16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

16X161108 26.2.2014 SIIKALATVAN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma

2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Sisältö 3 1 JOHDANTO... 5 1.1 Työryhmä... 5 2 SUUNNITTELUALUE... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Maankäyttö... 6 2.2.1 Maankäyttöstrategia... 6 2.2.2 Maakuntakaava... 6 2.2.3 Yleiskaavat... 6 2.2.4 Asemakaavat... 6 2.3 Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset... 7 3 KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET... 7 3.1 Pitkän aikavälin tavoitteet... 7 3.2 Vesihuollon painopisteet lähitulevaisuudessa... 7 3.3 Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin... 8 3.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet... 8 4 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET... 8 4.1 Vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet... 8 4.1.1 Alueen vesihuoltolaitokset... 8 4.1.2 Vesiosuuskunnat... 9 4.1.3 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet... 9 4.1.4 Vesihuoltolaitosten maksut... 9 4.1.5 Vedenhankinta ja jakelu... 10 4.1.6 Vedenhankinnan toimintavarmuus... 13 4.1.7 Jätevesien viemäröinti... 13 4.1.8 Jätevesien käsittely... 14 4.1.9 Hulevedet... 15 4.2 Kehittämistoimenpiteet ja toimenpideohjelma... 15 5 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET18 5.1 Vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet... 18 5.1.1 Talousvesi... 18 5.1.2 Jätevesien käsittely... 18 5.2 Kehittämistoimenpiteet... 19 6 KOKO KUNNAN ALUE... 20 6.1 Vaikutusten arviointi... 20 6.2 Tiedottaminen ja suunnitelman päivittäminen... 21

4... 21 Piirustukset 1 Siikalatvan vesihuollon nykytila 1:160 000 2 Kehittämistoimenpiteet 1:160 000

1 JOHDANTO 16X1681108 Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin (119/2001). Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Siikalatvan seutukunnan kehittämissuunnitelma on laadittu v. 2004. Tuolloin laadittu suunnitelma on käsittänyt Haapaveden, Kestilän, Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsilan alueen. Tämä suunnitelma on päivitetty vastaamaan nykyistä kuntarakennetta. Suunnittelualueena on Siikalatvan kunta, joka käsittää Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan. Kehittämissuunnitelma on luonteeltaan strateginen ja se kytkeytyy kiinteästi mm. kunnan maankäytön suunnitteluun sekä ympäristöterveydenhuoltoon. Kehittämissuunnitelmassa kunta määrittää strategiset tavoitteet, painopisteet ja vesihuollon kehittämisen suuntaviivat lähitulevaisuuteen sekä pitemmälle aikajaksolle. 5 1.1 Työryhmä Tämän työn tilaajana on toiminut Siikalatvan kunta. Suunnitteluprosessiin ovat osallistuneet alueen vesihuoltolaitokset, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Ympäristöpalvelut Helmi. Suunnitelman laatimista ohjanneeseen työryhmään ovat osallistuneet: Aimo Lehmikangas Keijo Vähä Pentti Lämpsä Pertti Räsänen Tapani Koskitalo Petri Siekkinen Pertti Häikiö Harri Heikkilä Kaisa Vähänen Juha Kangaskokko Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta Siikalatvan kunta Siikalatvan Vesihuolto Oy Piippolan Vesi Oy Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Ympäristöpalvelut Helmi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Konsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy. 2 SUUNNITTELUALUE 2.1 Yleistä Siikalatvan kunnan asukasmäärä on ollut laskeva 1980-luvulta lähtien. V. 2012 lopussa asukasmäärä oli 5 985. Asuminen Siikalatvalla on keskittynyt taajamiin ja kyliin. Haasteena on kunnan hajanainen rakenne ja väestön väheneminen. Kunnan alueella vakituisten asuntojen määrän ennustetaan pienenevän, mutta vapaa-ajan asuntojen määrä tulee kasvamaan. Ennusteiden mukaan vanhimpien ikäluokkien osuus kunnan väestöstä tulee kasvamaan huomattavasti. Ikärakenteen ja väestönkehitysten muutosten myötä kunnan palvelutarve tulee muuttumaan. Ikääntyvät tarvitsevat uudenlaisia asumismahdollisuuksia esimerkiksi tuettua keskusta-asumista.

Maatalous on edelleen vahva peruselinkeino ja erittäin merkittävä työllistäjä Siikalatvalla. Maatalous on keskittynyt Kestilän ja Rantsilan alueille. Kunnassa toimii noin 390 maatilayrittäjää. Kunnassa on useita metalliteollisuusalan yrityksiä sekä elintarviketuotantoa Rantsilassa. Lisäksi alueella on mm. metsätalouteen sekä energiantuotantoon liittyvää toimintaa. 6 2.2 Maankäyttö 2.2.1 Maankäyttöstrategia Siikalatvan kunnalle on laadittu maankäyttöstrategia v. 2012. Se määrittelee kunnan maankäytölle yleiset pitkän aikavälin tavoitteet. Siikalatvan maankäyttöstrategian 2012 toteutumisen vaikutuksia ovat mm.: 2.2.2 Maakuntakaava 2.2.3 Yleiskaavat väestön väheneminen saadaan pysäytettyä nuoret jäävät/muuttavat kuntaan yhdyskuntarakenne tiivistyy kirkonkylien palveluiden ympärillä väestö ja työpaikat lisääntyvät valtatien 4 ja kantatien 88 vaikutuspiirissä matkailusta tulee yksi alueen elinkeinoista kehittämällä Uljuan ja pääteiden ympäristöä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se on tullut lainvoimaiseksi 25.8. 2006 KHO:n päätöksen jälkeen. Maakuntakaavassa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan alueidenkäytön visio ja yleistavoitteet. Maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu 2010. Uudistamisen pääteemana on energia. I-vaihe maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä 20.9.-21.10.2013. Kunnassa on voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat: Rantsilan kirkonkylän osayleiskaava vuodelta 2003 Rantsilan Porkanrannan osayleiskaava vuodelta 2010 Piippolan keskustaajaman osayleiskaava vuodelta 2003 Leskelän osayleiskaava vuodelta 2000 Vanhentuneita yleiskaavoja ovat Pulkkilan ja Kestilän kirkonkylien sekä Savalojan ja Sipolan oikeusvaikutuksettomat osayleiskaavat. Pulkkilan osayleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen on käynnissä. Suunnittelualue käsittää Pulkkilan keskusta-alueen, Lamujokivarren Koskenrantaan asti, Iisalmentien varren Öykkyrinkankaalle asti, Haapavuoren alueen ja Uljuan tekojärven länsialueen. 2.2.4 Asemakaavat Asemakaavat on laadittu Pulkkilan, Piippolan, Rantsilan ja Kestilän kirkonkylille. Pulkkilan ja Piippolan asemakaavojen osalta on tarkistamistarvetta. Lisäksi on laadittu Leskelän Puutarhakylän asemakaava ja ranta-asemakaavoja Järvitalon ja Kurranjärven alueille.

Piippolan asemakaavan ajantasaisuustarkistus on parhaillaan käynnissä. Pulkkilan asemakaava tullaan tarkistamaan osayleiskaavan valmistumisen jälkeen. Uljuan tekojärven alueen kehittämisestä on laadittu esiselvitys v. 2007. Selvitys käsittelee mm. alueen suunnitteluun ja rakennettavuuteen vaikuttavia asioita ja kokoaa yhteen alueen maankäytölliset kehittämistavoitteet ja suositukset. 7 2.3 Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset Siikalatvan kunnalla ei ole vielä voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat valmisteilla. 3 KUNNAN VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 3.1 Pitkän aikavälin tavoitteet Vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden lisääminen ja veden saannin turvaaminen Raakaveden laadun säilyttäminen ja vedenottamoiden turvaaminen Kehittää asutuksen sekä vapaa-ajantoimintojen vesihuoltoa haja-asutusalueella Yhteistyön kehittäminen alueella toimivien vesihuoltolaitosten välillä Pohjavesialueella olevien talouksien liittäminen viemäriverkostoon Vesihuollon kehittäminen ja turvaaminen yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa Rantsilan alueen osalta vedenhankinnan ja -jakelun varmistaminen on erityisen tärkeää, koska alueella on maataloutta ja elintarviketuotantoa. Lisäksi elintarviketuotannolla on talousvesikäyttöä tiukemmat veden laatuvaatimukset. Vesihuoltolaitosten henkilöstöresurssit ovat melko pienet ja henkilöstön keski-ikä korkea. Päivystys voi nykyisellään kuormittaa henkilöstä liikaa. Tulevaisuudessa haasteena voi olla ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen. Tavoitteena on vesihuoltolaitosten riittävien ammattitaitoisten henkilöstöresurssien varmistaminen tulevaisuudessa. 3.2 Vesihuollon painopisteet lähitulevaisuudessa Seuraavan viiden vuoden aikana tärkeimpänä painopisteenä on vesihuollon toimintavarmuuden ylläpito. Vesihuollon toimintavarmuuden ylläpitämisen kannalta keskeistä on ikääntyvien vesihuoltojärjestelmien saneeraus. Keskeisenä tavoitteena on myös haja-asutusalueiden viemäröinnin kehittäminen. Suunnittelualueella maatalous on keskittynyt Rantsilan ja Kestilän alueille. Maatilat ovat nykyisellään suuria yksiköitä ja ne ovat myös huomattavia vedenkuluttajia. Uudet maatilat voivat tulevaisuudessa aiheuttaa haasteita haja-alueiden vedenjakelulle. Toisilla alueilla taas vedenkulutuksen väheneminen tuo haasteita. Vähäinen kulutus pitkissä verkostoissa aiheuttaa viipymien kasvua, mikä puolestaan lisää riskiä laatuongelmiin.

3.3 Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin 16X1681108 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on valmistunut 2013. Suojelusuunnitelma sisältää kutakin pohjavesialuetta uhkaavat riskit ja riskien minimoimiseksi ja ehkäisemiseksi laaditut toimenpidesuositukset. Valmiuslain (2011) mukaan kunnan tulee varautua valmiuslain mukaisiin oloihin ja tehtäviinsä suunnitelmin ja ennakkovalmisteluin. Valmiuslain mukainen valmiussuunnitelma kattaa myös vesihuollon valmiussuunnittelun. Siikalatvan kunnan vesihuollon valmiussuunnitelma on päivitetty v. 2013. Pelastuslaissa säädettään sammutusvesisuunnitelmasta ja eri osapuolten vastuista sammutusveden järjestämiseen ja toimittamiseen liittyvissä asioissa. Sammutusvesisuunnitelmat laatii pelastuslaitos yhteistyössä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien ja pelastustoimen alueella toimintaa harjoittavien vesihuoltolaissa tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa ja sen hyväksyy alueen pelastustoimi. Sammutusvesisuunnitelma on laadittu v. 2013. 8 3.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Lisäksi laitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta valtiolta tai EU:lta. Siikalatvan kunta ei myönnä suoraan avustuksia, mutta voi toimia lainan takaajana tai myöntää lainoja vesihuollon investointeihin. Vesihuoltolaki antaa mahdollisuuden laitoksille periä erisuuruisia perus- ja liittymismaksuja, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen kannalta. 4 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET 4.1 Vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet 4.1.1 Alueen vesihuoltolaitokset Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan alueella vesilaitostoimintaa hoitaa Siikalatvan Vesihuolto Oy. Yhtiö on perustettu v. 2010 yhdistämällä Rantsilan, Pulkkilan ja Kestilän vesihuoltolaitokset. Piippolan alueella vesilaitoksena toimii Piippolan Vesi Oy. Alueen siirtoviemäreitä ja jätevesien keskitettyä käsittelyä hoitaa Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy. Siikalatvan Vesihuolto Oy Siikalatvan Vesihuolto Oy vastaa vedenhankinnasta ja jakelusta Kestilässä, Pulkkilassa ja Rantsilassa. Lisäksi Siikalatvan Vesihuolto Oy vastaa Kestilässä, Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa kaava-alueiden viemäriverkostoista. Yhtiöllä on toimitusjohtaja ja 4 laitosmiestä. Laitoksella on ympärivuorokautinen päivystys. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy on Siikalatvan ja Pyhännän kuntien alueella toimiva jätevesiyhtiö. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy vastaa jätevesien tasaamisesta taajamissa, siirrosta taajamien välillä, jätevesien keskitetystä puhdistamisesta Rantsilan

Kurkikankaalla sekä siirtoviemärireitin varrella olevan haja-asutuksen viemäröinnistä Siikalatvan kunnan alueella. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:llä on toimitusjohtaja/vast. puhdistamonhoitaja ja laitosmies. Laitoksella on ympärivuorokautinen päivystys. Piippolan Vesi Oy Piippolan Vesi Oy vastaa vedenhankinnasta ja jakelusta Piippolan alueella. Yhtiöllä on toimitusjohtaja. Piippolan Vesi Oy:llä on ympärivuorokautinen päivystys. 9 4.1.2 Vesiosuuskunnat Savalojan vesiosuuskunta toimii Rantsilassa. Vesiosuuskunta ostaa veden Siikalatvan Vesihuolto Oy:ltä. Kaskenperän vesiosuuskunta Pulkkilan alueella jakaa vettä 7 taloudelle. Vesiosuuskunta hankkii veden Laakkolan pohjavesialueella sijaitsevasta kaivosta. Kestilän alueella toimii Pihkakankaan vesiyhtymä (5 taloutta, 15 hlöä). Vesiyhtymä hankkii veden omasta kaivosta. 4.1.3 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolain mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitokseen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajan toiminnan määrän tai laadun vuoksi. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet on määritetty Siikalatvan Vesihuolto Oy:lle (vesilaitos+viemärilaitos), Piippolan Vesi Oy:lle (vesilaitos), Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:lle (viemärilaitos) sekä Savalojan vesiosuuskunnalle (vesilaitos). Vesilaitoksen ja viemärilaitoksen toiminta-alueet käsittävät keskuksien asemakaavaalueet. Haja-asutusalueella vesilaitoksen toiminta-alue ulottuu 100 m etäisyydelle runkojohdosta. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n toiminta-alue ulottuu hajaasutusalueella 100 m paineviemäristä. Lisäksi Kortteisen teollisuusalue kuuluu viemärilaitoksen toiminta-alueeseen. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tarkistaminen on parhaillaan käynnissä. Toimintaalueet päivitetään vuoden 2014 loppuun mennessä. 4.1.4 Vesihuoltolaitosten maksut Vesihuoltolain mukaisesti kuntalaisia tulee kohdella tasapuolisesti ja vesihuollon maksuja tulee kehittää siten, että ne vastaavat palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Alueen vesihuoltolaitosten perimät vesihuollon maksut on esitetty alla olevissa taulukoissa (Taulukko 1 ja 2). Taulukko 1. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n ja Piippolan Vesi Oy:n vesihuollon maksut. 10 Kulutusmaksut (sis. alv 24 %) Talousvesi 1,60 /m 3 Jätevesi 3,78 /m 3 Perusmaksut (sis. alv 24%) Talousvesi 6,82 /kk (10 ty*) Jätevesi 6,82 /kk (10 ty*) Liittymismaksut Vesiliittymän hinta 1 200 Jv-liittymän hinta 1 500 *ty = tariffiyksikkö, omakotitalo 100 m 2 = 10 ty Taulukko 2. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n pienpumppaamoasiakkaiden maksut. Jäteveden siirto ja puhdistus pienpumppaamoasiakkaat 1,78 /m 3 (sis.alv 24%) Perusmaksu pienpumppaamoasiakkaille 77 /vuosi (sis.alv 24%) Liittymismaksu 5 500 Siikalatvan Vesihuolto Oy:n liikevaihto oli v. 2012 n. 1,3 milj.. Viime vuosina investoinnit ovat olleet keskimäärin 160 000 /a. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n liikevaihto on 820 000 /a. Piippolan Vesi Oy:n liikevaihto on ollut viime vuosina 140 000-150 000 /a. 4.1.5 Vedenhankinta ja jakelu Pohjavesialueet ja vedenottamot Vedenhankinnassa raakavetenä käytetään pohjavettä, joka hankitaan pääosin vesihuoltolaitosten omilta vedenottamoilta. Siikalatvan Vesihuolto Oy:llä on yhteensä 12 vedenottamoa ja vedenottamot sijaitsevat Maksinharjun, Isokankaan, Paskokankaan, Täperäkankaan, Sipolan, Matovaara-Kanasaaren ja Haaraojan pohjavesialueilla. Piippolan Vesi Oy:llä on kolme vedenottamoa, jotka sijaitsevat Vanhantienkankaan ja Paskokankaan pohjavesialueilla.

Taulukko 3. Siikalatvan kunnan alueella olevat vedenottamot. Vedenottamo Hälytys- /kaukovalvonta Käsittely Ottolupa Pumpattu verkostoon v. 2012 (m 3 /d) (m 3 /d) Kestilä Isokangas I* X/- Isokangas III:lla 400 0 Isokangas II* X/- Isokangas III:lla 400 310 Isokangas III* X/- lipeän syöttö 400 50 Maksinharju* X/- lipeän syöttö 300 55 Rantsila Haaraoja I* X/X käsittely Sipolan vo:lla 250 155 Haaraoja II* X/X käsittely Sipolan vo:lla 250 50 Matovaara III* X/X käsittely Sipolan vo:lla - 100 Sipola I* (varalla) X/X kalkkikivialkalointi+uv+il - 0 mastus Sipola II* (varalla) X/X kalkkikivialkalointi+uv+il - 0 mastus Pulkkila Täperä II* X/X lipeän syöttö+uv 700 70 Paskokangas I** X/X käsittely Täperän vo:lla 600 257 Paskokangas II** X/X käsittely Täperän vo:lla 500 - Piippola Rytikorpi*** X/- kalkkikivialkalointi+uv 250 41 Paskokangas I** X/- kalkkikivialkalointi 600 95 Paskokangas II** X/- kalkkikivialkalointi 500 0 Vanhatienkangas*** X/- kalkkikivialkalointi+uv >250 147 yht. 1 330 *Siikalatvan Vesihuolto Oy: käytössä ** Siikalatvan Vesihuolto Oy:n ja Piippolan Vesi Oy:n yhteiskäytössä ***Piippolan Vesi Oy:n käytössä 11 Siikalatvan alueen verkostoihin johdettava vesi tulee valtaosin vesihuoltolaitosten omilta vedenottamoilta. Siikalatvan kunnan alueella on yhteensä 14 vedenottamoa. Kestilän alueella päävedenottamo on Isokangas II. Vettä otetaan lisäksi Isokangas III ja Maksiharjun vedenottamoista. Isokangas I vedenottamo ei ole ollut käytössä v. 2005 rengastehtaan palon jälkeen. Rantsilan alueelle vedenhankinta tapahtuu Haaraojan I ja II vedenottamoilta sekä Matovaaran ottamolta. Siikalatvan Vesihuolto Oy:llä ja Haapaveden kaupungilla on Haapavedellä Karhukankaan pohjavesialueella kaksi yhteistä vedenottokaivoa. Karhukankaan alueelta vettä johdetaan Siikalatvan alueelle noin 200 m 3 /d. Haapaveden kaupunki hoitaa veden käsittelyn (lipeän syöttö) ennen verkostoon johtamista. Sipolan pohjavesialueella on kaksi vedenottamoa (Sipola I ja II), joista ei tällä hetkellä oteta vettä. Sipolan vedenottokaivot jätettiin pois käytöstä kaivoissa esiintyneen leväongelman vuoksi. Vedenottamot pidetään kunnossa varavedenottamoina, jotka voidaan ottaa käyttöön erityistilanteissa. Pulkkilan alueen päävedenottamo on Paskokangas I. Täperänkankaan pohjavesialueella on kaksi vedenottokaivoa (Täperä I ja II), joista Täperä I ei ole enää käytössä kaivossa esiintyvän korkean rautapitoisuuden vuoksi. Piippolan alueelle vettä johdetaan Paskokankaan, Rytikorven ja Vanhatienkankaan ottamoista. Suoja-alueet on määritetty Maksinharjun ja Täperän vedenottamoille.

Limingan verkostosta on pumpattu vettä 5-20 m 3 /d. Pyhännän Vesi Oy:n verkostosta johdetaan Kestilän suuntaan vuosittain vettä noin 600-700 m 3. Pyhännän Vesi Oy:n verkostosta toimitetaan vettä Lamun alueelle vuosittain n. 10 000 m 3. Kaskenperän vesiosuuskunnalla on Laakkolan pohjavesialueella kaivo, josta saatava vesi on jonkin verran rautapitoista ja kovaa. Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Pitkän vesiyhtymällä on oma kaivo Selänkankaalla. 12 Vedenkulutus Siikalatvan kunnan alueella vesilaitosten liittymisaste on korkea. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n vesijohtoverkostoon on liittynyt 2 323 kiinteistöä (4 600 as.) ja Piippolan Vesi Oy:n verkostoon 553 kiinteistöä (1 255 as.). Em. vesihuoltolaitosten vedenjakelun piirissä on noin 5 855 henkilöä eli noin 98 % kunnan asukkaista. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n talousvesikuluttajille toimitetun veden määrä v. 2012 oli 953 m 3 /d. Ominaiskulutus ilman teollisuusveden kulutusta oli 205 l/as/d. Piippolan Vesi Oy:n vedenkulutus oli 283 m 3 /d, joten ominaiskulutus on 225 l/as/d. Savalojan vesiosuuskunnan verkostoon on liittynyt 48 kiinteistöä, joista kesämökkejä on 26 kpl. Vedenkulutus on viime vuosina ollut keskimäärin n. 12 m 3 /d. Veden suurkuluttajia Siikalatvan Vesihuolto Oy:n alueella ovat elintarviketeollisuus ja isot maatilat. Näiden vedenkulutus on yhteensä noin 110 m 3 /d. Piippolan Vesi Oy:n suurimmat vedenkuluttajat ovat Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja kunta. Vesijohtoverkosto Siikalatvan Vesihuolto Oy:n vesijohtoverkoston pituus 543 km. Verkosto on rakennettu muoviputkella. Verkostossa on uusimistarpeita verkosto-osilla Rantsila-Savaloja- Sivukangas ja Pulkkila-Koskenranta-Laakkola. Piippolan Vesi Oy:n verkosto on rakennettu muoviputkella. Verkoston pituus on 150 km. Tällä hetkellä verkostossa ei ole saneeraustarpeita. Savalojan vesiosuuskunnalla on vesijohtoverkostoa 22,5 km. Verkosto on rakennettu v. 1964. Verkoston talo- ja runkolinjojen sulkuventtiileitä on uusittu vuosittain tarpeen mukaan. Paineenkorottamoita on Rantsilassa 3 kpl, Kestilässä 2 kpl, Pulkkilassa 1 kpl ja Piippolassa 1 kpl (ei käytössä). Säiliötilat Siikalatvan Vesihuolto Oy:n verkoston alueella on yhteensä kolme alavesisäiliötä. Isokangas I vedenottamon yhteydessä on 63 m 3 :in vesisäiliö. Rantsilan kirkonkylällä on alavesisäiliö (250 m 3 ) ja Hiukalankankaan alavesisäiliö (200 m 3 ). Piippolan Vesi Oy:llä on yksi alavesisäiliö (50 m 3 ). Yhdysjohdot Kestilän alueen verkostosta on yhdysjohdot Pyhännän Vesi Oy:n ja Vaalan verkostoihin. Pyhännän suunnasta on johdettu vähäistä vesimäärää. Vaalan suunnasta vettä ei ole nykyisellään mahdollista johtaa.

Rantsilan alueen vesijohtoverkostoista on yhteydet Limingan Vesihuolto Oy:n, Paavolan Vesi Oy:n ja Haapaveden kaupungin verkostoihin. Limingan ja Haapaveden yhdysjohdot ovat jatkuvassa käytössä. Paavolan suunnasta ei nykyisellään johdeta vettä, mutta veden johtaminen on teknisesti mahdollista. Piippolan Lamun alueelle hankitaan vesi Pyhännän Vesi Oy:n verkostosta. 13 4.1.6 Vedenhankinnan toimintavarmuus Siikalatvan Vesihuolto Oy:n alueella olevat aikaisemmat kuntakeskukset (Rantsila, Pulkkila, Kestilä) muodostavat erilliset verkostoalueet. Alueiden verkostot ovat osittain yhdysjohdoilla yhteydessä toisiinsa, mutta pääosalla yhdysjohdoista siirtokapasiteetti on rajallinen. Kestilän alueen vedenhankinta tapahtuu suhteellisen läheltä keskustaa. Kestilän alueen vedenhankintaa pystytään varmistamaan Pyhännän suunnasta. Rantsilaan vesi johdetaan pitkiä siirtojohtoja pitkin Haaraojan ja Karhukankaan suunnista. Häiriötön vedenjakelu edellyttää, että vettä pystytään johtamaan molemmista suunnasta. Häiriötön vedenjakelu korostuu, koska alueella on elintarviketuotantoa. Rantsilan vedenhankinnan varmuutta on tarpeen tulevaisuudessa kehittää. Pulkkilan vedenhankinta tapahtuu pääosin Paskokankaan vedenottamolta ja vettä hankitaan myös Täperän ottamolta. Piippolan Vesi Oy:llä vedenhankinta tapahtuu kolmelta vedenottamolta. Vedenottamot Sipola I ja II sekä Täperä I eivät ole olleet viime vuosina Siikalatvan Vesihuolto Oy:n käytössä johtuen em. kaivojen vedenlaatu ongelmista. Vedenottamoita on kuitenkin mahdollista hyödyntää varavedenottamoina erityistilanteissa. Lisäksi Kestilän Isokankaan pohjavesialueella sijaitsee kaksi lisäkaivoa (Por2 ja Por2503), joita voidaan hyödyntää vedenhankinnassa. Kaikilla Pulkkilan ja Rantsilan alueilla olevilla vedenottamoilla (Taulukko 3) on hälytysja kaukovalvontajärjestelmät. Kestilän alueen vedenottamoissa on hälytysjärjestelmät, jolloin hälytykset vedenottamoilta saadaan automaattisesti Siikalatvan Vesihuolto Oy:n päivystäjälle. Kestilän alueen vedenottamojen liittäminen kaukovalvontaan on suunniteltu aloitettavan kesällä 2014. Piippolan Vesi Oy:n Rytikorven ja Vanhantienkankaan vedenottamoilla on hälytysjärjestelmät sekä kameravalvonta. Kaikilla vedenottamoilla on valmius varavoiman käyttöön. 4.1.7 Jätevesien viemäröinti Siikalatvan Vesihuolto Oy:llä on viemäriverkostoa yhteensä 60,5 km. Viemäriverkostossa on pumppaamoja 17 kpl. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n viemäriverkostoon on liittynyt 851 kiinteistöä (2 190 as). Viemäriverkostoja on rakennettu asemakaava-alueille. Lisäksi Leskelän kylä on viemäröity. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n siirtoviemäriverkko kattaa yhteensä n. 125 km paineviemäriä, joka johtaa Pyhännän, Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan taajamien jätevedet Rantsilan Pahanevalla sijaitsevalle puhdistamolle. Sivurunkojohtoja on n. 8 km ja tonttijohtoverkostoa n. 16 km. Yhtiöllä on 22 kpl linjapumppaamoja. Taajamien vanhat jätevedenpuhdistamot on muutettu tasausaltaiksi, joiden avulla virtaamahuippuja tasataan. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n verkosto on olemassa sähköisenä verkostokarttana. Haja-alueella Siikalatvan Keskuspuhdistamon viemäriin on liittynyt n. 520 Siikalatvan kunnan asukasta.

Siikalatvan alueella keskitetyn viemäröinnin piirissä on yhteensä n. 2 710 asukasta. Liittymisaste Siikalatvalla on 45 %. Jätevettä johdettiin puhdistamolle v. 2012 keskimäärin 1 300 m 3 /d, josta Siikalatvan kunnan alueelta 903 m 3 /d. Laskutetun jäteveden määrä oli 423 m 3 /d. Vuotovesien osuus jätevesistä on 53 %. Viemäriverkostoa on tarpeen saneerata Kestilän ja Rantsilan taajamissa. Kestilässä viemäreiden saneeraustarvetta on n. 3,5 km ja Rantsilassa 1,5 km. Lisäksi betonikaivoja on tarpeen saneerata muovikaivoiksi Kestilän, Pulkkilan, Rantsilan ja Piippolan alueilla. 14 4.1.8 Jätevesien käsittely Siikalatvan keskuspuhdistamo on otettu käyttöön tammikuussa 2007. Siikalatvan keskuspuhdistamo sijaitsee Rantsilan keskustan itäpuolella entisen Pahanevan turvetuotantoalueen lounaispuolella Kurkikankaan alueella. Puhdistamolle johdetaan jätevedet siirtoviemärillä Kestilästä, Piippolasta, Pulkkilasta, Pyhännältä ja Rantsilasta. Rantsilassa ja Pyhännällä viemäriverkoston piirissä on elintarviketeollisuutta. Rantsilaa lukuun ottamatta käytöstä pois jääneiden puhdistamoiden allastiloja käytetään tasausaltaina. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 9 500. Viemäröinnin piirissä on nykyisellään n. 5 600 henkilöä, joista Siikalatvan kunnan alueelta 2 710 as. Puhdistamon prosessina on bioroottori jälkisaostuksella. Käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamolta luonnonkosteikolle (luonnontilainen suo 5 ha, ruokohelpialue 5 ha ja kosteikko 30 ha), jossa viipymä on noin kuukausi. Puhdistetut jätevedet johdetaan kosteikolta ojaa pitkin Siikajokeen. V. 2012 keskimääräinen virtaama puhdistamolle on ollut 1 371 m 3 /d (sisältää Siikalatvan ja Pyhännän jätevedet), joka on 87 % mitoitusvirtaamasta 1 575 m 3 /d. Siikalatvan Vesihuolto Oy:n jätevesimäärä oli keskimäärin 905 m 3 /d. Hulevesikaudella suurimmat vrk-virtaamat ovat olleet yli 3 000 m 3 /d. Vuonna 2012 jätevesimäärä oli poikkeuksellisen suuri. Jätevesimäärän odotetaan tulevaisuudessa hieman laskevan. Keskimääräinen tulokuormitus v. 2012 vastaa asukasvastinelukuna BOD 7 :n osalta n. 9 400 asukkaan kuormitusta, kiintoaineen osalta 6 300, kokonaistypen osalta 4 900 ja kokonaisfosforin osalta 4 000 asukkaan jätevesiä. Kosteikolta lähtevän jäteveden puhdistusteho v. 2012 oli puolivuosikeskiarvoina laskettuna BOD 7 osalta 97-99 %, kokonaisfosforin osalta 99 %, kokonaistypen osalta 58-71%, kiintoaineen osalta 98-99 % ja COD Cr osalta 91-94 %. Vuoden 2012 aikana puhdistamolta poistettiin lietettä 1 161 m 3. Tällä hetkellä puhdistamolietteiden jatkokäsittelynä on aumakompostointi, jonka jälkeen lietteet varastoidaan puhdistamoalueella olevalle varastoalueelle. V. 2011 on laadittu jätevesilietteen yhteiskäsittelyn esiselvitys, jossa on selvitetty Siikalatvan keskuspuhdistamon ja lähialueen puhdistamoiden lietteenkäsittelyn vaihtoehtoja sekä niiden kustannuksia. Esiselvityksen perusteella yhteiskäsittelyyn ei kuitenkaan ollut edellytyksiä. Käytössä olevaa aumakompostointia pidetään tällä hetkellä soveltuvimpana lietteenkäsittelyratkaisuna. Puhdistamolla on voimassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 3.11.2004 antama ympäristölupapäätös. Puhdistamo on täyttänyt kaikilta osin ympäristöluvan lupamääräykset. Lupamääräyksien tarkistamista koskeva hakemus tulee jättää v. 2015 loppuun mennessä.

4.1.9 Hulevedet 16X1681108 Varsinaista hulevesiverkostoa ei ole rakennettu. Kuivatusvesien johtamista viemäriin on pyritty vähentämään. Etenkin Kestilän alueella kuivatusvesien saaminen pois viemäriverkostosta on haastavaa. 15 4.2 Kehittämistoimenpiteet ja toimenpideohjelma Vesijohtoverkosto Verkostoyhteys Haapaveden Karhukankaan suunnasta kulkee Sivukankaan ja Savalojan kautta. Vesijohto on hyvin keskeinen Rantsilan vedenhankinnan kannalta, koska sen kautta johdetaan lähes puolet Rantsilan vedestä. Verkostoyhteys on keskeinen myös elintarviketeollisuuden vedenhankinnan kannalta. Sivukankaan ja Karhukankaan välinen johto-osa on Savalojan vesiosuuskunnan omistuksessa. Vesijohto alkaa olla käyttöikänsä lopussa. Erityisesti Savalojan ja Rantsilan välistä vesijohtolinjaa on jouduttu usein korjaamaan vuotojen takia. Tämän johto-osuuden saneerausta pidetään kiireisimpänä. Vedenhankinta ja käsittely Täperän vedenottamolla on nykyisellään lipeän syöttö ja UV-desinfiointi. Täperän vedenottamolta on pumpattu v. 2012 vettä 70 m 3 /d. Lisäksi vedenottamolla käsitellään Paskokangas I vedenottamoilta Siikalatvan Vesihuolto Oy:n verkostoon lähtevä vesi (n. 260 m 3 /d). Laitokselle on suunniteltu toimintavarmuuden lisäämiseksi kalkkikivialkaloinnin ja säiliön rakentamista. Kestilän vedenottamoilla on tällä hetkellä hälytysjärjestelmät, mutta vedenottamot eivät ole kaukovalvonnassa. Kestilän vedenottamoiden automatiikan uusiminen ja kaukovalvontaan liittäminen on suunnitteilla aloittaa kesällä 2014. Ensin kaukovalvontaan liitetään Isokangas I (2014-2015) ja sen jälkeen Maksinharju (2015). Seuraavassa vaiheessa kaukovalvontaan liitetään myös Isokangas II ja III (2016). Piippolan vedenottamot on suunniteltu liitettävän kaukovalvontaan. Kestilässä Isokankaan pohjavesialueen keskiosaan on vuonna 2003 tutkittu vedenottopaikka, jonka antoisuudeksi on arvioitu noin 300 m 3 /d. Myös Rantsilassa on tehty alustavia tutkimuksia nykyisen Matovaaran vedenottamon eteläpuolella välillä Matovaara-Luukula. Haaraojan alueelta hankittava vesi johdetaan nykyisellään Sipolan laitoksen ohi. Sipolan laitoksen yhteydessä tehtävillä muutostöillä Haaraojan suunnasta johdettava vesi voidaan johtaa Sipolan laitoksen kautta. Tällöin pystytään hyödyntämään Sipolan laitoksella oleva säiliötila sekä pumppauskapasiteetti. Rantsilan alueen vedenhankintaa on tarpeen tulevaisuudessa varmistaa. Vedenhankinnan varmistamisessa vaihtoehtoina ovat vedenottokapasiteetin lisääminen Haaraoja-Matovaara suunnalla, verkostoyhteyden rakentaminen Haaraojan ja Kestilän verkoston välille tai verkostokapasiteetin lisääminen Piippolan pohjavesialueilta Sipolaan. Rantsilan vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtoja on tarpeen selvittää tulevaisuudessa yksityiskohtaisemmin.

Viemäröinti 16X1681108 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella kiinteistöt velvoitetaan liittymään vesihuoltoverkostoon. Siirtoviemärireitin varrelta pyritään saamaan lisää liittyjiä. Viemäriverkostossa vuotovesien osuus on varsin suuri, joten tulevaisuudessa vuotovesienmäärää pyritään pienentämään. Rantsilan ja Kestilän taajama-alueiden viemäriverkostoa on tarpeen tulevaisuudessa saneerata. Lisäksi Rantsilan, Piippolan, Pulkkilan ja Piippolan viemäriverkostoissa olevat betonikaivot tullaan saneeraamaan muovikaivoiksi. Alueilla on vielä arviolta 200 kpl betonikaivoja. Rantsilassa on tarpeen saneerata jätevesipumppaamoja. Meijerin ja Hiukalan jätevesipumppaamojen saneeraus on suunniteltu tehtävän kesällä 2014. Nelostien itäpuolella sijaitsevalle Laanilan teollisuusalueelle tullaan rakentamaan vesijohto ja viemäröinti kesällä 2014. Siirtoviemäriverkoston ja tasausaltaiden kaukovalvonnan kehittämistä on harkittu. Tasausaltaiden käyttöä pyritään kehittämään siten, että jätevesiä tasataan entistä tehokkaammin. Uusille kaava-alueille rakennetaan viemäröinti kaava-alueiden toteutusaikataulun mukaisesti. Muut Kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten kaukovalvontajärjestelmät pyritään tulevaisuudessa yhteensovittamaan. Vesihuoltolaitosten päivystysjärjestelyitä on tulevaisuudessa tarpeen kehittää. Vesihuoltolaitosten liittymismaksut eivät nykyisellään vastaa liittymän rakentamisesta aiheutuneita kuluja. Tulevaisuudessa tullaan tarkastelemaan liittymismaksujen korotustarve. Toimenpideohjelma Pääosin vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevat vesihuollon kehittämistoimenpiteet on esitetty taulukossa 5. 16

17 Taulukko 5. Toimenpideohjelma pääosin vesihuoltolaitosten toiminta-alueille sijoittuvista kehittämistoimenpiteistä. Kehittämistoimenpide Toteuttaja Arvio kustann. Tavoitteellinen aikataulu Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden vahvistaminen Siikalatvan Vesihuolto Oy Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Piippolan Vesi Oy Savalojan vesiosuuskunta Siikalatvan kunta Sähköinen ajantasainen verkostokartta Siikalatvan Vesihuolto Oy 2013- Laanilan teollisuusalueen vesihuollon rakentaminen Siikalatvan Vesihuolto Oy 80 000 2014 Kaukovalvonnan toteuttaminen Isokangas I vedenottamolle Siikalatvan Vesihuolto Oy 25 000 2014-2015 Meijerin ja Hiukalan jätevesipumppaamoiden saneeraus Siikalatvan Vesihuolto Oy 7 000 2014 Rantsila-Savaloja vesijohdon (6 km) ja viemäröinnin rakentaminen 2014 Siikalatvan Vesihuolto Oy 430 000 2014 Keskuspuhdistamon kuormitusselvitys Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy 30 000 2014 Viemäriverkoston betonikaivojen saneeraus, 200 kpl Siikalatvan Vesihuolto Oy 100 000 2014-2020 Kaukovalvonnan toteuttaminen Maksinharjun vedenottamolle Siikalatvan Vesihuolto Oy 10 000 2015 Jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistaminen Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy 20 000 2015 Kuivatusvesien vähentäminen viemäriverkostosta Siikalatvan Vesihuolto Oy 2013-2020 Siirtoviemärin ja tasausaltaiden kaukovalvonnan toteuttaminen Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy 100 000 2016 Vesihuoltolaitosten kaukovalvontajärjestelmien yhteensovittaminen Siirtoviemärireitin varrella olevien kiinteistöjen liittäminen viemäriin Siikalatvan Vesihuolto Oy Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Piippolan Vesi Oy 2014-2020 Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy 2014-2020 Rantsilan viemäriverkoston saneeraus 1,5 km Siikalatvan Vesihuolto Oy 100 000 2014-2020 Kaukovalvonnan toteuttaminen Isokangas II ja III vedenottamoille Siikalavan Vesihuolto Oy 10 000 2016-2020 Kestilän viemäriverkoston saneeraus 3,5 km Siikalatvan Vesihuolto Oy 200 000 2014-2020 Kaukovalvonnan toteuttaminen Piippolan vedenottamoille (Rytikorpi, Paskokangas, Vanhantienkangas) Kalkkikivialkaloinnin toteuttaminen Isokangas III ja Maksinharjun vedenottamoille Kalkkikivialkaloinnin ja alavesisäiliön rakentaminen Täperän vedenottamolle Piippolan Vesi Oy 20 000 2014-2016 Siikalatvan Vesihuolto Oy 400 000 2015-2020 Siikalatvan Vesihuolto Oy 200 000 2018-2023 Rantsilan vedenhankinnan varmistaminen Siikalatvan Vesihuolto Oy 350 000-700 000 2015-2025

5 VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 18 5.1 Vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet 5.1.1 Talousvesi Rantsilan ja Piippolan alueella kaikki vakituisesti asutut talot ovat vesijohtoverkoston piirissä. Pulkkilan alueella ainoastaan Hiukaperän, Latvakylän ja Viitastenjärven alueilla on kiinteistöjä, jotka eivät kuulu vesijohtoverkostoon. Näillä kiinteistöillä on käytössä omat kaivot. Em. alueilla ei ole ollut ongelmia veden riittävyyden tai laadun suhteen. Kestilässä on joitakin vesilaitoksen verkostoon kuulumattomia kiinteistöjä Järvikylän, Lievoperän, Rasinperän ja Pihkalan alueilla. Ko. kiinteistöillä on joko oma tai yhteiskäytössä oleva kaivo. 5.1.2 Jätevesien käsittely Haja-alueella viemäröintiä on rakennettu siirtoviemärin varrelle ja Launolankankaalle. Lisäksi siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä v. 2006 rakennettiin sivurunkojohto Kortteisen teollisuusalueelle. Tulevaisuudessa pyritään saamaan lisää liittyjiä nykyisen siirtoviemärin ja tulevien sivurunkojohtojen varrelta. Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:llä oli v. 2012 lopussa 129 yksityisasiakasta ja v.2013 lopulla 195 yksityisasiakasta. Pienpumppaamot (116 kpl) ovat Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy:n hallinnassa. Haja-asutusalueilla viemäriverkostoa rakennetaan kylille, joissa putkilinjojen rakentaminen on taloudellisesti perusteltua. Haja-alueella keskitettyä viemäröintiä on tarkasteltu Leskelään, Laakkola-Mäntyperä, Koskenrannan, Savaloja-Mankilantie, Kerälän ja Leiviskänranta-Mäläskä alueille. Keskitetyn viemäröinnin ulkopuolella on n. 55 % Siikalatvan väestöstä eli 3 300 asukasta. Lisäksi kunnan alueella on vapaa-ajan asuntoja yhteensä n. 925 kpl, joista lähes kaikki ovat viemäriverkostojen ulkopuolella. Kiinteistökohtainen jätevesienkäsittely on pääasiassa hoidettu kiinteistökohtaisilla saostuskaivoilla. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai ojiin. Uusi hajajätevesiasetus (209/2011) on tullut voimaan 15.3.2011. Uuden asetuksen voimaantulo on kohtuullistanut säännöksiä. Ennen vuotta 2004 rakennettujen jätevesijärjestelmien tulee täyttää uudet vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Jätevesien puhdistamisen vaatimuksista vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. Vapautus voidaan myöntää myös niille kiinteistöille, joihin ulotetaan vesihuoltolaitoksen viemäri lähivuosina 15.3.2016 jälkeen. Määräaikaisen vapautuksen myöntäminen on mahdollista sosiaalisin perustein. Ennen v. 2004 rakennettuja jätevesijärjestelmiä on parannettu vuosittain arviolta 10 kpl vastaamaan jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tätä uudempiin taloihin on rakennettu asetuksen mukaiset kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät. Haja-asutusalueella syntyvät saostuskaivo- ja umpikaivolietteet toimitetaan Siikalatvan keskuspuhdistamolle käsiteltäviksi.

Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakentamisesta ja parantamisesta vastaavat kiinteistönomistajat. Kunnan ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomainen antaa neuvontaa jätevesijärjestelmiin liittyvissä asioissa. 19 5.2 Kehittämistoimenpiteet Vesijohtoverkosto Pulkkilan itäpuolisen alueen vedenjakelukapasiteettia on tarpeen tulevaisuudessa kehittää. Alueen vedenjakelun varmistamisessa vaihtoehtona on yhdysvesijohdon rakentaminen Latva-Laakkola välille, jolloin varmistus saadaan Haapaveden suunnasta. Toisena vedenhankinnan varmistamisvaihtoehtona on yhdysvesijohdon rakentaminen Haapaveden kaupungin verkostoon välille Honkaperä-Ojankylä. Varmistaminen voidaan toteuttaa myös uuden johdon rakentamisella Pulkkila-Koskenranta-Laakkola välille. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että isoille maatiloille toteutetaan omat vesisäiliöt, joilla varmistetaan vedenjakelua. Kiinteistökohtaisten vesisäiliön toteutus on kiinteistön omistajan vastuulla. Viemäröinti Siirtoviemärireitin varrella oleville Leskelän, Laakkola-Mäntyperä, Koskenrannan sekä Iisalmentien varsi-kortteinen alueille on suunniteltu viemäröinnin rakentamista. Em. alueilla on 95 kiinteistöä, jotka on mahdollista liittää viemäriin. Em. viemäröintihankkeet on suunniteltu toteutettavan v. 2014 aikana. Rantsilan taajaman eteläpuolella olevalle Männistön alueelle on tarkasteltu viemäröinnin rakentamista. Ko. alueella on 31 kiinteistöä. Rantsila-Savaloja -alueelle suunniteltu viemäröinnin rakentamista samassa yhteydessä, kun alueelle rakennetaan vesijohto. Rantsila-Savaloja alueella on 58 kiinteistöä. Mäläskä-Leiviskänrannan alue on merkittävä siirtoviemärilinjan ulkopuolella oleva alue. Ko. alueella asutus on suhteellisen laajalla alueella ja harvassa. Alueella on 121 kiinteistöä. Alueelle harkitaan viemäröinnin rakentamista. Samassa yhteydessä tulisi uusittavaksi myös alueen vesijohto. Viemäröinnin toteuttamismahdollisuuksia Mankilan alueelle tullaan myös tulevaisuudessa selvittämään. Siikalatvan kunnan rakennusjärjestyksen mukaan tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Jätevesien käsittelyssä ensisijainen vaihtoehto on aina liittyminen yleiseen viemäriin. Alueilla, joilla viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista, on jätevedet ensisijaisesi johdettava asianmukaiseen käsittelyyn pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli tämä ei käytännössä ole mahdollista, voidaan olemassa olevan asutuksen jätevedet käsitellä pohjaveden puhtautta vaarantamattomalla tavalla paikalla ja johtaa tämän jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesien kokoaminen tiiviiseen jätevesisäiliöön (umpisäiliö) tulee kysymykseen vain erityistapauksissa. Pohjavesialueilla sijaitsevan viemäriverkoston kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viemäriverkostoa tulisi laajentaa Maksinharjun pohjavesialueen kaakkoisosassa niin, että loputkin pohjavesialueelle sijoittuvat kiinteistöt voidaan liittää viemäriverkkoon. Pohjois-Suomen vesioikeuden Täperän vedenottamon ympärille määräämällä suojelualueella tulee kaikki viemäröimättömät kiinteistöt liittää

viemäriverkostoon. Viemäriverkostoa tulisi laajentaa muutenkin Täperänkankaan pohjavesialueen kaakkoispäässä, jotta myös suojavyöhykkeen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt voidaan liittää viemäriin. Muualla haja-asutusalueilla jätevesien käsittely toteutetaan kiinteistökohtaisilla tai useamman kiinteistön yhteisellä jätevesijärjestelmällä. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla tulee kiinteistön jätevesijärjestelmän täyttää jätevesiasetuksen 209/2011 vaatimukset. Toimenpideohjelma Pääosin vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvat kehittämistoimenpiteet on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Toimenpideohjelma vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisille alueille. Kehittämistoimenpide Toteuttaja Arvio kustann. Leskelän, Laakkola-Mäntyperän ja Iisalmentien varsi- Kortteinen alueiden viemäröinti sekä Koskenrannan vesijohdon ja viemäröinnin rakentaminen Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Siikalatvan Vesihuolto Oy 20 Tavoitteellinen aikataulu 700 000 2014 Pulkkilan itäpuolisen alueen vedenjakelun varmistaminen Siikalatvan Vesihuolto Oy 150 000-2015-2020 250 000 Rantsila-Männistö viemäröinnin rakentaminen Siikalatva Keskuspuhdistamo Oy 170 000 2017-2020 Mäläskä-Leiviskänranta viemäröinnin ja vesijohdon Siikalatvan Vesihuolto Oy 1 200 000 2017-2020 rakentaminen Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy Mankilan alueen viemäröintimahdollisuuksien arviointi Siikalatva Keskuspuhdistamo Oy 2015-2020 Savaloja-Sivukangas vesijohdon rakentaminen 11 km Siikalatvan Vesihuolto Oy 330 000 2018-2020 6 KOKO KUNNAN ALUE 6.1 Vaikutusten arviointi Kehittämissuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia kuntaan. Toimiva vesihuolto vaikuttaa positiivisesti ympäristön tilaan, ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Toimenpiteillä varmistetaan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Siikalatvan kunnan alueella. Suunnitelluilla investoinneilla parannetaan vedenhankinnan varmuutta. Pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen viemäröinnillä vähennetään pohjaveden laatuun liittyviä riskejä. Lähivuosina suunnitelluilla viemäröintihankkeilla on mahdollista saada reilut 200 asukasta lisää keskitetyn viemäröinnin piiriin. Viemäriverkostojen laajentaminen tiiviimmin asutetuille haja-alueille vähentää jätevesistä ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta. Viemärin rakentaminen haja-alueelle lisää kiinteistöjen arvoa ja alueen houkuttelevuutta uudisrakentamiselle. Verkostoyhteyksien parantamisella ja uusien yhdysjohtojen rakentamisella kehitetään alueellista yhteistyötä vesihuollossa. Vesijohtoverkostojen ympäristövaikutukset ovat pääosin rakentamisaikaisia rakentamistöistä aiheutuvaa melua ja pölyhaittaa. Putkilinjat pyritään sijoittamaan teiden yhteyteen. Tällöin johtolinjojen huolto- ja korjaustyöt onnistuvat helposti. Putkilinjan rakentamista varten joudutaan toisinaan maastossa raivaamaan. Raivauksen vaikutus riippuu alueen luontoarvoista. Kohteet, joilla on erityistä arvoa, huomioidaan suunnittelun yhteydessä.

6.2 Tiedottaminen ja suunnitelman päivittäminen 16X1681108 Kehittämissuunnitelman hyväksyy Siikalatvan kunnanvaltuusto. Kehittämissuunnitelman päivitystarpeen tarkistaa kunta ja vesihuoltoyhtiöt. Päivitystarpeen arviointi tehdään 5-7 vuoden välein. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Kehittämissuunnitelmasta tiedotetaan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla, vesihuoltolaitosten ilmoituksissa ja paikallislehdessä. 21 Oulussa 26. helmikuuta 2014 Pöyry Finland Oy Vesihuolto pohjoinen DI Hanna Sandqvist DI Maarit Hyvärinen Lähteet: Airix Ympäristö Oy, Siikalatva maankäyttöstrategia 1.3.2012. Isola Minna, 2013. Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma.