PÄÄTÖS UUDELY/1627/07.00/2010 7.3.2011 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Kiinteistö Oy Vantaan Kelatie 28 Kelatie 28 01450 Tuusula Tuusulan kunta Kelatie 28 RN:o 858-411-6-56 Kiinteistö Oy Vantaan Kelatie 28 Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 20.12.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Toiminta kunnostusalueella Maksu 960 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Kiinteistöllä on varasto- ja teollisuustoimintaa ja siihen liittyvä teollisuushalli. Aikaisemmin kiinteistöllä on toiminut maansiirtokoneiden purkamo ja alueella on säilytetty metalliromua. Kunnostettavalle alueelle kiinteistön pohjoisosaan rakennetaan 400 m 2 suuruinen teollisuushalli. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1627/07.00/2010 2/16 Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Kiinteistö Oy Vantaan Kelatie 28, Kunnostuksen yleissuunnitelma, tontti 6:56. Ramboll Finland Oy. 7.12.2010. - Kiinteistö Oy Vantaan Kelatie 28, Maaperän pilaantuneisuustutkimukset, tontit 6:56, 6:58 ja 6:57. Ramboll Finland Oy. 6.10.2010. - Stena Metalli Oy, Tuusula, Kelatie, tontit 6:56, 6:85 ja 6:57, Maaperän pilaantuneisuustutkimukset, tutkimusraportti. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 23.3.2006. - Raportti ympäristöteknisistä tutkimuksista tonteille 6:55, 6:56 ja 6:57. Insinööritoimisto SG-Environment Suomen Granu Oy. 22.1.2003. - Tutkimusraportti, Tuusulan Kelatien romuliikealue. Helsingin yliopisto, yleisen mikrobiologian laitos. 25.8.1987. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt maaperätutkimukset Kunnostettava alue sijaitsee Tuusulassa Kelatien teollisuusalueella osoitteessa Kelatie 28 (liite 1.). Kunnostettavan alueen ympäristössä on teollisuus- ja liikekiinteistöjä. Alueen eteläpuolella on Kelatien katualue. Kiinteistö on asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varasto- sekä liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi. Alue on osittain asfaltilla päällystettyä piha-aluetta. Maanpinnan korkeustaso on välillä +48,8 +49,7 metriä. Alueella on hiekasta, sorasta ja silttimoreenista muodostuva täyttömaakerros, jonka paksuus vaihtelee 0,5 1,5 metrin välillä. Täytössä todettiin paikoin vähäisiä määriä jätejakeita, kuten asfalttia, metallia, muovia ja styroksia. Täyttökerroksen alla on tiivis silttinen perusmaa. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tehdyissä koekuopissa tai kairauksissa ei havaittu vesipintaa. Kunnostuskohteen läheisyydessä ei ole pintavesikohteita. Vuonna 2010 tehdyt maaperätutkimukset Kunnostettavalle alueelle kaivettiin elokuussa 2010 kaksi koekuoppaa. Koekuoppien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Koekuopat kaivettiin perusmaahan asti. Koekuopasta KK1 otettiin maanäytteet 0 0,5 metrin ja 0,5 1,5 metrin syvyydeltä ja koekuopasta KK2 0 0,5 metrin syvyydeltä. Maanäytteistä tutkittiin arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet laboratoriossa. Näytteestä KK1 0 0, 5 metriä analysoitiin lisäksi öljyhiilivetyjen pitoisuudet.
UUDELY/1627/07.00/2010 3/16 Koekuopasta KK1 0 0,5 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet antimonia (96 mg/kg) ja lyijyä (10 000 mg/kg) sekä alemmat ohjearvot ylittävät kuparin (190 mg/kg) ja sinkin (310 mg/kg) pitoisuudet. Öljyhiilivetyjen C 10 C 40 kokonaispitoisuus oli 920 mg/kg, josta keskitisleiden (<C 10 C 21 ) osuus 350 mg/kg ylitti alemman ohjearvon. Koekuopasta KK2 0 0,5 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät antimonin (660 mg/kg), kuparin (840 mg/kg), lyijyn (1 800 mg/kg) ja sinkin (1 600 mg/kg) pitoisuudet. Lisäksi näytteissä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot ylittäviä arseenin, kadmiumin, koboltin ja nikkelin pitoisuuksia. Koekuopasta KK1 0,5 1,5 metrin syvyydeltä otetussa näytteessä arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet olivat alle kynnysarvojen. Kiinteistöllä aikaisemmin tehtyjä maaperätutkimuksia Kiinteistön RN:o 858-411-6-56 alueelta on otettu maaperänäytteitä myös aikaisempina vuosina alueella tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä. Helsingin yliopisto teki alueella maaperä- ja pohjavesitutkimuksia vuonna 1987. Tuolloin tontilta 3, joka käsitti kiinteistön 6:56 ja sen naapurikiinteistöt, todettiin pintamaassa mm. korkeita raskasmetallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Lisäksi tontilla 3 olleen kaivon vedessä todettiin mm. kloorattuja liuottimia. Näytteenottopaikkojen tarkka sijainti tontilla 3 ei ole tiedossa. Vuonna 2000 alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa sijoitettiin tontin 6:56 alueelle kaksi koekuoppaa. Koekuopista otettiin maanäytteet noin 50 cm:n pintakerroksesta. Näytteistä tutkittiin alkuaineiden pitoisuuksia laboratoriossa. Koekuopassa 6, joka sijoittuu nyt kunnostettavaksi suunnitellun alueen eteläpuolelle, todettiin kuparia 389 mg/kg, lyijyä 260 mg/kg ja sinkkiä 374 mg/kg. Vuonna 2006 alueella tehtiin maaperätutkimuksia, joiden yhteydessä tontilta 6:56 otettiin maaperänäytteitä kairaamalla neljästä tutkimuspisteestä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 3. Pintamaasta otettiin näyte 0 0,5 metrin syvyydeltä ja sen alapuolelta metrin välein perusmaahan asti. Näytteistä analysoitiin raskasmetallien pitoisuuksia kenttämittarilla tai laboratorioanalyysillä. Lisäksi neljästä maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetypitoisuus ja kahdesta PCByhdisteiden pitoisuudet. Tutkimuspisteen 4 pintamaanäytteessä todettiin ylemmän ohjearvon ylittävät pitoisuudet lyijyä (10 000 mg/kg) ja kuparia (410 mg/kg) sekä öljyhiilivetypitoisuus 1 200 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia todettiin pintamaassa lisäksi tutkimuspisteessä 1 (sinkki 510 mg/kg, arseeni 59 mg/kg) ja 3 (sinkki 530 mg/kg, lyijy 220 mg/kg). Lisäksi todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia ainakin PCB-yhdisteitä (tutkimuspiste 3; 0,28 mg/kg) ja kadmiumia (tutkimuspiste 3; 1,3 mg/kg).
UUDELY/1627/07.00/2010 4/16 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu vuoden 2010 maaperätutkimusten tulosten perusteella. Maaperätutkimuksissa tontin pohjoisosassa tutkimuspisteissä KK1 ja KK2 havaittiin arviolta 0,5 metrin paksuinen pilaantunut pintakerros. Maaperässä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä raskasmetallien (antimoni, kupari, lyijy ja sinkki) pitoisuuksia ja alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Lisäksi todettiin kynnysarvon ylittäviä arseenin, kadmiumin, koboltin ja nikkelin pitoisuuksia. Pilaantunut alue rajoittuu arviolta kohdekiinteistön pohjoisosaan 1 000 m 2 :n alueelle. Rakennettavaksi suunnitellulla 400-500 m 2 :n alueella pilaantuneen maan määräksi arvioidaan noin 400 tonnia. Kohteen nykyisellä käytöllä (varasto- ja teollisuusalue) pilaantuneen maan nieleminen, altistuminen pölylle ja ihokosketus pilaantuneen maan kanssa on arvioitu mahdollisiksi altistusreiteiksi. Maankäytön muuttuessa ja rakennettavaksi suunnitellun alueen tullessa aktiiviseen käyttöön voi työntekijöiden altistusta työnaikaisesti vähäisessä määrin esiintyä. Alueen kunnostamisen jälkeen terveysriski poistuu. Kohdekiinteistöllä ei ole suurta ekologista merkitystä alueen sijainti ja käyttötarkoitus huomioiden. Alueen aikaisempi toiminta ja täytöt huomioon ottaen alueen maaperäeliöstö ei ole luontaisessa tilassa. Kunnostamisen jälkeen altistuminen näillä alueilla ei ole mahdollista. Haittaaineiden kulkeutumisen ei arvioida olevan alueelta merkittävää. Maaperän kunnostuskaivun yhteydessä havaittavia alemman ohjearvotason alittavia jätteestä puhtaita maa-aineksia voidaan hyötykäyttää alueella tietyin rajoituksin. Mikäli kohteeseen jää kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, jää alueen maa-aineksille käyttörajoite. Kynnysarvon alittuessa maa-aineksen hyötykäytölle ei ole rajoituksia. Kohteeseen soveltuvat vertailuarvoiksi alueen nykyinen ja tuleva käyttö huomioiden valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Alue esitetään kunnostettavaksi siten, että kunnostustavoitteena on ylempi ohjearvo. Kuitenkin kaikki rakennustyön yhteydessä kaivettavat alemman ohjearvon ylittävät massat kuljetetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan.
UUDELY/1627/07.00/2010 5/16 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Maaperän kunnostus tehdään massanvaihdolla. Kunnostustavoitteena on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen ylempi ohjearvotaso. Lisäksi poistetaan rakennustöiden yhteydessä kaivettavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot ylittävät maaainekset. Kunnostuksen toteuttaminen Kunnostus pyritään toteuttamaan mahdollisen rakennustyön massanvaihdon yhteydessä. Kaivu tehdään kerroksittain niin, että pilaantunutta maata sisältävät kerrokset saadaan eroteltua. Jos kaivun aikana havaitaan jätejakeita, ne erotellaan maa-aineksesta ja toimitetaan vastaanottopaikkoihin. Mikäli alueella tehdään työnaikaista pilaantuneiden maiden tai jätteiden välivarastointia, massat peitetään esim. muovilla tai pressuilla varastoinnin ajaksi. Kunnostustyötä ohjaa ja valvoo paikanpäällä ympäristötekninen asiantuntija. Valvoja ohjaa pilaantuneen maan kunnostustyön suorittamista ja siihen annettujen viranomaismääräysten toteuttamista. Kunnostuksen aikainen näytteenotto Maaperän pilaantuneisuutta tarkkaillaan kaivutyön aikana tehtävillä näytteenotoilla. Kunnostuksen lopputilanne todetaan jäännöspitoisuusnäytteenotolla. Maanäytteitä otetaan kattavasti kunnostuskaivannon pohjan tasolta ja kunnostetun alueen reunoilta. Jäännösnäytteistä tutkitaan öljyhiilivetyjakeiden, PCB-yhdisteiden ja metallien pitoisuudet. Näytteet analysoidaan laboratoriossa. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Pilaantuneet maat ja jätejakeet kuljetetaan asianmukaisen luvan omaaviin vastaanottopaikkoihin. Mikäli kunnostuksen yhteydessä todetaan tarvetta vesien johtamiselle, tutkitaan vesinäytteen haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Analyysitulosten perusteella ollaan yhteydessä vesilaitokseen mahdollisesta veden pumppaamisesta sadevesi- tai jätevesiviemäriin.
UUDELY/1627/07.00/2010 6/16 Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen aikana. Kaivun aikainen pölyäminen estetään. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan päällä liikennöintiä vältetään. Sivullisten pääsy työmaalle estetään merkitsemällä ja tarvittaessa aitaamalla alue. Kunnostustyöstä voi aiheutua melua. Kohteen läheisyydessä ei ole melulle herkkiä kohteita. Melutaso ei ylitä normaalin maanrakennustyön melutasoa. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Työsuojelu Jos työn aikana ilmenee jotain kunnostussuunnitelmasta merkittävästi poikkeavaa, kuten laajempaa pilaantumista tai uusia haitta-aineita, ilmoitetaan siitä viranomaisille. Muuttuneesta tilanteesta neuvotellaan viranomaisten kanssa ja sovitaan uudet menettelytavat. Syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty kunnostusalueella. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maanrakennustyömaan suojautumista. Kaivualueella käytetään henkilökohtaisia suojaimia (suojavaatteet, -kengät ja -käsineet). Kirjanpito ja raportointi Tiedottaminen Kunnostustyömaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa työmaalta poisvietävistä pilaantuneista massoista ja näytteenotosta. Kunnostuksen päätyttyä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristöviranomaiselle. Kunnostustöiden aloittamisesta ilmoitetaan kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle. Samalla ilmoitetaan myös kunnostustyön valvonnasta sekä kohteen urakoinnista vastaavien henkilöiden nimet ja yhteystiedot. Kunnostustöistä tiedotetaan myös naapureille.
UUDELY/1627/07.00/2010 7/16 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Kiinteistö Oy Vantaan Kelatie 28:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Tuusulassa osoitteessa Kelatie 28 (RN:o 858-411- 6-56), hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Rakennettavalta alueelta on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) tai epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja haitta-ainepitoiset maaainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava ja toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi määräyksissä 7.1. ja 7.2. edellytetyn mukaisesti. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueen yleinen hoito ja järjestys 2.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 2.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
UUDELY/1627/07.00/2010 8/16 Kaivuntyön aikaiset tutkimukset 3. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä kunnostettavan alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään arseenin ja raskasmetallien, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet. Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjasta otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjan haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Erottava/eristävä rakenne 5.1. Mikäli kaivantojen reunoille jää maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitepitoisuudet, on haitta-ainepitoiset maa-ainekset erotettava kaivantoihin tuotavasta täyttömaa-aineksesta maarakentamisessa yleisesti käytettävästä materiaalista erottuvalla värillisellä havainnointikerroksella ja tarvittaessa eristerakenteella. Rakenteista on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä kaivantojen reunoille jäävät haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, erottava tai eristävä rakenne kartta- ja poikkileikkauskuvin esitettynä sekä käytettävä materiaali ja materiaalin ominaisuudet. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakenteiden toteuttamista. Tiedot toteutuneista havainnointi- ja/tai eristerakenteista on esitettävä määräyksessä 9.3. edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen
UUDELY/1627/07.00/2010 9/16 5.2. Jos kiinteistölle kaivualueiden ulkopuolelle jää maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitepitoisuudet, on määräyksessä 9.3. edellytetyssä kunnostuksen loppuraportissa esitettävä arvio maaperään jääneiden haitta-aineiden aiheuttamista terveys- ja ympäristöriskeistä sekä jatkokunnostus ja tarkkailutarpeesta. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 7.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään kiinteistöllä kaivantojen täytöissä, on niiden haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maaainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
UUDELY/1627/07.00/2010 10/16 Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
UUDELY/1627/07.00/2010 11/16 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-
UUDELY/1627/07.00/2010 12/16 kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuutta ja pilaantumisen astetta on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi mm. öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) 1 000 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 C 40 ) 2 000 mg/kg, antimonille 50 mg/kg, kuparille 200 mg/kg, lyijylle 750 mg/kg ja sinkille 400 mg/kg. Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 C 21 ) 300 mg/kg, raskaille öljyjakeille >C 21 C 40 600 mg/kg, antimonille 10 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, lyijylle 2000 mg/kg ja sinkille 250 mg/kg. Rakennettavan alueen maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ylempi ohjearvotaso. Lisäksi rakentamisen vuoksi kaivettavat alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset on edellytetty toimitettavaksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Kunnostustavoite on katsottu riittäväksi kohteessa todetuille haittaaineille kunnostusalueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioiden. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakennustöiden vuoksi. (Määräys 1.2.) Kaivualueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuo-
UUDELY/1627/07.00/2010 13/16 lisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haittaainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 2.1., 2.2. ja 6.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. Kaivutyön aikaisista näytteistä on edellytetty tutkittavaksi myös PCB-yhdisteiden pitoisuudet, koska PCB-yhdisteitä todettiin kiinteistöllä vuonna 2006 tehdyissä tutkimuksissa nyt kunnostettavan alueen läheisyydessä. (Määräys 3.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Kaivualueiden ulkopuolelle mahdollisesti jäävät haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvotason ylittävät maa-ainekset on edellytetty erotettavaksi ja tarvittaessa eristettäviksi täyttöön tuotavista puhtaista maaaineksista, jotta haitta-ainepitoisten ja puhtaiden maa-ainesten rajapinta havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu puhtaiden täyttömaiden pilaantumista. (Määräys 5.1.) Kaivualueiden ulkopuolelle mahdollisesti jäävien haitta-aineiden aiheuttamien riskien arvioinnilla varmistetaan, ettei haitta-aineista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa kiinteistön nykyisessä käytössä ja selvitetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve ja kiireellisyys. (Määräys 5.2.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.)
UUDELY/1627/07.00/2010 14/16 Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevia haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen dokumentoinnilla varmistetaan, että kyseisten maa-ainesten sijainti kiinteistöllä tiedetään, jotta ne voidaan huomioida kiinteistöllä mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä.
UUDELY/1627/07.00/2010 15/16 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Kiinteistö Oy Vantaan Kelatie 28 Kelatie 28 01450 Tuusula Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
UUDELY/1627/07.00/2010 16/16 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 4.). Ylitarkastaja Sari Penttinen Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135. Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Kunnostettavan alueen rajaus ja vuoden 2010 tutkimuspisteet Liite 3. Vuoden 2006 tutkimuspisteiden sijainnit Liite 4. Valitusosoitus