselvityksen esiin tuomia mahdollisia heikkouksia ja uhkia Mahdolliset vaikeudet yhteisen ja toimivan taksapolitiikan luomisessa laajalla alueella Mahdolliset ongelmat tiedonkulussa ja palvelussa kahden päätoimipisteen vuoksi Omistajaohjauksen mahdollinen vaikeutuminen omistajapohjan laajetessa Vahvan ja seudullisesti laajan jäteyhtiön kokeminen uhkana joidenkin tahojen osalta Kustannukset ja riskit pienenevät Kustannustehokkuus kasvaa Säästöt käyttökuluissa n. 440 000 euroa/vuosi Jätekeskustoiminnot, konsulttipalvelut, it ja ohjelmistot, tiedotus ja neuvonta Henkilöstökulut vähenevät n. 320 000 euroa/vuosi Kaatopaikkasijoituksen keskittäminen, n. 2 miljoonan euron investointisäästö Kahden jätehuoltolautakunnan sijaan yksi lautakunta Osaaminen laajenee, avainhenkilöriski pienenee Mahdollistaa jätekeskusten ja asiantuntijoiden erikoistumisen sekä organisaation oman asiantuntemuksen kehittämisen Nykyisin useat keskeiset tehtävät ovat riippuvaisia yksittäisistä työntekijöistä Fuusion myötä resursointi vahvistuisi ja avainhenkilöriski pienenisi Asiantuntemus laajentuisi, konsulttitarve vähentyisi 5
Johtopäätökset Fuusio kannattaa toteuttaa, koska molemmat yhtiöt hyötyvät siitä Yhtiöiden toiminnot ja henkilöstö täydentävät toisiaan Merkittävät kustannussäästöt TSJ:llä pitkä kokemus jätteiden energiahyödyntämisestä Rouskiksella kustannustehokas jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalue - mutta vähän jätettä TSJ jo ulkoistanut markkinaehtoiset yrityspalvelut omaan yhtiöön Yhdistäminen tuo monia synergiahyötyjä 1+1=>3 Kummallakaan ei ole omistajaa, joka saisi enemmistön yhtiössä Edut paljon suuremmat kuin haitat Suurella yhtiöllä paremmat mahdollisuudet vastata tuleviin haasteisiin ja velvoitteisiin Hallittu fuusio hyvän sään aikana eikä olosuhteiden pakosta OHJAUSRYHMÄN ARVIO SELVITYKSESTÄ JA ESITYS JATKOTOIMENPITEISTÄ (19.3.2013) Fuusiosta olisi merkittävää toiminnallista ja taloudellista etua molemmille jäteyhtiöille; Rouskikselle se turvaisi asiakashintojen kohtuullisuuden jatkossakin, kun orgaanisten jätteiden kaatopaikkasijoituskielto astuu voimaan. TSJ:lle koituisi merkittäviä säästöjä investointitarpeen vähenemisenä esim. kaatopaikan pohjarakenteisiin. Fuusio kannattaa toteuttaa absorptiosulautumisena, jossa Rouskis sulautuu TSJ:hin; tällöin yrityspalvelut voidaan jatkossakin tuottaa TSJ:n osakkuusyhtiö Ekopartnereissa ilman eri järjestelyjä. Sulautumisen yhteydessä uudelle yhtiölle tulee ottaa uusi toiminimi. Sekä nykyisen Rouskiksen että nykyisen TSJ:n päätoimipaikkoihin tulee jatkossakin keskittää henkilöstöresursseja; yhteisöveron jakautuminen kuntien kesken perustuu yritysten kussakin kunnassa sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstömääriin. Uuden yhtiön omistusosuuksien suhde on Rouskis 28 % ja TSJ 72 %. Ohjausryhmän näkemys perustuu tehdyn arvonmäärityksen, todettujen arvonmääritysten ulkopuolisten arvojen ja saavutettavien synergiaetujen suhteeseen. Mikäli yhtiöt jakavat osinkoa, otetaan jaetun osingon määrä huomioon yhtiöiden pääoma-arvoa alentavana ja tulevia omistusosuuksia muuttavana tekijänä. Ohjausryhmän yksimielisen näkemyksen mukaan jatkotyötä fuusion toteuttamiseksi kannattaa jatkaa. 6
Esitys ja aikataulua Fuusioselvityksen ohjausryhmän arvio ja esitys 19.3.2013 Molempien jäteyhtiöiden hallitukset fuusion toteuttamisen kannalla TSJ 19.3.2013 Rouskis 27.3.2013 esitykset fuusion toteuttamisesta omistajakunnille 27.3.2013 Omistajakuntien alustava kanta fuusioon 4-5/2013 Selvitysesittelyt ja mahdolliset omistajaneuvottelut Yhdistämistä varten tarvittavien asiakirjojen laatiminen 5-8/2013 Omistajakuntien päätökset yhdistymisestä ja yhdistymissopimuksen allekirjoittaminen 8-10/2013 Mahdolliset valitukset (riittävä käsittelyaika) Yhdistymistä edeltävät toimenpiteet ja sulautumisen valmistelu 2014 Mahdollisen sulautumisen suunniteltu täytäntöönpano 1.1.2015 7