Martat testasivat vohveliraudat

nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 4/2009 Martat testasivat vohveliraudat Kainulaisen perhe sähkösyöppöjahdissa Nette sähköautomessuilla Sisältää hinnanmuutosilmoituksen s.18

LYHYESTI Etäluettavien mittareiden vaihto loppusuoralla Vaasan Sähköverkko Oy vaihtaa 60 000 sähkömittaria etäluettaviksi. Uusia mittareita on tällä hetkellä asennettu verkkoalueella lähes 58 000 kappaletta. Asennukset jatkuvat joulun jälkeen Korsnäsissä ja Vöyrillä. Alkuvuodesta 2010 otetaan yksittäisiä keskeytyneitä asennuksia uudelleen käsittelyyn koko verkkoalueella. SISÄLLYS Nette etsii Vaahteramäen sähkösyöppöä. 4 8 14 Electric Motor Show 2009. Martat paistoivat vohveleita. Etäluennasta lukemalasku Vaasan Sähköverkko Oy:n sähkömittarit ovat jatkossa etäluettavia, ja sähkölaskutus perustuu todelliseen sähkön kulutukseen. Muutoksen taustalla on kansallinen energiatehokkuustoimien kehittäminen. Miten sähkölaskusi sisältö muuttuu? Tulet saamaan laskuja, jotka perustuvat aina todellisiin mittarilukemiin. Pystyt tarkkailemaan helpommin kulutustasi, koska näet joka laskulla oman toimintasi vaikutuksen sähkölaskun suuruuteen. Talvikuukausina voi sähkölasku, varsinkin sähkölämmittäjillä, olla huomattavasti suurempi kuin kesällä. Asiakkailla, joilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, on sopimusehtojen mukaan oikeus irtisanoa myynti- tai jakeluverkkosopimus. Nimityksiä 3 4 8 11 12 14 17 18 19 20 Pääkirjoitus Missä piileskelee Vaahteramäen sähkösyöppö? Sähköauto on jo melkein täällä Aika vaihtaa termostaatit? Sähköä Suomen pisimmän sillan alle Nette-testi: vohveliraudat Aaltopuiston muuntamo on Alvar Aallon käsialaa Hinnanmuutosilmoitus Ristikko Hyvää joulua Mika Malassu Vaasasta on nimitetty 21.9.2009 käyttöpäälliköksi kaukolämpöyksikköön. ette VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI Seuraava Nette ilmestyy maaliskuussa 2010. Numero: 4/2009 Julkaisija: Vaasan Sähkö Oy Postiosoite: PL 26, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: (06) 324 5111 Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00-16.00 Vikailmoitukset: (06) 324 5700 (24 h) Faksi: (06) 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Toimituskunta: Toimitus: Ulkoasu: Painopaikka: Kansikuva: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Mainostoimisto Bock s Office Oy Waasa Graphics Oy Mikko Lehtimäki

PÄÄKIRJOITUS Tuotantorakenne monipuolistuu Energian tuotannon monipuolisuus on energiayhtiön kannalta välttämätöntä globaalien toimintaympäristömuutosten ja voimakkaan poliittisen ohjauksen puristuksessa. Kööpenhaminan ilmastolinjauksia odoteltaessa on Vaasan Sähkö konkreettisesti ollut panemassa alkuun ja toteuttamassa merkittäviä energiahankkeita. Päästöjen vähentämisen kannalta tärkeimpiä ratkaisuja ovat kuluneen vuoden aikana olleet Vaasan Sähkön etenemispäätökset jäte-energian ja tuulivoiman rakentamiseksi. Menossa oleva ydinvoimalaitosprojekti, Olkiluoto 3, valmistuu aikanaan kustannustehokkaaksi ja välttämättömäksi palaseksi Suomen energiatuotantoa - tavoitehakuisesta kielteisestä julkisuudesta huolimatta. Tuulivoimaa teollisessa mittakaavassa Vuoden 2009 aikana on tehty investointipäätös Tornion Outokummun terästehtaan edustalle rakennettavasta tuulivoimapuistosta. Puistoon rakennetaan tässä vaiheessa kahdeksan isoa tuulivoimalaa. Hankkeen toteuttaa Rajakiiri Oy, joka on EPV Energia Oy:n tytäryhtiö. Vaasan Sähkölle EPV:n suurimpana omistajana kanavoituu tuulipuiston tuottamasta sähköenergiasta noin 20 GWh vuodessa. Tämä määrä on kuitenkin vain reilu prosentti koko Vaasan Sähkön tuotantokapasiteetista. Jäte-energiaa fossiilisten polttoaineiden sijaan Lokakuussa 2009 Westenergy Oy Ab teki investointipäätöksen Mustasaaren Stormossenin alueelle rakennettavasta voimalaitoksesta. Voimalaitos käyttää polttoaineenaan syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä, joka kerätään yli viidenkymmenen kunnan alueelta. Vaasan Sähkö osallistuu Westenergyn investointiin energian tuotantolaitteiden osalta sitoutuen samalla kahdenkymmenen vuoden mittaiseen sähkön ja kaukolämmön ostosopimukseen. Valmistuttuaan vuonna 2012 Westenergyn laitos alkaa korvata raskaan polttoöljyn ja kivihiilen käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Kesäaikana fossiiliset polttoaineet korvautuvat kokonaisuudessaan. Westenergyn tuottama kaukolämpöenergia 230 GWh on noin kolmasosa Vaasan ja Mustasaaren kaukolämpötarpeesta. Sähköenergiamäärä 85 GWh edustaa noin viittä prosenttia sähkön hankintamäärästä. Hannu Linna toimitusjohtaja Turpeen kautta metsäenergiaan Metsäenergian luonnollinen aisapari Suomessa on turve. Turpeen ja metsäenergian käytön yhdistämisellä saadaan tehokkaimmin synnytettyä tehokas polttoainekäyttö ja kuljetus voimalaitoksille. Turve on kotimainen polttoaine, jolla on vankka asema Suomessa kotien lämmityksessä ja aivan erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Miljoonan suomalaisen koti lämpiää turpeella. Turveteollisuuden käytössä on 0,6 % Suomen turvemaista. Suomen turvevarat ovat suuremmat kuin Pohjanmeren öljyvarat. Turpeen yhtenä tärkeänä roolina on osaltaan vähentää tuontipolttoaineiden osuutta Suomen energiahuollossa. Vaasan Sähkö on toiseksi suurimmalla osuudella mukana Suomen Energiavarat Oy- konsortiossa, joka yhdessä valtion kanssa omistaa Vapo Oy:n. Tämä omistusjärjestely toteutui EPV Energian kokoaman konsortion ostettua kesäkuussa Metsäliiton Vapo omistuksen. Energiaa eduksesi Vuoden 2009 aikana käytössä ollut 7 %:n sähköenergian hinnanalennus on muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi normaalihintatasoksi. Muutos toteutettiin asiakkaiden kilpailukykyisen hinnan varmistamiseksi. Vaasan Sähköverkon alueella toteutetaan kustannustason noususta johtuen 6 %:n suuruinen hinnankorotus 1.2.2010 alkaen. Sähköasiakkaiden määrä on vuoden 2009 aikana edelleen hyvää vauhtia lisääntynyt ja on tällä hetkellä yli 90 000. Talentumin Energiapäättäjät 2009 -tutkimus antoi yli kahdenkymmenen energiantoimittajan joukossa Vaasan Sähkölle arvosanan 4,4 tyytyväisyydestä energiatoimittajaan. Tyytyväisyys energiatoimittajiin Toivotan kaikille Nette- lehden lukijoille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta. Lähde: Talentum ja Kuulas Research Agency nette 4/2009 3

Teksti Anne Kytölä Kuvat Jenni-Justiina Niemi Missä piileskelee Vaahteramäen 4 nette 4/2009

Takan ja kylmälaitteiden sijoittaminen vierekkäin tuhlaa energiaa. sähkösyöppö? Nette-lehti etsi syyskuun numerossa perhettä, joka on valmis sähkösyöppöjahtiin. Tutkimme, miksi ja mihin sähköä kuluu ja annamme neuvoja energiankulutuksen pienentämiseksi. Nette seuraa juttusarjassaan, miten Kainulaisen 7-henkinen perhe onnistuu pienentämään sähkölaskuaan. Kainulaisen perhe asuu omakotitalossa Lohjalla. Kainulaiset ovat kilpailuttaneet sähkömyyjiä jo pari kertaa, ja hiljattain heistä tuli Vaasan Sähkön asiakkaita. Juttusarjaan perheen ilmoitti äiti Pirjo Kainulainen. Kilpailuttaminen toi pientä säästöä, mutta haluaisimme tietää, miten säästäisimme enemmän. Kulutuksemme tuntuu olevan aivan jättimäistä. Sähköllä lämmitettävä talo on rakennettu kymmenen vuotta sitten. Se on puolitoistakerroksinen, puuverhoiltu ja neliöitä on 198. Muuta lämmitettävää tilaa ei ole. Saunassa on tavallinen sähkökiuas, ja saunassa käydään kerran viikossa. Perheessä on kaksi autoa, joiden moottorilämmittimet ohjataan päälle korkeintaan kahdeksi tunniksi. Autoissa ei ole sisätilanlämmittimiä. Talon keskellä on takka, jota lämmitetään talvisin joka toinen päivä. Pirjon lisäksi kotona asuvat isä Juha, Miska 17, Selina 13, Eemeli 10, Vikke 8 ja Samu 6 vuotta. Vanhimmat lapset Janna ja kaksoset Aku ja Jesse ovat jo muuttaneet Vaahteramäestä pois. Kainulaiset nimesivät kotinsa Vaahteramäeksi muuttoaikaan syntyneen Eemelin mukaan. Sähkön kulutushistoria kolmelta vuodelta pyydettiin paikallisen verkkoyhtiön, Fortumin asiakaspalvelusta. Joka vuosi on sähköä kulunut yli 30 000 kwh, ja suunta on nouseva. Tämänhetkinen vuosikulutusarvio on 23 980 kwh päiväsähköä ja 11 710 kwh yösähköä eli yhteensä 35 690 kwh vuodessa. Siinä on noin 5 000 kilowattituntia liikaa, arvioi Motivan asiantuntija Antti Kokkonen, joka ryhtyy etsimään Kainulaisten sähkösyöppöä kanssamme. Tuhlurit takan vieressä Kainulaisten kotiin vietiin kulutusmittareita, joilla seurattiin laitteiden sähkönkulutusta. Kun mittarit ovat olleet talossa reilun viikon, Antti analysoi lukemia. Ensimmäiset sähköä tuhlaavat laitteet löytyvät keittiöstä. Jääkaappi ja pakastinkaappi on sijoitettu varaavan leivinuuni-takan viereen. Aina kun perhe pitää uunissa tulta yrittää pienentää sähkölaskuaan käykin päinvastoin. Uuni kuumentaa kylmälaitteita, ja kompressorit hurisevat kaiken aikaa. Antin ohje on, että kylmälaitteet kannattaa siirtää toiseen paikkaan keittiössä, jos se suinkin on mahdollista. Kun on aika uusia koneet, kannattaa ostaa energiatehokkainta A-luokkaa. Pirjo ja Juha arvioivat, että kaapit voisivat vaihtaa paikka mikroaaltouunin kanssa. Se voisi auttaa edes hiukan. Onpas hölmöä. Minä varta vasten kysyin keittiösuunnittelijalta, voiko takkaa ja kylmälaitteita sijoittaa näin lähekkäin, mutta hän vakuutti, ettei siitä ole mitään haittaa, Pirjo harmittelee. Aika uusia termostaatit Keittiön lattianlämmitystä säätelevä termostaatti mittaa ilmeisesti vain lattialaattojen lämpötilaa eikä reagoi siten nopeasti esimerkiksi siihen, kun takassa on tuli. Sähköä kuluu turhaan, kun lattialämmitys ei säädy pienemmälle. Antin arvion mukaan Kainulaisten termostaatti tuhlaa vuodessa useita satoja kilowattitunteja. Termostaatit alkavat olla muutenkin talossanne sen kuntoisia, että niitä voisi ruveta vähitellen uusimaan. Keittiöön kannattaa asentaa termostaatti, joka mittaa myös huonelämpötilaa. Vettä kuluu paljon Seitsenhenkisessä perheessä kuluu paljon vettä. Vesi itsessään ei ole ongelma, sillä se tulee omasta kaivosta. Mutta energiaa kuluu veden lämmittämiseen. Eemeli kertoo tietävänsä, ketkä talossa lutraavat vettä eniten. Pikkuveljet Vikke ja Samu leikkivät suihkussa pitkiä aikoja. Minä teen sentään jotakin hyödyllistä eli käytän shampoota. Perheellä on 300-litrainen käyttövesivaraaja kylmässä varastohuoneessa, jota lämmitetään talvisin öljytäytteisellä patterilla putkien jäätymisen estämiseksi. Antti jättää Kainulaisten harkittavaksi, voisiko varaajan siirtää seuraavan remontin yhteydessä sisälle, esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen. Silloin varaajasta huokuva lämpö saataisiin lämmittämään huoneilmaa. Antin laskelmien mukaan hyöty olisi vuositasolla noin 500 kwh. Lisää säästöä syntyisi siitä, ettei varastoa tarvitsisi enää lämmittää patterilla. Jakotukki sijaitsee sellaisessa paikassa, että kyllä se onnistuu, Juha toteaa. nette 4/2009 5

Pirjo ja Juha Kainulainen saivat Motivan Antti Kokkoselta monia hyviä energiansäästövinkkejä. Selvitä oman kotisi energiankulutus tekemällä Motivan sivuilta löytyvä Tutki pientalosi energiankäyttö testi. Kainulaisilla ei ole vesimittaria, joten veden lämmittämiseen kuluvan energian määrä jää arvoitukseksi. Jos sitä halutaan selvittää tarkemmin, Kainulaisten pitää asentaa vesimittari. Pyykkikone ja astianpesukone pyörivät ilmeisesti täysinä, kuten pitääkin, sillä niiden kulutukset ovat normaalilukemissa, Antti sanoo. Pöytätietokone ahmii sähköä Sähkösyöppöjä majailee myös yläkerrassa. Talossa on neljä pöytätietokonetta ja yksi kannettava. Antti kertoo Kainulaisille, että pöytätietokone kuluttaa jopa nelinkerroin enemmän sähköä kuin kannettava tietokone. Kainulaisten taloudessa tietotekniikkaan kuluu vuodessa noin 1 000 kilowattituntia. Säästää voitte siirtymällä kannettaviin tietokoneisiin tai huolehtimalla siitä, että koneet eivät jää pörisemään yksikseen. Yhdessä yläkerran huoneessa on siirrettävä lämpöpatteri. Muissa huoneissa on lattialämmitys. Lattialämmityskaapeli hajosi rakennusvaiheessa ja väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu on jäänyt pysyväksi, Pirjo kertoo. Antti epäilee, että patteri on yksi sähkösyöpöistä, sillä patteri hehkui täysillä sinä päivänä, kun Antti kävi asentamassa mittarit. Termostaatti ei ilmeisesti kytke patteria kovinkaan usein pois päältä, koska nuppi oli väännetty täysille. Sähkönkulutus kasvaa entisestään, jos nuoriso viilentää huonetta avaamalla ikkunan. Jos 1 000 watin patteri on päällä viisi kuukautta vuodessa eikä termostaatti säätelee kunnolla lämpötilaa, kulutus on noin 2 500 kilowattituntia. Vertailulämpöhäviö noin kymmenneliöiselle huoneelle on 500 700 kilowattituntia. Antti neuvoo vetämään patterin ulommas seinästä ja pitämään huoneen oven auki, niin lämpö leviää muihinkin yläkerran huoneisiin. Isä Juha kertoi suunnitelmastaan tehdä reikä alakerran kattoon takan yläpuolelle ja ohjata takan lämpö sitä kautta yläkertaan. -Hyvä idea, jos rakenteet sen sallivat, Antti tuumaa. Näin Kainulaisilla kuluu sähköä Lukemat ovat mittausten keskiarvoja ja antavat arvion siitä, kuinka paljon laite kuluttaa sähköä vuodessa. 6 nette 4/2009

Vertailuarvot ovat Adaton Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 tutkimuksesta, joka löytyy Adaton sivuilta www.adato.fi. - Jääkaappi 410 kwh - Pakastin 1250 kwh Antin arvio: Pakastin kuluttaa todella paljon sähköä. Vertailuarvon mukaan jääkaappi ja pakastin kuluttavat yhdessä 600 kwh. Kainulaisilla kulutusta lisäävät sijoitus ja huono ilmankierto, koska laitteet on asennettu kaapin sisään. Viileämpi paikka ja parempi ilmankierto pienentäisivät kulutusta arviolta 600 kwh vuodessa. Jos koneet vielä korvattaisiin A-energialuokan laitteilla, vaikutus olisi yhteensä noin 1 000 kwh. - Astianpesukone ja pyykinpesukone yhteensä noin 1 000 1 300 kwh Antin arvio: Näiden laitteiden kulutukseen ei voi vaikuttaa juuri muuten kuin pesemällä aina täysiä koneellisia ja hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan pikaohjelmia. Kun on aika hankkia uudet koneet, kannattaa vaihtaa energiatehokkaisiin. Vierailupäivänä huonelämpötila oli sopiva. Yhden asteen pudotus lämpötilassa merkitsee viiden prosentin säästöä sähkönkulutuksessa. - Tietokoneet, 4 pöytäkonetta ja 1 kannettava yhteensä noin 1 000 kwh Antin arvio: Kulutus on normaalilla tasolla, mutta koneita on paljon. Motiva, energiankäytön asiantuntija Motiva on Suomen valtion omistama osakeyhtiö, puolueeton asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motivan palveluja käyttävät kuluttajat, yritykset ja yhteisöt sekä julkinen hallinto. Motivan liikevaihto oli 5,1 miljoonaa euroa vuonna 2008. Työntekijöitä Motivassa on 37. Lisää Motivasta: www.motiva.fi nette 4/2009 7

Sähköauto Nyt yhteisö esitteli messuilla ecorollan, jonka muuntaminen sähköautoksi maksoi noin 10 000-20 000 euroa. Ensimmäiset ecorollat toimitetaan koetestaajille ensi vuoden alkupuolella ja myös sarjatuotanto pyritään käynnistämään. Esitilauksia on tullut yli 1 700. Suomen ensimmäinen sähköajoneuvotapahtuma houkutteli Helsingin Messukeskukseen lähes 10 000 kävijää. Sähköauto Teksti Anne Kytölä Kuvat Antti Luukkonen on jo melkein täällä 8 nette 4/2009

Suomalaisista autokaupoista ei vielä saa täysin sähköllä kulkevia autoja. Tilanne muuttuu pian, ennustettiin marraskuussa Helsingin Messukeskuksen sähköajoneuvotapahtumassa. Suomen ensimmäinen sähköajoneuvotapahtuma Electric Motor Show esitteli monipuolisesti alan uutuuksia. Helsingin Messuhallissa sai ihastella ja hämmästellä ajopelejä autoista polkupyöriin. Koeajoradalla pääsi kokeilemaan, millaista on ajaa sähköskootteria, pyörää tai Segway-nimistä ajokkia. Itse rakennettu sähköauto Hausjärven Hikiällä sijaitsevassa autohallissa on muutettu parin vuoden ajan Puolasta käytettynä ostettua Toyota Corollaa sähköautoksi. Hankkeen koordinaattori Erkki Leinonen kertoo, että Sähköauto Nyt! -yhteisön tavoitteena on saada kohtuuhintainen sähköauto kaikkien ulottuville. Hanke perustuu avoimeen lähdekoodiin, aivan kuten Linux-ohjelmisto. Kaikki auton valmistuksessa kertyvä tieto on vapaasti kaikkien käytössä. Hankkeen puuhamiehet nimenomaan toivovat muidenkin innostuvan asiasta. Polttomoottoriauto muuntuu sähköautoksi kehikkoihin kiinnitetyillä komponenteilla. Ne asennetaan polttomoottoritekniikan tilalle. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa polttomoottoriauto muuntuisi sähköautoksi autokorjaamolla yhdessä päivässä. Messuilla esitellyssä prototyypissä, ecorollassa, on kiinalaiset litiumrautafosfaattiakut. Prototyypillä ajaa yhdellä latauksella vain 60 80 kilometriä, mutta seuraavalla ecorolla 2.0-versiolla jo 150 kilometriä. Kun tavaratilaan asentaa lisäakut, matka tuplaantuu. Kehitystyö jatkuu, ja tekniikka ongelmien ratkaisemiseksi on jo olemassa. On vain tekemistä vailla olevia asioita, Leinonen sanoo. Suomalaisia sähkömopoautoja Oululainen Jussi Kynsilehto etsii Suomesta valmistajaa yrityksensä AMC Motorsin kehittämille Sanifer-sähkömopoautoille. Hyvällä konekannalla varustettu konepaja pystyy mopoautot valmistamaan, ja Kynsilehto käy neuvotteluja Kotimainen Sanifer-sähkömopoauto on kehitetty yhteistyössä kiinalaisten kanssa. Runko on siinä vaiheessa, että sarjatuotanto voidaan käynnistää vuoden 2011 alussa. Kotimaan markkinoille tulevat autot on tarkoitus valmistaa Suomessa. muutaman ehdokkaan kanssa. Valmistaja ratkennee vuodenvaihteessa. Lähdemme maltillisesti liikkeelle. Vuonna 2010 valmistetaan 1000 1500 autoa. Massatuotanto voi alkaa seuraavana vuonna, Kynsilehto sanoo. Yrityksen Lontoon agentti Erkki Immonen kertoo Ison-Britannian jo odottavan suomalaisia sähkömopoautoja. Siellä on jo ostajat valmiina, Immonen väittää. Sanifer-mopoautoja on kehitetty yhdessä kiinalaisten kanssa. Suomesta mukana on ollut muun muassa Oulun yliopisto. Messuilla autoja esittelivät Keräsen kaksoisveljet Martti ja Jukka, jotka viettivät useita kuukausia Kiinassa suunnittelemassa ja rakentamassa prototyyppiä yhdessä kiinalaisten kanssa. Samalla aiheesta syntyivät diplomityöt yliopistoon. Think Cityt myydään ulkomaille Valmet Automotive esitteli messuilla Think City kaupunkisähköautoa, jonka tuotanto siirtyi Norjasta Suomen. Tuotanto käynnistyi Uudessakaupungissa vuoden lopussa. Autosta on tehty ennakkoon 2300 tilausta, ja ne myydään ensi vuonna Norjaan, Ruotsiin, Sveitsiin, Espanjaan ja Hollantiin. Suomesta Think Cityjä ei saa. Syynä on Suomen autoverotus. Se nostaa auton hinnan niin korkeaksi, ettei kuluttajaa enää kiinnosta. Ensimmäisen messupäivän paneelikeskustelussa todettiinkin, että ensi vuoden messuille on kutsuttava mukaan poliitikkoja. Sähköautojen tulevaisuus on heidän käsissään. Monissa muissa maissa sähköautoiluun kannustetaan. Esimerkiksi Norjassa sähköauton omistajan ei tarvitse maksaa autoveroa eikä ruuhkamaksuja. nette 4/2009 9

Sähköauton hiilidioksidipäästöt ajon aikana ovat nolla, jos se tankkaa vihreää sähköä. Auton voi ladata kotona esimerkiksi yön aikana moottorinlämmityspistorasiasta. Pikalataus onnistuu huoltoasemien latauspisteessä. Pääkaupunkiseudulle on jo asennettu latauspisteitä. Valmistajista sähköautojen tulo maailman teille ei ole kiinni: ensi vuoden automessuilla esitellään useita sähköautouutuuksia, ja monet autonvalmistajat ovat ilmoittaneet tuovansa sähköautoja Euroopan markkinoille vuoden-parin sisällä. Muun muassa Nissan tuo markkinoille useita malleja ja aloittaa sähköautojen maailmanlaajuisen markkinoinnin vuonna 2012. Sähköauto on tullut jäädäkseen, Nissanin Pohjois-Euroopan viestintäjohtaja Taina Erkkilä uskoo. Sähköautoklusteri Suomeen? Vaikka suomalaiset eivät saa ostaa sähköautoja omasta maastaan, heillä on kaikki valtit käsissään, messujen lehdistötilaisuudessa ja sitä seuranneessa paneelikeskustelussa todettiin. Suomalaisilla on litiumkaivoksia, akkuteollisuutta, komponenttivalmistusta, taitoa suunnitella ja koota ajoneuvoja sekä suuri määrä aivokapasiteettia. Ne yhdistämällä Suomeen synnytetään sähköajoneuvojen klusteri, joka synnyttää uusia työpaikkoja ja siinä sivussa puhtaamman ympäristön. Suomen pitäisi ryhtyä näyttämään mallia, kannustaa messut järjestäneen Shift2e-viestintätoimiston toimitusjohtaja Sampo Manninen. Sähköautolla pääsee myös lujaa Akut kehittyvät koko ajan ja yhdellä latauksella pääsee esimerkiksi ecorollalla 150 kilometriä. Auton huippunopeus on 140 km/h. Urheiluauto Tesla Roadsterin vauhti on yli 200 km ja se kulkee yhdellä latauksella yli 300 kilometriä. Kaupunkiauto Think Cityn huippunopeus on 100 km/h ja ajomatka 180 kilometriä. Messuyleisö sai ihailla myös parkanolaisen toimitusjohtajan ostamaa amerikkalaista Tesla Roadster sähköautoa, joka kiihtyy 0-100 km/h alle neljässä sekunnissa. Uudessakaupungissa valmistettavia Think City sähköautoja on tilattu yli 2300 kappaletta. Kaikki menevät ulkomaille. Suomesta autoa ei voi ostaa. 10 nette 4/2009

NETTE OPASTAA Teksti Anne Kytölä Grafiikka Anne Vuorela Aika vaihtaa termostaatit? kuva 1 kuva 2 kuva 3! HUOM. Nämä ohjeet koskevat vain omakotitalon asukkaita. Jos asut kerrostalossa tai rivitalossa, ota ongelmatapauksissa yhteyttä isännöitsijään. kuva 4a kuva 4b Eikö vesikiertoinen lämpöpatteri lämpene, vaikka säädät termostaattia? Vai hehkuuko patteri kuumana koko ajan? Vika on todennäköisesti termostaatissa tai patterin venttiilissä. Jos asut yli kymmenen vuotta vanhassa omakotitalossa, on aika tarkistaa termostaattien kunto. Termostaatin pitäisi toimia hyvin, mallista ja toiminta periaatteesta riippuen 10-20 vuotta. Viallinen termostaatti ei enää säätele patterin tehoa ympäristön lämpötilan vaihteluiden mukaan. Vaasan Sähkön käyttöpäällikkö Mika Malassu neuvoo, miten tarkistat toimiiko termostaatti ja miten vaihdat uuden termostaatin. 1. Jos patteri ei lämmityskaudella lämpiä: - Aseta kylmään veteen kostutettu pyyhe termostaatin päälle. (kuva 1) Jos patteri ei ala lämmetä, on vika todennäköisesti termostaatissa tai patterin venttiilissä. - Avaa termostaatin kiinnitys ja poista termostaatti. Termostaatti voi olla kiinnitettynä ruuvilla, pikakiinnikkeellä tai kierreholkilla (kuva 2). Jos patteri nyt lämpiää, on vika todennäköisesti termostaatissa. - Jos patteri ei vieläkään lämpiä, niin tarkista liikkuuko patteriventtiilissä oleva tappi (kara). Paina tappia esimerkiksi kolikolla (kuva 3). Venttiili on kunnossa, jos tappi liikkuu (2-3 millimetriä). Jos et saa tappia liikkumaan, on venttiili ilmeisesti jumittunut kiinni asentoon. Kutsu putkimies avaamaan venttiili. 2. Jos huone on jatkuvasti liian kuuma tai huonelämpötila muuttuu säiden mukaan: - Jos patteriventtiilin tappi liikkuu, on vika todennäköisesti termostaatissa. Hanki uusi termostaatti. Jos tappi on jumissa, kutsu putkimies avaamaan venttiili. - Ota vanha termostaatti malliksi mukaan LVI-liikkeeseen tai rautakauppaan. Jos ikkunassa on paksut verhot, voit valita erillisellä anturilla varustetun mallin (kuva 4 a). Lastenhuoneeseen voit valita törmäilyjä kestävän termostaatin (kuva 4 b). - Tarkista termostaatin asennusohjeet ja kiinnitä uusi termostaatti paikoilleen. nette 4/2009 11

Pentti Suurkoivu ohjaa huoltokelkkaa ja kuljettaa Kaj Södermanin ja Thomas Majorsin työpisteestä toiseen. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Raippaluodon silta -kuva Kuvatoimisto Vastavalo.fi Sähköä Suomen pisimmän sillan alle Raippaluoto & silta Raippaluodossa ja Björköbyssä asuu 2 130 asukasta (2008). Suomen pisin silta on 1045 metriä pitkä ja 82,5 metriä korkea. Presidentti Martti Ahtisaari vihki sillan käyttöön elokuussa 1997. 12 nette 4/2009 Lähde: Mustasaaren kunta

Töitä 24 metrin korkeudessa Kaapeli on maassa kahdella isolla, pari tuhatta kiloa painavalla kelalla. 500 metrin pituiset kaapelit vedetään sillan alle päistä kohti keskustaa ja liitetään toisiinsa. Työ on raskasta ja hyytävän kylmää, sillä merellä tuulee lähes aina. Tekijällä ei saa liioin olla korkeanpaikankammoa. Merenpintaan on matkaa sellaiset 24 metriä, Kaj ja Thomas kertovat. He pukevat päälleen erikoisvaljaat. Kaapelin vetäminen kestää heidän arvionsa mukaan kolme viikkoa. Kaj ja Thomas olivat heti valmiita, kun tehtävään etsittiin RAVERAssa vapaaehtoisia. Tällaista työtä ei pääse kovin usein tekemään. Mielenkiintoinen haaste, jossa oppii uutta. Työmaa sijaitsee 24 metrin korkeudessa meren päällä. Raippaluodon silta on Suomen pisin silta. Vaasan keskustasta on naapurikunnan puolella Mustasaaressa sijaitsevalle sillalle matkaa vain rapiat 20 kilometriä. Yli kilometrin pituinen silta on komea näky ja suosittu kalanpyyntipaikka. Kolme miestä ahertaa sillan alla samaan aikaan, kun värikkäisiin haalareihin pukeutuneet kalannarraajat kiipeävät sankoineen sillalle. RAVERAn linja-asentajat Kaj Söderman ja Thomas Majors kapuavat tikkaita pitkin kymmenmetriseen huoltokelkkaan, jota ohjaa Destian palveluksessa oleva Pentti Suurkoivu. Pentti tuuraa isyyslomalla olevaa kelkan vakituista kuljettajaa. Justiinsa opettelin ajamaan kelkkaa, mutta onneksi on sähkömiehiä lähellä, jos tulee ongelmia, Pentti nauraa. Huoltokelkassa on generaattori, jonka tuottaman sähkön avulla kelkka kuljettaa miehiä eteenpäin. Vauhti ei päätä huimaa: reilun kilometrin matka sillan päästä toiseen kestää puolisen tuntia. Lisää sähköä raippaluotolaisille Kaj ja Thomas vetävät sillan alla kulkevan kaapelihyllyn päälle 20 kilovoltin sähkökaapelin. Se korvaa merenpohjassa olevan vanhan ja halkaisijaltaan pienemmän kaapelin. Jäät liikuttelevat merenpohjassa olevaa kaapelia, ja se on jouduttu lähes joka kevät peittämään uudelleen. Uusi, halkaisijaltaan lähes kolme kertaa suurempi kaapeli parantaa Raippaluodon sähkönsyöttöä, RAVERAn toimitusjohtaja Mika Kuusisto kertoo. Vaasan Sähkö konserniin kuuluva RA- VERA rakentaa sähkönjakeluverkkoja sekä tie- ja katuvalaistusverkkoja pääasiassa Länsi- Suomessa, sisaryhtiönsä Vaasan Sähköverkko Oy:n jakelualueella. RAVERAn Kristiinankaupungin toimipiste urakoi verkkotöitä etenkin Fortumille. Merikaapeli jää nyt pois käytöstä, mutta sillan alla kulkee toinenkin, aikaisemmin asennettu kaapeli. Jos Kajn ja Thomaksen asentamaan kaapeliin tulee vika, varakaapeli syöttää yli kahdentuhannen asukkaan Raippaluotoon sähköä. Sähkökaapeli vedetään paikoilleen köyden avulla. Kaj Söderman ja Thomas Majors joutuivat vetämään apuköyden kahteen kertaan, sillä sillan alta kulkenut laiva katkaisi ensimmäisen köyden. RAVERAn toimitusjohtajan Mika Kuusiston mukaan uusi kaapeli varmistaa Raippaluodon sähkönsyöttöä. nette 4/2009 13

Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Martat testasivat vohveliraudat Martat vertailivat kolmea erilaista vohvelirautaa Nette-testissä. Vohvelit ovat Sinikan, Sarin ja Annelin mielestä erinomaista vierasvaraa, sillä jokaisen kotoa löytyy yleensä jauhoja ja munia. Vohvelitaikinan voi tehdä pelkkään veteenkin, vaikka ohjeissa on käytetty kermaa ja maitoa. Kivennäisvesi tekee vohveleista erityisen rapeita. Kun taikinaan ei laita sokeria, vohveli sopii myös suolaiseksi tarjottavaksi, Martat vinkkaavat.

Arkivohvelit 3 munaa 3 dl maitoa 1 dl kermaa 3 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 tl sokeria ½ tl suolaa Vatkaa munat vaahdoksi. Sekoita muut aineet taikinaan. Anna taikinan seistä kymmenisen minuuttia ja paista sitten vohvelit. Kolme Vaasan seudulla asuvaa Marttaliiton jäsentä, Sinikka Rautakoski, Anneli Fredman ja Sari Ruuskanen, saivat vertailtavakseen kolme erinäköistä ja tehoista vohvelirautaa. Martat valitsivat ja valmistivat testiä varten kaksi vohvelitaikinaa. Arki- ja juhlavohvelien reseptit poimittiin Sinikan noin 50 vuotta vanhasta Kotiruoka-kirjasta. Koska paistotulos riippuu myös siitä, kuinka hyvin paistaja tuntee vohvelirautansa, Anneli ja Sinikka testasivat vohvelirautoja myös kotonaan noin viikon ajan. Martat tuntevat kodin arjen Kotien ja perheiden hyvinvointia vaaliva Marttaliitto on 110-vuotias. Sen perusti nuorsuomalainen kansanedustaja, Vaasassa koulua käynyt Lucina Hagman. Hagman kuului samaan piirijärjestöön, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Marttoihin, joita myös vohvelirautojen testaajat edustavat. Suomenkielisiä marttayhdistyksiä on Vaasassa kaksi: Hietalahden Martat sekä Vaasan Martat, joiden puheenjohtaja Sinikka on. Mustasaaren puolella asuva Anneli on pari vuotta sitten perustetun Sepänkylän Marttojen jäsen. Sari kuuluu Vaasan Marttoihin. Marttaliitolla on Suomessa noin 40 000 jäsentä. Mukana on myös miehiä, Martteja. Marttojen tehtävänä on ollut alusta asti auttaa ihmisiä tekemään arjestaan parempi. Se tarkoittaa muun muassa kokkaustaitoja ja taitoa saada raha riittämään. Tehtävää riittää, sillä Suomessa on paljon lapsiperheitä, joissa ei osata laittaa kotiruokaa, Sinikka sanoo. 2000-luvun Martat neuvovat myös esimerkiksi maahanmuuttajia kotitalousaskareissa. Maistuva tulos kaikilla Martat ovat kilttejä testaajia. Kaikki testin raudat, Wilfa WAS-623, Åviken Classic 905 DY ja Severin WA 2103, suoriutuvat naisten mielestä tehtävästä. Lopputuloksena syntyy herkullisia ja kauniita vohveleita. Raudat ovat hyvin erilaisia, mutta kaikille on varmasti käyttäjiä, naiset arvelevat. Vohvelirautojen teho näkyy suoraan käytettävyydessä: pienitehoisin, 1200-wattinen Severin paistaa selvästi muita hitaammin. Se sopii yksineläville ja sellaisille, joilla ei ole kiire. Jos vohveleita paistaa harvoin, lopputulosta malttaa luultavasti myös odotella. Sari pitää Severinin ulkonäöstä. Mustan ja harjatun teräksen yhdistelmä on sellainen, jonka hän huolisi omaan keittiöönsä. Ostan kotiini mielellään samanvärisiä keittiönkoneita, vaikka vohvelirauta olisikin todennäköisesti suurimman osan ajasta kaapissa. Severin on testin hankalin puhdistettava. Siinä on enemmän puhdistusta hidastavia koloja ja uurteita kuin muissa. Severinin käyttöohje on selkeä ja sisältää neljä vohvelireseptiä. Wilfan vohvelit juhlaan Sinikka pitää eniten Wilfasta. Sen pyöreä kupu on kaunis. Erityisesti häntä ilahduttaa syvä vohvelipesä, johon mahtuu runsaasti taikinaa eikä taikina roisku yli, kun kannen laskee kiinni. Sinikka arvostaa myös vohveliraudan nopeutta, ja Wilfa kypsentää herkun nopeasti. Wilfan vohvelit ovat testin suurimmat. Niiden halkaisija on 21 cm. Severin paistaa 17- ja Åviken 15-senttisiä vohveleita. Tällä syntyy näyttäviä vohveleita juhlatilaisuuksiin. Kaksi vohvelia kerralla Anneli ostaisi itselleen Åvikenin, koska siinä voi paistaa kaksi vohvelia kerralla. Tällä syntyy nopeasti valmista isollekin porukalle. Vohvelirauta on nopea, ja paistajan on varottava polttamasta vohveleita. Toisin kuin muissa testin raudoissa, Åvikenin lämpötilaa ei voi säätää eikä siinä ole merkkivaloja. Åvikenin ulkonäkö ei testaajia miellytä. Sari pitää laitetta muovisena ja vanhanaikaisena. Tulee mieleen 1980-luku. Annelinkin mielestä vohvelirauta on jotenkin ison ja kömpelön oloinen, mutta käytön jälkeenhän sen voi panna takaisin kaappiin. Suomenkielisen käyttäjän kannalta Åvikenraudassa on se puute, että käyttöohje on vain ruotsiksi. nette 4/2009 15

Juhlavohvelit 25 g rasvaa 3 dl kuohukermaa 3 munaa ½ dl vettä 2 dl vehnäjauhoja Sulata rasva. Vaahdota kerma ja toisessa kulhossa munat. Yhdistä vaahdot ja lisää vesi ja jauhot. Sekoita joukkoon rasva. Anna taikinan seistä kymmenisen minuuttia, ennen kuin paistat vohvelit. Kuluttajan oikeuksiin Suomessa kuuluu, että käyttöohjeet saa molemmilla kotimaisilla kielillä. Lyhyistä ja ytimekkäistä ohjeista tosin selviää helposti kouluruotsilla, ja laitteen myyjä Gigantti myös toimitti suomenkieliset käyttöohjeet sähköpostitse runsaan viikon kuluttua pyynnöstä. Rasvaa hyvin ennen käyttöä Martat neuvovat rasvaamaan uuden vohveliraudan kunnolla. Rasvaa kannattaa käyttää runsaammin kuin käyttöohjeissa neuvotaan. Ensimmäisiä vohveleita ei syödä, vaan ne heitetään pois. Kun vohvelirauta on heti alussa kyllästetty rasvalla, rasvaa ei tarvitse lisätä paistamisen aikana. Malta myös odottaa, että rauta kuumenee riittävästi. Vohveli tarttuu helposti kiinni, jos yrität paistaa vohvelia liian aikaisin. Lisää vohveliohjeita: www.vohvelirauta.net Tekniset tiedot Arvosteluasteikko erittäin hyvä hyvä tyydyttävä välttävä huono Merkki ja malli Wilfa WAS-623 Åviken Classic 905 DY Severin WA 2103 Hinta 59 Gigantti 79 Gigantti 29,90 Prisma Ottoteho 1400 W 1600 W 1200 W Paistopinnan lämpötila n. 260 C n. 200 C n. 170 C Ulkopintojen lämpötila keskellä 39 C, reunoilla 51 C 88 C keskellä 26 C, reunoilla 69 C Johdon pituus 95 cm 150 cm 70 cm Säädettävä lämpötila On Ei On Merkkivalo On Ei On Plussaa Syvä, iso vohvelipesä Kaksi vohvelipesää Hyvä käyttöohje Ulkonäkö 5 3 4 Pisteet Käytön helppous 4 4 3 Paistotulos, tehokkuus 4 4 3 Vohvelien muoto, ulkonäkö 5 4 4 Puhdistettavuus 4 4 3 TESTITULOS 4,5 4 3,5 16 nette 4/2009 Hinnat marraskuussa 2009

Teksti Anne Kytölä Kuva Anne Vuorela Aaltopuiston muuntamo on Alvar Aallon käsialaa Alvar Aalto museon piirustuskokoelmassa on alkuperäisiä Alvar Aallon luonnoksia Vaasan Huutoniemen asuntoalueen muuntamosta. Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli 1940-luvulla Vaasaan Strömbergin tehdasalueen asemakaavan, tehdasrakennuksia sekä koteja tehtaan työläisille. Nykyään Aaltopuistona tunnetun asuntoalueen keskellä on Aallon piirtämä, edelleen käytössä oleva muuntamo. Kahdeksankulmaisen, vaaleaksi rapatun muuntamon katolla on siro tuuliviiri, jonka vuosiluku kertoo rakennuksen valmistuneen vuonna 1946. Merkittävä vuosi, naurahtaa Alvar Aallon töihin perehtynyt seinäjokelainen Markus Aaltonen. Hän on nimittäin syntynyt samana vuonna. Aaltonen on tutkinut Alvar Aallon elämäntyötä pitkään. Aiheesta on syntynyt muun muassa Aallon tuotantoa Seinäjoella esittelevä kirja Näkyyhän se varmasti. Aalto kunnioitti luontoa Alvar Aalto sai kansainvälisen maineensa ja ystävyyssuhteidensa ansiosta suunniteltavakseen monia teollisuusrakennuksia. Vientiä harjoittavat teollisuuspatruunat olivat muita suomalaisia paremmin perillä Aallon kansainvälisestä suuruudesta. Strömbergin tehtaan työntekijöille suunnitellut rivitalot, muuntamo ja sauna- ja pesularakennus syntyivät vuosina 1945 1948. Nykyään valkoiset talot olivat alun perin tummia, sillä vuorilaudat käsiteltiin tervaa sisältävällä liuoksella. Vaasalaiset kutsuivatkin aluetta pitkään Neekerikyläksi. Nimeen ei sisältynyt mitään negatiivista arvolatausta, ja sillä nimellä kylä tunnetaan edelleen aivan yleisesti Alvar Aallon tuotannossa, Aaltonen kertoo. Muuntamossa näkyy Aaltosen mielestä selkeästi Aallon kädenjälki. Vapailla muodoilla Aalto loi funktionalismin pohjalta oman arvostetun tyylinsä, modernismin. Aalto kunnioitti luontoa ja käytti mielellään luonnonmateriaaleja. Muuntamon jalusta, samoin kuin Strömbergin tehdasalueen komea pyöräkatos, on rakennettu luonnonkivistä. nette 4/2009 17

HINNANMUUTOSILMOITUS Sähköenergian 7 % alennettu hinta jää voimaan Määräaikaisen alennuksen mukaiset hinnat on muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi sopimushinnoiksi 17.11.2009 lähtien. Vaasan Sähkö tekee alennuksen sähkölaskuun, joten asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Sähköenergian hinnat (enintään 63 A pääsulake). Perusmaksut säilyvät ennallaan. snt/kwh 17.11.2009 lähtien Yleissähkö 5,25 Yösähkö päiväenergia 5,18 yöenergia 4,32 Kausisähkö talvipäivä 5,78 muu aika 4,41 Sähkön siirtohinnat nousevat Vaasan Sähköverkon alueella 1.2.2010 Sähkön siirtohinnat nousevat 1.2.2010 alkaen keskimäärin 6 prosenttia. Siirtohinnan muutos nostaa tyypillisessä kerrostaloasunnossa asuvan asiakkaan sähkölaskua 1 euron kuukaudessa. Öljylämmitteisen pientalon asukkaan lasku nousee noin 2 euroa kuukaudessa ja sähkölämmittäjän noin 3 euroa kuukaudessa. Hinnat 1.2.2010 alkaen (sis. alv 22 %) Yleissähkö Sähkönsiirto Perusmaksu /kk 1x16 A...35 A 3,28 3x16 A...25 A 5,54 3x35 A 8,21 3x50 A...63 A 13,13 3x80 A...100 A 25,44 3x125 A...160 A 41,04 3x200 A 70,17 Vaasan Sähköverkon verkostoinvestoinnit ovat olleet ja tulevat olemaan lähivuosina mittavia. Investoinneilla turvataan tulevaisuudessakin laadukkaat ja nykyaikaiset sähköverkkopalvelut. Korotuksen taustalla ovat kasvaneet pääomakustannukset ja yleinen kustannustason nousu. Yösähkö Sähkönsiirto Perusmaksu /kk 3x16 A...20 A 11,08 3x25 A 16,21 3x35 A 25,65 3x50 A...63 A 42,27 3x80 A...100 A 75,51 3x125 A...160 A 129,68 3x200 A 227,35 Korotetut hinnat täyttävät Energiamarkkinaviraston määrittelemät kohtuullisen hinnoittelun vaatimukset. Vaasan Sähköverkon siirtohinnat ovat korotuksen jälkeenkin edullisia valtakunnalliseen tasoon verrattuna. Sähköverkkotoiminnasta vastaa Vaasan Sähköverkko Oy, joka on Vaasan Sähkö Oy:n tytäryhtiö. Kausisähkö Sähkönsiirto Perusmaksu /kk 3x16 A...20 A 11,08 3x25 A 16,21 3x35 A 25,65 3x50 A...63 A 42,27 3x80 A...100 A 75,51 3x125 A...160 A 129,68 3x200 A 227,35 Siirtomaksu snt/kwh Siirtomaksu snt/kwh Siirtomaksu snt/kwh 3,05 klo 07-22 2,76 klo 22-07 0,94 1.11-31.3 klo 07-22 3,76 muu aika 1,04 Sähkövero, joka peritään siirrosta, on 1.1.2008 alkaen veroluokassa I = 0,883 snt/kwh + ALV 22 % (= 1,077 snt/kwh) ja veroluokassa II = 0,263 snt/kwh + ALV 22 % (= 0,321 snt/kwh). Sähköveron II-veroluokkaan voivat hakeutua sähkönkäyttöpaikat, joissa harjoitetaan tuotannollista toimintaa tai ammattimaista kasvihuoneviljelyä. 18 nette 4/2009

Ristikko Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Lähetä vastaus 15.1.2010 mennessä osoitteeseen: NetteRistikko Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl kolmen kappaleen juustoveitsisarjaa Edellisen Nette-ristikon voittajat: Mirjam Ojala, Vaasa Anja Korhonen, Sotkamo Edellisen ristikon ratkaisu. nette 4/2009 19

Hyvää ja Rauhallista Joulua Toivoo Vaasan Sähkö -konserni