SENAATTI-KIINTEISTÖT OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2019 Y-tunnus 1503388-4 Kotipaikka Helsinki
1. SISÄLLYSLUETTELO 2. Toiminnallinen katsaus... 3 2.1. Alkuvuonna keskeistä... 3 2.2. Yleistä... 4 2.3. Alkuvuoden 2019 toiminta... 4 2.4. Eduskunnan asettamat tavoitteet ja kehykset... 5 2.5. Valtiovarainministeriön asettamat palvelu-, tulos- ja tuloutustavoitteet... 7 2.6. Loppuvuoden näkymät... 10 2.7. Tulosyhteenveto 1-6/2019... 12 3. Konsernin tuloslaskelma... 13 4. Konsernin tase... 14 5. Liikelaitoksen tuloslaskelma... 15 6. Liikelaitoksen tase... 16 7. Liikelaitoksen rahoituslaskelma... 17 8. Asiakasryhmäraportti... 18 2
2. TOIMINNALLINEN KATSAUS 2.1. ALKUVUONNA KESKEISTÄ Senaatti-kiinteistöt (Senaatti) on edennyt valtiovarainministeriön asettamien tulos- ja palvelutavoitteiden osalta suunnitelmien mukaisesti. Senaatin vuosille 2019-2022 vahvistettua strategiaa toteutettiin systemaattisesti. Strategian keskeinen tavoite on sisäolosuhteiden nollatoleranssi. Sisäolosuhteiden parantamiseksi investointien ja kunnossapidon määrää kasvatetaan 250 milj. eurolla strategiakauden aikana. Alkuvuoden aikana otettiin käyttöön uusia toimintamalleja, joilla pyritään ennaltaehkäisemään sisäilmaongelmien syntyä, ja vahvistettiin sisäilma-osaamista ja -resursseja. Asiakaskokemusta kehitettiin strategisten tavoitteiden mukaisesti ja toimitilasäästöt toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Alkuvuoden aikana sovittiin yhteensä 3,9 milj. euron uusista säästöistä. Senaatin Asema-alueet Oy aloitti toimintansa. Yhtiö osti 1.3.2019 VR:ltä asema-alueiden kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita 23,0 milj. eurolla. Senaatti siirsi omassa ja aiemmin Väyläviraston taseessa olleita asema-seutukiinteistöjä yhtiöön 3,7 milj. euron apporttisijoituksella 1.4.2019. Maakuntien tilakeskus Oy siirtyi valmiustilaan. Yhtiö sai toukokuussa päätökseen yt-neuvottelut, joiden taustalla oli tarve sopeuttaa henkilöstömäärä vastaamaan valmiustilan tehtäviä. Senaatti on sijoittanut yhtiöön pääomia yhteensä 19,0 milj. euroa. Hallitusohjelmaan kirjatusti puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää ryhdytään kehittämään jo vuoden 2019 aikana asiaa koskevien tarkempien poliittisten linjausten valmistuttua. Tämä tulee muuttamaan Senaatin organisoitumista ja toimintamallia merkittävästi sekä edellyttää kiinteistöhallintoa koskevia lainsäädäntömuutoksia. Kevään aikana työtään teki syksyllä 2018 valtiovarainministeriön päätöksellä perustettu vuokraperusteiden ja toimintatapojen kehittämisryhmä, jonka tehtävä on edelleen kehittää vuokrajärjestelmää ja Senaatin toimintaa yhdessä Senaatin asiakkaiden kanssa. Senaatti valmistautuu alentamaan valtioasiakkaiden vuokria 6 % vuoden 2020 alusta. Toteutettavien muutosten myötä Senaatin tulos valtion vuokra-asiakkaiden osalta laskee käytännössä nollaan. Muutokset tehdään valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan vuoden 2018 linjausten mukaisesti. Senaatin kokonaistulos 51,4 milj. euroa ylitti tavoitteen 5,2 milj. eurolla. Vuokrauksen tulos 50,9 milj. euroa ylitti tavoitteen 15,8 milj. eurolla. Keskeisin syy vuokrauksen tulosylitykseen on kulujen merkittävä painottuminen loppuvuodelle. Tulosta rasittivat alkuvuonna toteutuneet 10,2 milj. euron arvonalentumiset. Kiinteistömyynnin tulos oli 0,5 milj. euroa, ja se alitti tavoitteen 10,6 milj. eurolla. Merkittävimmät kiinteistökaupat ajoittuvat loppuvuodelle. 3
2.2. YLEISTÄ Senaatti on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka tehtävänä on toimia valtion työympäristö- ja toimitilaasiantuntijana. Toimitilat ja tilaratkaisut ovat valtionhallinnossa strateginen resurssi, jonka avulla tuetaan organisaatioiden toimintaa ja suorituskykyä. Senaatin tehtävänä on tuottaa valtionhallinnolle sen toimintaa tukevat ja tehokkaat työympäristöt kustannustehokkaasti valtion kokonaisetu huomioiden ja huolehtia valtion kiinteistöomaisuudesta. Strategisena tavoitteena on valtion toimitilastrategian tavoitteiden mukaisten työympäristöratkaisujen tuottaminen asiakkaille ja organisaatioiden suorituskyvyn nostaminen uudelle tasolle valtionhallinnossa. Uudenlaiset työnteon tavat ja niitä tukevat työympäristöratkaisut mahdollistavat myös mittavat kustannussäästöt valtion toimitilakustannuksissa. Senaatin liiketoiminta perustuu työympäristöjen ja kiinteistövarallisuuden kehittämiseen, toimitilojen vuokraukseen sekä toimitiloihin liittyvien palvelujen tarjoamiseen asiakkaille. Senaatti huolehtii valtion kiinteistövarallisuudesta kestävän kehityksen toimintaperiaatteita noudattaen. Senaatti tarjoaa ja tuottaa palveluita liikelaitoslain mukaisesti ensisijaisesti valtionhallinnolle. Palvelutarjonta kattaa kaiken toimitilojen vuokrauksesta ja ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Periaatteena on, että asiakkaat voivat keskittyä omaan ydintoimintaansa ja Senaatti huolehtii toimitiloihin liittyvistä asioista. Skaalaetujen hyödyntämisessä on edelleen onnistuttu erinomaisesti. KTI Kiinteistötieto Oy:n toteuttaman kiinteistöjen ylläpidon tuoreen benchmark-tutkimuksen mukaan Senaatti pystyy hankkimaan kiinteistöjen ylläpitopalvelut noin 20 % edullisemmin kuin markkinatoimijat. Pitkäjänteinen ylläpitoprosessin johtaminen mahdollistaa merkittävät kiinteistökulusäästöt valtiolle. Senaatti toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti ja valtion omakustanneperusteisen vuokrajärjestelmän puitteissa. Valtionhallinnon ulkopuolisten asiakkaiden osalta liiketoiminta on markkinaehtoista. Senaatin omaisuus on Suomen valtion omistuksessa ja osoitettu liikelaitoksen (1062/2010) omistajahallintaan. Senaatilla ei ole julkisen hallinnon tehtäviä eikä viranomaistehtäviä. Liikelaitoslain periaatteiden mukaan niitä ei myöskään saa sille asettaa. Senaatin toiminnassa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia (1397/2016) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Senaatti muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 30 tytäryhtiötä. 2.3. ALKUVUODEN 2019 TOIMINTA Senaatti kehittää palvelutarjontaansa ja uusia toimintamalleja vastaamaan muuttuvia asiakastarpeita. Valmiiden avaimet käteen -työympäristöjen kysyntä kasvaa ja Senaatilta toivotaan kokonaisvaltaisempaa vastuuta tilan turvallisuudesta, toimivuudesta ja varusteluista sekä toimitilapalveluista. Yhä useammat asiakasorganisaatiot ymmärtävät myös uudistukseen liittyvän muutoksen johtamisen ja henkilöstön osallistamisen tärkeyden. Uusien työnteon tapojen käyttöönotto etenee valtiolla hyvin. Noin 20 000 eli noin neljäsosa valtion toimistotyötä tekevistä henkilöistä työskentelee monitilaympäristössä. Monipaikkaisten työskentelytapojen ja ICT-teknologian kehittyminen luovat edellytyksiä tilojen yhteiskäyttöisyyden lisäämiselle. Uutena kehityssuuntana nousee vahvasti virastojen välinen tilojen yhteiskäyttöisyys, johon Senaatti panostaa jatkossa vahvasti. 4
Strategian painopistealueet ohjasivat toimintaa Senaatin strategia keskittyy valtion toimitilastrategian käytäntöön viemiseen. Valtion toimitilastrategian tavoitteena on, että toimitilat edistävät tuottavaa työskentelyä tukemalla uusia työnteon tapoja, ovat tilankäytöltään tehokkaita ja vähentävät sen myötä ilmastokuormitusta. Senaatin strategiset päätavoitteet kaudella 2019-2022 liittyvät kolmeen painopistealueeseen. Senaatin tavoitteena on nollatoleranssi sisäilmaongelmille, mikä tarkoittaa merkittävää panostusta sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn sekä nopeaa reagointia mahdollisiin ongelmiin. Toimenpiteiden toteutusta on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.5. Tavoitteena on 100 milj. euron koko valtionhallintoa koskevan vuosittaisen säästön aikaansaaminen vuosina 2015-2022. Säästötavoite tullaan saavuttamaan alkuperäistä tavoitetta selvästi aikaisemmin. Vuosille 2023-2029 on asetettu 50 milj. euron lisäsäästötavoite. Säästöjen toteutuminen on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.5. Valtion sisäisenä palvelukeskuksena Senaatin tavoitteena on parantaa merkittävästi asiakaskokemusta kaikissa asiakasryhmissä ja erityisesti vähemmän tyytyväisten keskuudessa. Alkuvuoden aikana Senaatissa on muun muassa järjestetty koulutuksia, kehitetty entistä systemaattisempi asiakaskokemuksen johtamisjärjestelmä ja valmisteltu uusia tapoja asiakaskokemuksen mittaamiseen ja palautteen keräämiseen entistä kattavammin ja nopeammin. Turvallisuuspalveluiden kysyntä kasvoi Toimitiloihin ja työympäristöihin liittyvien turvallisuuspalvelujen kysyntä on kasvanut merkittävästi, ja Senaatti on lähtenyt vastaamaan tähän kysyntään. Senaatin turvallisuuspalveluiden kehittämisen ja tuottamisen tavoitteissa korostuvat kustannustehokkuus, toimitilaturvallisuuden edelleen kehittyminen ja valtion kokonaisedun toteutuminen. Turvallisuuspalveluiden laajentaminen toteuttaa valtion kokonaisetua sekä kustannustehokkuuden että toiminnallisten hyötyjen kautta, kun valtioasiakkaille pystytään tarjoamaan tilat käyttövalmiina myös turvallisuuden osalta. Kustannustehokkuus saavutetaan palvelujen keskittämisellä, huolto- ja vikakorjausmenettelyn yhdenmukaistamisella, henkilöresurssien uudelleen kohdentamisella ja hankintojen skaalaetujen hyödyntämisellä. Toimitilaturvallisuuden edelleen kehittymiseen vaikutetaan hallitulla turvallisuuspalvelukokonaisuuden keskittämisellä, standardoitujen turvallisten ratkaisujen ja palvelujen käytöllä, yhtenäistämällä toiminta- ja sopimusmallit kaikissa turvallisuuspalveluissa sekä dokumentoimalla roolit, vastuut ja tehtävät. Turvallisuuspalveluiden toteuttamisessa on edetty asiakaskohtaisesti. Senaatin turvallisuuspalveluiden asiantuntijaosaamista on lisätty ja toimintaa on organisoitu kattamaan paremmin asiakkaiden tarpeet valtakunnallisesti ja entistä kokonaisvaltaisemmin. Vuokrajärjestelmän kehittäminen Samaan aikaan, kun vuokrajärjestelmä ja Senaatin toiminta ovat perusteiltaan kunnossa (Deloitte, VTV), on vuokrajärjestelmässä ja sen toteuttamisessa tunnistettu Senaatin, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden toimesta yksittäisiä seikkoja, joiden kehittäminen on perustelua. Syksyllä 2018 perustettiin valtiovarainministeriön päätöksellä vuokraperusteiden ja toimintatapojen kehittämisryhmä, jonka tehtävä on edelleen kehittää vuokrajärjestelmää ja Senaatin toimintaa yhdessä Senaatin asiakkaiden kanssa. Ryhmä teki työtään alkuvuoden, ja vuokrajärjestelmän kehittämiseen liittyvät päätökset tehdään todennäköisesti pikapuolin. Päätösten toimenpano aloitetaan vuoden toisen puoliskon aikana. 2.4. EDUSKUNNAN ASETTAMAT TAVOITTEET JA KEHYKSET Eduskunta on vuoden 2019 talousarvioesityksen yhteydessä esittänyt Senaatille seuraavat palvelu- ja toimintatavoitteet sekä investointeja ja lainanottoja koskevat kehykset. Eduskunnan ja valtiovarainministeriön asettamat tavoitteet on esitetty kursivoituna tekstinä. 5
Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 300 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 230 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin sekä toimitilatehokkuutta kasvattaviin investointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Yleinen taloudellinen tilanne on ohjannut valtion virastojen ja laitosten toimintaa siten, että pääsääntöisesti vain välttämättömät ja tilatehokkuutta lisäävät investoinnit ovat edenneet päätöksenteossa. Alkuvuoden 2019 investoinnit olivat kokonaisuudessaan 120 milj. euroa. Summa jakautui perusparannuksiin ja -korjauksiin 64,2 milj. euroa, uudisinvestointeihin 20,1 milj. euroa, rahastosuorituksiin kiinteistöosakeyhtiöille 2,3 milj. euroa sekä käyttöomaisuuden ostoihin 0,4 milj. euroa. Lisäksi investointeihin sisältyy 3,0 milj. euroa Maakuntien tilakeskus Oy:n ja 30,0 milj. euroa Senaatin Asema-alueet Oy:n pääomitusta. Investoinnit jakautuivat eri toimialojen ja tukitoimintojen kesken seuraavasti: toimistot-toimiala 18,6 milj. euroa, puolustus ja turvallisuus -toimiala 38,6 milj. euroa, ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimiala 32,9 milj. euroa sekä Senaatti-liikelaitos tasolle Senaatin Asema-alueet Oy:n pääomitus 30,0 milj. euroa. Alkuvuoden 2019 aikana valmistui 12 yli miljoonan euron suuruista hanketta, joista suurimmat olivat Haapajärven varastoalue vaihe 1, Haapajärvi (10,9 milj. euroa), Turun poliisitalon tilatehostus ja tilamuutostyöt, Turku (6,6 milj. euroa), Läänintalo vesikattokorjaukset, Helsinki (3,4 milj. euroa), Kivilompolon rajanylityspaikan Tullin uudisrakennukset, Enontekiö (2,7 milj. euroa) ja Pelson vankila siirtokelpoinen selliosasto, Vaala (2,5 milj. euroa) Vuoden 2019 aikana tehdyistä uusista sitoumuksista aiheutuvat seuraavina varainhoitovuosina 116 milj. euron suuruiset menot. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. Senaatti ei ole antanut tytäryhtiöilleen lainatakauksia vuoden 2019 aikana. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden 2019 aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 80 milj. euroa. Senaatin 2019 alkuvuoden bruttolainanotto oli 180 milj. euroa. Lainat otettiin Valtiokonttorin kautta. Velkoja lyhennettiin alkuvuoden aikana 243,8 milj. eurolla. Nettomääräinen lainanotto jäi negatiiviseksi -63,8 milj. euroon (nettomääräiseen lainanottoon ei lasketa mukaan hallinnansiirtojen kautta tullutta velkaa eikä emissiovoittoja). Alkuvuoden aikana ei tullut uutta velkaa hallinnansiirtojen kautta. 6
2.5. VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETTAMAT PALVELU-, TULOS- JA TULOUTUSTAVOITTEET Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan annettua puoltavan lausunnon valtiovarainministeriö on valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 6 :n 2 momentin nojalla päättänyt seuraavaa: Palvelutavoitteet 1. Toteuttaa valtion vuokrajärjestelmän ja toimitilastrategian tavoitteita ja aikaansaa nopeutetussa aikataulussa säästöjä valtion toimitilamenoihin. Tavoitteena on 100 milj. euron koko valtionhallintoa koskevan vuosittaisen säästön aikaansaaminen vuosina 2015-2022 ja 50 milj. euron lisäsäästö vuosina 2023-2029. Vuoden 2018 loppuun mennessä on yhteistyössä virastojen kanssa sovittu yhteensä 90 milj. euron säästöistä. Vuoden 2019 aikana sovitaan uusista 8 milj. euron säästöistä. Senaatti on alkuvuoden aikana jatkanut työtä 100 milj. euron säästötavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteesta on saavutettu nyt 94 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana on sovittu yhteensä 110 ratkaisuprojektin toteuttamisesta. Projektit tuovat noin 4 milj. euron vuotuiset säästöt. 100 milj. euron säästötavoite vuoteen 2022 mennessä saavutetaan näillä näkymin jo vuonna 2020 eli kaksi vuotta etuajassa. 2. Jatkaa virastojen ja laitosten tekemien valtion toimitilastrategian toimeenpanosuunnitelmien tehokasta toimeenpanoa yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Valtion vapautuvien tilojen myyntitavoite on 100 milj. euroa vuonna 2019. Toimitilakustannussäästöjen aikaansaaminen myös tulevina vuosina vaatii entistä merkittävämpää yhteiskäyttöisiin tiloihin siirtymistä. Senaatti tulee toteuttamaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa yhteiskäyttöisiä työympäristöjä töissä valtiolla - yhteisissä tiloissa ajatuksen mukaisesti. Näin myös tulevina vuosina kiinteistöjen myynnin volyymi pystytään pitämään tavoitetulla tasolla. Valtion käytöstä poistuneiden kiinteistöjen myyntitoiminnan kappalemääräinen vauhti on alkuvuonna 2019 jatkunut suunnitellulla vuositavoitteen mukaisella tasolla, kun taasen euromääräisen myynnin toteutuminen oli vuositavoitteeseen nähden keskimääräistä hitaampaa. Arvion mukaan Senaatin vuoden 2019 kiinteistömyynnit kuitenkin saavuttavat 100 milj. euron tavoitteen, mutta kauppojen toteutuminen ajoittuu vuoden loppupuolelle. Tulevien vuosien kiinteistömyyntien valmistelu on edistynyt suunnitelmien mukaan. 3. Senaatti-kiinteistöt toteuttaa omalta osaltaan valtion asema-alueiden kehittämistavoitteita. Tavoitteena on vuoden 2019 aikana keskittää valtion asema-alueiden omistukset tytäryhtiöön ja käynnistää asema-alueiden nopeutettu kehittäminen. Senaatin Asema-alueet Oy aloitti operatiivisen toimintansa vuoden 2019 alussa. Yhtiön varsinainen hallitus aloitti toimintansa niin ikään tammikuussa ja valitsi yhtiölle toimitusjohtajaksi Senaatin kiinteistökehitys ja -myynti -yksikön johtajan Mauri Sahin. Yhtiön toiminta hoidetaan Senaatin organisaatiolla eikä yhtiöllä ole omaa henkilöstöä. Yhtiön operatiivisen toiminnan tarvitsemat järjestelmät ja muu organisointi valmistuivat alkuvuoden 2019 aikana. Yhtiön hallitus on kokoontunut työjärjestyksensä mukaisesti. Yhtiö osti VR:ltä 1.3.2019 asema-alueiden kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita 23,0 milj. eurolla. Senaatti siirsi omassa ja aiemmin Väyläviraston taseessa olleita asema-seutukiinteistöjä yhtiöön 3,7 milj. euron apporttisijoituksella 1.4.2019. Yhtiöllä on asema-alueita kehitettävänä yhteensä 22 eri paikkakunnalla. Asema-alueiden kiinteistöomaisuuden haltuunotto on tehty ja lisäksi kiinteistökehitysprojektit on pääosin käynnistetty ja/tai aikataulutettu alkuvuoden aikana. Väylävirastolta näille asema-alueille kohdistuvien ja mahdollisesti myyntiin kehittäväksi soveltuvien kiinteistöomistusten inventointi on aloitettu. Yhtiön tehtävänä on kehittää asema-alueita ja lopulta myydä kehitetty kiinteistöomaisuus. Lisätietoja ja ajankohtaista yhtiön toiminnasta sekä projekteista on luettavissa osoitteessa: www.senaatti.fi/asema-alueet/ 4. Vuoden 2019 aikana Senaatti-kiinteistöt toteuttaa ne tehtävät, jotka sille sote- ja maakuntauudistuksen muuttuneen tilanteen johdosta annetaan. 7
Valtioneuvosto päätti 19.1.2017 valtuuttaa Senaatin perustamaan suunniteltujen 18 maakunnan omistukseen siirtyvän toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen. Maakuntien tilakeskus Oy toimii perustamisvaiheessa Senaatin tytäryhtiönä. Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun loputtua yhtiö on ajettu hallitusti valmiustilaan, jossa sen päätehtävänä on ylläpitää kuntien ja kuntayhtymien sote-tiloista ja pelastustoimen tiloista kerättyä kiinteistötietoa ja tuottaa tietopalvelua 31.12.2019 asti. Valmiustilan ja tietopalvelun ylläpitämisen sekä yhtiön mahdollisen uudelleen käynnistämisen henkilöstötarpeen arvioidaan olevan 5-8 henkilöä. Yhtiö sai toukokuussa päätökseen yt-neuvottelut, joiden taustalla oli tarve sopeuttaa henkilöstömäärä vastaamaan valmiustilan ylläpidon tehtäviä. Yt-neuvottelut koskivat kaikkia yhtiön 23 työntekijää. Määräaikaisten työsuhteiden päättymisten, toisen työnantajan palvelukseen ja taustaorganisaatioihin siirtymisten sekä tilakeskuksen valmiustilaan ja tietopalveluun liittyvien tehtävien seurauksena yt-neuvottelut eivät johtaneet irtisanomisiin. Perustamisvaiheessa Senaatti rahoittaa yhtiön toiminnan oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla. Sijoitettava oma pääoma on kerätty Senaattiin valtiolle tarpeettomaksi jääneiden kiinteistöjen myyntivoitoilla. 5. Senaatti-kiinteistöt osallistuu omalta osaltaan konsernipalveluiden edelleen kehittämiseen yhdessä muiden konsernipalveluiden tuottajien kanssa ja valtiovarainministeriön kanssa. Konsernipalveluiden tavoitteena on asiakasnäkökulman huomioivat nykyaikaiset, sujuvat ja tulokselliset palvelut koko valtionhallinnolle. Valtion konsernipalveluiden tuottajien (Hansel, Haus, Palkeet, Senaatti ja Valtiokonttori) yhteistyö on selvästi tiivistynyt. Alkuvuonna on tehty yhteisiä projekteja asiakasnäkökulman kehittämiseksi palveluissa. Konsernipalveluiden tuottajat toteuttivat keväällä projektin, jossa etsittiin keinoja asioinnin virtaviivaistamiseksi ja asiakaskokemuksen parantamiseksi. Tavoitteena oli myös tuoda esille, mitä palveluja on tarjolla valtionhallinnon työntekijöille ja organisaatioille sekä helpottaa näiden palveluiden hyödyntämistä. Projekti toimii hyvänä lähtökohtana konsernipalveluiden yhteiselle kehittämiselle. Alkuvuonna tehtiin päätös valtiohallinnon sisäiseen käyttöön tarkoitetun palveluportaalin rakentamisesta. Senaatin tilaamisen ja laskujenkäsittelyn järjestelmät korvataan koko valtionhallinnon yhteisellä tilaamisen- ja laskujenkäsittelyjärjestelmällä, Handi-palvelulla. Senaatti aloitti keväällä yhdessä Palkeiden kanssa projektin, jonka tavoitteena on saada järjestelmät käyttöön keväällä 2020. Valtionhallinnon yhteinen järjestelmäratkaisu helpottaa Senaattia talousprosessien asiakasnäkökulman kehittämisessä. Esimerkkinä kehityksestä on vuonna 2019 asiakkaille vaiheittain käyttöönotettava Senaatin vuokralaskujärjestelmän ja Palkeiden Handi-järjestelmän välinen integraatio, joka automatisoi Senaatin ja virastojen välistä laskuliikennettä. 6. Senaatti-kiinteistöt nopeuttaa valtion kiinteistökannan peruskorjauksia ja rakentaa ennakoivia toimintatapoja sisäolosuhdeongelman välttämiseksi. Senaatti-kiinteistöt vie laajamittaisesti läpi ennakoivat kiinteistökatsastukset ja selvittää yhdessä asiakkaiden kanssa kohteet, joissa on syytä aloittaa peruskorjaus sisäolosuhdeongelmien hallitsemiseksi. Senaatti kokoaa sidosryhmäverkoston, jolla tavoitellaan rakentavampaa keskustelukulttuuria sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Senaatin strategian 2019-2022 keskeinen tavoite on sisäolosuhteiden nollatoleranssi. Se on jatkumoa vuonna 2015 käynnistetylle ennakointiohjelmalle, jonka tavoitteena oli lisätä valtion työntekijöiden työssä viihtymistä, työn tuottavuutta sekä vähentää sisäolosuhdeongelmien aiheuttamia kustannuksia ja toiminnallisia haittoja. Strategiakauden 2019-2022 aikana peruskorjauksiin ja kunnossapitoon on suunniteltu tehtäväksi pääosin sisäolosuhteiden parantamiseen tarkoitettu 250 miljoonan euron lisäpanostus. Tällä lisäpanostuksella on arvioitu alennettavan vuotuisia sisäolosuhdeongelmien aiheuttamia kustannuksia 40 miljoonalla eurolla. Nollatoleranssiohjelma keskittyy ennakoiviin toimenpiteisiin sisäolosuhdeongelmien ehkäisemiseksi sekä nopeaan reagointiin tilankäyttäjien ilmoittamiin sisäolosuhdeongelmiin. Senaatin kehitystyön tulokset jaetaan avoimesti, jotta niitä voidaan hyödyntää kiinteistö- ja rakennusalalla laajemminkin. Tavoitteena on myös kehittää sisäilma-asioiden ympärillä käytävää keskustelua rakentavammaksi ja ratkaisukeskeisemmäksi. Nollatoleranssiohjelma sisältää noin 30 erilaista kehitysprojektia, joiden edistymistä raportoidaan Senaatin johdolle säännöllisesti. Projektikokonaisuuteen 8
sisältyvät muun muassa rakennuskatsastusten suorittaminen merkittävimpiin kohteisiin, jatkuvan sisäolosuhdeseurannan laajentaminen, koiraryhmä K9:n perustaminen, alueellisten sisäilma-asiantuntijoiden rekrytointi, asiakaskohtaisten sisäolosuhdetoimintamallien määrittely, sisäilma-asioihin liittyvät koulutukset ja lisäresursoinnit. Rakennuksen korjausinvestointi muodostuu tyypillisesti Senaatin vastuulla olevista peruskorjauksista ja perusparannuksista, jotka nostavat tilojen laatua ja vaikuttavat myös vuokratasoon. Myös sisäolosuhdeongelmiin liittyvissä investoinneissa on keskeistä, että virastoilla ja laitoksilla on riittävä rahoitus vuokriin. Tulos- ja tuloutustavoite Valtiovarainministeriö on, huomioon ottaen edellä mainitut palvelutavoitteet, asettanut Senaatti-kiinteistöjen 1) vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 55 milj. euroa vuodelle 2019 Vuokrauksen vuoden 2019 tulokseen vaikuttaa olennaisesti loppuvuoden aikana tehtävien arvonalennusten määrä. Vuoden 2020 alussa valtioasiakkaille annettavan vuokranalennuksen vaikutus arvonalennuksiin täsmentyy loppuvuoden aikana. Muutoin vuokraustoiminnan tuloksen odotetaan olevan tavoitteiden mukainen. 2) vuoden 2019 tuloksesta vuonna 2020 suoritettavan tuloutuksen tavoitteeksi 85 milj. euroa. Vuoden 2019 tuloksesta vuonna 2020 suoritettava 85 milj. euron tuloutus on vuoden 2020 esitetyssä talousarvioehdotuksessa laskenut 35 milj. euroon. Tuloutustavoitteessa on huomioitu valtioasiakkaille annettava noin 30 milj. euron vuokranalennus 1.1.2020 ja aiempaa suurempi investointimäärä. Senaatti suoritti vuoden 2018 tilinpäätöksen yhteydessä päätetyn 35 milj. euron tuloutuksen kesäkuussa 2019. Eduskunnan ja valtiovarainministeriön tulostavoitteiden vertailutaulukko Milj. euroa Tavoite Ennuste Vuokrauksen tulos 55,0 59,0 Investoinnit 300,0 295,0 perusparannukset ja -korjaukset 200,0 142,0 rahastosuoritukset 5,0 omaisuuden ostot 20,4 tytäryhtiöiden pääomitus 43,0 uudisinvestoinnit 100,0 84,6 Investoinnit, sitoumukset tuleville vuosille 230,0 230,0 Lainanottovaltuus, netto 80,0-98,5 Muut raportoitavat asiat Edellä esitetyn lisäksi raportoidaan kiinteistövarallisuuden myynneistä ja hankinnoista, valtion ulkopuolelta otettavista lainoista sekä vuokrausasteen kehityksestä. Senaatin alkuvuoden kiinteistömyynnit olivat 21,7 milj. euroa ja kauppoja tehtiin 66 kpl. Kiinteistömyyntien myyntivoitot olivat 13,2 milj. euroa ja myyntitappiot 9,0 milj. euroa. Myyntihinnaltaan suurimmat kaupat olivat Helsingin Itäinen Puistotie 1:n virastotalo Marmoripalatsi (6,6 milj. euroa) ja Orimattilan keskusvarasto (1,8 milj. euroa). Orimattilan keskusvaraston kaupasta aiheutui merkittävä 4,7 milj. euron myyntitappio. Loppuvuonna odotetaan tehtävän kiinteistökauppoja noin 80 milj. euron edestä, mikä koostuu lähinnä arvo- ja kiinteistökehityskohteiden kauppojen toteutumisesta loppuvuoden aikana. Senaatti kehittää kiinteistöjä myyntiin lähinnä kaavoituksen keinoin. Kiinteistökehityskohteen kaupan toteutumisen ehtona on tyypillisesti muun muassa kohteen uuden kaavan vahvistuminen. 9
Senaatin vuokravastuut edelleenvuokrakohteista olivat kesäkuun välitilinpäätöksessä 395,7 milj. euroa. Näistä sitoumuksista erääntyy seuraavan vuoden aikana 13,9 milj. euroa. Toimitilojen vajaakäyttöaste säilyi alhaisella tasolla ja oli kauden lopussa 6,2 %. Vaajakäyttö nousi ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimialla. Keskimäärin yleinen toimistokiinteistöjen vajaakäyttöaste esim. pääkaupunkiseudulla on 13 %. Vajaakäyttöaste, % 30.6.2019 30.6.2018 Puolustus ja turvallisuus 4,7 4,3 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 10,1 7,5 Toimistot 7,1 9,6 Senaatti-kiinteistöt 6,2 6,0 Seuraavassa taulukossa on esitetty kokonaisvuokrakohteiden toimitilasopimusten keskimääräiset neliövuokrat toimialoittain. Neliövuokrat, euro/m 2 /kk *) Keskiarvo 2019 Keskiarvo 2018 Muutos-% Laajuus (1 000 m 2 ) Puolustus ja turvallisuus 12,29 11,51 6,8 207 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 16,38 15,32 6,9 869 Toimistot 14,44 13,24 9,1 1 014 Senaatti-kiinteistöt 15,04 13,96 7,7 2 089 Senaatin omistamien kiinteistöjen valtiokäytössä olevien kiinteistöjen vuokrat nousivat keskimäärin 1,5 %, joka aiheutuu elinkustannusindeksin kehityksestä. *) Toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet. Neliöillä painotetut keskimääräiset sopimusten neliövuokrat. Kesäkuun lopussa Senaatin vuokrattava pinta-ala oli yhteensä 5,8 milj. m 2. Senaatin neliövuokrat nousivat 7,7 % vuoden 2018 kesäkuuhun verrattuna (toimitilasopimusten keskimääräinen neliövuokra kokonaisvuokrakohteissa). Noususta noin neljännes johtuu kertaluonteisista eristä vuonna 2018. Toinen keskeinen neliövuokraa nostava tekijä ovat virastoilta ja laitoksilta Senaatin edelleenvuokraukseen siirtyvien yksityisten omistamien tilojen vuokrat, jotka ovat korkeampia kuin Senaatin omistamien kohteiden vuokrat. Neliövuokria nostavat myös elinkustannusindeksi, investoinnit uusiin ja perusparannettaviin tiloihin sekä uudet tehokkaat monitilaympäristöt. Monitilaympäristöt ovat neliövuokriltaan kalliimpia kuin perinteiset toimistot, mutta kokonaisuudessaan edullisia tiloja. Senaatin toteuttamat toimistokiinteistöjen tilaratkaisuprojektit, joissa siirrytään perinteisestä huonetoimistosta monitilaympäristöön, johtavat tilakustannuksissa keskimäärin yli 20 % säästöön työntekijää kohden. Valtion keskimääräinen vuokrakustannus oli noin 4 500 euroa vuodessa työntekijää kohden. 2.6. LOPPUVUODEN NÄKYMÄT Arvio vuoden 2019 tuloksesta Vuokrauksen vuoden 2019 tulokseen vaikuttaa olennaisesti loppuvuoden aikana tehtävien arvonalennusten määrä. Vuoden 2020 alussa valtioasiakkaille annettavan vuokranalennuksen vaikutus arvonalennuksiin täsmentyy loppuvuoden aikana. Ilman arvonalennuksia vuokrauksen tuloksen odotetaan olevan hieman tavoitetta parempi. Kiinteistömyynnin tulos jäi alkuvuonna tavoitteista, kauppahinnoiltaan ja myyntivoitoiltaan suurempien vuoden 2019 kauppojen ennustetaan toteutuvan vuoden lopussa. Arvion mukaan kiinteistömyynnit saavuttavat 100 milj. euron tavoitteen. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi vuoden 2019 tuloksen arviointi on normaalia vaikeampaa. Arvioimme kuitenkin, että vuoden 2019 tulos tulee olemaan lähellä budjetoitua. 10
Senaatin tulos valtion vuokra-asiakkaiden osalta laskee käytännössä nollaan vuoden 2020 alusta Senaatti alentaa valtioasiakkaiden vuokria 6 % vuoden 2020 alusta. Alennuksen ja asiakkailta Senaatille siirtyvien vastuiden myötä Senaatin tulos valtion vuokra-asiakkaiden osalta laskee käytännössä nollaan. Muutokset tehdään valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan vuoden 2018 linjausten mukaisesti. Vuonna 2016 käyttöön otetun vuokrajärjestelmän mukaan valtioasiakkaiden vuokrataso tarkistetaan neljän vuoden välein. Vuokrantarkistus toteutetaan vastaavasti kuin vuonna 2016, jolloin vuokria alennettiin 15 %. Vuokranalennukset toteutetaan budjettineutraalisti eli vuokranalennukset huomioidaan valtion virastoilla ja laitoksilla vuoden 2020 talousarviossa toimintamenomäärärahoja vähentävänä eränä. Puolustuskiinteistöjen perustaminen Alkukesästä julkaistussa hallitusohjelmassa on puolustushallinnon kiinteistöjä ja Senaattia koskeva kirjaus: Puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää kehitetään palvelemaan puolustushallinnon tarpeita aiempaa paremmin. Senaatti-kiinteistöille perustetaan tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt, joka vastaa puolustushallinnon erityistarpeista muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Puolustuskiinteistöjen velvoitteista säädetään lailla. Tavoitteena on vähentää toimitilakustannusten nousua. Hallitusohjelmaan mukaisesti puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää ryhdytään kehittämään jo vuoden 2019 aikana asiaa koskevien tarkempien poliittisten linjausten valmistuttua. Tämä tulee muuttamaan Senaatin organisoitumista ja toimintamallia merkittävästi sekä edellyttää kiinteistöhallintoa koskevia lainsäädäntömuutoksia. Strategiaa päivitetään Alkuvuoden aikana on valmistelu Senaatin strategian kahden osa-alueen päivittämistä. Nämä liittyvät toimitilaturvallisuuspalvelujen laajentamiseen ja tilojen yhteiskäyttöisyyteen. Päivitystyön tulokset esitellään elokuussa Senaatin hallitukselle ja niiden käytäntöön pano alkaa loppuvuoden aikana. 11
2.7. TULOSYHTEENVETO 1-6/2019 M KUM TOT KUM BUD VUOSI BUD KUM EDV Senaatti-kiinteistöt yhteensä Liikevaihto 322,9 316,5 630,8 315,5 Liiketoiminnan muut tuotot 12,7 24,5 49,0 20,6 Tilikauden tulos 51,4 46,2 73,5 47,3 Vuokraus Liikevaihto 322,9 316,5 630,8 315,5 Tulos 50,9 35,1 51,1 47,5 Suoravuokraus Liikevaihto 271,6 267,9 533,7 267,4 Tulos 48,2 33,6 49,1 45,9 Edelleenvuokraus Liikevaihto 41,7 39,5 78,9 39,2 Tulos 2,0 1,3 1,6 0,9 Palvelut Liikevaihto 9,6 9,1 18,2 8,9 Tulos 0,8 0,2 0,43 0,7 Kiinteistömyynti Myynnit 21,7 50,0 100,0 66,4 Myyntivoitot/-tappiot 4,2 17,5 35,0 5,9 Tulos 0,5 11,1 22,4-0,2 Vuokrauksen liikevaihdon jakautuminen, milj. euroa 1-6/2019 Toimiala Liikelaitos osuus-% Toimistot 105,0 33 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 100,3 31 Puolustus ja turvallisuus 116,7 36 Konsernin sisäiset palveluveloitukset 1,0 0 Yhteensä 322,9 100 Tuloksen budjettivertailu, milj. euroa 1-6/2019 Liiketoiminto Budjetti Toteuma Vuokraus (sis. Palvelut) 35,1 50,9 Kiinteistöjen myynti 11,1 0,5 Yhteensä 46,2 51,4 Milj. euroa 6/2019 6/2018 6/2017 Liikevaihto 322,9 315,5 308,3 Liikevoitto 57,1 54,2 120,7 Liikevoitto-% 17,7 17,2 39,1 Vuokrauksen käyttökate 163,9 163,4 172,0 Vuokrauksen käyttökate-% 50,8 51,8 55,8 Oman pääoman tuotto-%, edellinen 12 kk 2,4 3,3 5,7 Oman pääoman tuotto-%, vuokraus, valtioasiakkaat, ed. 12 kk 0,7 1,5 2,0 Omavaraisuusaste-% 65,2 64,4 64,2 Sijoitetun pääoman tuotto-%, ed. 12 kk 2,1 2,8 5,4 Sijoitetun pääoman tuotto-%, vuokraus, ed. 12 kk 1,6 1,5 2,4 Tunnuslukujen laskentakaavat: Liikevoitto-% = liikevoitto / liikevaihto x 100 Käyttökate-% = vuokrauksen käyttökate / liikevaihto x 100 Omavaraisuusaste, % = oikaistu oma pääoma / (oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut) x 100 Oman pääoman tuotto-% = Edellinen 12 kk kum nettotulos / oma pääoma edellinen 12 kk kauden alku- ja loppuarvojen keskiarvo Sijoitetun pääoman tuotto-% = Ed. 12 kk kum (nettotulos + rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma ed. 12 kk kauden alku- ja loppuarvojen keskiarvo 12
3. KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1.-30.06. 2019 2018 LIIKEVAIHTO 326 290 774 317 250 002 Liiketoiminnan muut tuotot 9 909 135 20 638 443 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -52 902 263-26 927 627 Varastojen muutos 24 963 974 0 Ulkopuoliset palvelut -61 103 774-61 560 145-89 042 063-88 487 772 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -14 055 879-12 531 080 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 353 654-2 029 071 Muut henkilösivukulut -266 236-328 994-16 675 770-14 889 145 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -100 444 866-98 299 699 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä -10 222 571-13 853 220-110 667 437-112 152 919 Liiketoiminnan muut kulut -67 987 314-71 690 844 LIIKEVOITTO 51 827 327 50 667 766 Rahoitustuotot ja -kulut Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 1 634 798 4 615 610 Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksistä 0 1 011 624 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 614 383 730 486 Muut korko- ja rahoitustuotot 1 517 109 1 383 560 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -1 796 810-2 788 161 Korkokulut ja muut rahoituskulut -10 632 103-10 001 228-8 662 622-5 048 109 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 43 164 705 45 619 657 Tuloverot -709 693-800 320 TILIKAUDEN VOITTO 42 455 011 44 819 337 13
4. KONSERNIN TASE 2019-06-30 2018-06-30 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 55 993 30 066 Muut pitkävaikutteiset menot 9 165 388 3 082 048 9 221 380 3 112 115 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 483 529 380 496 267 344 Rakennukset ja rakennelmat 3 138 279 348 3 202 358 011 Koneet ja kalusto 22 916 526 4 993 566 Muut aineelliset hyödykkeet 88 512 369 89 025 473 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 214 411 217 201 413 459 3 947 648 840 3 994 057 853 Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä 209 679 436 212 490 185 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 61 000 000 63 000 000 Muut osakkeet ja osuudet 3 918 948 4 584 522 274 598 384 280 074 705 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus 23 775 372 0 Vaihto-omaisuus yhteensä 23 775 372 0 Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset 49 800 620 84 411 696 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 4 841 391 3 941 471 Muut saamiset 38 421 213 42 305 016 Siirtosaamiset 482 598 477 053 43 745 202 46 723 540 Saamiset yhteensä 93 545 822 131 135 236 Rahat ja pankkisaamiset 117 029 104 57 813 149 4 465 818 902 4 466 193 058 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 672 751 706 672 751 706 Muu oma pääoma 1 528 221 851 1 528 449 134 Edellisten tilikausien voitto ( tappio ) 638 695 747 609 987 059 Tilikauden voitto 42 455 011 44 819 337 2 882 124 314 2 856 007 235 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 26 644 255 4 038 389 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat valtiolta 997 367 462 1 018 563 083 Lainat rahoituslaitoksilta 264 047 052 329 254 974 Muut velat 402 094 402 094 Laskennallinen verovelka 465 460 0 1 262 282 068 1 348 220 151 Lyhytaikainen Lainat valtiolta 195 843 731 171 675 569 Lainat rahoituslaitoksilta 35 080 619 34 625 984 Saadut ennakot 7 432 517 3 818 397 Ostovelat 18 108 141 13 270 180 Muut velat 13 563 868 12 353 473 Siirtovelat 24 739 389 22 183 680 294 768 264 257 927 283 Vieras pääoma yhteensä 1 557 050 332 1 606 147 434 4 465 818 902 4 466 193 058 14
5. LIIKELAITOKSEN TULOSLASKELMA 1.1.-30.06. 2019 2018 LIIKEVAIHTO 322 870 546 315 499 203 Liiketoiminnan muut tuotot 12 664 315 20 638 443 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -26 647 750-25 919 028 Ulkopuoliset palvelut -58 666 203-58 933 587-85 313 953-84 852 615 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -13 247 197-12 048 035 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 353 654-1 902 370 Muut henkilösivukulut -266 236-300 855-15 867 087-14 251 260 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -97 301 356-96 155 519 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä -10 222 571-13 853 220-107 523 927-110 008 738 Liiketoiminnan muut kulut -69 728 528-72 820 969 LIIKEVOITTO 57 101 366 54 204 065 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 6 216 000 5 967 624 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 614 383 730 486 Muut korko- ja rahoitustuotot 2 175 453 2 081 046 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -765 078-2 389 679 Korkokulut ja muut rahoituskulut -13 080 531-12 612 742-4 839 773-6 223 266 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 52 261 593 47 980 799 Tuloverot -816 458-705 401 TILIKAUDEN VOITTO 51 445 135 47 275 397 15
6. LIIKELAITOKSEN TASE 2019-06-30 2018-06-30 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 55 993 30 066 Muut aineettomat hyödykkeet 2 521 135 3 081 958 2 577 128 3 112 024 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 495 325 171 507 991 867 Rakennukset ja rakennelmat 3 051 896 362 3 098 987 998 Koneet ja kalusto 3 589 978 3 154 505 Muut aineelliset hyödykkeet 86 175 219 87 240 094 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 213 724 727 197 849 801 3 850 711 458 3 895 224 265 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 122 218 146 76 941 915 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 690 000 10 440 000 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 188 624 209 192 106 880 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 61 000 000 63 000 000 Muut osakkeet ja osuudet 3 919 554 4 585 127 385 451 909 347 073 923 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset 49 800 620 84 411 696 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 4 532 561 3 762 462 Saamiset saman liikelait.konsernin tytäryhtiöiltä 129 526 631 021 Muut saamiset 38 161 766 41 953 577 Siirtosaamiset 112 777 112 771 42 936 631 46 459 832 Saamiset yhteensä 92 737 251 130 871 528 Rahat ja pankkisaamiset 99 246 779 50 340 072 4 430 724 524 4 426 621 812 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 672 751 706 672 751 706 Muu oma pääoma 1 528 221 851 1 528 449 134 Edellisten tilikausien voitto ( tappio ) 631 217 501 602 386 089 Tilikauden voitto 51 445 135 47 275 397 2 883 636 193 2 850 862 326 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 26 644 255 4 038 389 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat valtiolta 997 367 462 1 018 563 083 Lainat rahoituslaitoksilta 233 875 000 298 625 000 Muut velat 402 094 402 094 1 231 644 556 1 317 590 177 Lyhytaikainen Lainat valtiolta 195 703 731 171 675 569 Lainat rahoituslaitoksilta 32 375 000 32 375 000 Saadut ennakot 7 350 798 3 814 288 Ostovelat 16 457 095 11 861 921 Muut velat 12 936 387 12 782 908 Siirtovelat 23 976 510 21 621 234 288 799 521 254 130 920 Vieras pääoma yhteensä 1 520 444 077 1 571 721 097 4 430 724 524 4 426 621 812 16
7. LIIKELAITOKSEN RAHOITUSLASKELMA 2019-06-30 2018-12-31 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikevoitto 57 101 366 76 365 739 Pysyvien vastaavien nettomyyntivoitto -4 418 226-31 888 257 Poistot ja arvonalentumiset 107 523 927 229 842 392 Pakolliset varaukset -1 058 532 23 664 398 Rahoituserät, netto ilman myyntivoittoja/tappioita ja arvonalentumisia -4 645 909-12 971 278 Verot, netto -816 458-976 375 RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA 153 686 168 284 036 618 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos (lisäys -, vähennys +) 1 071 578-3 580 470 Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos (lisäys +, vähennys -) -6 454 861 28 764 019 YHTEENSÄ -5 383 283 25 183 549 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 148 302 886 309 220 168 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Pysyvien vastaavien ostot ja hallinnansiirrot -120 406 640-236 452 281 Pysyvien vastaavien myynnit 38 146 471 138 217 425 Investointiavustukset 0 0 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -82 260 169-98 234 856 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten velkojen muutos (lisäys -, vähennys +) 0-64 750 000 Valtion velan muutos (lisäys -, vähennys +) -28 986 902 59 156 674 Lyhytaikaisten velkojen muutos (lisäys -, vähennys +) -29 881 308-3 635 941 Voiton tuloutus valtiolle (lisäys -, vähennys +) -35 000 000-135 000 000 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -93 868 210-144 229 267 RAHAVAROJEN MUUTOS -27 825 493 66 756 045 RAHAVARAT Rahavarat tilikauden alussa 127 072 272 60 316 228 Rahavarat tilikauden lopussa 99 246 779 127 072 272 17
8. ASIAKASRYHMÄRAPORTTI Liikevaihto (M ) KUM TOT % Eduskunta ja sen alaiset yksiköt 0,3 0,1 Valtion virastot ja laitokset 276,4 85,6 Yhteisöt 276,7 85,7 Valtion apua saavat - vähintään 75 % 17,8 5,5 Valtion apua saavat 17,8 5,5 Valtioasiakkaat 294,5 91,2 Henkilöasiakkaat 0,5 0,2 Maakunnat, kunnat, kuntainliitot 1,0 0,3 Valtiolle palveluja tuottavat 2,5 0,8 Valtion liikelaitokset 0,2 0,0 Yhdistykset,säätiöt, seurat,seurakunnat yms. 3,8 1,2 Yritykset 18,9 5,9 Valtion apua saavat - alle 75 % 1,5 0,5 Kaupalliset asiakkaat 28,4 8,8 Kaikki yhteensä 322,9 100 18