Liite 2 Yhteysviranomaisen lausunto 1.3.2017 Kaksi erillistä YVA-menettelyä Ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi yhtymäkohdat vesienhallinta-yva:an on tuotava selkeästi esille arviointiselostuksessa. Selostuksessa on myös kuvattava vesienhallinta-yva:n tarkoitus sekä sen keskeisin sisältö, ja miten nämä eri hankevaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset on huomioitu tässä tuotanto-yva:ssa. Tuotanto- ja vesienhallinta-hankkeiden välillä voi olla sellaisia ympäristövaikutuksia lisääviä tai muuttavia vuorovaikutus- ja takaisinkytkentäsuhteita, jotka on huomioitava molempien hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä. Nollavaihtoehdon tarkasteleminen Mikäli hankkeesta vastaava päätyy jättämään vaihtoehdon VE0 erityisestä syystä arvioinnin ulkopuolelle, on nykytilanne ja sen ympäristövaikutukset joka tapauksessa huolellisesti kuvattava ja arviointiselostuksessa selkeästi perusteltava, miksi VE0-vaihtoehto on jätetty pois eri vaihtoehtojen välisestä tarkastelusta. Yhteysviranomainen ei näe estettä sille, että Terrafamen esittämä vaihtoehto VE0 tarkastellaan YVA-selostuksessa vaihtoehtona VE0+ sellaisena kuin hankkeesta vastaava on sen ohjelmassaan vaihtoehtona VE0 esittänyt. Yhteysviranomainen katsoo, että tällöin VE0+ edustaa vaihtoehtoa, jossa toimintaa suunnitellusti kehitetään. Uraanilaitoksen YVA-tarve Eri intressitahot ovat kokeneet uraanin ja muiden radioaktiivisten aineiden kulkeutumisen prosessissa, uraanitaseen ja muiden radioaktiivisten aineiden ympäristövaikutusten selvittämisen merkitykselliseksi. Yhteysviranomainen toteaa, että radioaktiivisten aineiden kulkeutumista prosessissa ja ympäristövaikutuksia on tarpeellista selvittää YVA-selostuksessa eri intressitahojen huolet huomioiden. Mikäli hankkeesta vastaava haluaa säilyttää uraanilaitoksen käyttöönoton vaihtoehdossa VE0+, tulee selostuksessa selvästi eritellä, minkälaisia ympäristövaikutuksia uraanilaitoksesta itsestään arvioidaan aiheutuvan. Pasutto ja rikkihappotehdas Arviointiohjelmassa pasutto ja rikkihappotehdas ovat kuvattu turhan yleispiirteisesti, eikä ohjelmasta saa kokonaiskuvaa pasuton ja rikkihappotehtaan kokoluokasta tai ympäristöpäästöistä. Ilmapäästöjä ei ole eritelty eikä jätteitä kuvailtu. Arviointiohjelmasta ei myöskään ilmene miten jätelämpökattilasta saatava lämmin höyry on hyödynnettävissä prosessivesien lämmityksessä. Nämä puutteet tulee korjata arviointiselostuksessa. Arviointiselostusvaiheessa on selvitettävä pasuton ja rikkihappotehtaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöönotto sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden riskinarviointi. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita hankkeesta aiheutuviin ilmapäästöihin, niiden tunnistamiseen, määrän ja laadun selvittämiseen sekä vertailuun eri hankevaihtoehtojen välillä. Ilmapäästöjen (mm. pienhiukkaset, rikinoksidit, typenoksidit) osalta on arvioitava myös mallintamisen tarvetta. Selostuksessa tulee lisäksi arvioida, mikä on pasuton ja rikkihappotehtaan vaikutus kaivosalueen prosessien ainetaseisiin muun muassa natriumin ja sulfaatin osalta, sekä missä määrin pasuton ja rikkihappotehtaan käyttöönotto vaikuttaisi muun ohella rikkihapon kulutukseen. Kaivostoiminnan sulkeminen Sulkemisen osalta on tuotava selkeästi esille, miten vaihtoehdossa VE2 esitetty sulkeminen eroaa sulkemisesta muissa hankevaihtoehdoissa. Vaihtoehto VE2 tulee kuvata arviointiselostukseen riittävän yksityiskohtaisesti ja sen tulee vastata vesienhallinta-yva:ssa arvioitavaa sulkemisvaihtoehtoa. Sulkemistoimenpiteiden, sulkemisen jälkeisen monitoroinnin, sulkemisen jälkeisten ympäristövaikutusten arvioinnin suunnittelussa on huomioitava parhaat mahdolliset käytäntönnöt (BEP) ja tekniikat (BAT). https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37056/sy_29_2011.pdf http://eippcb.jrc.ec.europa.eu/reference/bref/mmr_adopted_0109.pdf Vaihtoehdon VE2 (kaivoksen sulkeminen) ympäristövaikutusten arvioinnissa ja itse sulkemissuunnitelmassa on otettava huomioon luonnon radioaktiiviset aineet ja niiden käyttäytyminen erilaisissa sulkemisen jälkeisissä olosuhteissa. Erityisesti tulee huomioida aineiden liukoisuudet ja niissä mahdollisesti esiintyvät muutokset sulkemisen jälkeen, jotta vaihtoehdon VE2 vaikutuksia voidaan verrata muihin YVA:n vaihtoehtoihin. Suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Tiedot kaivoksen toimintaan liittyvistä ympäristö- ja vesitalousluvista sekä muista päätöksistä ja sopimuksista on päivitettävä arviointiselostukseen sekä eriteltävä ne luvat ja päätökset, joita eri hankevaihtoehdot vaativat. Arviointiselostuksessa on korjattava Tukesin lausunnossa esille tuomat virheelliset tiedot. Lausunnon huomioiminen Yhtymäkohdat on kuvattu YVA:n kappaleessa 4.1.9.3. Pasuton, rikkihappotehtaan tai sulaton käyttöönotto ei vaikuta kaivokselta purettavien vesien määrään tai kuormitukseen lisäävästi. Uraanilaitoksen käyttöönotto pienentää kipsisakka-altaalle ja käsiteltyihin purkuvesiin joutuvaa uraanimäärää. VE0 on YVA-ohjelmasta poiketen otettu mukaan YVA-selostukseen. YVA-selostuksessa on tarkasteltu erikseen VE0 joka kuvaa nykytilaa, sekä VE0+ joka kuvaa toiminnan kehittämistä Vaihtoehdon VE0+ vaikutukset arvioinnissa on mukana uraanin talteenottolaitos. YVA:ssa on käsitelty kappaleessa 4.3.2 Kaivoksen uraanitasetta ja radioaktiivisuusmäärityksiä. Uraanin talteenotosta on viety läpi erillinen YVA-menettely vuonna 2010. YVA-selostukseen on otettu vaihtoehto VE0 jossa uraanilaitos ei ole mukana. Vaihtoehdossa VE0+ on mukana uraanin talteenottolaitos. Kappaleessa 4.5. on kuvattu seikkaperäisesti pasuton ja rikkihappotehtaan toimintaperiaate. Vaikutukset on kuvattu kappaleissa 6-16. Jätelämpökattilasta saatava höyry hyödynnetään prosessissa höyrynä. Käyttö-kohteet tulevat todennäköisesti olemaan granulaattirikin sulatuksessa ja kaukolämmön tuotannossa jossa höyry korvaa nykyisin käytettäviä polttoaineita. Ilmanpäästöjä on kuvattu kappaleessa 4.5.2 ja vaikutusten arviointi kappaleessa 9. Ne perustuvat pölymallinnusraporttiin (liite 3) sekä ilmapäästöjen mallinnusraporttiin (liite 4). Sulkeminen vaihtoehdossa VE2 eroaa sulkemisesta muissa vaihtoehdoissa vain nopeutetun aikataulun osalta. Vaihtoehdoissa VE0-VE1c sulkemistoimia voidaan tehdä pikkuhiljaa toiminnan edetessä - kun uusia alueita otetaan käyttöön, vanhoja suljetaan. Vaihtoehdossa VE2 kaivos suljetaan nopeutetulla aikataululla, niin että uusia prosessivaiheita (pasutto, sulatto, rikkihappotehdas, uraanilaitos) ei ole ehditty ottaa käyttöön. Parhaat mahdolliset käytäntönnöt (BEP) ja tekniikat (BEP) tullaan huomiomaan sulkemisessa. YVA:ssa on käsitelty kappaleessa 4.3.2 kaivoksen uraanitasetta ja radioaktiivisuusmäärityksiä. Uraanin talteenotosta on viety läpi erillinen YVA-menettely vuonna 2010. Nykyinen lupatilanne on päivitetty YVA-selostuksen kappaleeseen 3.4. YVA-selostuksen kappaleessa 3.5 on tuotu esiin hankkeen tarvitsemat luvat ja päätökset. Tukesin lausunto on huomioitu kappaleessa 3.5, virheelliset tiedot on korjattu.
Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen 28.4.2016 (16/0090/2). Kyseinen päätös ei ole lainvoimainen, koska se on valitusasiana vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Yhtiö on valittanut muun muassa jätteiden luokituksesta. Arviointiohjelman sivulla 49 on kuvattu nykyisten jätealueiden rakenteet. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa tulee tarkastella suunnitteilla olevia jätealueita ohjelmassa esitettyä tarkemmin Vaasan hallinto-oikeuden päätös huomioiden, mikäli korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä ei selostusvaiheessa ole vielä annettu. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yhteysviranomaisen tulkinnan mukaan hankkeeseen liittyviä tavoitteita ovat myös seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Tulee huomioida, että VAT:t on jaettu alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan YVA-selostuksessa tavoitteet tulisi eritellä mainittuihin yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia, kun erityistavoitteet puolestaan ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Kappaleessa 4.2.3.8 on esitelty liuotusalueiden sekä jätealueiden pohjarakenteet sekä suunnitellut pintarakenteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vaikutukset niihin on kuvattu kappaleessa 6.3.1 Kaavoitus ja maankäyttö Arviointiohjelmassa Kainuun maakuntakaavatilanteen kuvaukseen on jäänyt virhe: Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu vuonna 2013. Lisäksi ympäristöministeriö on vahvistanut Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan YVA-ohjelman laadinnan jälkeen 31.1.2017. YVA-ohjelmassa taulukkoon 5-1 on poimittu Terrafamen kaivosalueen ja lähiympäristön kaavamerkintöjä. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan taulukko on puutteellinen. Tulee huomioida, että maakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet -merkintä (M) koskee kaavan kaikkia ns. valkoisia alueita. Lisäksi maakuntakaavassa on maakuntakaava-aluetta koskevia yleismääräyksiä. Hanketta koskevia kaavamerkintöjä ja - määräyksiä tulee täydentää. YVA-ohjelmaan on koottu lähialueen yleiskaavat. Hankkeen tarkasteltavia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida, että mainitut yleiskaavat ovat sellaisia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, joissa on osoitettu ranta-alueiden rakentaminen ja joita voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Arviointiselostuksessa kaavojen sisältöä ja oikeusvaikutuksia tulee kuvata tarkemmin. Rantayleiskaavojen mukaiset, mutta rakentamattomat rakennuspaikat tulee huomioida myös rakennettua ympäristöä kuvaavassa osuudessa, mm. kuvassa 5-2. Maisema ja kulttuuriympäristö YVA-ohjelmassa rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu vain valtakunnallisten inventointien näkökulmasta. Tulee huomioida, että Sotkamon paikallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on koottu Kainuun ympäristökeskuksen raporttiin 1/2008, Sotkamo Kainuun etelä, Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma. Selvitykset ja olemassa oleva tieto Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiohjelmassa olisi tullut selkeämmin tuoda esille, mitä selvityksiä on jo tehty ja mitä on suunniteltu tehtäväksi. Olemassa olevan tiedon esille tuominen ja koostaminen on oleellisen tärkeää arviointiselostuksessa. Tiedon koostamisessa ja selostusvaiheessa tehtävissä selvityksissä tulee painottaa niitä asioita, joiden osalta on esitetty erityisesti huolta lausunnoissa, mielipiteissä ja arviointimenettelyn aikana muun muassa kyselyissä ja yleisötilaisuuksissa. Sivukivet, suotovedet ja vesitase Arviointiselostuksessa on kuvailtava tarkemmin malmin ja sivukivien mineralogiaa, tarvekiven sekä jätteiden kemiallista koostumusta sekä niiden ympäristövaikutuksia. Pitoisuustietojen arvioimiseksi myös käytetyt analyysimenetelmät tulee mainita. Oleellista on huomioida sivukivien ja suotovesien määrien ja laadun tarkastelu eri vaihtoehdoissa. Lisäksi on esitettävä arvio vaikutuksesta kaivosalueen vesitaseeseen. Tarkkailutietojen päivittäminen Arviointiselostukseen on tarpeellista päivittää muun muassa velvoitetarkkailusta saatuja tietoja vuoden 2016 tarkkailutuloksilla, niiltä osin kuin louhinnan käynnistyminen on voinut kuvaukseen vaikuttaa (mm. ilman laatu, pöly, haju, melu ja pohjavedet). Kaivosalueen pohjavesien tarkkailun osalta tarkkailusuunnitelmaa on hyvä päivittää jo selostusta laadittaessa ja tarvittaessa asentaa alueelle uusia pohjavesiputkia taustapitoisuuksien selvittämiseksi. Korjattu kappaleeseen 6.1.1.1 Taulukko on laajennettu (taulukko 6-1) ja yleismääräykset on kirjattu (taulukko 6-2) Rantarakennuspaikkojen tietoja ei ollut kaikista kunnista saatavissa digitaalisena. Päädyttiin esittämään jo rakennetut kiinteistöt kartalla 6-4. Kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset on kuvattu kappaleessa 7.1.2. sekä liitteessä 5 Selvitykset on listattu kappaleessa 5.2, ja suurin osa erillisselvityksistä on YVA:n liitteenä. Lisäksi mm. tarkkailun vuosiraportit löytyvät terrafamen nettisivuilta terrafame.fi. Mineralogiaa on kuvattu kappaleessa 12.1.1. Malmin ja sivukiven erottelua on kuvattu otsikon 4.1.4 Louhinta-alla. Jätteitä on kuvattu kohdassa 4.2.3 ja tarkennettua tietoa löytyy Terrafamen ympäristötarkkailun vuosiraportista, jätejakeiden tarkkkailuraportti: https://www.terrafame.fi/media/ymparistoraportit/2016/vuosiraportti2016_osa10_jatejakeid entarkkailu.pdf. Kaivoksen vesitasetta on käsitelty otsikon 4.4.1 alla kohdassa Vesitase ja ylijäämävedet Arviointiselostuksessa on käytetty vuoden 2016 tarkkailutuloksia. Pohjavesiasiaa on käsitelty kappaleessa 12.1.2 Pohjavesiselvitys on liitteessä 13 sekä Terrafamen nettisivuilla https://www.terrafame.fi/media/ymparistoraportit/2017/selvitysraportti_terrafame_pohjaves i_ja_maapera_20170228.pdf
Onnettomuus ja poikkeustilanteet Kaikkien esitettyjen vaihtoehtojen tarkasteluihin tulee sisällyttää onnettomuus ja poikkeustilanteiden tarkastelu, kuten esimerkiksi vuodot, kemikaalipäästöt, patovauriot, käyttökatkokset ja poikkeusjuoksutukset. Näistä yhtenä oleellisena poikkeustilanteena tulee selvittää toiminnan ennenaikainen tai väliaikainen keskeytyminen. Miten toiminnan keskeytyminen vaikuttaa muun muassa vesitaseeseen, päästöihin, häiriötilanteisiin ja niiden todennäköiseen esiintymiseen. Tarkasteltavina näkökulmina on huomioitava ympäristö, turvallisuus, terveys ja viihtyvyys. Terveysvaikutukset Terveysvaikutusten arvioinnissa tulee hyödyntää THL:n lausunnossa ja sen liitteen julkaisuissa esiin tuotuja hyviä käytäntöjä. Terveysvaikutuksia tulee arvioida myös riskien ja poikkeustilanteiden hallinnan kautta. Arviointiselostuksessa on käsiteltävä välilliset ja välittömät vaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin sekä niiden merkittävyys. Haittojen ehkäisy ja lieventäminen Arviointiselostuksessa tulee kiinnittää huomioita merkittävien vaikutusten tunnistamiseen sekä arvioida systemaattisesti niiden merkittävyyttä. Arviointiohjelmassa näitä vaikutuksia olikin tunnistettu pääsääntöisesti hyvin, mutta esim. pasuton ja rikkihappotehtaan osalta tunnistaminen on ollut puutteellista. Myös vaikutusten merkittävyyden arvioinnin selkeyteen olisi tullut kiinnittää enemmän huomioita jo ohjelmavaiheessa. Arviointiselostuksessa haittojen ehkäisemistä ja rajoittamista on selvitettävä tarkemmin melu-, haju ja pölypäästöjen vähentämiseksi. Melunhäiritsevyyden torjuntaan on etsittävä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja niitä on tarkasteltava YVA-selostuksessa. Onnettomuus- ja poikkeustilanteita on tarkasteltu kappaleessa 17 Riskit. Patojen osalta sekä vesiin liittyviä riskejä on tarkasteltu vesienhallinnan YVA-menettelyssä. Terveysvaikutusten arvioinnissa eritelty suoria ja epäsuoria vaikutuksia ja arvioinnissa on hyödynnettä opasta: Kauppila T (toim). 2015. Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. GTK, Tutkimusraportti 222. Jokaisessa vaikutusten arviointikappaleessa (kpl 6-16) on erikseen käsitelty haittojen ehkäisyä ja lieventämistä. Jätteiden osalta on tarkasteltava myös miten jätteiden käsittelyä, hyödyntämistä tai loppusijoittamista voidaan parantaa sekä tarkastella eri keinoja jätteiden laadun parantamiseksi. Arviointiselostuksessa tulee selkeästi kuvata kaivoksen ajantasainen vesi- ja liuostase sekä arvioida hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutus kaivoksen vesi- ja liuostaseeseen pitkällä aikavälillä. Erilaisten nykyistä tehokkaampien veden puhdistustekniikoiden selvittäminen tulee sisällyttää arviointiselostukseen. Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus On todennäköistä, ettei 10 km etäisyydelle rajattu tarkasteltava vaikutusalue ole monenkaan tarkasteltavan vaikutuksen osalta riittävä. Arviointiselostuksessa vaikutusalueen rajausta on tarkennettava siten, että vaikutusalueen laajuutta tarkastellaan eri vaikutusten osalta ja tarvittaessa tarkasteltavaa aluetta laajennetaan. Yhteysviranomainen katsoo, että vesistövaikutuksiltaan kaivoksen tuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten vaikutusalue on sama kuin vesienhallinta-yva:ssa. Yhtymäkohta on hyvä tuoda esille, vaikkakin vesistövaikutuksien arviointi on eriytetty vesienhallinta-yva:aan. Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Arviointiselostuksessa on kuvattava, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon. Kohdassa 4.2.3 Jätteet Vesi- ja liuostase on esitetty kappaleessa 4.4.1 kohdassa Vesitase ja ylijäämävedet Ympäristövaikutusten arviointia ei ole rajattu 10 km etäisyydelle, jokainen ympäristövaikutuksen rajaus on tehty tapauskohtaisesti. Tässä taulukossa on esitetty, miten lausunto on huomioitu YVA-selostuksessa. Yhteysviranomaisen lausunto 3.7.2017 Ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi yhtymäkohdat vesienhallinta-yva:an on tuotava selkeästi esille arviointiselostuksessa. Selostuksessa on myös kuvattava vesienhallinta-yva:n tarkoitus sekä sen keskeisin sisältö, ja miten nämä eri hankevaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset on huomioitu tässä tuotanto-yva:ssa. Näin on toimittava myös rikkihappotehtaan, pasuton ja sulaton osalta. Lämmöntalteenoton tai hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä mahdollisen lämpökuorman vaikutuksia tulee arviointiselostuksessa tarkastella ohjelmassa esitettyä tarkemmin. Arviointiselostusvaiheessa on selvitettävä pasuton ja rikkihappotehtaan sekä sulaton parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöönotto sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden riskinarviointi. Selostuksessa tulee lisäksi arvioida, mikä on uusien toimintojen vaikutus kaivosalueen prosessien ainetaseisiin muun muassa natriumin ja sulfaatin osalta, sekä missä määrin uusien toimintojen käyttöönotto vaikuttaisi muun ohella rikkihapon kulutukseen. Terveysvaikutuksia tulee arvioida myös riskien ja poikkeustilanteiden hallinnan kautta. Arviointiselostuksessa on käsiteltävä välilliset ja välittömät vaikutukset ihmisten terveyteen, viihtyvyyteen ja elinoloihin sekä niiden merkittävyys. Oleellista on arvioida päästöjen vaikutusalueet suhteessa asutukseen sekä arvioida asukkaiden altistuminen ja mahdolliset terveysriskit. Arviointiselostuksessa on kuvattava, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon. Lausunnon huomioiminen Yhtymäkohdat on kuvattu YVA:n kappaleessa 4.1.9.3. Pasuton, rikkihappotehtaan tai sulaton käyttöönotto ei vaikuta kaivokselta purettavien vesien määrään tai kuormitukseen lisäävästi. Uraanilaitoksen käyttöönotto pienentää kipsisakka-altaalle ja käsiteltyihin purkuvesiin joutuvaa uraanimäärää. Lämmön talteenottoa ei ole suunniteltu sen tarkemmin vielä, joten Pöyryn käsityksen mukaan tästä ei voida kertoa YVA-selostuksessa enempää Koska pasutto, rikkihappotehdas ja sulatto ovat täysin uusia toimintoja, ne suunnitellaan BAT:in mukaisiksi. Riskejä ja häiriötilanteita on tarkasteltu kappaleessa 17. Rikkihappomäärät on esitetty taulukossa 4-6. Kohdassa 4.4.1 Vesitase ja ylijäämävedet on käsitelty myös sulfaatin ja natriumin ainetasetta. Terveysvaikutuksia on käsitelty kappaleessa 16. Tässä taulukossa on esitetty, miten lausunto on huomioitu YVA-selostuksessa.
Liite 3 26.7.2017 TERRAFAME, kaivoksen laajennuksen pölypäästöjen mallinnus, 2017 Terrafame Oy
1 DI Hannu Lauri DI Titta Anttila Pöyry Finland Oy, Ympäristötutkimus, Oulu Elektroniikkatie 13 90590 Oulu Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMALLI JA LÄHTÖTIEDOT 3 2.1 Laskentamalli 3 2.2 Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot 3 2.3 Maastotiedot 4 2.4 Tuulitiedot 4 2.5 Sadepäivät 5 2.6 Pölykuormitusten laskentaperusteet 5 3 LASKENNAN VERTAILU MITTAUKSIIN 7 3.1 Kuormitukset 7 3.2 Laskettujen ja mitattujen pitoisuuksien vertailu ja kuormitusten tarkennus 8 4 NYKYTILANNE VE0 12 5 LAAJENNUSVAIHTOEHTO VE0+ 15 5.1 Laskenta ilman teiden kastelua (VE0+) 15 5.2 Laskenta kun tiet kasteltu (VE0+TK) 19 6 YHTEENVETO 22 6.1 Mallin lähtötiedot 22 6.2 Tulokset 22 6.3 Epävarmuuksien arviointi ja pölypäästöjen hallinta 23 7 LÄHDELUETTELO 24 Keskeiset lyhenteet: PM 10 Pienhiukkasten määrä (particulate matter), hiukkasten läpimitta alle 10 µm TSP Leijuvien hiukkasten kokonaismäärä eli kokonaisleijuma (total suspended particulates)
2 1 JOHDANTO Tässä raportissa on arvioitu laskentamallin avulla Terrafamen kaivoksen pölypäästöjä vuoden 2016 tilanteessa (VE0) ja erillisellä kaivoksen jatkovaihtoehdolla (VE0+), joka sisältää kaivostoiminnan laajennuksia. Laskentamallina on käytetty EPAn (U.S. Environmental Protection Agency) hyväksymää ja ylläpitämää AERMOD-mallia, jonka laskenta perustuu ns. Gaussin leviämisyhtälöihin. Menetelmässä ilmapäästön oletetaan leviävän päästölähteestä myötätuuleen Gaussin jakauman mukaisesti. Jakauman hajontaparametrit arvioidaan erikseen jokaiselle tunnille tuulen nopeuden ja ilmakehän alakerroksen stabiilisuusluokan perusteella. Nykytilanteessa Terrafamen kaivoksen toiminnot aiheuttavat pölypäästöjä lähinnä kaivosalueen sisäpuolelle. Myllyniemessä 2015-2016 tehtyjen ilmalaatumittausten perusteella pölypäästö ei ylitä ohjearvoja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta (Saari et al. 2017). Tässä arvioitavissa kaivoksen laajennusvaihtoehdossa kaivoksen toimintoja aloitetaan uusilla alueilla ja tuotantomääriä nostetaan, jolloin pölypäästöt siirtyvät osin uusille alueille ja osin myös kasvavat. Pölymallinnuksessa käytetyt laskentavaihtoehdot on esitetty taulukossa 1. Kaivosalueen nykyisten ja uusien toimintojen sijoitus on esitetty karttapohjalla kuvassa 1. Kuva 1. Kaivosalueelle suunnitellut toiminnot, ks. taulukko 1.
3 Taulukko 1: Laskentavaihtoehdot Vaihtoehto Kuvaus VE0 VE0+ Kaivostoiminta jatkuu nykyisellään. Malmin louhinta on 15 M t/a, sivukiven louhinta noin 15-20 Mt/a Uusia alueita ei oteta käyttöön Rakennetaan erilliset sivukivialueet KL1 ja KL2, sekundääriliuotuslohkot (SH) 5-8, kipsisakka-altaan lohkot 7-8, sekä teitä Malmin louhintamäärää kasvatetaan tasolle 18 M t/a sivukiven louhintamäärien ollessa tasolla 18 30 Mt/a riippuen louhintatilanteesta. 2 LASKENTAMALLI JA LÄHTÖTIEDOT 2.1 Laskentamalli Päästöjen leviäminen arvioitiin kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä AERMOD-ohjelmistolla. Ohjelmiston on kehittänyt ja sitä ylläpitää Yhdysvalloissa U.S. EPA, liittovaltion ympäristönsuojeluviranomainen. Malli soveltuu yksi- ja monipiippu- sekä viiva- ja pintalähteiden päästöjen mallintamiseen ja se ottaa huomioon sää- ja maasto-olosuhteet. Leviämismallin perustana on analyyttinen Gaussin jakaumaan perustuva leviämisyhtälö, joka olettaa päästön laimenevan pysty- ja vaakasuunnassa Gaussin jakauman mukaisesti. Ohjelmisto ja sen ominaisuudet on esitelty yksityiskohtaisemmin verkkosivustolla http://www.epa.gov/scram. Malliin liittyviä epävarmuustekijöitä Leviämismallilaskelmilla saatavien tulosten luotettavuuteen vaikuttavat malliin syötettävät lähtötiedot sekä itse mallin toiminta. Mallilaskelmilla kuvataan ilmiöiden tavanomaista kehittymistä pitkällä aikavälillä yksinkertaistaen jossain määrin todellisuutta. Malliin sisältyy olettamuksia ja yksinkertaistuksia, jotka ovat välttämättömiä mallin toiminnan ja lähtötietojen puutteellisen saatavuuden vuoksi. Laskennan tuloksen saadut keskiarvopitoisuudet edustavat vallitsevaa pitoisuustilannetta pidemmillä ajanjaksoilla. Enimmäispitoisuudet edustavat puolestaan lyhytkestoisempia episoditilanteita, jolloin meteorologinen tilanne on paikallisesti päästöjen laimenemisen ja sekoittumisen kannalta epäedullinen. Huomionarvoista on, että suurimman osan ajasta epäpuhtauspitoisuudet ovat pienempiä kuin korkeimmat hetkelliset pitoisuudet. Yleensä leviämismallilaskelmien tuloksiin liittyy epävarmuutta sitä enemmän, mitä lyhyemmän jakson pitoisuusarvoista on kyse. Näin ollen ilmanlaatuvaikutuksia arvioitaessa on suositeltavaa tarkastella vuosiraja-arvoon ja vuorokausiohjearvoon verrannollisia pitoisuustasoja. 2.2 Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot Pölypäästöjen aiheuttamalle ilman pölypitoisuudelle on Suomessa määritetty rajaarvot ilmanlaatuasetuksessa. Ilman pölypitoisuutta on tässä arvioitu kahden suureen osalta: PM 10 pitoisuus mittaa hengitysteihin kulkeutuvien alle 10 µm läpimittaisten hiukkasten pitoisuutta ilmassa, yksikkönä on yleensä µg/m 3. TSP-pitoisuus mittaa
4 kaikkien leijuvien hiukkasten pitoisuutta, yksikkönä myös µg/m 3. TSP pitoisuutta sanotaan myös kokonaisleijumaksi. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta keskimääräiselle vuosipitoisuudelle on määritetty yläraja 40 µg/m 3, ja keskimääräiselle vuorokausipitoisuudelle yläraja 50 µg/m 3. Vuoden aikana vuorokausipitoisuuden ylityksiä sallitan kuitenkin enintään 35 kappaletta (~ 10% vuorokausipitoisuuksista), mikäli siis ylityksiä on 36 kappaletta, on raja ylittynyt. Kokonaisleijumalle (TSP) pitoisuudelle ei ole määritelty raja-arvoa. Raja-arvojen lisäksi ilman haitta-aineiden pitoisuuksille on määritelty ohjearvoja, joiden ylittyminen olisi pyrittävä estämään ennakolta. PM 10 pitoisuuksille ei ole määritelty ohjearvoa. TSP pitoisuuden vuosikeskiarvon ylärajaksi on ohjeistettu 50 µg/m 3, ja vuoden aikana vuorokausipitoisuuden 120 µg/m 3 ylittävien päivien lukumäärän ylärajan ohjearvo on 7 d. 2.3 Maastotiedot 2.4 Tuulitiedot Maastotiedot saatiin maastotietokannasta, korkeusmallista (Maamittauslaitos 2017), ja Corine-2012 maankäyttödatasta (Suomen ympäristökeskus, 2017). Maanpinnan kitka-arvot (z 0 ) arvioitiin maankäyttötietojen ja puuston korkeustietojen perusteella. Puuston korkeustiedot saatiin Luonnonvarakeskuksen latauspalvelusta (Luke 2017). Laskennan säätietona käytettiin Kajaanin lentoasemalla mitattuja arvoja. Mittaukset suorittaa Ilmatieteenlaitos, mutta ne haettiin NOAA:n ftp-palvelusta (NOAA 2017). Mittausasema sijaitsee kohdealueelta noin 38 km länsiluoteeseen. Havaintoasema on lähellä Oulujärveä, joka voi vaikuttaa jonkin verran mittauksiin. Tuulijakauma vuodelle 2016 on esitetty kuvassa 2, ja vastaava tuulen nopeusjakauma kuvassa 3. Yleisin tuulen suunta on etelä ja tyypillisin tuulen nopeusluokka 2-4 m/s. Pohjoistuulia on vähän ja länsituulia hieman idänpuoleisia tuulia useammin. Kuva 2. Tuulen suuntajakauma jaksolta 1.1.2016 31.12.2016.
5 Kuva 3. Tuulen nopeusjakuma jaksolta 1.1.2016 31.12.2016. 2.5 Sadepäivät Mallin tuuliprofiilitiedot konstruoitiin ECMWF:n ERA-interim reanalysis-säätietojen pohjalta (Berrisford et al. 2011). Suomessa tuuliprofiileja mitataan Jokioisissa ja Sodankylässä, jotka molemmat sijaitsevat varsin kaukana kohdealueelta. Tehdasalueella on sadantamittari, josta oli saatavilla sadantatietoja 15.6.2013 alkaen. Vuodelle 2016 mitattujen sadepäivien (sadanta suurempi kuin 0,25 mm) määrä oli 189. Kolmen vuoden 2014-2016 jaksolta keskimääräinen sadepäivien määrä oli 196. 2.6 Pölykuormitusten laskentaperusteet Kaivosalueella pölykuormituslähteitä on useita. Kuormituslähteet ja tässä käytetyt kuormituskohtaiset arviointimenetelmät Terrafamen alueelle kuormitustyypin mukaan on esitetty taulukossa Taulukko 2. Kuormitusarviointi perustuu pääosin MINERA-hankkeen eri lähteistä keräämiin kuormitusarviointimenetelmiin (Kauppila et al. 2013) ellei taulukossa ole tosin mainittu. Osalle kuormituksia ei ole olemassa sopivia kuormitusarvoja (esim. liuotuskasat, kalkkitehdas). Tällaisten kohteiden pölykuormitus on jouduttu arviomaan lähinnä vastaavien kuormitusten ja/tai ilmanlaatumittausten perusteella. Suurimmat pölykuormitukset alueella aiheutuvat pääasiassa kuljetuksista. MINERAloppuraportissa (Kauppila et al. 2013) ei ole kovin selvästi huomioitu sateen vaikutusta kuljetusten pölypäästöihin; sadepäivien vaikutus on tässä otettu huomioon erikseen EPA:n ohjeistuksen mukaisesti (EPA 2006) käyttämällä kuljetukselle korjauskerrointa. Sadantapäivät otetaan kuljetusten osalta huomioon siten, että kuljetuksen aiheuttama pölykuormitus kerrotaan sadantavähennyksellä (365-r)/365, missä r on niiden päivien lukumäärä, joina sadanta ylittää 0,25 mm/d. 2016 vuodelle sadepäivien lukumäärä oli 189, mistä saadaan sadantavähennykselle arvo 0.482.
6 Taulukko 2: Kuormitusten laskentaperusteet eri toiminnoille, laskentakaavat Kauppila et.al (2013) mukaan, ellei muuta mainittu. Louhinta Poraus PM 10 : 0.31 kg/räjytysreikä TSP: 1.92 x PM 10 Räjäytys PM 10 : 0.52 * 344*A 0.8 /(M 1.9 *D 1.8 ) kg/räjäytys, A=ala(m 2 ), M=kosteus %, D=räjäytysreikien syvyys (m) TSP: 1.92 x PM 10 Rikottaminen ei päästöjä Malmin ja sivukiven käsittely Kuormaus ja kippaus PM 10 : K * 0.44 * 0.025 kg/tn, missä K lastausmäärä (tn) TSP: K * 0.025 kg/tn Kuljetus kiviautolla PM 10 : 281,9 * 1,5 (s/12) 0.9 * (W * 0,368) 0.45 g/km, missä W on ajoneuvon paino (tn), ja s tien hienoainepitoisuus (%). Kastelu vähentää kuormitusta noin 75%. Kippaus esimurskaimeen Esimurskaus Malmin karkea- ja hienomurskaus, seulonta, agglomerointi TSP: 281,9 * 4,9 (s/12) 0.7 * (W * 0,368) 0.45 g/km PM 10 : K * 0.44 * 0.025 kg/tn, missä K lastausmäärä (tn), kippauksessa pölynhallinta, vähennys 70% TSP: 1.25 * PM 10 ei päästöjä (pölynpoisto, päästö oletettu pieneksi) Katetuissa tiloissa pölynpoistolla, kuormitus arvioitu poistoilman pitoisuusmittausten perusteella (Tammisto, 2016) Kuljettimet Hihnakuljettimet Liotuskasat Primääriliuotuskasa, kasaus ja purku Sekundääriliuotuskasa, kasaus Tehdasalue Tehdasalueen työmaaliikenne Kalkkitehdas, purku ja lastaus Altaat Kipsisakka-altaat ei päästöjä (katettu kuljetin) PM 10 : 0.000001 g/s koko kasan alueelle (arvio) TSP: 2 x PM 10 kuten primääriliuotuskasa PM 10 : 0.000003 g/m 2 /s (arvio) TSP: 2 x PM 10 PM 10 : 0.00005 g/m 2 /s (arvio) TSP: 2 x PM 10 ei päästöjä, pidetään vedellä peitettynä
7 3 LASKENNAN VERTAILU MITTAUKSIIN Kaivosalueen pölypäästöjen kuormitusarvioinnissa käytetyt laskentakaavat perustuvat pitkälti muualla kuin Suomessa mitattuihin pölypäästöihin. Kaivoksen pölypäästöihin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kaivoksessa käsiteltävä kivimateriaali, ilmasto (pääasiassa ilman kosteus ja sadannan määrä), sekä tiepintojen jäätyminen, routa ja lumipeite. Koska pölypäästöjen laskentamenetelmät perustuvat muualla tehtyihin mittauksiin, eivät ne välttämättä suoraan kuvaa Terrafamen kaivosalueella tapahtuvaa kuormitusta. Tässä saatuja laskentatuloksia vertailtiin mittausarvioihin, minkä jälkeen kuormitusmääriä korjattiin siten, että laskennan tulokset vastasivat mittauksia. Mittaustietoina käytettiin vuonna Ilmatieteenlaitoksen vuosina 2015 ja 2016 mittaamia PM 10 pitoisuuksia (Saari et al. 2017). 3.1 Kuormitukset Taulukossa Taulukko 3 on esitetty taulukon Taulukko 2 arviointimenetelmiä käyttämällä lasketut Terrafamen kaivosalueen pölykuormitukset vuoden 2016 tilanteelle. Kuormitusten sijainti on esitetty kartalla kuvassa 4. Kaikkia yksittäisiä kuormituksia ajallisesti lyhytaikaisesta liikenteestä tai maansiirto- ja kaivutöistä ei ole pystytty laskennassa huomioimaan. Kuva 4. Kaivosalueen pölykuormituslähteet vuonna 2016 taulukon 3 mukaisesti. Kartalla myös ilmanlaadun mittauspisteet tehdasalue ( Ta) ja Myllyniemi ( Mn).
8
9 Taulukko 3: PM 10 kuormitukset taulukon 2 perusteiden mukaan Louhos Poraus Räjäytys Malmin käsittely Malmin ja sivukiven kuormaus louhoksella Malmin autokuljetus esimurskaimelle (Ajo M) Malmin purku esimurskaimelle Tehdasalue, murskaus ja agglomerointi Primääriliuotusalue 1-4 (PLA1-4) Sekundääriliuotusalue (SLA1-3) Sivukivet Sivukiven autokuljetus (Ajo SLA1-3) Sivukiven purku Muut Kalkkitehdas Tehdasalue, liikenne ym. PM 10 kuormitus, korjaamaton 18,4 kg/d (poraus 1926 m/d, reiän syvyys 16,1 m = 120 reikää/d, porauskalustossa pölynkerääjät, oletus pölynpoisto 50%) 69 kg/d (ala 2834 m 2 /d, kosteus 3%, reikien syvyys 16,1m, oletus pölynpoisto 20% (reikien lopputäyttö sepelillä), joka kolmas päivä 1h ajalle) 1055 kg/d. (kuormausmäärä 95900 tn/d) 1879 kg/d (20 kuormaa/d, 1400m ei kasteltua, 560m kasteltua) 247 kg/d 168 kg/d 168 kg/d 168 kg/d 4266 kg/d (20 kuormaa/d, 2635m ei kasteltua, 1827m kasteltua) 603 kg/d 65 kg/d 43 kg/d 3.2 Laskettujen ja mitattujen pitoisuuksien vertailu ja kuormitusten tarkennus Ilmatieteen laitos suoritti kaivosalueella ja sen ulkopuolelta koillisreunalta vuosien 2015 ja 2016 aikana ilmalaatumittauksia, jolla mitattiin mm. PM 10 pitoisuuksia jatkuvatoimisella mittarilla. Mallinnettaessa pölypäästöjä AERMOD mallilla taulukon 3 kuormituksia, olivat keskimääräiset lasketut pitoisuudet selvästi suurempia kuin mitatut pitoisuudet. Tästä johtuen kuormituksia korjattiin alaspäin, jotta lasketut pitoisuudet saatiin vastaamaan paremmin mitattuja arvoja. Käytetyt kuormitusten korjauskertoimet ja mallinnuksessa käytetyt kuormitukset on esitetty taulukossa 4. Mittausten ja tarkennetuilla kuormituksilla mallinnettujen pölypitoisuuksien päivittäisten keskipitoisuuksien vertailu on esitetty kuvissa 5 ja 6. Kuormitusten tarkennuksella mittausten ja laskentatulosten keskiarvot on saatu vastaamaan likimain toisiaan, joskin Myllyniemen laskettu keskipitoisuus on jonkin verran liian suuri ja tehdasalueen laskettu keskipitoisuus hieman liian pieni mittauksiin verrattuna. Laskettuihin arvoihin on vertailussa lisätty taustapitoisuusarvo 5 ug/l, joka vastaa vuoden keskimääräistä taustapitoisuutta. Kesällä taustapitoisuus on tyypillisesti em. keskiarvoa suurempi, talvella puolestaan pienempi.
10 Taulukko 4: Vaihtoehdon VE0 tarkennetut pölykuormitukset Louhinta Korjauskerroin PM 10 kg/d TSP kg/d Poraus 1 18 35 Räjäytys 1 69 133 Malmin käsittely Malmin ja sivukiven kuormaus louhoksella 0.2 211 479 Malmin autokuljetus esimurskaimelle 0.4 564 2431 Malmin purku 0.2 49 95 Hienomurskaus, seulonta, agglomerointi 1 168 336 Primäärikasan kasaus 1 168 336 Sivukivet Sivukiven autokuljetus sivukiven sijoituspaikalle 0.4 1280 5517 Sivukiven purku 0.2 121 274 Sekundäärikasan kasaus 1 168 336 Muut Kalkkitehdas 1 65 130 Tehdasalue, sis. liikenne ja tuulieroosio 1 211 422 PM 10 Tehdasalue, mitattu Kuva 5: PM 10 lasketut ja mitatut vuorokausipitoisuudet tehdasalueen mittauspisteessä. Laskettu pitoisuus jaksolle 1.4.2016-15.8.2016, mitattu pitoisuus jaksolle 1.12.2015-15.8.2016 (Saari et al. 2017). Laskettuun pitoisuuteen lisätty tausta 5 µg/m 3.
11 PM 10 Myllyniemi, mitattu Kuva 6: PM 10 lasketut ja mitatut vuorokausipitoisuudet Myllyniemen mittauspisteessä, Laskettu pitoisuus jaksolle 1.4.2016-15.8.2016, mitattu pitoisuus jaksolle 1.12.2015-15.8.2016 (Saari et al. 2017). Laskettuun pitoisuuteen lisätty tausta 5 µg/m 3. Taulukko 5: Myllyniemen ja tehdasalueen mitattujen ja laskettujen pitoisuuksien keskiarvot (µg/m 3 ) jaksolta 1.4.2016 31.7.2016. Mittaustietojen arvot Saari et al. (2017). Paikka k.a µg/m 3 max µg/m 3 Myllyniemi mitattu 9 27 Myllyniemi laskettu 11.7 60.4 Tehdasalue mitattu 33.3 153 Tehdasalue laskettu 33.0 101 Tehdasalueella yli 50 µg/m 3 pitoisuuksien ylitysten jakauma vastaa kohtalaisen hyvin mittausta, joskin on jonkin verran mittauksia pienempi. Myllyniemessä laskentatuloksissa 20 µg/m 3 pitoisuuksien ylitysmäärä selvästi mittauksia suurempi, eli Myllyniemessä malli arvioi rajapitoisuuksien ylityspäivien määrän liian suureksi.
12 Laskettujen ja mitattujen tuntipitoisuuksien suuntajakaumat Myllyniemelle ja Tehdasalueelle on esitetty kuvassa 7. Tuntipitoisuuksien osalta laskentatuloksien suuntaja pitoisuushajonta on mittauksia suurempi, eikä suunnissa ole yhtä selvää jakaumaa eri suuntiin kuin mittauksissa. Tehdasalueen mittauksissa pölyä tulee itä-kaakon, etelän ja länsilounaan suunnista. Vastaavat pölylähteet ovat kivikuljetus/louhos, tehdasalue/primäärikasa ja kalkkitehdas/kipsisakka-allas. Laskentatuloksissa pitoisuuksia saapuu pääosin samoista suunnista, joskin mukana on myös itä-koillinen, jossa mallissa pölylähteenä on sivukivien kippaus/sekundäärikasa. Myllyniemen mittauksissa pölyä tulee pääasiassa etelästä ja etelä-lounaasta ja lännestä. Vastaavat pölylähteet ovat louhos (räjäytys, lastaus, kuljetus), esimurskain/kuljetus ja sekundäärikasa (kippaus/kuljetus/kasa). Suurimman pitoisuudet tulevat etelän suunnalta. Mallituloksissa pitoisuudet kertyvät samoista suunnista, joskin länsi- ja lounaissuunnista pitoisuudet ovat mittauksia suurempia. Tehdasalue laskettu Tehdasalue mitattu Myllyniemi laskettu Myllyniemi mitattu Kuva 7: Hengitettävien hiukkasten lasketut ja mitatut pitoisuus-suunta jakaumat tehdasalueen ja Myllyniemen mittauspisteissä. Laskettu pitoisuus jaksolla 1.4.2016-15.8.2016, mitattu pitoisuus jaksolla 1.12.2015-15.8.2016 (Saari et al. 2017). Laskettuun pitoisuuteen lisätty taustapitoisuus 5 µg/m 3.
13 4 NYKYTILANNE VE0 Pölyn leviäminen laskettiin nykytilanteelle käyttämällä edellä esitettyjä tarkennettuja vuoden 2016 kuormitustietoja. Laskenta tehtiin koko vuodelle (1.1 31.12.) käyttämällä vakiosuuruisia kuormitusarvoja. Lumipeitteisenä aikana pölykuormitus on tyypillisesti selvästi sulan maan tilannetta pienempi, joten laskennan tulokset ylitysmäärien ja keskipitoisuuksien osalta vastaavat paremmin kesäaikaa kuin talvea. Kuormitusmäärät on esitetty taulukossa 4 ja lähteet kuvassa 4. Laskettu PM 10 keskipitoisuus vuodelle 2016 on esitetty kuvassa 8, ja kuvassa 9 niiden päivien lukumäärä, joina PM 10 keskipitoisuus ylittää vuorokausikeskiarvona rajan 50 µg/m 3. Keskiarvon vuosiraja 40 µg/m 3 ei ylity kaivosalueen ulkopuolella. Ylityspäivien lukumäärän raja-arvo on 35 d/a ylittyy vuosikeskiarvorajaa suuremmalla alueella, mutta ei ulotu kaivospiirin ulkopuolelle. Laskettu TSP keskipitoisuus vuodelle 2016 on esitetty kuvassa 10, ja kuvassa 11 niiden päivien lukumäärä, joina TSP keskipitoisuus ylittää vuorokausikeskiarvona rajan 120 µg/m 3.
14 Kuva 8: VE0, PM 10 keskipitoisuus vuoden 2016 ajalta. Raja-arvo on 40 µg/m 3. Kuva 9: VE0, vuoden aikana PM 10 vuorokauden keskipitoisuuden 50 µg/m 3 ylittävien päivien lukumäärä. Raja-arvo on 35 d/a.
15 Kuva 10: VE0, TSP keskipitoisuus vuoden 2016 ajalta (ohjearvo < 50 µg/m 3 ). Kuva 11: VE0, vuoden aikana TSP vuorokauden keskipitoisuuden 120 µg/m 3 ylittävien päivien lukumäärä (ohjearvo < 8 d).
16 5 LAAJENNUSVAIHTOEHTO VE0+ Pölyn leviäminen laajennusvaihtoehdolla VE0+ laskettiin käyttämällä vuodelle 2016 arvioituja toimintokohtaisia kuormituksia sovellettuna laajennuksen toimintoihin. Pölykuormitukset laskettiin teiden osalta kahdella tavalla, ilman kastelua ja kastelun kanssa. Tiet ovat tässä vaihtoehdossa suurin pölypäästölähde. Kastelulla hiekkatien pölykuormitusta voidaan vähentää noin neljäsosaan kuivan tien pölykuormitukseen verrattuna. Tässä oletetaan, että laajennuksen aikaiset kuormitukset esim. kivien kuljetuksesta vastaavat nykyisiä kuljetuspäästöjä, eli esimerkiksi teiden pintamateriaalin oletetaan vastaavan nykyistä materiaalia, ja kasattavan kiviaineksen vastaavan pölyämisominaisuuksiltaan nykyistä kiviainesta. Louhinnan osalta ja kuljetusten louhoksessa tapahtuvalta osalta on odotettavissa, että pölypäästöt vähenevät louhoksen syventyessä, tätä vähentymistä ei ole otettu laskennassa huomioon. Laskennat tehtiin koko vuodelle käyttämällä vakiosuuruisia kuormitusarvoja. Kuten tilanteessa VE0 myös tällä vaihtoehdolla lumipeitteisenä aikana pölykuormitus on tyypillisesti sulan maan tilannetta pienempi, joten laskennan tulokset ylitysmäärien ja keskipitoisuuksien osalta vastaavat paremmin kesäaikaa kuin talvea. 5.1 Laskenta ilman teiden kastelua (VE0+) Pölykuormitusmäärät on esitetty taulukossa 7 ja kuormitusten paikat kuvassa Error! Reference source not found.. Tulokset PM 10 pitoisuuksien osalta on esitetty kuvissa 17 ja 18. Kuvassa 17 on pölyn keskipitoisuus vuoden 2016 tiedoilla laskettuna, ja kuvassa 18 on esitetty niiden päivien lukumäärä, joina PM 10 keskipitoisuus ylittää vuorokausikeskiarvona rajan 50 µg/m 3. Vuosiraja-arvo 40 µg/m 3 ylittyy pienellä alueella kaivospiirin itäpuolella. Ylityspäivien lukumäärän raja-arvo 35 d/a ylittyy vuosikeskiarvoa suuremmalla alueella kaivospiirin itäpuolella. Tälle alueelle sijoittuu asutusta ja tie. TSP keskipitoisuus vuodelle 2016 on esitetty kuvassa 19 ja kuvassa 20 niiden päivien lukumäärä, joina vuorokauden TSP keskipitoisuus ylittää 120 µg/m 3. Mallitulosta voi pitää Myllyniemen osalta yliarviona. Luvun kaksi perusteella vuoden 2016 toteutuneelle tilanteelle Myllyniemen pitoisuusarvot ovat yläarvio, joten pölypitoisuudet jäävät siellä todennäköisesti myös laajennusvaihtoehdolla laskettuja arvoja pienemmiksi. Pölynhallintamenetelmillä, kuten teiden kastelulla, voidaan pölypäästöjä vähentää merkittävästi. Mittausten perusteella talvella pölypäästöt ovat selvästi kesää pienempiä, joten myös pölyn leviämisen kannalta kriittisillä ajoreiteillä tapahtuvien töiden ajoitus lumipeitteiseen aikaa vähentää pölypäästöjä.
17 Taulukko 6: Vaihtoehdon VE0+ pölykuormitukset Louhinta Korjauskerroin PM 10 kg/d TSP kg/d Poraus 1 25 49 Räjäytys 1 89 172 Malmin käsittely Malmin ja sivukiven kuormaus louhoksella 0.2 289 656 Malmin autokuljetus esimurskaimelle 0.4 1068 4603 Malmin purku 0.2 59 114 Hienomurskaus, seulonta, agglomerointi 1 168 336 Primääriliuotuskasa (PLA1-4) 1 168 336 Sivukivet Sivukiven autokuljetus KL2 0.4 1211 5220 Sivukiven autokuljetus SLA5-8 0.4 2059 8875 Sivukiven purku KL2 0.2 90 180 Sivukiven purku SLA5-8 0.2 90 180 Sekundääriliuotuskasa (SLA1-3) 1 168 336 Muut Kalkkitehdas 1 65 130 Tehdasalue, sis. liikenne 1 211 422 Kuva 12: Kaivosalueen pölykuormituslähteet laajennusvaihtoehdolle VE0+ taulukon mukaisesti.
18 Kuva 13: VE0+, PM 10 keskipitoisuus vuoden 2016 ajalta. Raja-arvo on 40 µg/m 3. Kuva 14: VE0+, vuoden aikana PM 10 keskipitoisuuden 50 µg/m 3 ylittävien päivien lukumäärä. Raja-arvo on 35 d/a.
19 Kuva 15: VE0+, TSP keskipitoisuus vuoden 2016 ajalta (ohjearvo < 50 µg/m 3 ). Kuva 16: VE0+, vuoden aikana TSP keskipitoisuuden 120 µg/m 3 ylittävien päivien lukumäärä (ohjearvo < 8 d).
20 5.2 Laskenta kun tiet kasteltu (VE0+TK) Laajennusvaihtoehdolle VE0+ lasketti pölyn leviäminen myös tapauksessa, jossa kaikki tiet pidettiin kasteltuna (VE0+TK). Teiden osalta pölykuormituksen arvioitiin kastelun seurauksena laskevan neljäsosaan kuivaan tiehen verrattuna. Kuormitukset on esitetty taulukossa 7. Tulokset PM 10 pitoisuuksien osalta on esitetty kuvissa 17 ja 18. Kuvassa 17 on pölyn keskipitoisuus vuoden 2016 tiedoilla laskettuna, ja kuvassa 18 on esitetty niiden päivien lukumäärä, joina PM 10 keskipitoisuus ylittää vuorokausikeskiarvona rajan 50 µg/m 3. Vuosiraja-arvo 40 µg/m 3 ei ylity kaivospiirin ulkopuolella. Ylityspäivien lukumäärän raja-arvo 35 d/a ylittyy kaivospiiriin itäpuolella rajalla pienellä alueella (~ 2000 m 2 ), jolla ei ole asutusta tai yleisiä teitä. TSP keskipitoisuus vuodelle 2016 on esitetty kuvassa 19 ja kuvassa 20 niiden päivien lukumäärä, joina vuorokauden TSP keskipitoisuus ylittää 120 µg/m 3. Taulukko 7: Vaihtoehdon VE0+TK pölykuormitukset Louhinta Korjauskerroin PM 10 kg/d TSP kg/d Poraus 1 25 49 Räjäytys 1 89 172 Malmin käsittely Malmin ja sivukiven kuormaus louhoksella 0.2 289 656 Malmin autokuljetus esimurskaimelle 0.1 267 1151 Malmin purku 0.2 59 114 Hienomurskaus, seulonta, agglomerointi 1 168 336 Primääriliuotuskasa (PLA1-4) 1 168 336 Sivukivet Sivukiven autokuljetus KL2 0.1 303 1305 Sivukiven autokuljetus SLA5-8 0.1 515 2219 Sivukiven purku KL2 0.2 90 180 Sivukiven purku SLA5-8 0.2 90 180 Sekundääriliuotuskasa (SLA1-3) 1 168 336 Muut Kalkkitehdas 1 65 130 Tehdasalue, sis. liikenne 1 211 422
21 Kuva 17: VE0+TK, PM 10 keskipitoisuus vuoden 2016 ajalta. Raja-arvo on 40 µg/m 3. Kuva 18: VE0+TK, vuoden aikana PM 10 keskipitoisuuden 50 µg/m 3 ylittävien päivien lukumäärä. Raja-arvo on 35 d/a.
22 Kuva 19: VE0+TK, TSP keskipitoisuus vuoden 2016 ajalta (ohjearvo < 50 µg/m 3 ). Kuva 20: VE0+TK, vuoden aikana TSP keskipitoisuuden 120 µg/m 3 ylittävien päivien lukumäärä (ohjearvo < 8 d)
23 6 YHTEENVETO 6.1 Mallin lähtötiedot 6.2 Tulokset Terrafamen kaivosalueelle tehtiin pölymalli, jonka avulla arvioitiin kaivoksen pölypäästöjä ja niiden leviämistä kaivosalueella ja sen lähistöllä. Pölyn leviäminen laskettiin vuoden 2016 tilanteelle ja suunnitellulle kaivoksen laajennukselle vuoden 2016 säätietoja käyttäen. Mallin epävarmuuksia pyrittiin arvioimaan ja vähentämään korjaamalla mallin kuormituksia mitattujen ilmalaatutietojen perustella. Korjaus tehtiin siten, että Myllyniemen osalta laskentatulokset pysyivät kuitenkin mitattuja tietoja suurempina, eli mallitulos Myllyniemen alueella on todennäköisesti varovaisuusperiaatteen mukaisesti edelleen suurempi kuin mitä laajennuksen aiheuttamat pölypäästöt todellisuudessa olisivat. Nykytilanteessa (VE0) haitallisen tason pölypitoisuudet rajoittuvat kaivospiirin sisäpuolelle. Hengittävien PM 10 -hiukkasten osalta lakisääteiset rajapitoisuudet eivät ylity kaivospiirin ulkopuolella. Laajennuksen (VE0+) osalta ilman teiden kastelua PM 10 hiukkasten vuosittaisen keskipitoisuuden raja 40 µg/m 3 ylittyy kaivospiirin ulkopuolella pienellä alueella (~ 8 ha) KL2-sivukivikasan itäpuolella. Ylityspäivien lukumäärän raja (10% ajasta yli 50 µg/m 3 ) ylittyy laskelmien mukaan suuremmalla alueella (4,6 km 2 ) kaivospiirin itäpuolella. Ylitysalueen sisäpuolelle jää myös asutusta. Käytettäessä kastelua teiden pölyämisen hallintaan PM 10 hiukkasten vuosittaisen keskipitoisuuden raja 40 µg/m 3 ei ylity kaivospiirin ulkopuolella. Ylityspäivien lukumäärän raja-arvo (enintään 10% ajasta yli 50 µg/m 3 ) ylittyy laskennan mukaan hyvin pienellä alueella (2000 m 2 ) kaivospiirin itäpuolella. TSP-pitoisuuksien osalta nykytilanteessa ohjearvopitoisuudet eivät laskennan mukaan ylity kaivospiirin ulkopuolella, lukuun ottamatta hyvin pientä (1 ha) aluetta kaivospiirin itäreunalla. Laajennusvaihtoehdolla VE0+ ilman teiden kastelua ylityspäivien lukumäärän ohjearvo (enintään 2% ajasta yli 120 µg/m 3 ) ylittyy kaivospiirin itäpuolella laajahkolla alueella (5,7 km 2 ). Käytettäessä kastelua (VE0+TK) TSPpitoisuus pysyy kaivospiirin ulkopuolella alle ohjerajan, lukuun ottamatta pientä aluetta (~13 ha) kaivospiirin itärajalla. Alueella ei ole asutusta. Pienellä alueella kaivospiirin itäreunalla tapahtuva PM 10 - että TSP-pitoisuuksien raja- ja ohjearvojen ylityksen aiheuttava kuormitus on sivukiven kasaus. On todennäköistä, että talvella lumipeite vähentää sivukiven kasauksen aiheuttamaa pölykuormitusta. Laskennassa talviaikaista kuormituksen vähenemistä ei ole laskennassa otettu erikseen huomioitu johtuen siitä, että mittauksia tai kirjallisuustietoja aiheesta ei ollut käytettävissä. Mikäli talviaikainen kuormituksen vähentyminen huomioitaisiin, on todennäköistä, että ylityksiä ei tapahdu. Lisäksi mallissa on käytetty laskennassa pölyn leviämisen kannalta hankalaa tilannetta, jossa sivukiveä kasataan KL2-alueen pohjoispäähän samalle alueelle yhden vuoden ajan. Käytännössä alue kuitenkin täyttyy ja siirtyy samalla eri paikkaan, jolloin kasauksen aiheuttama kuormitus pohjoispäässä vähenee, ja kuormitusylitys on epätodennäköisempi.
24 6.3 Epävarmuuksien arviointi ja pölypäästöjen hallinta Mallituloksiin sisältyy säätilanteen, mallilaskennan ja kuormitusten epätarkkuuksista aiheutuvaa epävarmuutta. Epävarmuuksia pyrittiin arvioimaan ja myös vähentämään vertaamalla laskentatuloksia mittauksiin ja korjaamalla kuormitusmääriä tulosten perusteella. Nykytilanteen arviointi toimii mallissa kohtalaisen hyvin, mallin lopputuloksen virhe PM 10 mittauksen keskiarvon osalta oli mittauspisteissä alle 30%. Ylityspitoisuuksien virhe oli suunnilleen samaan luokkaa keskiarvon virheen kanssa tai sitä suurempi. Mittauspisteitä oli kaksi, joista kummastakin vertailuun käytettiin 4,5 kuukauden mittainen jakso. Laajennusvaihtoehdon osalta laskennan virheen voi olettaa olevan samansuuntainen. Suurimmat pölypäästöt aiheutuvat kuormitusarvion mukaan kivien kuljetuksesta. Pölypäästöjä voi vähentää oikein ajoitetuilla käytännön toimilla, kuten ajoteiden kastelulla, töiden ajoituksella vähemmän pölyävään vuodenaikaan (talveen) ja kuljetusreittien järjestelyillä. Teiden kastelun on arvioitu vähentävän pölyämistä jopa yli 75%, eli kyseessä on varsin tehokas keino kuljetusten pölypäästöjen hallintaan. Mittausten mukaan lumipeitteiseen aikaan pölypäästöt kaivosalueelta olivat noin kolmasosa lumettomaan aikaan verrattuna, joten myös töiden ajoituksella vuodenajan perusteella on merkittävä vaikutus kuljetuksen päästöihin. Laskennan mukaan haitallinen pölypäästö rajoittuu noin kilometrin etäisyydelle kuljetusreitistä, joten kuljetusreittien sijoituksella voidaan myös rajata aluetta, jolle pölypäästö kulkeutuu.
25 7 LÄHDELUETTELO Berrisford P, Dee D, Poli P, Brugge R, Fielding K, Fuentes M, Kallberg P, Kobayashi S, Uppala S and Simmons A, 2011, The ERA-Interim archive Version 2.0, ERA report series no 1, November 2011, ECMWF EPA 2006, AP-42, Compilation of Air Emission Factors, Vol I chapter 13.2.2 Unpaved roads. Kauppila T., Komulainen H., Makkonen S., Tuomisto J., (ed.), 2013, Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen, MINERA-hankkeen loppuraportti, GTK tutkimusraportti no 199. Luonnonvarakeskus, 2017, Latauspalvelu http://kartta.luke.fi/opendata/valinta.html, teema Puuston keskipituus 2013, tiedot haettu 05/2017. Maanmittauslaitos, 2017, Avoimien aineistojen tiedostopalvelu, tiedot haettu 05/2017, lisenssi ja tietojen haku sivulta http://www.maanmittauslaitos.fi/asioiverkossa/avoimien-aineistojen-tiedostopalvelu NOAA, 2017, Integrated Surface Data, ftp://ftp.ncdc.noaa.gov/pub/data/noaa Saari H., Komppula B., Salmi J., 2017, Ilmanlaatumittaukset Terrafamen Kaivoksen Ympäristössä, Hengitettävien hiukkasten, arseenin ja metallien pitoisuudet jaksolla joulukuu 2015 elokuu 2015, Ilmatieteen laitos ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Terrafame Oy. Suomen Ympäristökeskus, 2017, Corine 2012 - data Lapio-paikkatietojärjestelmästä, http://www.syke.fi/avointieto, haettu 05/2017. Tammisto S., 2016, Terrafame Oy, hiukkaspitoisuusmittaus 9-10.12.2015. Ramboll Finland Oy