Vaasa kaupunkiseutuvertailussa
Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Kilpailukyky s. 10 Elinvoimaisuus s. 11 13 VÄESTÖ Väestönkasvu s. 14 18 TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Teollisuustyöpaikat s. 19 21 Työpaikkojen määrän kasvu s. 22 25 Suurimmat työpaikat s. 33 34 TALOUS T&K-panostukset s. 26 27 Viennin arvo s. 28 29 EnergyVaasa s. 30 31 BKT s. 32 Huoltosuhde s. 40 Arvonlisäys s. 41 44 KOULUTUS Opiskelumahdollisuudet s. 35 Korkeakoulutettujen osuus s. 39 KANSAINVÄLISYYS Linkit maailmalle s. 36 37 KUSTANNUKSET Asuntojen hinnat s. 38 2
Vaasan kaupunki ja seutu Vaasan seutu kuuluu maan elinvoimaisimpiin, kilpailukykyisimpiin ja nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Se on kokoluokkansa huippua väestönkasvussa ja työpaikkojen määrän kasvussa. Tämän osoittavat kaupunkiseutuvertailut ja elinvoima- sekä kilpailukykytutkimukset. Tärkein syy kasvuun on seudun energiaklusteri, johon kuuluu 140 alan yritystä. Niissä työskentelee 10 000 tekijää, joista 1 000 tekee kehitystyötä. Yritysten vuosittaiset T&K-panostukset ovat noin 160 milj., ja ne kasvoivat lähes 100 milj. vuosina 2005 2014. Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. 3
Vaasan kaupunki ja seutu Energiaklusterin vienti on noin 3,5 miljardia euroa. Se vastaa kolmasosaa koko Suomen energiateknologiaviennistä. Energiaklusterin menestys näkyy. Vaasa on ainoana kaupunkina onnistunut kasvattamaan teollisuustyöpaikkojen määrää merkittävästi viime vuosina. Vuosien 2006 2013 aikana teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1400:lla Myös muilla toimialoilla työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuosien 2000-2013 aikana näille toimialoille on tullut noin 4 600 työpaikkaa lisää. 4
Vaasan kaupunki ja seutu Seudun väkiluku on kasvanut lähes 9 000 asukkaalla vuodesta 2000. Lisäys näkyy erityisesti lasten ja nuorten aikuisten määrässä. 20 34-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla ja 0 6-vuotiaiden määrä yli 1 200:lla kymmenessä vuodessa. Syntyvyys on pitkään pysynyt korkeana ja voidaan jopa puhua vauvabuumista. Lasten ja nuorten aikuisten määrän kasvun ennustetaan myös jatkuvan voimakkaana. Vaasan seutu on maamme kansainvälisimpiä seutuja. Tähän syynä ovat vientiyrityksemme, kansainväliset korkeakoulut ja seudulla asuvat yli 120 kansallisuutta. 5
Onnellisia ihmisiä Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Korkea tulotaso ja edullista asumista 30 minuutissa töihin, kätevästi maailmalle Korkea odotettu elinikä Matala sairastavuusindeksi Suomen ainut Unescon luonnonperintökohde Suomen kansainvälisimpiä seutuja Työttömyysaste (%) Työttömyysaste seutukunnittain 2/2016 6
Vaasan seutu kartalla 114 256 asukasta (31.12.2015) Oulu Mustasaari 19302 Vaasa 67619 Vaasa Vöyri 6714 Uumaja Tampere Korsnäs 2201 Maalahti 5545 Laihia 8090 Isokyrö 4785 Tukholma Helsinki 7
Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti 120 km säteellä Vaasasta asuu noin 530 000 asukasta. Alueella on noin 55 500 korkeakouluopiskelijaa. Alueen seutujen väestö kasvoi yli 28 000 asukkaalla 2005 2015 ja työpaikkojen määrä lähes 16 000:lla 2005 2013. Mikäli kyse olisi yksittäisestä seudusta, se olisi väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin. Se olisi työpaikkamäärältään maan nopeimmin kasvava ja väestöltään maan neljänneksi nopeimmin kasvava. 8
Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti Väestö- ja työpaikkakehitys sekä korkeakouluopiskelijat Vaasan, Uumajan, Seinäjoen, Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla YHTEENSÄ 455 790 asukasta seuduilla (2015) (n. 530 000 as. koko alueella) +28 315* asukasta (2005-2015) 206 273* työpaikkaa (2013) +15 571* työpaikkaa (2005-2013) 55 500 korkeakouluopiskelijaa *Seutujen kasvuluvut (ei koko alueen) UUMAJA 120 777 asukasta (2015) +10 019 (2005-2015) 62 306 työpaikkaa (2013) +7 110 (2005-2013) 32 500 korkeakouluopiskelijaa Uumaja Vaasa Kokkola Pietarsaari PIETARSAARI - KOKKOLA 110 725 asukasta (2015) +3 565 (2005-2015) 46 990 työpaikkaa (2013) +2 241 (2005-2013) 4 000 korkeakouluopiskelijaa VAASA 114 256 asukasta (2015) +7 891 (2005-2015) 51 185 työpaikkaa (2013) +3 512 (2005-2013) 13 000 korkeakouluopiskelijaa SEINÄJOKI 110 032 asukasta (2015) +6 840 (2005-2015) 45 792 työpaikkaa (2013) +2 708 (2005-2013) 6 000 korkeakouluopiskelijaa 9
Vaasan seudun kilpailukyky on maan paras Suomen seutukuntien kilpailukyky 2013 Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2013 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vaasan seutukunta sijoittui ykköseksi ja sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso. Vaasa Helsinki Tampere Porvoo Etelä-Pirkanmaa Oulu Hämeenlinna Jakobstadsregionen Lappeenranta Turku Kokkola Salo Rauma Seinäjoki Pori 9,00 13,00 13,67 14,17 16,50 17,67 18,33 19,17 19,33 19,50 19,67 20,83 21,00 22,17 22,50 15 parhaimman kilpailukyvyn seutukuntaa (seutukuntia on yhteensä 70 kpl). Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (2015) 10
Vaasan kaupunki kuuluu maan elinvoimaisimpiin Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi vuosina 2005 2013 Tutkimuksessa vertailtiin Suomen 26 suurimman kaupungin elinvoimaa 5 teeman ja 40 muuttujan avulla. Suhteellinen elinvoima osoittaa, mitkä kaupungit ovat eniten kyenneet parantamaan asemaansa ja kilpailukykyään. Vahvimmassa nosteessa ovat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Hyvä sijoitus absoluuttisessa elinvoimassa perustuu pitkäaikaiseen myönteiseen kehitykseen erityisesti aluetalouden, työpaikkakehityksen, osaamisen ja vetovoiman osalta. Absoluuttisessa elinvoimassa Vaasa on 4. sijalla. Edellä on vain Espoo, Vantaa ja Helsinki. Mikäli Vaasan erinomaiset sijoitukset absoluuttisessa ja suhteellisessa elinvoimassa lasketaan yhteen, kaupunki on Suomen elinvoimaisin! Espoo Vantaa Helsinki Vaasa Tampere Oulu Porvoo Hyvinkää Seinäjoki Jyväskylä 1 9 2 3 6 4 2 5 6 7 8 9 1 10 Sijoitus, absoluuttinen elinvoima 14 17 13 22 12 18 Sijoitus, suhteellinen elinvoma 10 parasta absoluuttisen elinvoiman mukaan Lähde: Timo Aro (2015) 11
Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä Vaasan seutukunta erottuu (Porvoon ja Maarianhaminan kanssa) Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana seutukuntana Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät Helsinki-Vaasa kasvukäytävän varrelle Vaasan seutu sijoittui yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen 12
Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1 = paras arvo ja 70 = heikoin arvo). Indikaattorit ovat: BKT euroa asukasta kohden (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustasomittain (2014) Työllisyysaste % (2014) Työttömyysaste % (2014) Tulonsaajien mediaanitulot (2014) Taloudellinen huoltosuhde (2014) Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) Kokonaisnettomuutto promillea (2010-2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. kohden (2014) Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Lähde: Seutukuntien elinvoimaindeksi, Timo Aro (2016) 13
Voimakasta väestönkasvua Vaasan seudun väestö kasvaa lähes 900 asukkaalla ja Vaasan kaupungin väestö yli 600 asukkaalla vuodessa. Väestötavoitteemme mukaan Vaasan seudulla asuu noin 160 000 asukasta ja Vaasan kaupungissa noin 100 000 asukasta vuonna 2040. Väestötavoitteen oletuksena on voimakkaan väestönkasvun kiihtyminen. Vaasan seudun nykyinen asukasluku on 114 256 ja Vaasan kaupungin 67 619 (2015). 180 000 170 000 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 Vaasan seudun tavoite 160 000 as. vuonna 2040 Vaasan kaupungin tavoite 100 000 as. vuonna 2040 60 000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Lähde: Tilastokeskus (2000-2015), Vaasan kaupunki ja VRK 14
Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vaasan tk-alue 7 891 Vaasan seudun väestönkasvu on suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa. Suomen kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa (37 kpl) seudun väestönkasvu on kuudenneksi suurin. Vaasan seutu on väestöltään Suomen 10. suurin työssäkäyntialue. Seinäjoen tk-alue Kuopion tk-alue Joensuun tk-alue 2 515 4 611 6 840 Lappeenrannan tk-alue 376 Porin tk-alue -1 809 Kotkan tk-alue -2 084 Kouvolan tk-alue -4 424 Väestömuutos 80 000 180 000 asukkaan työssäkäyntialueilla 31.12.2005-31.12.2015 Lähde: Tilastokeskus 15
Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä 113659 114256 112824 111516 112063 110371 109539 108520 107749 105590 105468 105725 105690 105810 106093 106365 107003 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vaasan seudun väkiluku 31.12.1999 31.12.2015 Lähde: Tilastokeskus 16
Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä 1 019 1 145 746 771 832 761 835 638 547 597 257 283 272 120-122 -35 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Vuosittainen väestömuutos Lähde: Tilastokeskus 17
Lasten ja nuorten määrä kasvaa Ennustettu väestömuutos ikäryhmittäin Vaasan seudulla 31.12.2014 31.12.2040 Lasten ja nuorten aikuisten määrä on voimakkaassa kasvussa Vaasan seudulla, mikä on hyvin myönteistä. Koko väestö +46 000 2015-2040 8 500 9 000 Seutu saa muuttovoittoa erityisesti nuorista aikuisista, joista moni on opiskelija. Heitä tarvitaan, sillä uuden työvoiman tarve on suuri. 20 34-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samalla ajanjaksolla 0 6-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 1 200:lla, ja syntyvyys on pysynyt korkeana. Voidaan jopa puhua vauvabuumista! 3 500 5 000 4 000 4 500 6 000 5 500 0 6 7 12 13 15 16 19 20 34 35 49 50 64 65+ Lähde: Vaasan kaupunki 18
Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Vaasassa teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1 400:lla vuosina 2006 2013, mikä oli ylivoimaisesti eniten koko maassa! Teollisuustyöpaikkojen määrä väheni useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on seitsemänneksi eniten teollisuustyöpaikkoja. Niitä on lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Oulussa, jotka molemmat ovat väestöltään kolme kertaa suurempia. Vaasassa on noin 9 000 ja Vaasan seudulla noin 11 000 teollista työpaikkaa. 19
Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstömäärän muutos 2006 2013 25 suurimmassa kaupungissa Vaasa - Vasa Hyvinkää - Hyvinge Seinäjoki Kokkola - Karleby Rovaniemi Nurmijärvi Vantaa - Vanda Hämeenlinna - Tavastehus Porvoo - Borgå Mikkeli - S:t Michels Kuopio Lappeenranta - Villmanstrand Pori - Björneborg Joensuu Lohja - Lojo Kotka Espoo - Esbo Lahti - Lahtis Jyväskylä Kouvola Turku - Åbo Oulu - Uleåborg Tampere - Tammerfors Helsinki - Helsingfors Salo -308-331 -348-463 -471-491 -508-682 -935-935 -1336-1516 -1915-2103 -2533-2971 -3260-4372 -5450-5521 1443 483 270 158 119 Lähde: Tilastokeskus 20
Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstö 2013 25 suurimmassa kaupungissa Helsinki Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Vaasa Lahti Jyväskylä Pori Lappeenranta Porvoo Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Salo Kouvola Hyvinkää Kotka Kokkola Kuopio Lohja Mikkeli Nurmijärvi Rovaniemi 6 527 6 330 5 572 4 919 4 584 4 524 4 379 4 277 4 194 4 179 3 598 3 401 3 167 3 059 3 049 2 815 1 629 1 311 9 777 9 051 8 933 13 504 12 538 16 948 16 430 Lähde: Tilastokeskus 21
Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Vaasan seudun työpaikkojen määrän kasvu on toiseksi suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa ja kuudenneksi suurin maan kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa. Kuopion tk-alue Vaasan tk-alue 3 512 4 531 Seinäjoen tk-alue 2 708 Joensuun tk-alue 1 182 Lappeenrannan tk-alue 737 Porin tk-alue -133 Kotkan tk-alue -2 684 Kouvolan tk-alue -3 877 Työpaikkojen määrän muutos 80 000 160 000 asukkaan työssäkäyntialueilla 31.12.2005 31.12.2013 Lähde: Tilastokeskus 22
Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa 50894 51440 51261 51824 51831 51185 50027 49178 46732 46798 46489 46940 47305 47673 45639 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 31.12.1999 31.12.2013 Lähde: Tilastokeskus 23
Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa 1 093 1 505 1 716 1 234 451 365 368 546 563 66 7-309 -646-1 413 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosittainen muutos Lähde: Tilastokeskus 24
Myös muut toimialat kasvavat Työpaikkojen määrän muutos viisi suurinta toimialaa Seudulle on syntynyt yli 5 500 uutta työpaikkaa 2000-luvulla (nettokasvu). Kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla. Sekä yksityinen, että julkinen sektori kasvaa. Terveys- ja sosiaalipalvelut 2 543 Teollisuus 610 Koulutus 537 Tukku- ja vähittäiskauppa 528 Rakentaminen 436 Vaasan seutu 31.12.1999 31.12.2013 Lähde: Tilastokeskus 25
T&K-panostukset maan kärkitasoa T&K-panostukset Vaasan seutukunnassa 2005 2014 Vaasan seutukunnan yritysten T&K-panostukset ovat 161 miljoonaa vuodessa (kuudenneksi eniten seutukunnista). Panostukset kasvoivat lähes 100 miljoonaa (158 %) vuosina 2005 2014. Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. Kasvavat panostukset ovat osoitus yritysten vahvasta uskosta tulevaisuuteen. Myös julkisen sektorin T&Kpanostukset ovat kasvaneet. Vaasan seutukunnan yhteenlasketut T&K-panostukset ovat lähes 200 miljoonaa. 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 75,7 62,6 13,1 Kaikki T&K-panostukset 2005-2014: +118,6 milj. / +156,7 % Julkisen sektorin T&K-panostukset 2005-2014: +20,0 milj. / +152,7 % Yritysten T&K-panostukset 2005-2014: +98,6 milj. / +157,5 % 194,3 161,2 33,1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus Kaikki panostukset: yritykset, julkinen sektori + YVT* ja korkeakoulut Yritykset Julkinen sektori *) YVT tarkoittaa yksityistä voittoa tavoittelematonta toimintaa: säätiöt, yhdistykset, rahastot ja työntekijäjärjestöt. 26
T&K-panostukset maan kärkitasoa Toiseksi suurin yritysten T&K-panostusten kasvu Helsingin jälkeen Helsinki Vaasa Oulu Pori Turku Rauma Seinäjoki Lahti Lappeenranta Joensuu Mikkeli Rovaniemi Kouvola Kemi-Tornio Kuopio Salo Hämeenlinna Kotka-Hamina Jyväskylä Tampere -1,6-1,7-6,4-6,5-6,8-8,6-41,8-51,3 98,6 47,5 24,8 20,5 19,3 19,2 17,6 7,9 4,8 2,9 0,6 431,2 Yritysten T&K panostukset, muutos 2005 2014 (milj. ), 20 suurinta seutukuntaa Lähde: Tilastokeskus 27
Suurin viennin arvo / asukas Pohjanmaan viennin arvo on 4,6 miljardia, mikä on neljänneksi eniten maakunnista Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 5,6 4,7 4,6 4,4 20,7 Satakunta 3,8 Lappi 3,4 Keski-Suomi 2,2 Kymenlaakso 1,9 Etelä-Karjala 1,9 Pohjois-Savo 1,6 Päijät-Häme 1,5 Kanta-Häme 1,3 Pohjois-Karjala 1,0 Keski-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Pohjanmaa 0,8 Etelä-Savo Kainuu 0,6 0,1 mrd. Maakuntien viennin arvo (mrd. ) 2012 Lähde: Tilastokeskus 28
Suurin viennin arvo / asukas Viennin arvo / asukas on maan ylivoimaisesti suurin 25 402 Pohjanmaa Lappi Satakunta Etelä-Karjala Uusimaa 18 547 16 874 14 659 13 205 25 402 Keski-Pohjanmaa 12 809 Varsinais-Suomi 11 989 Pohjois-Pohjanmaa 11 045 Kymenlaakso 10 709 Pirkanmaa 9 499 Keski-Suomi 7 871 Päijät-Häme 7 233 Kanta-Häme 7 186 Pohjois-Savo 6 602 Pohjois-Karjala 6 243 Etelä-Pohjanmaa 4 151 Etelä-Savo 3 714 Kainuu 1 817 Viennin arvo ( / asukas) maakunnittain 2012 Lähde: Tilastokeskus 29
EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri 30
EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri Vaasan seudulta viedään teknologiaa 140 yritystä Usea on globaali markkinajohtaja 10 000 työntekijää 1/4 Suomen energia-alan työntekijöistä 1 000 kehittäjää Merkittävät henkilöresurssit T&K-työssä 4,4 miljardia Energiaklusterin yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Viennin osuus 80 % Noin 3,5 miljardia 30 % Suomen energiateknologiaviennistä 2 % väestöstä Vaasan seudun osuus Suomen teknologiaviennistä Vaasan seudun osuus Suomen energiateknologiaviennistä 12% 30% Vaasan seudun osuus Suomen väestöstä 2% energyvaasa.vaasanseutu.fi Lähde: Vaasan seutu, Tulli ja Tilastokeskus 31
Vaasa on Suomen talouden pikkujättiläinen Vaasan seudulla on korkein BKT / asukas saman kokoluokan seutujen joukossa. Vaasan kaupungissa on neljänneksi korkeimmat tulot 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan tk-alue Lappeenrannan tk-alue Seinäjoen tk-alue Kouvolan tk-alue Kotkan tk-alue Kuopion tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue 39 011 35 930 32 945 32 181 32 058 31 758 30 848 30 575 Espoo Helsinki Vantaa Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Oulu Tampere Kuopio Turku Lappeenranta Kouvola Lahti Jyväskylä Kotka Pori Rovaniemi Salo Mikkeli Joensuu 39 929 33 921 30 952 28 067 27 886 27 740 27 638 27 587 26 836 26 580 26 522 26 404 26 191 26 133 26 101 26 085 26 034 25 966 25 638 24 394 BKT ( ) / asukas 2013, 80 000 160 000 asukkaan kaupunkiseudut Valtionveronalainen keskitulo / tulonsaaja, 20 suurinta kaupunkia 2013 Lähde: Tilastokeskus 32
Työ ei tekijöiltä lopu Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Vaasassa on kolmanneksi matalin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin joukossa (työttömyysaste keskimäärin 2015) Vaasan seudun suurimmat työnantajat 2014 1 Vaasan kaupunki (liikelaitokset mukana) 6 105 2 Wärtsilä-konserni 2 945 3 Vaasan sairaanhoitopiirin ky / Keskussairaala 2 407 13,4 % 4 ABB Oy 1 896 9,4 % 10,8 % 5 Valtio 1 742 6 Mustasaaren kunta 1 600 7 Vacon Oyj 790 8 Vaasan yliopisto 501 9 KPO-konserni 451 Vaasan seutu Vaasan kaupunki Suomi 10 Laihian kunta 420 Lähde: TEM Vaasan kaupungin 25 suurinta työnantajaa: www.vaasa.fi/tyopaikat-ja-tyollisyys 33
Työ ei tekijöiltä lopu Teollisuudessa on yli viidesosa seudun työpaikoista Teollisuus Terveys- ja sosiaalipalv. Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Rakentaminen 4 781 4 100 2 920 9 653 10 810 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 2 704 Julk. hallinto ja maanpuol.; pak.sos.vak. 2 652 Ammatill., tieteellinen ja tekn. toiminta 2 309 Kuljetus ja varastointi 1 992 Alkutuotanto 1 838 Informaatio ja viestintä 1 620 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 380 Muu palvelutoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Taiteet, viihde ja virkistys 1 226 888 844 Yhteensä 51 185 työpaikkaa Muut, tuntematon 555 LVI-, sähkö- ja jätehuolto ym. 545 Kiinteistöalan toiminta 368 Työpaikat toimialoittain Vaasan seudulla 31.12.2013 Lähde: Tilastokeskus 34
Koulutus seudun yritykset Vaasassa voi opiskella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi esikoulusta tohtoriksi saakka. Yli 30 yliopisto- ja AMK-tutkintoa: Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, VAMK, Novia, Hanken ja Helsingin yliopisto. Kansainvälinen opiskelijavaihto on vilkasta. 5 400 ammattiopiskelijaa 13 000 korkeakouluopiskelijaa Koulutusalojen painopisteet Tekniikka Kauppatieteet Sosiaali- ja terveysala Tiivis yhteistyö yritysten kanssa Harjoittelupaikat Tutkimusyhteistyö Professuurien rahoitus Laboratorioinvestoinnit 114 256 asukasta Lähde: Vaasan korkeakoulut ja oppilaitokset & VRK 35
Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen 36
Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen Yritykset syntyvät kansainvälisiksi täysin globaaleilla markkinoilla toimivan teollisuuden syleilyssä. Vaasan seudulla puhutaan noin 100 kieltä. Seudulla on edustettuna yli 120 kansalaisuutta. Esimerkiksi Wärtsilän Vaasan yksikössä työskentelee n. 47 eri kansalaisuutta. Linnuntien maailmalle mahdollistaa yksi Suomen vilkkaimmista lentokentistä 282 400 matkustajaa vuonna 2015 Lyhimmän meritien Ruotsiin varmistaa sujuva ja perinteikäs yhteys Vaasasta Uumajaan Wasaline on maailman pohjoisin ympärivuotinen matkustajalaivayhteys! 168 600 matkustajaa vuonna 2015 58,3 % suomenkielisiä 5,9 % muita kieliä 35,7 % ruotsinkielisiä 37
Täällä rahaa jää myös elämiseen Rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) 2013 Vaasassa rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) on huomattavasti alhaisempi kuin suuremmissa kaupungeissa. 3 327 3 368 3 387 Keskimääräiset tulot kuukaudessa 2013 Palkkataso on kuitenkin korkea korkeampi kuin esim. Tampereella ja Turussa. 2 827 2 885 Käteen jää siis paljon enemmän rahaa elämiseen. 2 579 2 339 2 299 2 308 2 215 2 281 1 928 Espoo Helsinki Vantaa Vaasa Tampere Turku Lähde: Tilastokeskus 38
Korkeakoulutettujen osuus on suuri Yliopisto- ja AMK-tutkinnon suorittaneiden osuus on kolmanneksi korkein Vaasan seudulla. Korkea-asteen tutkinnon (AMK & yliopisto) suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista työssäkäyntialueella 31.12.2014 Lähde: Tilastokeskus, Kaupunkikehitys Helsingin tk-alue Oulun tk-alue Vaasan tk-alue Tampereen tk-alue Turun tk-alue Jyväskylän tk-alue Koko maa Kuopion tk-alue Lappeenrannan tk-alue Rauman tk-alue Seinäjoen tk-alue Mikkelin tk-alue Salon tk-alue Lahden tk-alue Pietarsaaren tk-alue Maarianhaminan tk-alue Joensuun tk-alue Kajaanin tk-alue Porin tk-alue Kotkan tk-alue Kokkolan tk-alue Kouvolan tk-alue Varkauden tk-alue Närpiön tk-alue Savonlinnan tk-alue Kemin tk-alue Loimaan tk-alue Jämsän tk-alue Keuruun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Imatran tk-alue Alajärven tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Kankaanpään tk-alue Mänttä-Vilppulan tk-alue Iisalmen tk-alue Raahen tk-alue Äänekosken tk-alue Alavuden tk-alue Nurmeksen tk-alue Parkanon tk-alue Kiteen tk-alue 44,1 % 44,1 % 43,8 % 43,4 % 43,2 % 42,3 % 39,9 % 39,6 % 39,0 % 38,3 % 38,2 % 38,0 % 38,0 % 37,2 % 37,2 % 36,9 % 36,8 % 36,7 % 36,7 % 36,4 % 35,4 % 35,3 % 34,9 % 34,6 % 34,5 % 33,4 % 33,0 % 32,9 % 32,6 % 32,4 % 31,8 % 31,7 % 31,7 % 30,6 % 30,3 % 30,2 % 30,1 % 30,0 % 27,8 % 27,6 % 27,5 % 51,4 % 39
Taloudellinen huoltosuhde on maan kärkitasoa Vaasan seudulla on kolmanneksi edullisin taloudellinen huoltosuhde Suomen 37 työssäkäyntialueen joukossa. Seudulla on yhtä työllistä kohden 1,27 työelämän ulkopuolella olevaa. Taloudellinen huoltosuhde osoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan kaikki työvoiman ulkopuolella olevat, eli mm. 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueilla 2014 Lähde: Tilastokeskus Maarianhaminan tk-alue Helsingin tk-alue Vaasan tk-alue Närpiön tk-alue Pietarsaaren tk-alue Turun tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Tampereen tk-alue Seinäjoen tk-alue Koko maa Kokkolan tk-alue Jyväskylän tk-alue Rauman tk-alue Kuopion tk-alue Lappeenrannan tk-alue Oulun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Loimaan tk-alue Mikkelin tk-alue Kankaanpään tk-alue Lahden tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Kouvolan tk-alue Alavuden tk-alue Kajaanin tk-alue Iisalmen tk-alue Parkanon tk-alue Kotkan tk-alue Raahen tk-alue Imatran tk-alue Savonlinnan tk-alue Kemin tk-alue Alajärven tk-alue Varkauden tk-alue Äänekosken tk-alue Keuruun tk-alue Nurmeksen tk-alue 1,00 1,15 1,27 1,31 1,33 1,37 1,39 1,40 1,40 1,41 1,42 1,49 1,49 1,50 1,50 1,51 1,53 1,55 1,56 1,57 1,58 1,58 1,61 1,62 1,66 1,67 1,70 1,74 1,74 1,76 1,78 1,79 1,81 1,84 1,87 1,88 1,92 1,97 40
Vaasan arvonlisäyksen kasvu on seutukunnista suurin maan merkittävimmällä teollisuustoimialalla Vaasa Rauma Seinäjoki Hämeenlinna Lahti Pori Lappeenranta 354 174 147 101 87 69 66 Arvonlisäyksen* muutos 20 suurimmassa seutukunnassa 2000 2013 Vaasan seutukunnassa arvonlisäyksen kasvu on ollut yli kaksinkertaista toiseksi parhaimpaan nähden. Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Joensuu Turku Rovaniemi Mikkeli Kuopio Kouvola Kotka-Hamina Kemi-Tornio Jyväskylä -62-123 57 42 39 30 21 20 12 *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Oulu Tampere -356-467 Arvonlisäyksen muutos brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa 2000 2013 Helsinki Salo -1 390-1 437 milj. Lähde: Tilastokeskus 41
Arvonlisäyksen määrä maan suurimpien kaupunkien joukossa Helsinki Tampere Oulu Vaasa Turku 798 684 1 289 1 181 4 055 Pori 476 Arvonlisäys* 20 suurimmassa seutukunnassa 2013 Vaasan seutukunnan arvonlisäyksen määrä oli 20 suurimmasta seutukunnasta neljänneksi suurinta vuonna 2013 Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lahti Rauma Seinäjoki Hämeenlinna Kemi-Tornio Jyväskylä Joensuu 428 355 353 346 332 294 222 *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Salo Lappeenranta 182 123 Kotka-Hamina 110 Kuopio 81 Kouvola 80 Arvonlisäys brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa 2013 Rovaniemi Mikkeli 67 62 milj. Lähde: Tilastokeskus 42
Asukasmäärään nähden Vaasan seutukunnan asukkaat tuottavat kaupungeista suurimman arvonlisäyksen Vaasa Kemi-Tornio Rauma Oulu Hämeenlinna Pori Tampere Salo Seinäjoki 3 659 3 429 3 297 2 870 2 784 4 886 5 603 5 426 7 921 Arvonlisäys* / asukas 20 suurimmassa seutukunnassa 2013 Helsinki Turku Lahti 2 734 2 133 2 119 Väkilukuun suhteutettuna Vaasan seutukunnan arvonlisäys oli 20 suurimmasta seutukunnasta kaikista suurinta Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Joensuu Jyväskylä Lappeenranta Kotka-Hamina Rovaniemi Kouvola 1 783 1 636 1 377 1 272 1 021 857 *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Mikkeli Kuopio 849 609 Lähde: Tilastokeskus 43
Koko maa ja koko kansantalous (käypiin hintoihin) mrd. Toimialat yhteensä 174,4 Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 18,3 Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,5 Asuntojen vuokraus ja hallinta 17,2 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 17,2 Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus Muu teollisuus 14,3 Rakentaminen 11,2 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 Koulutus 10,2 14,3 Arvonlisäys toimialoittain (mrd. ) koko maassa 2013 Vaasan seudun energiaklusterin yritykset kuuluvat pääosin siihen teollisuuden toimialaan, joka on arvonlisäykseltään maan merkittävin teollisuuden toimiala (arvonlisäys 14,3 mrd. ). Tämän teollisuuden toimialan arvonlisäys on viidenneksi suurin maan kaikkien toimialojen joukossa. Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 9,2 Kuljetus ja varastointi 8,9 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 5,3 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 4,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 4,3 Metsätalous ja kalatalous 3,4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 Elintarviketeollisuus ym. 2,7 Maatalous ja metsästys 1,8 Kotitalouspalvelut 0,2 Lähde: Tilastokeskus 44
45