VUOSIRAPORTTI Vuoden 2010 maaseutuinnovaatio IKI-Air Savupiippu AISAPARI ry
Sisällys Tiivistelmä 1. AISAPARIN hallituksen puheenjohtajan katsaus 4 2. AISAPARIN kehittämissuunnitelman painopisteet ja teemat 5 2 3. AISAPARIN säännöt, jäsenistö, hallituksen kokoonpano, henkilöstö ja toimitilat 6 4. AISAPARIN hanketoiminnan keskeinen sisältö 12 5. AISAPARIN omat hankkeet 21 6. AISAPARIN tiedottaminen ja yhteistyö 24 7. AISAPARIN itsearviointi 25 8. AISAPARIN oman toiminnan onnistumiset ja ongelmat 27 9. LEADER-toiminnan onnistumiset ja ongelmat 29 10. AISAPARIN tuleva toiminta 30 Liitteet Aisaparin hallitus 1.1 23.4.2010 & taustatahot Aisaparin hallitus 24.4. 31.12.2010 & taustatahot
Tiivistelmä Aisaparin myöntövaltuudesta tehdyt myönteiset päätökset vuonna 2010 Toimintalinja 1 yrityshankkeet 1 kpl koulutushanke 1 kpl elinkeinollinen kehittämishanke 1 kpl rahoituskehyksen sidonta 100 % Toimintalinja 2 / 412 Ei rahoitettuja hankkeita - Toimintalinja 3 yrityshankkeet 15 kpl elinkeinolliset kehittämishankkeet 2 kpl yleishyödylliset kehittämishankkeet 11 kpl yhteisölliset investointihankkeet 2 kpl koordinointihankkeet 1. vaihe 3 kpl 2. vaihe 2 kpl rahoituskehyksen sidonta 101 % Toimintalinja 4 Alueiden väliset hankkeet 3 kpl Kansainvälisten hankkeiden esiselvitykset 2 kpl rahoituskehyksen sidonta 147 % 3 Myöntövaltuudesta sidottiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätöksillä yhteensä 91,41 %, Aisaparin hallitus teki lisäksi päätöksiä, jotka ELY-keskus vahvistaa vasta vuoden 2011 puolella. Hankehakemusten käsittely ja valmistelu sekä toteuttamisen seuranta ja maksamishakemusten käsittely on vienyt suuren osan toimiston työajasta. Edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneet varat ja vuoden 2011 myöntövaltuus saatiin hyvin sidottua, tiedottamista on myös tehty monipuolisesti. On tiedotettu sekä käytettävissä olevasta hankerahoituksesta että tehdyistä hankepäätöksistä. Aisapari tiedotteita on lähetetty säännöllisesti, vuonna 2010 tehtiin myös Aisapari-lehti, kotisivuja www.aisapari.net on päivitetty säännöllisesti. Lisäksi on käyty hakijoiden tilaisuuksissa aktivoimassa ja neuvomassa hankerahoituksen kysymyksissä. Vuonna 2009 Aisaparin toimistolla tehtiin pohjatyötä KOKO-ohjelman toteuttamiseksi Järvialueella ja vuoden 2010 alusta toimintaa lähti viemään eteenpäin Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Vuonna 2010 ei ole itse käytetty hankerahoitusta muualta kuin Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.
1. Aisaparin hallituksen puheenjohtajan katsaus Vuosi 2010 oli hyvä vuosi Aisaparin toiminnassa. Monenmoista on taas vuoteen mahtunut. Saimme tehdä työtä sillä asenteella ja volyymillä, minkä takia yhdistys on alun alkaen perustettu. HYMY hankkeessa aloitti Heli Hämäläinen, Eija Koskelan äitiysloman sijaisena ja toimistolle saatiin uutta verta, kun Leena Tyynismaan työt toimistosihteerinä alkoivat vuoden alussa. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa Lapualla minä aloitin puheenjohtajana ja Teppo Ylitalo valittiin varapuheenjohtajaksi. 4 Keväällä valittiin alahankkeet kylien kehittämistä tukevaan koordinaatiohankkeeseen Pikkolo pienet investoinnit kylien kokoontumistiloihin lisäämään osallistumista. Hakemuksia tuli runsaasti ja ohjausryhmän vaikeana tehtävänä oli valita 47 hakijan joukosta ne, joille rahoitusta myönnetään. Rahoitus voitiin myöntää ainoastaan kymmenelle (10) alahankkeelle ja siitä johtuen päätettiin hakea rahoitusta välittömästi toiseen koordinaatiohankkeeseen, joka sai nimekseen Pikkolo II, johon tuli hakemuksia yhteensä 22. Rahoitusta myönnettiin 20 alahankkeelle. HYMY-hanke toi televisiosta tutun maalaislääkäri Kiminkisen alkuvuodesta Alajärvelle. Marraskuun ensimmäisellä viikolla pidetyllä Aisaparin kyläviikolla HYMY-hanke järjesti Huussi-seminaarin Lapuan Kauhajärvellä, aiheena kuivakäymälät tälle vuosituhannelle. Aisaparin kyläviikko huipentui iltamiin Alahärmän Väinölässä. Aisapari on yhdistys, joka joutuu rahoittamaan omaa toimintaansa. Varainkeruutoimikunnan pohdinnan tuloksena järjestettiin arpajaiset, jonka pääpalkintona oli 500 euron matkalahjakortti ja runsaasti muita palkintoja. Onnetar suosi viisivuotiasta kauhavalaista Nea Luomaa, joka voitti pääpalkinnon. Syksyllä tuli mukavia uutisia, kun saimme tietää, että Aisaparin perustaja jäsen, myös puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toiminut Teuvo Sadeharju palkittiin Pieksämäellä Lokaali-juhlaseminaarissa ansioituneena kylätoiminnan tiennäyttäjänä yhdessä lapualaisen Johanna Ikolan kanssa. Lisää tunnustusta saimme Maaseutuverkostoyksikön järjestämässä Parhaat käytännöt 2010 kilpailussa, jossa Aisaparin rahoittama R. Hautala KY:n tuotekehityshanke IKI Air savupiippu palkittiin vuoden maaseutuinnovaationa. Mukavia uutisia saimme myös ministeriön suunnalta. Haimme lisärahoitusta rahoituskehykseemme ja saimme sitä 0,93 milj. euroa. Lisämääräraha käytetään
pääsääntöisesti yhteisöllisiin investointeihin, joiden haku avattiin hieman ennen vuodenvaihdetta. Oma, vuonna 2005 alkanut, kauteni Aisaparin hallituksessa päättyi vuoden 2010 lopussa. Monenlaista noihin kuuteen vuoteen mahtui. Neljä vuotta varapuheenjohtajana ja viimeinen vuosi puheenjohtajana antoivat näkymää EU toimintaan ja LEADER-käytäntöihin. Päätöksiä tehtiin monenlaisia. Uusia, innovatiivisia hakemuksia on laitettu myönteisten lausuntojen saattamana eteenpäin. Toivotan kaikille hyvää vuotta 2011 sekä idearikkaita, innovatiivisia hankehakemuksia. 5 Maarit Ahola hallituksen puheenjohtaja AISAPARI ry 2. AISAPARIN kehittämissuunnitelman painopisteet ja teemat AISAPARIN Leader-toiminnan tarkoituksena on kannustaa toiminta-alueensa asukkaita, yhteisöjä ja säätiöitä yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi ja maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi sekä lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri maaseutualueiden välillä kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien. Aisaparin kehittämissuunnitelma on nimeltään AISAPARIN ALUE ajassaan elää, elinvoimainen ja kilpailukykyinen. Ohjelman paino pisteet ovat 1. Yrittäjyys ja elinkeinollisuus 2. Luonto ja kulttuuri Rahoitamme hankkeita erityisesti näiltä elämänaloilta. Ohjelmamme punainen lanka on kilpailukyky eri teemoissa, liittyen elinkeinoihin alueen vetovoimaisuuteen ympäristöön matkailuun työllisyyteen ihmisten hyvinvointiin kulttuuriin
AISAPARIN ALUE - ajassaan elävä, elinvoimainen ja kilpailukykyinen Kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva ympäristö Onnelliset, osallistuvat ihmiset Tuotekehitys, yritys- Perinnemaisemat, Paikalliset osaaminen, osaava kulttuuritarjonta, keskusta- perinteet työvoima, innovaatiot alueiden kehittäminen 6 Kulttuuri- ja matkailu- Kosteikot, yrittäjyys, naisten ja luontoalueiden Yhteisöllisyys, nuorten yrittäjyyden virkistyskäyttö osallisuus ja edistäminen, jätevesiasiat verkostot palveluyrittäjyys kestävä kehitys Uudistuvaan energiaan Asuminen, alueen imago, perustuva yritystoiminta palvelut ja liikenneyhteydet Kansainvälisyys ja toimialarakenteen vapaa-ajanvietto- monikulttuurisuus vahvistaminen mahdollisuudet 3. AISAPARIN säännöt, jäsenistö, hallituksen kokoonpano, henkilöstö ja toimitilat Säännöt Aisaparin säännöt ovat luettavissa kotisivuillamme www.aisapari.net, vuoden 2010 aikana ei sääntöihin ole tehty muutoksia. Jäsenet Aisapari ry:n jäsenmäärä oli vuoden 2010 lopussa seuraava: yksityiset henkilöt 291 jäsentä yhdistykset ja yritykset 77 jäsentä kunnat 6 jäsentä Yhteensä jäseniä vuoden 2010 lopussa oli 373, vähennystä edelliseen vuoteen yksi jäsen.
Jäsenmaksu vuonna 2010 oli yksityisiltä henkilöiltä 10 /vuosi, yhdistyksiltä ja yrityksiltä 20 /vuosi ja kunnilta 150 /vuosi. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Kortesjärvellä 23.4.2010, kokouksessa oli paikalla 14 osallistujaa. yhdistyksen syyskokous puolestaan pidettiin Alahärmän Onnelassa 4.11.2010. Syyskokouksen päätteeksi järjestettiin vaalipaneeli, jossa näkemyksiään oli kertomassa kymmenen Aisaparin alueen kansanedustajaehdokasta, eri puolilta aluetta. Syyskokoukseen osallistui 18 Aisaparin jäsentä Hallitus 7 AISAPARI ry:n hallituksessa on ollut mukana yhteensä 12 varsinaista jäsentä ja heillä kaikilla henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajaksi vuoden 2010 ensimmäisessä kokouksessa valittiin Maarit Ahola ja varapuheenjohtajaksi Teppo Ylitalo. Hallituksen kokonpanossa tulisi noudattaa MMM:n ohjeistamaa kolmikantaperiaatetta - eli edustajia tulisi valita tasaisesti alueellisesti sekä julkiselta taholta, yrityksistä ja yhdistyksistä sekä maaseudun asukkaista. Lisäksi sekä varsinaisen että hänen henkilökohtaisen varajäsenensä pitää edustaa samaa kolmikantatahoa. Syyskokouksessa 2009 valittu hallitus ei kuitenkaan ollut edellä mainitun kolmikantaperiaatteen mukainen ja siksi osa hallituksen jäsenistä jätti eronpyyntönsä ja heidän tilalleen valittiin uudet jäsenet kevätkokouksessa 23.4.2010.
Hallituksen kokoonpano vuonna 2010, 1.1. - 23.4.2010. Varsinainen taho jota Varajäsen taho jota edustaa jäsen edustaa Arto Valkama yhteisöt Gerd Kujanen yhteisöt Maarit Ahola yhteisöt Hanna Kangas maaseudun asukkaat Heikki maaseudun Soile Söderling yhteisöt Asuinmaa asukkaat Teppo Ylitalo paikallinen Alpo Puroaho paikallinen julkinen julkinen taho taho Mari Takamaa yhteisöt Jorma paikallinen julkinen Virtanen taho Tapani paikallinen Heimo paikallinen julkinen Kotanen julkinen taho Höykinpuro taho Päivi Sainio yhteisöt Minna Niinistö yhteisöt Anu Paloniemi maaseudun Pauliina maaseudun asukkaat asukkaat Talvitie Paavo yhteisöt Petri paikallinen julkinen Kleimola Hietamäki taho Marko yhteisöt Hannele Sui- yhteisöt Viitasaari Tuomaala Anne Koivisto paikallinen Erkki Luoma paikallinen julkinen julkinen taho taho Jyrki Autio maaseudun asukkaat Mari Kottari yhteisöt 8 Alkuvuonna toimineen hallituksen kokoonpanoon liittyviä yhteenveto tietoja: Jäsenet Varajäsenet Hallituksen koko (lukumäärä) Miehet 7 5 Naiset 5 7 Nuoret (alle 25 v) Yhteensä 12 12
Kolmikanta Paikallinen julkinen hallinto 3 5 Yhteisöt 6 5 Maaseudun asukkaat 3 2 Yhteensä 12 12 9 Hallituksen kokoonpano oli kolmikantaan ja ohjeistuksiin nähden monella tavalla vinoutunut, yhteisöjen edustajia oli puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä ja paikallisen julkisen hallinnon sekä maaseudun asukkaiden edustajia neljännes kumpiakin. Varajäsenten kohdalla sekä paikallisen julkisen hallinnon edustajia että yhteisöjen edustajia oli kumpiakin 5 / 12 ja maaseudun asukkaita ainoastaan 2/12. Enimmäisaikasääntöä on hallituksen valinnassa noudatettu eli kukaan hallituksessa ei ole ollut pidempään kuin kaksi kolmivuotiskautta. Syksyllä 2009 valitussa hallituksessa oli kolme uutta varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Tarvetta kolmikannan oikaisemiseen siis oli ja kun muutama hallituksen jäsen esitti halunsa jäädä pois Aisaparin hallituksesta, täytyi hallituksen esittää kevätkokouksessa uusien hallituksen jäsenten valintaa eronpyyntönsä jättäneiden tilalle, samalla muokattiin myös henkilökohtaisia varajäsenyyksiä, jotta päästiin tilanteeseen, jossa varsinainen jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä edustavat samaa tahoa. Uusia hallituksen jäseniä valittiin Kortesjärven Nuorisoseuralla pidetyssä kevätkokouksessa ja hallituksen uusi kokoonpano 24.4.2010 lähtien oli seuraava:
Aisaparin hallitus 24.4.2010 31.12.2010 Varsinainen taho jota Varajäsen taho jota edustaa jäsen edustaa Sari Honkola maaseudun Jukka maaseudun asukkaat asukkaat Peltokangas Maarit Ahola yhteisöt Soile Söderling yhteisöt Heikki maaseudun Hanna Kangas maaseudun asukkaat Asuinmaa asukkaat Teppo Ylitalo paikallinen Alpo Puroaho paikallinen julkinen julkinen taho taho Mari Takamaa yhteisöt Paavo yhteisöt Kleimola Tapani paikallinen Heimo paikallinen julkinen Kotanen julkinen taho Höykinpuro taho Päivi Sainio yhteisöt Minna Niinistö yhteisöt Anu Paloniemi maaseudun Pauliina maaseudun asukkaat asukkaat Talvitie Petri paikallinen Jorma paikallinen julkinen Hietamäki julkinen taho Virtanen taho Marko yhteisöt Hannele Sui- yhteisöt Viitasaari Tuomaala Anne Koivisto paikallinen Janne Talvitie paikallinen julkinen julkinen taho taho Jyrki Autio maaseudun asukkaat Kirsti Vesakoski maaseudun asukkaat 10 Uuden hallituksen kokoonpanossa miehiä ja naisia oli yhtä paljon, kolmikanta on kunnossa, saimme hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi myös yhden alle 25 vuotiaan nuoren naisen. Nyt myös sekä varsinainen että varajäsen edustivat samaa tahoa. Uusien valintojen myötä saatiin hallitukseen yksi uusi varsinainen jäsen ja kolme varajäsentä. Jäsenet Varajäsenet Hallituksen koko (lukumäärä) Miehet 6 6 Naiset 6 6 Yhteensä 12 12
Kolmikanta Paikallinen julkinen hallinto 4 4 Yhteisöt 4 4 Maaseudun asukkaat 4 4 Yhteensä 12 12 11 Alueellinen tasapaino oli huomioituna hallituksen kokoonpanossa koko vuoden ajan, edustajia on ollut tasaisesti eri puolilta aluetta. Henkilöstö Yhdistyksen työntekijöinä vuonna 2010 ovat toimineet: Mervi Niemi-Huhdanpää, toiminnanjohtaja Eeva Arpala, kehittämissuunnittelija Leena Tyynismaa, toimistosihteeri Heli Hämäläinen, HYMY-hankekoordinaattorin sijainen Vuoden 2009 alussa HYMY-hankekoordinaattorina aloittanut Eija Koskela jäi äitiys- ja vanhempainvapaalle 5.2.2010 ja palaa takaisin töihin tammikuussa 2011. Toimitilat Aisaparin toimisto sijaitsee Kauhavalla, osoitteessa Kauppatie 109, Kauhava. Tilat on vuokrattu Kauhavan kaupungilta. Toimiston läheisyydessä sijaitsevat yhteistyökumppanit: Järvilakeuden Kansalaisopisto, Kauhavan kehityskeskus, Oppisopimustoimisto Sopeva ja maakuntakorkeakoulu sekä totta kai Suomen Yrittäjäopisto. Aisaparilla on myös toinen toimisto Alajärvellä, samoissa tiloissa Järvi- Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n ja maakuntakorkeakoulun kanssa. Henkilökunta on jakautunut siten, että kehittämissuunnittelija Eeva Arpalan toimipiste on pääasiallisesti Alajärvellä ja muu henkilökunta on Kauhavalla.
Kauhavan toimiston aukioloajaksi on määritelty maanantai ja perjantai klo 9 11, Näinä ajankohtina henkilökunnan tavoittaa varmimmin toimistolta. Muuna aikana työntekijät ovat tavoitettavissa sekä sähköpostitse että puhelimitse. Alajärven toimistolla ei ole kiinteätä paikallaolo aikaa, vaan työntekijät tavoittaa sopimuksen mukaan. 4. AISAPARIN hanketoiminnan keskeinen sisältö AISAPARI ry sai 21.8.2007 tiedon siitä, että yhdistys oli valittu LEADER-ryhmäksi kaudelle 2007 2013. Yhdistyksen käyttöönsä saama myöntövaltuus oli yhteensä 6,2 milj., lisäksi vuoden 2010 lopussa varmistui 0,93 milj. lisämyöntövaltuus. 12 Varsinaiseen LEADER-toimintaan kuuluu paikallisten hankkeiden aktivointi, avustaminen ja opastaminen hankkeiden eri toteutusvaiheissa. Lisäksi hankkeen toimenpiteisiin kuuluu Aisaparin kautta rahoitettujen maksamishakemusten, raporttien sekä aikataulujen seuranta. Tiedottaminen rahoitusmahdollisuuksista sekä ohjelman toteutumisesta on myös yksi tärkeä osa varsinaista LEADERtoimintaa. Hankkeiden käsittelyn lisäksi on vuoden 2010 aikana jalkauduttu alueen tapahtumiin ja haettu uusia tapoja tiedottamiseen. Vuoden 2010 myöntövaltuus oli kokonaisuudessaan noin 1.673.520,00 euroa, sis. EU, valtion ja kuntien rahoitusosuuden, tuohon summaan sisältyy myös edelliseltä vuodelta siirtyneet varat. Toimintalinja 1, maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 178.472,30 euroa, sidonta 100 % Toimintalinja 3, maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen, 1.338.941,39 euroa, sidonta 101 % Toimintalinja 4, alueiden ja valtioiden välien yhteistyö, 156.106,18 euroa, sidonta 147 % Hankerahoitusta on ELY-keskuksen päätöksillä sidottu vuonna 2010 91,41 %, mutta Aisaparin hallituksen päätöksillä on rahoitusta kohdennettu hankkeille vielä enemmän, kuin vuoden 2010 myöntövaltuus, osa hankkeista siirtyy rahoitettavaksi vuoden 2011 kiintiöstä
Toimintalinja 1, maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Hanke-esimerkkejä: Vuoden 2010 aikana saatiin tälle toimintalinjalle hankehakemuksia kaiken kaikkiaan kolme kappaletta, joille kaikille tehtiin myönteinen rahoituspäätös. Rahoitetuista hankkeista yksi oli koulutushanke, yksi esiselvityshanke ja yksi yrityshanke. Koulutushanke: Osaamista ja hyvinvointia turkistiloille, hallinnoijana Kauhavan kaupunki 13 Turkistuotanto, joka viime aikoina on mediassa saanut kommentteja sekä puolesta että vastaan on Aisaparin alueella tärkeä elinkeino. Aisaparin alueella on vuonna 2009 toiminut noin 190 turkistilaa, joiden tuotanto on yhteensä ollut 100.000 minkinnahkaa ja noin 350.000 ketun tai suomensupin nahkaa. Hankkeen tavoitteena on lisätä turkistuottajien ammattitaitoa koulutuksen kautta, hanke koostuu 1) yleisen turkistietouden lisäämisestä 2) eläinten ja tuottajien hyvinvointiin tähtäävästä tiedon lisäämisestä 3) tilojen ympäristöratkaisuihin liittyvästä koulutuksesta sekä 4) tuottajien taloustietämyksen lisäämisestä. Yhteistyötä hankkeessa tehdään mm. Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ry:n, Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n, E-P:n Minkinrehu Oy:n ja alueen tuottajien kanssa. www.kauhava.fi / työ ja elinkeinot / kehittämishankkeet Toimintalinjasta 1 rahoitetut hankkeet vuonna 2010 Hankkeen nimi /Hallinnoija Julkinen Kokonaistuki budjetti Lapuan yhteiskuivuri / Sedu aikuiskoulutus 17 664,30 19 627,00 Mesimarkki Oy / yrityshanke 11 448,00 28 620,00 Osaamista ja hyvinvointia turkistiloille / Kauhavan kaupunki 149 360,00 186 700,00 Kaikki hankkeet toteuttavat Aisaparin kehittämisohjelman painopistettä 1) yrittäjyys ja elinkeinotoiminta sekä teemaa 1) kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta
Toimintalinja 2 Ei-tuotannolliset investoinnit eli perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustaminen ja hoito Aisapari on kehittämissuunnitelmassaan suunnitellut rahoittavansa hankkeita myös toimintalinjalle 2. Tälle toimintalinjalle ei Aisaparin alueelta ole tullut hakemuksia vuoden 2010 aikana, vaikka asiasta on erityisesti kylien koordinaatiohankkeen, HYMY:n avustuksella tiedotettu ja aktivoitu. Toimintalinjalla 3, maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen 14 Toimintalinjalle 3 on vuoden 2010 aikana vastaanotettu yhteensä 40 hanketta. E-P:n ELY-keskuksen päätöksen saanut 33 hanketta ja neljä hanketta on odottaa vielä täydennyksiä ja saanee päätöksen vuoden 2011 alussa, kun päätöksiä voidaan tehdä järjestelmästä. ELY-keskuksen tekemistä hanke päätöksistä ja vuonna 2011 alussa päätöstä odottavista on 15 kpl yrityshankkeita, kaksi (2) elinkeinollista kehittämishanketta, 11 kpl yleishyödyllisiä kehittämishankkeita sekä neljä (4) yhteisöllistä investointihanketta. Koordinointihankkeista ensimmäisen vaiheen päätöksiä on kolme ja toisen vaiheen päätöksiä on kaksi. yrityshankkeet vuonna 2010 Hankkeen nimi /Hallinnoija Julkinen Kokonaistuki budjetti Henna Mantere, toiminimi 5 555,40 27 777,00 Promage Designs Ky 5 493,50 21 974,00 Pekka Luoma-aho Ky 4 410,75 17 643,00 MA-Tech Oy 20 275,00 47 150,00 Tmi J Näsi 5 160,00 25 800,00 Alahärmän Kirjapaino Oy 15 000,00 30 000,00 Timik Ay 1 200,00 6 000,00 Loma-Rantala Kari, Teija ja Lasse 9 425,00 37 700,00 Infact Finland Oy 76 850,00 218 300,00 Esa Knuuttila 9 510,60 47 553,00 Fitner Oy 39 066,50 78 133,00 Mummadesign Niina Koivusalo 3 765,24 18 826,20 Ari Huhtala 2 700,00 13 500,00 Sirius Star Oy 18 127,25 72 509,00 Mainostoimisto Santala Oy 16 424,00 82 120,00
elinkeinolliset kehittämishankkeet Hankkeen nimi / Julkinen Kokonais- hallinnoija tuki budjetti Networks in Creative Entrepreneurship II (NiCEII) / Lapuan kaupunki 42 492,00 53 115,00 Ilmailutoimialan esiselvityshanke / Kauhavan kaupunki 26 000,00 26 000,00 15 yleishyödylliset kehittämishankkeet Hankkeen nimi / Julkinen Kokonais- hallinnoija tuki budjetti Lapua-tietokantahanke 91 800,00 102 000,00 Väkihäjylä - omaleimainen ja kulttuurisesti verkottunut Järvilakeus / Järvilakeuden kansalaisopisto 148 266,90 164 741,00 Itäkylän tonttipörssi /Itäkylän maa- ja kotitalousseura ry 16 000,00 20 000,00 Videotaidetta urkumusiikista - hanke / Lapuan Urkufestivaaliyhdistys ry 14 640,00 18 300,00 Kulttuuriaurinko-hanke / Lapuan kaupunki 148 500,00 165 000,00 Kauhavalainen kylämaisema / Härmänmaan 4H-yhdistys ry 131 283,00 145 870,00 Turvallinen koulutie / Itäkylän maa- ja kotitalousseura ry 34 400,00 43 000,00 Senergia / Thermopolis Oy 49 743,00 55 270,00 Käskynkäs / Lakeaharjun asukasyhdistys ry 28 569,00 31 743,00 Lapuan Hirvijärven ampumarata/ Lapuan seudun ampumaratayhdistys 11 040,00 13 800,00 Vastakkain asetteluja ja välähdyksiä eteläpohjalaisesta kansanmusiikista / Suomen Radiobooking Oy 19 256,00 24 070,00
yhteisölliset investointihankkeet 2010 Hankkeen nimi / Julkinen Kokonais- hallinnoija tuki budjetti Rantamajan tanssilavan muutostyöt / Kortesjärven Isomäen maamiesseura ry 24 709,88 38 015,20 Myllykankaan Monitoimikenttä / Myllykankaan kyläyhdistys ry 17 611,10 27 094,00 Onnelan kesäteatterin kasvojen kohotus / Alahärmän Härmänkylän Nuorisoseura ry 25 545,00 39 300,00 Hiittirata / Kauhavan Hevosjalostajien Rata Oy 21 628,33 33 274,35 16 koordinointihankkeet vuonna 2010, hallinnoijana AISAPARI ry Hankkeen nimi / Julkinen Kokonais- hallinnoija tuki budjetti PIKKOLO - Pienet Investoinnit Kylien KOkoontumistiloihin lisäämään osallistumista, 2. vaiheen päätös 90 098,31 128 711,87 PIKKOLO II - Pienet Investoinnit Kylien KOkoontumistiloihin Lisäämään Osallistumista, 1 ja 2. vaiheen päätös 131 210,64 168 158,06 VILI - Virkistys- ja liikunta-alueet kuntoon, 1. vaiheen päätös 10 000,00 10 000,00 Meidän kylät maailmankartalle, 1. vaiheen päätös 11 000,00 11 000,00
Hanke-esimerkkejä: Senergia-hanke / Thermopolis Oy Hankkeessa kartoitetaan Aisaparin toiminta-alueen nuorisoseurantalojen ja kylätalojen energiatehokkuutta ja mahdollisia toimia sen parantamiseksi. Hanke tarjoaa yhdistyksille tietoa näiden ylläpitämien talojen kunnosta ja energiatehokkuudesta korjaussuunnitelmien pohjaksi. Infact Finland Oy / yritystuki 17 Yritystuki on myönnetty puoliperävaunujen tukijalkojen pneumaattisen nostimen kehittämiseen. Lisäksi myönnettiin tuotannon aloittamiseen liittyvää investointi- ja käynnistystukea. Yritys on aloittava yritys, vaikka nuorilla yrittäjillä on jo aikaisempaakin yrittäjäkokemusta. Yritys toimii Vimpelissä, mutta asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Hanke toteuttaa Aisaparin kehittämissuunnitelman painopistettä yrittäjyys ja elinkeinotoiminta sekä teemaa kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta www.airjack.fi Tmi Henna Mantere / yritystuki Henna Mantere on sisustustekstiilejä suunnitteleva yritys, joka haki investointitukea yrityksen toimitilojen hankintaan. Lapualainen yrittäjä hankki yritykselleen työtilaksi vanhan pohjalaistalon pihapiirissä olevan ulkorakennuksen. www.hma.fi Toimintalinjasta 3 rahoitetuista hankkeista 17 kpl toteuttaa Aisaparin kehittämisohjelman painopistettä 1) yrittäjyys ja elinkeinollisuus sekä 19 kpl pääsääntöisesti painopistettä 2) luonto ja kulttuuri. Toimintalinjalle 4, alueiden ja kansainvälinen yhteistyö Toimintalinjalle neljä on rahoituspäätöksiä tehty kaksi ja päätöstä odottamassa on kolme hanketta. kolme hanketta vuoden 2010 aikana. Kansainvälisten hankkeiden esiselvityksiä on haettu neljä Lapuan kaupunki / Active villages Karhunmäki-säätiö / Perinnekäsityöt Alajärven kaupunki / Kulttuuri kutsuu Culture calling Brittiläisen kielen ja kulttuurin ystävät ry / Tiisteli ja maitohorsma
Näistä myönteisen päätöksen, Aisaparin hallitukselta, vuoden 2010 aikana ovat saaneet Lapuan kaupungin ja Karhunmäki-säätiön hankkeet, Alajärven kaupungin hakema hanke on palautettu hakijalle täydennettäväksi ja Brittiläisen kielen ja kulttuurin ystävät ry:n hankkeesta on tehty kielteinen päätös, koska se ei sisällöllisesti ollut rahoituskelpoinen Muita alueiden välisiä hankkeita: Aisaparin hallitus teki päätöksen kolmesta alueiden välisestä hankkeesta; Seamk/maakuntakorkeakoulun hakema hanke Asumisen monet muodot ja Suomen Sininen Tie ry:n hakema Suuntana Sininen Tie sekä Aisapari ry:n oma hanke Cafe Xénos. Näistä ensin mainittu sai myös ELY-keskukselta päätöksen vuoden 2010 aikana, mutta kahden jälkimmäisen päätöksenteko siirtyy vuodelle 2011. 18 Vuonna 2010 myönteisen päätöksen saaneet hankkeet toimintalinjalta 4. Hanke-esimerkkejä: Hankkeen nimi / Julkinen Kokonais- hallinnoija tuki budjetti Active Village project / Lapuan kaupunki 24 800,00 24 800,00 Asumisen monet muodot / Seamk, maakuntakorkeakoulu 40 000,00 40 000,00 Perinnekäsityöt / Karhunmäki-säätiö 14 000,00 14 000,00 Suuntana Sininen tie - esiselvityshanke / Suomen Sininen Tie ry 51 757,00 60 890,00 Café Xenos / AISAPARI ry 100 000,00 100 000,00 Lapuan kaupunki / Active villages Hanke on kansainvälisen hankkeen esiselvitys. Hallinnoijana on Lapuan kaupunki ja kohderyhmänä erityisesti Prepulan, Länsikylän ja Karhunmäen kylien asukkaat. Hankkeessa valmistellaan kylien kansainvälistymistä edistävä hanke, käyttäen hyväksi Vanhan Paukun kulttuurikeskuksen kansainvälisiä kontakteja. Eli etsitään kylien yhteistyökumppaneiksi vastaavia kyläyhteisöjä Lapuan kaupungin ystävyyskuntien alueilta Saksasta, Irlannista ja Virosta.
Suomen Sininen Tie ry / Suuntana Sininen Tie - esiselvityshanke Aisaparin kautta on haettu rahoitusta alueiden väliseen hankkeeseen; hankkeen nimi on Suuntana Sininen Tie esiselvityshanke ja sitä hallinnoi Suomen Sininen Tie ry; mukana olevat toimintaryhmät, rahoittaja Aisapari ry:n lisäksi ovat Aktion Österbotten rf, Yhyres kehittämisyhdistys ry; Viisari ry, Kalakukko ry, Ylä- Savon Veturi ry, Keski-Karjalan Jetina ry ja Mansikka ry. Hankkeen toiminta-aluetta yhdistää poikki Suomen kulkeva Sininen tie. Tie kulkee neljän maakunnan ja 25 kunnan läpi. Suomen Sininen Tie ry on ottanut tavoitteekseen itä-länsisuuntaisen matkailutien kehittämisen, tavoitteena on Sinisen Tien käytävän laajentaminen kapeasta, vain jäsenkunnat käsittävästä väylästä, laajemmaksi jopa seututason levyiseksi matkailupalveluverkostoksi. Hankkeen tavoitteena ovat: 1. Sinisen Tien käytävän matkailupalveluiden tilan ja toimintaympäristön selvittäminen 2. Sinisen Tien käytävän yritysten, matkailuorganisaatioiden ja muiden alueellisten yhteisöjen verkostoituminen ja pysyvän kehittämisfoorumin luominen 3. Sinisen Tien palvelukohteiden opastuksen tehostaminen ja uuden markkinointistrategian luominen 4. Uusien kehittämishankkeiden valmistelu ja yhteistoimintaverkoston rakentaminen Koska hankkeessa on mukana useampi toimintaryhmä, on hankkeen valmistelu edennyt hitaasti, eikä hanke valmistunut vuoden vaihteeseen mennessä, mutta paperit saadaan kasaan alkuvuodesta ja se valmistuu siihen mennessä, kun päätöksenteko vuonna 2011 voi alkaa. 19 Aisapari on vuoden 2010 aikana lähtenyt mukaan myös muiden alueiden rahoittamiin hankkeisiin mm. Suomi Vesijuoksee, jonka hakijana on Luonto lähelläsi ry (rahoittavana LEADER-ryhmänä toimii Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry) Maahanmuuttajat maaseudun vahvuutena hanketta hallinnoi Tampereen kesäyliopisto (rahoittava LEADER-ryhmä Joutsenten Reitti ry), Eteläpohjalaiset häät opas, hallinnoijana Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry (rahoittavana LEADER-ryhmänä Seinäjoen Seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry) Toimintalinjasta 4 rahoitetut toteuttavat pääsääntöisesti painopistettä 2) luonto ja kulttuuri sekä teemoja 2) tai 3) onnelliset, osallistuvat ihmiset
Toimintaraha Toimintarahasta on vuoden 2010 aikana maksettu palkkaa kolmelle henkilölle, toiminnanjohtajalle, kehittämissuunnittelijalle sekä toimistosihteerille. Kukaan heistä ei ole kokoaikaisesti palkattuna toimintarahalla vaan ovat tehneet töitä myös muille omille hankkeille. Hankkeen varoilla on neuvottu, aktivoitu ja tiedotettu hankehauista ja toteutuneista hankkeista. Toimihenkilöt ja myös muutamat hallituksen jäsenet ovat osallistuneet koulutuksiin ja tiedotustilaisuuksiin, joita ovat toteuttaneet maa- ja metsätalousministeriö, maaseutuvirasto ja maaseutuverkostoyksikkö sekä erilaiset toimijat omalla alueella ja omassa maakunnassa. 20 Aisaparin toimintaraha ajalle 2.10.2007 30.4.2011 oli kaiken kaikkiaan 586.222,23 euroa, vuoden 2010 loppuun mennessä tuosta rahasta on käytetty 78,1 % ja vuodelle 2011 jää käytettäväksi noin 128.500 euroa. Toimintarahan 2. erän hakemus tehdään ELY-keskukselle kesän 2011 aikana. Taulukko toimintarahan käytöstä 2.10.2007 31.12.2010 budjetti 2007 2008 2009 2010 käytetty yhteensä käytettävissä Palkkauskulut 328 677,78 81 968,24 92 183,29 112 065,53 286 217,06 Ostopalvelut ja palkkiot 14 000,00 1 023,89 3 638,53 1 759,99 6 422,41 Vuokrat 18 500,00 3 749,41 5 959,13 8 480,99 18 189,53 Kokouspalkkiot ym. 34 350,00 8 735,39 8 627,88 9 327,20 26 690,47 Viestintäkustannukset 55 194,45 12 627,39 19 117,85 15 357,32 47 102,56 Kone- ja laitehankinnat 6 000,00 3 352,98 1 955,84 343,80 5 652,62 Toimistotarvikkeet ja - kalusteet 18 150,00 913,85 3 338,06 1 509,41 5 761,32 Erityistaitojen hankinta 10 550,00 782,26 120,78 457,04 1 360,08 Kotimaan matkakulut 57 850,00 5 974,82 9 299,25 12 245,36 27 519,43
Ulkomaan matkakulut 14 000,00-1 522,10 1 174,07 2 696,17 Muut kustannukset 28 950,00 8 389,64 9 199,22 12 503,11 30 091,97 YHTEENSÄ 586 222,23 127 517,87 154 961,93 175 223,82 457 703,62 128 518,61 5. AISAPARIN omat hankkeet Aisaparin omasta myöntövaltuudesta on rahoitettu neljä koordinointihanketta, joista kaksi on jo toisessa vaiheessa ja kahdesta on haut alahankkeille avattu joulukuussa 2011. Omasta myöntövaltuudesta on haettu rahoitus myös Café Xenos hankkeelle. Tämä hanke on alueiden välinen ja siinä yhteistyökumppanina Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry. Hankkeen toteutusalueena on Aisaparin alueen lisäksi Soinin kunta sekä Alajärven kaupunkiin kuuluva vanhan Lehtimäen kunnan alue. 21 Pikkolo- Pienet investoinnit kylien kokoontumistiloihin lisäämään osallistumista koordinaatiohanke Uutena hankemuotona voivat toimintaryhmät hakea koordinaatiohankkeita, joissa hankekoko voi olla pienempi kuin hankehakemuksissa yleensä. Aisapari ry haki lokakuussa rahoitusta koordinaatiohankkeelle ja rahoituspäätös koordinaatioosuudesta saatiin joulukuussa 2009. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa LEADER-varojen käyttö pienten yhteisöjen kehittämiseen, tukea kylien kehittämistyötä ja asukkaiden aktiivisuutta ja parantaa elinoloja alueella. Hankkeeseen tulevien alahankkeiden hakuaika päättyi helmikuussa 2010 ja määräaikaan mennessä hakemuksia saatiin yhteensä 47 kpl. Alahankkeet pisteytettiin ja rahoituspäätös tehtiin yhteensä 10 hankkeelle, joista yksi kuitenkin joutui keskeyttämään hankkeen toteuttamisen heti alkuvaiheessa, koska kylätalon korjaus osoittautuikin huomattavasti suuremmaksi kuin alun perin oli ajateltu. Hankkeet ovat pienehköjä, kustannusarviot vaihtelevat 6.807,47 eurosta 27.825,00 euroon. Yhdeksän alahankkeen toteuttajat ovat: Mäenpään Kyläseura ry Alahärmän Härmänkylän Nuorisoseura ry Huhmarkosken kyläyhdistys ry Lapuan Haapakosken Nuorisoseura ry Sääksjärven Nuorisoseura ry Vimpelin Hiihtoseura ry
Pelkkalan kyläseura ry Levijoen Nuorisoseura ry Kleemola-Varpula-Varvaan kyläyhdistys ry Pikkolo II pienet investoinnit kylien kokoontumistiloihin lisäämään osallistumista II koordinointihanke Koska ensimmäiseen koordinointihankkeeseen oli kova tarve ja hakijoita oli paljon enemmän kuin rahoitusta voitiin myöntää, laitettiin huhtikuussa hakemus uudesta koordinointihankkeesta vireille. Alahankkeiden haku oli kesäkuun puolivälissä ja ohjausryhmä pääsi arvioimaan saatua 22 alahanketta jo ennen juhannusta ja hallitus tekemään päätöksen heti juhannuksen jälkeen. ELY:stä hankepäätös 20 alahankkeen toteuttamiseksi saatiin syyskuussa. Pikkolo II hankkeet ovat vielä pienempiä kuin aikaisemman koordinointihankkeen, kustannusarviot vaihtelevat 1.500 eurosta 14.889 euroon, alahankkeiden keskimääräinen koko on noin 6.150 euroa. 22 20 alahankkeen toteuttajat ovat: Kauhavan Alakylän kyläyhdistys ry Pelkkikankaan kyläyhdistys ry Itäkylän maa- ja kotitalousseura ry Kortesjärven Pirttisen Nuorisoseura ry Osuuskunta Vasikka-ahon Kehitys Jokikylän kylätalo ry Kauhavan Hirvijoen kyläseura ry Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti kyläseura ry Kankaan Kirja ja Kunto ry Särkikylän manttaalitoimikunta Ekolan Kyläseura ry Lapuan Seudun Invalidit ry Karjanlahden kyläyhdistys ry Kankaan-Ikolan kyläseura Tempaus ry (kaksi alahanketta) Ylipään Kyläyhdistys ry Inankylän Nuorisoseura ry Luoma-ahon kylätoimikunta kyläyhdistys ry Karvalan Nuorisoseura ry Prepulan kyläyhdistys ry
Vili virkistys- ja liikunta-alueet kuntoon koordinointihanke Aisaparin kolmas koordinointihanke laitettiin hakuun lokakuussa. Hankkeessa haetaan alahankkeita, joiden tavoitteena on mahdollistaa LEADER-varojen käyttö pienten yhteisöjen kehittämiseen, tukea kylien kehittämistyötä ja asukkaiden aktiivisuutta sekä parantaa elinoloja alueella. Yksittäisten kylien tavoitteena on, että kylän asukkaiden virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet paranevat, sekä yhteisten alueiden turvallisuus ja viihtyisyys kohentuvat. Lisäksi hankkeen aikana osallistetaan kyläläisiä yhteisten alueiden suunnitteluun ja laajemminkin, keskustelemaan yhteisestä kylän kehittämisestä. 23 Meidän kylät maailmankartalle koordinointihanke Aisapari hakee koordinointihanketta myös kylien kulttuuritarjonnan esilletuomiseen. Hankkeessa kylät ja muut toimijat voivat järjestää pienimuotoisia tapahtumia omalle kylälleen; juhlia, seminaareja, näyttelyitä ja muita erilaisia tapahtumia. Kyläläisten osaaminen tapahtumien järjestelyissä paranee. Tavoitteena on myös, että tapahtumista viisi muodostuu toistuvasti järjestettäviksi tapahtumiksi. Cafe Xénos Aisapari on itse hakijana alueiden välisessä Cafe Xénos hankkeessa, jossa kumppanina Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry. Hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajien verkoston rakentaminen ja vahvistaminen sekä vastavuoroisen yhteistyön rakentaminen kansainvälistyvien pienyritysten ja maahanmuuttajien verkoston välillä. Hankkeen toteutusalueena on Aisaparin alueen lisäksi Soinin kunnan alue sekä Alajärven kaupungin Lehtimäen alue. Hankkeen hakemisesta on tehty päätös Aisapari hallituksessa ja koska hanke on Aisaparin oma, tehdään sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusharkinta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Toivomme, että hankkeesta saataisiin myönteinen päätös heti alkuvuodesta 2011, jotta pitkän odottelun jälkeen myönteinen päätös hankkeesta saataisiin heti kun päätöksiä voidaan tehdä. Sen jälkeen pääsisimme rekrytoimaan projektin vetäjää ja saisimme hankkeen käyntiin. Let s go to Europe kansainvälistymisen edistäminen Aisapari ja Kuusiokuntien kehittämisyhdistys toteuttavat yhdessä alueen paikallistoimijoiden kansainvälistymiseen tähtäävää hanketta Let s go to Europe. Hankkeen tavoitteena on saada kansainvälisestä toiminnasta yhä useampien alueen asukkaiden yritysten ja yhteisöjen perustoimintaa, aktivoimalla heitä kansainväliseen toimintaan ja hakemalla kansainvälisiä hankkeita. Lisäksi tavoitteena on toimijoiden kansainvälistymisstrategioiden luominen ja yhteistyön
tiivistäminen toimijoiden kanssa seutukunnissa, hankkeen alueella, kotimaassa ja EU-alueella sekä kansainvälisten kontaktien välittäminen eri toimijoille. Hanketta hallinnoi Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen paikallistoimijoiden kansainvälistymistä. HYMY hyvinvointia, kulttuuria ja osaamista alueen kyliin Yhteistyössä Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry:n ja Pirityset ry:n kanssa toteutetaan koordinaatiohanketta kylien kehittämiseen vuosina 2008 2011. Hankkeen tavoitteena on aktivoida alueen asukkaita kehittämään itse omaa hyvinvointiaan ja palveluitaan sellaisiksi, että maaseudun vahvuudet tulevat esiin positiivisella tavalla. Kyliä aktivoidaan monipuolisiin kehittämistoimiin, investointien suunnitteluun ja rahoituksen hakemiseen. 24 Lisäksi HYMY-hankkeen avustuksella saatiin päätös E-P:n ELY-keskukselle vuoden 2010 aikana rahoitettavaksi kuudesta yhteisöllisestä investointihankkeesta: Simpsiön koirakouluyhdistys ry / raunio- ja harjoitteluradan kehittäminen Larvateatteri ry / Luhurikan kesäteatterialue Lapuan kaupunki / Vanhan Paukun kulttuurikeskuksen tapahtumateltta Härmäin Invalidit ry / Ruskorannan kehittäminen Härmänmaan 4H-yhdistys ry/ Monipuolista toimintaa nuorille Pohjanmaan mäkiurheilun tuki ry / Pohjanmaan mäkiolojen kehittäminen Lisäksi ELY-keskuksessa päätöstä odottavat Sääksjärven Nuorisoseura ry:n / Seurantalo 2 ja Evijärven kunnan / Viihtyisyyttä ja turvallisuutta koulun pihalla 6. AISAPARIN tiedottaminen ja yhteistyö Aisaparin toiminnasta on tiedotettu sekä yhdistyksen omien tiedotteiden että paikallislehtien kautta lisäksi yhdistyksen kotisivuja www.aisapari.net on päivitetty säännöllisesti. Aisapari tiedotteita on lähetetty postitse yhdistyksen jäsenille sekä yhdistyksen toiminta-alueen valtuustojen ja hallitusten jäsenille, rahoitetuille hankkeille sekä muille sidosryhmille neljä kertaa vuoden 2010 aikana. Lisäksi vuoden 2010 aikana julkaistiin yksi Aisapari lehti, jonka teemana oli yritysrahoitus. Aisapari oli mukana kesän 2010 aikana alueen muutamassa kesätapahtumassa ja marraskuussa järjestettiin toisen kerran koko aluetta kattava kyläviikko. Kehittämissuunnittelija ja toiminnanjohtaja ovat olleet mukana erilaisissa tilaisuuksissa kertomassa Aisaparista ja Aisaparin rahoitusmahdollisuuksista. Näiden lisäksi on järjestetty vielä erillisiä rahoitusiltoja alueen toimijoille.
Yhdistykset jatkoivat sähköpostitse välitettyjen Uhoo-uutisten toimittamista. Vuonna 2010 Lisäksi yhdistykset osallistuivat yhdessä mm. Kauhajoen Ruokamessuille syyskuussa ja naisyrittäjyyspäiville lokakuussa. Aisaparin työntekijät pitävät myös omia tilaisuuksia alueella ja käyvät myös vierailevina tähtinä muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Käymme myös hakijoiden luona suunnittelemassa, neuvomassa ja opastamassa, sillä tavoin pääsee näkemään niin yritysten kuin yhdistystenkin toimintaa lähietäisyydeltä. Aisaparin kotisivuja on päivitetty ja ulkoasua kiitelty selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. Toimintaryhmien yhteistä tiedottamista koordinoi Sonja Pitkäjärvi Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiveri ry:stä ja yhdistyksen omaa tiedottamista on pääasiassa hoitanut Eeva Arpala. 25 Aisaparin tavoitteena on tehdä mahdollisimman laaja-alaista yhteistyötä niin alueen sisällä, alueiden välillä kuin myös kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään kuntien ja kaupunkien, elinkeinoyhtiöiden, TE-toimistojen, kylien ja yhdistysten kanssa. Järviseudulla on pitkään tehty töitä ja verkostoiduttu yrityspalvelupisteen perustamisen kanssa. Yhteistyösopimus saadaan allekirjoituskuntoon alkuvuodesta ja toivottavasti Yritys Suomi Järviseutu logon käyttöoikeus mahdollisimman pian sen jälkeen. Alueiden välillä on Etelä-Pohjanmaan toimintaryhmien yhteistyö ollut tiivistä, on käytetty yhteistä tiedottajaa ja käynnistetty yhteinen tiedotushanke. Yhteistyötä jatketaan mm. viestinnässä, niin hankkeiden kuin hallitustenkin koulutuksissa sekä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Yhteistyöstä on sovittu Pirityiset ry:n kanssa, tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää yhdessä mm. yhteinen koulutusohjelma hallituksen jäsenille, käynnistää sähköinen hakemusten vastaanotto, sekä erilaisia yhteishankkeita, joiden kohderyhminä ovat nuoret, naiset ja ikäihmiset. 7. AISAPARIN itsearviointi Kesällä 2010 toteutti Lönnrot-instituutti, maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kyselyn Leader-ryhmille ja heidän sidosryhmilleen. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa Leader-toiminnan edistymisestä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 toimintalinjan 4 seurantaa ja arviointia varten sekä koota aineistoa Leader-ryhmien rahoituskehysten tarkistusta varten. Aisaparin alueelta kyselyyn vastasi 49 henkilöä, vastaajista lähes puolet oli Aisaparin rahoittamien hankkeiden tai yritystukien saajia.
Aisaparin osalta Leader-periaatteiden toteutumista arvioitiin seuraavasti: Kokonaisarvio AISAPARI ry:n toimintaryhmäperiaatteiden toteutumisesta on toimii kohtalaisesti. Ryhmässä ylitettiin neljässä viidestä toimintaryhmäperiaatteesta koko aineiston keskiarvot, mm. verkostoituminen periaatteessa ryhmä kohoaa kärkikaartiin koko aineistossa. Vastaajia oli 49, mikä on erittäin hyvä määrä. Ryhmän asukassuhteet toimivat, samoin tiedottaminen on hyvää. Jäsenten aktivoimista kannattaa lisätä. ELY-suhteissa ilmenee joitain häiriöitä, minkä parantamiseksi kannattaa tehdä työtä. Toimintaryhmän rooli tunnetaan ja sitä arvostetaan: EU omalla alueella. Kansainvälisyyttä kehitetään kuluvalla ohjelmakaudella. Syksyllä 2010 sai Aisaparin hallitus vastattavakseen myös oman toiminnan itsearviointilomakkeen. Lomakkeessa kysyttiin Aisaparin hallituksen jäsenten mielipiteitä mm. hallituksen ilmapiiristä, päätöksenteon toteutumisesta, tiedottamisesta, hallituksen ja toimiston välisistä suhteista, hallituksen jäsenten omasta roolista. Hallituksen jäsenet saivat myös tehdä esityksiä siitä miten alueen toimijoita pitäisi aktivoida, millaista uutta toimintaa Aisaparin pitäisi aktivoida, millainen rooli Aisaparilla on alueen kehittäjänä sekä minkä tahojen kanssa pitäisi saada aikaan uutta yhteistoimintaa. 26 Kysymykset lähetettiin 24 hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle, vastauksia saatiin kahdeksan, eli vastausprosentti oli 33,3 %. Hallitustyössä positiivisesti on yllättänyt mielenkiintoiset asiat, hallituksen hyvä yhteishenki sekä mukava ilmapiiri ja se, että on nähnyt miten monipuolisesti rahoitusta voidaan käyttää. Positiivista on myös mahdollisuuksien kirjo ja palavasieluiset kehittäjät. Negatiivisia kokemuksia mm. se, että tukimaailma on monimutkainen ja mukana pysyminen on hankalaa. Negatiivisia mielikuvia on herättänyt myös se, että hakemukset ovat osaltaan vanhakantaisia, innostusta kentällä saisi olla enemmän ja julkisorganisaatiot eivät ehkä arvosta toimintaa riittävästi. Hallituksen ilmapiiri ja päätöksenteko koetaan melko hyväksi ja tiedottaminen pääsääntöisesti hyväksi, asiat valmistellaan suurimman osan mielestä tehokkaasti, huolellisesti ja ammattitaitoisesti ja henkilöstö hoitaa suhteet eri yhteistyötahoihin hyvin. Omasta roolistaan hallitus arvioi, että he haluaisivat tai heidän pitäisi olla toiminnassa aktiivisemmin mukana, he toivovat myös koulutuksia ja tutustumiskäyntejä. Hallitus arvioi myös että heidän roolinsa pitäisi olla vielä enemmän innostaja, asiantuntija, verkottaja, alueen edustaja ja visionääri. Ajan puute valitettavasti vaivaa ja joillakin on Aisaparin hallituksessa mukana olon lisäksi myös monia luottamustehtäviä.
Hallituksen mielestä Aisaparin pitäisi järjestää erilaisia tapahtumia ja sitä kautta saada uusia toimijoita mukaan. Aisaparin hallituksen mielestä nuorisoon ja vanhuksiin voisi toimintaa kohdistaa enemmän. Vuoden 2011 kohderyhmänähän ovat nuoret aikuiset, eli sitä kautta toivottavasti saadaan lisää kiinnostuneita Aisaparin toiminnasta. Aisaparin roolia alueen kehittäjänä pidettiin tärkeänä erityisesti yrittäjyyden tukemisessa ja kylien yhteisöllisyyden kasvattamisessa. Aisapari koetaan osallistuvana ja eteenpäin pyrkivänä sekä luotettavana ja positiivisena. Uutta tai uudenlaista yhteistyötä toivotaan kuntien, aktiivisten asukkaiden tavallisten maaseutuihmisten sekä kylien kanssa. 27 Hallitus haluaisi kokouksissa kuulla enemmän toimiston kuulumisia ja saada ajankohtaista tietoa käynnissä olevista hankkeista. Leader- toimisto sai hallituksen jäseniltä kouluarvosanan 8 ja itse hallitus kouluarvosanan 7 +. (asteikko 4 10) Toteutetun itsearviointikyselyn kautta saatiin mielenkiintoista tietoa hallituksen jäsenten ajatuksista, tietenkin olisi toivonut vielä useamman hallituksen jäsenen vastaavan. Syksyllä 2011 tullaan kysely tekemään uudelleen ja näin voidaan vertailla vastauksia eri vuosilta ja saada tietoa asioista, joita ei välttämättä tuoda esiin hallituksen kokouksissa. 8. AISAPARIN oman toiminnan onnistumiset ja ongelmat Hankerahoituksen kysyntä on vuonna 2010 ollut vilkasta ja se on pitänyt toimiston väen liikkeellä ja aika ajoin myös ylityöllistettynä. Yritykset ovat olleet aktiivisia, yhteistyö sekä Järviseudun että Härmänmaan TE-toimistojen kanssa on tuottanut tulosta ja suuri osa aloittavista yrittäjistä on ollut yhteydessä hankerahoitukseen liittyen. Olemme käyneet kertomassa yritysrahoituksesta sekä itse järjestämissämme illoissa, olemme käyneet myös yrittäjien Startti-info tilaisuuksissa, oman yrityksen perustamisen teemapäivillä sekä yrittäjäyhdistysten kokouksissa. Materiaalia on ollut jaossa eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Yrittäjät ovat löytäneet Aisaparin. Rahoituksen kysyntä on ollut niin vilkasta yritysten osalta, että olemme ohjanneet yrityksiä hakemaan rahoitusta suoraan ELY-keskuksesta, joko Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tai kauhavalaisia ja lapualaisia yrittäjiä hakemaan tukea yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaukseen suoraan ELY-keskuksesta. Muutenkin yhteistyö ja yhteydenpito erilaisten tahojen ja toimijoiden kanssa alueella on tiivistynyt ja Aisapari on ollut haluttu yhteistyökumppani tai asiantuntijataho, jolta on kysytty mielipiteitä ja kommentteja ja toki sillä
kokemuksella ja alueen tuntemuksella, mikä meille vuosien aikana on kertynyt, on ollut helppo kertoa näkemyksiä ja huomioita erilaisiin kehittämispohdintoihin. Aiemmin mainitussa Lönnrot-instituutin tekemässä kyselyssä oli julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja työnjakoa sekä avoimuutta ja luottamusta kommentoitu mm. seuraavasti: Puolueeton toimijataho julkisen tahon, kylien ja muun yhdistyssektorin välillä. Asukkaiden ja pienten yhteisöjen tukija, EU omalla alueella. Hienoa huomata, että Aisaparin rooli on alueella aktiivinen kehittäjä ja rahoittaja, jota arvostetaan. Myös kehittämishankerahoituksella on ollut kysyntää, on myönnetty rahoitusta sekä kehittämiseen että investointeihin. Pieniä ja pienehköjä kehittämishankkeita on ollut vain vähän. Vaikea sanoa hallottaako hankehaku vai pelottaako pyrokratia mutta pienilläkin hankkeilla voisi saada merkittäviä asioita aikaan. Ideoita, vinkkejä ja hyviä käytäntöjä siitä, mihin rahoitusta voisi hakea, on viety ympäri toiminta-aluetta, mutta varsinaisen päätöksen toimenpiteisiin ryhtymisestä tekee hakija, hanketta ei voi viedä kenellekään valmiina, vaan sen on kypsyttävä toimijoiden ajatuksissa ja lähettävä siitä suunnasta liikkeelle, bottom-up, niin se vaan on. 28 Koordinointihankkeet ovat olleet alueellamme menestys, alkuvuodesta 2010 päättyi haku PIKKOLO-hankkeeseen, hakemuksia saatiin 47 kappaletta ja näistä 10 pystyttiin rahoittamaan. Kovan kysynnän vuoksi haettiin heti alkuvuodesta uutta koordinointihanketta PIKKOLO II. Toisella kierroksella hakemuksia saatiin 22 ja rahoitusta sai 20 hanketta. Kyllähän nuo koordinointihankkeet ovat hallinnoijan kannalta työläitä, jo alkuvaiheen paperisota on melkoinen. Mutta tuntuu, että hakijat ovat tyytyväisiä, ehkä he kokevat saavansa enemmän tukea toteutukseen. Ongelmallista on, että hankkeet toteutuvat hieman eri tahdissa. Tämä on kuitenkin ainoa madollisuus toteuttaa todella pieniä hankkeita, ne voivat kuitenkin olla monelle hakijataholle erittäin merkittäviä. Koordinointihankkeen pitkällinen hakuprosessi tuntuu turhauttavalta, siihen toivoisimme joustavuutta esimerkiksi koordinointihankkeen haun ja alahankkeiden haun avaamisen samaan aikaan, se nopeuttaisi käsittelyä huomattavasti. Vuoden 2010 yksi ehdottomista kohokohdista oli lokakuun alussa järjestetty maaseutugaala, jossa palkittiin parhaita käytäntöjä. Aisaparin rahoittama, Kauhavan Köykkärin kylässä sijaitsevan yrityksen R. Hautala KY:n kehittämä, IKI Air Savupiippu, palkittiin vuoden 2010 maaseutuinnovaationa. Tämä jos mikä vahvistaa ja innostaa myös hallitusta rahoituspäätösten tekemisessä, oikealla linjalla ollaan. Syksystä 2005 lähtien vireillä olleet takaisinperinnät saatiin kevään 2010 aikana siihen pisteeseen, että maksusuunnitelma valmistui ja vuoden loppuun mennessä n. 70 % takaisinperittävistä oli maksettu ja loput tullaan maksamaan 31.5.2011 mennessä. Pitkä prosessi on turhaan vienyt voimavaroja niin toimiston väeltä
kuin hallitukseltakin, toivottavasti voidaan nyt jatkaa puhtaalta pöydältä, samassa veneessä, alueen parasta ajatellen - se on aisaparilaisten tavoite. Hankehakijoiden kannalta ongelmallista on syksyn 2010 aikana pidentyneet maksamispäätösten käsittelyajat. Monet pienet hakijat ovat todellisissa vaikeuksissa, kun vähät varat eivät tahdo riittää hankkeiden pyörittämiseen. Se ei ainakaan innosta hakemaan uusia hankkeita. Kun toimitaan vaikka oman kylän yhteiseksi hyväksi, ei ole kohtuullista, että toimijat joutuvat laittamaan omia henkilökohtaisia varojaan merkittävässä määrin kiinni hankkeisiin. Toimintaraha Aisaparilla on riittänyt tähän saakka melko hyvin eikä sen takia ole tarvinnut tehdä erityistoimenpiteitä, aivan vuoden 2015 loppuun saakka nykyisellä ei taideta kuitenkaan pärjätä. Toimintaraha on kulunut alun perin suunniteltua hitaammalla vauhdilla, koska Aisaparilla oli käynnissä koordinointihankkeita, joille tehty työaika on hidastanut toimintarahan kulumista. 29 Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, nostaisin esiin kansainvälistymisen. Aisaparilla on ollut käynnissä kansainvälistymisen edistämiseen hanke, Let s go to Europe se ei kuitenkaan ole tavoittanut merkittävässä määrin alueen toimijoita, muutama esiselvityshanke on saatu aikaan, mutta valitettavasti edellisellä kaudella rakennetut yhteistyökuviot ovat jääneet hyödyntämättä. Edellisellä kaudella Lapuan kaupunki ja sen kulttuuritoimijat loivat yhteyksiä niin Saksaan kuin Irlantiinkin, heillä nuo suhteet ovat säilyneet ja yhteistoiminta jatkuu. Lapuaa lukuun ottamatta muu alue ei ole päässyt kansainvälistymisessä eteenpäin, innokkuutta on jonkin verran ollut, mutta ei riittävästi, jotta päästäisiin edes esiselvityshankkeen tasolle. Kansainvälistyminen vaatii siis lisäpanostusta tulevina vuosina. 9. Leader-toiminnan onnistumiset ja ongelmat valtakunnan tasolla Leader-metodin kehittäminen on ollut ajankohtainen asia vuoden 2010 aikana ja sitä on pohdittu monelta eri kantilta. Leader-periaatteet ovat ehkä hieman hukkumassa tai hämärtymässä ja niiden kirkastamista tarvitaan. Ajan käyttö on kuitenkin ongelma, Leader-ryhmien tehtävät ovat moninaiset ja vaihtelevat. Hakemusten ja hakijoiden tiedot ja taidot vaihtelevat ja hankehakemusten valmistelu ja käsittely vie joissakin tapauksissa paljon aikaa. Resursseja pohtia Leader-metodia ja sen kehittämistä, ovat rajalliset. Joka kerta ei ole mahdollisuutta irrottautua yhteisiin koulutuspäiviin, niin tärkeitä ja terapeuttisia kuin ne välillä ovatkin. Kokemustenvaihto ja vertaistuki ovat erittäin tärkeää.