LUONNOS 27.10.2015 SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitussihteeri XX.XX.2015 Milja Tiainen VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN KORVAUSTASOSTA 1 Nykytila Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (kuntoutuslaki; 566/2005) perusteella. Kansaneläkelaitoksen aiemmin harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvaama kuntoutuspsykoterapia siirrettiin Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi vuoden 2011 alusta voimaan tulleella lailla (874/2010). Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan kaikille sitä tarvitseville, kuntoutuspsykoterapian kohderyhmään kuuluville vakuutetuille, ja korvauspäätöksestä on muutoksenhakuoikeus. Kuntoutuspsykoterapian edellytykset Kuntoutuslain 11 a :n mukaan Kansaneläkelaitos korvaa 16 67-vuotiaan vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa, jos asianmukaisesti todettu ja diagnosoitu mielenterveyden häiriö uhkaa vakuutetun työ- tai opiskelukykyä. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on työ- ja opiskelukyvyn parantaminen tai palauttaminen ja tämän seurauksena työllistyminen, työssä pysyminen, työhön palaaminen, opintojen edistyminen tai niiden loppuun suorittaminen. Korvaaminen edellyttää, että vakuutettu on mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen ollut vähintään kolme kuukautta asianmukaisessa hoidossa. Asianmukaisella hoidolla tarkoitetaan terveydenhuollon yksikössä annettua hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa, johon sisältyy tarpeellinen lääketieteellinen, psykiatrinen ja psykoterapeuttinen tutkimus ja hoito. Kuntoutuspsykoterapiaa ei korvata, jos käytettävissä olevat muut hoito- tai kuntoutusmuodot ovat riittäviä vakuutetun työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi. Kuntoutuspsykoterapian tulee perustua kuntoutujan hoidosta vastaavassa terveydenhuollon yksikössä tehtyyn yksilölliseen kuntoutuksen tarpeen ja soveltuvuuden arvioon sekä kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka sisältää psykiatrian erikoislääkärin lausunnon. Kuntoutussuunnitelmassa tulee perustella, miten vakuutetun hoito ja kuntoutuspsykoterapia muodostavat työ- ja opiskelukykyä tukevan tai parantavan toiminnallisen kokonaisuuden. Kuntoutuspsykoterapian sisältö Kuntoutuslain 11 b :n mukaan kuntoutuspsykoterapiana korvataan lääketieteellisesti perusteltua kuntouttavaa psykoterapiaa. Kuntoutuspsykoterapian tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua erityisasiantuntemukseen ja -osaamiseen. Hyvällä kuntoutuskäytännöllä tarkoitetaan sitä kuntoutuskäytäntöä, jota Kansaneläkelaitoksen ja julkisen terveydenhuollon kuntoutuksessa yleisesti
LUONNOS 27.10.2015 2 hyväksyttynä noudatetaan. Yleisesti hyväksytyksi kuntoutus katsotaan vakiintuneen ja kokemusperäisesti perustellun kuntoutuskäytännön tai tieteellisen vaikuttavuustiedon perusteella. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään kolmen vuoden ajan. Vuodessa korvataan enintään 80 käyntikertaa ja kolmessa vuodessa enintään 200 käyntikertaa. Erityisistä syistä voidaan korvata uusi enintään kolme vuotta kestävä jakso aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen jakson päättymisestä. Lisäksi Kansaneläkelaitos voi korvata 16 25-vuotiaan vakuutetun omaisen ohjauskäynnit, jos ne ovat tarpeellisia tuloksellisen kuntoutuspsykoterapian toteuttamiseksi. Ohjauskäyntien tarpeellisuus tulee perustella kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutuspsykoterapiana korvataan yksilö-, ryhmä- ja perheterapiaa, paripsykoterapiaa, kuvataideterapiaa ja 16 25-vuotiaille nuorille musiikkiterapiaa. Kuntoutuspsykoterapiaa voi antaa henkilö, jolla on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämä oikeus käyttää psykoterapeutin nimikesuojattua ammattinimikettä. Koska psykoterapeutin ammattinimikkeen omaavia musiikkiterapeutteja on melko vähän, musiikkiterapeuteilta ei ole edellytetty psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Alemman koulutusvaatimuksen hyväksymisellä pyritään turvaamaan kattava musiikkiterapian saaminen kaikkialla Suomessa. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 a :n mukaan psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käytön edellytyksenä on, että henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Psykoterapeuttina toimimisen edellyttämä osaaminen hankitaan vähintään 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla, jotka koostuvat teoriaopintojen, työnohjauksessa tapahtuvan psykoterapeuttisen potilastyön, koulutuspsykoterapian ja opinnäytetyön opintokokonaisuuksista. Osaaminen osoitetaan näytöllä. Ammattinimikkeen käyttöönoton edellytyksenä on vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä. Lisäksi edellytyksenä on, että ennen psykoterapeuttikoulutusta on suoritettu: 1) soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto; tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi tulee olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot; 2) sairaanhoitajan opintoasteen tutkinto ja tutkinnon lisäksi erikoistuminen psykiatriaan, jos tutkintoon ei ole sisältynyt psykiatrisia opintoja; tai 3) muu vastaava ulkomailla suoritettu koulutus. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtavasta koulutuksesta tuli voimaan 31.12.2011 (valtioneuvoston asetus 1120/2010). Ensimmäiset edellä mainitun koulutuksen saaneet psykoterapeutit valmistuvat todennäköisesti vuosina 2016 2017. Muutoksen myötä Valvira ei enää rekisteröi psykoterapeutteja erityistason psykoterapiakoulutuksen ja vaativan erityistason psykoterapiakoulutuksen perusteella. Ennen 31.12.2011 aloitetun koulutuksen perusteella psykoterapeutin nimikesuojattua ammattinimikettä on haettava Valviralta viimeistään 30.6.2017. Ennen 31.12.2011 aloitetun koulutuksen tulee olla Valviran hyväksymä psykoterapeuttikoulutus.
LUONNOS 27.10.2015 3 Paripsykoterapiaa antavalla terapeutilla tulisi olla tarpeellinen koulutus paripsykoterapian antamiseen. Paripsykoterapiaa voi antaa terapeutti, jolla on oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä ja jolla on paripsykoterapiakoulutus tai perheterapiakoulutus ja sen lisäksi täydennys- tai lisäkoulutuksena erillinen 1-2 vuoden pariterapiakoulutus laajuudeltaan 30 opintopistettä. Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso Kuntoutuslain 14 :n 1 momentin mukaan kuntoutujalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Kuntoutuslain 14 :n 3 momentin mukaan kuntoutuksesta aiheutuvina tarpeellisina kustannuksina voidaan pitää myös kuntoutujan omaisille kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvia kohtuullisia kustannuksia, jos omaisen osallistuminen sisältyy kuntoutuspsykoterapiaan. Kuntoutuslain 14 :n 2 momentin mukaan kuntoutuspsykoterapiasta aiheutuneista kustannuksista korvataan kuntoutujalle enintään vahvistetun korvaustason mukainen määrä. Kuntoutuspsykoterapian korvaustason perusteet ja enimmäismäärät vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella. Kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa määrättäessä otetaan huomioon kuntoutusterapian laatu, sen vaatima työ ja aiheuttama kustannus, terapeutin koulutustaso ja korvauksiin käytettävissä olevat varat. Sosiaali- ja terveysministeriön on kuntoutuspsykoterapian korvaustason perusteita ja enimmäismääriä valmisteltaessa kuultava Kansaneläkelaitosta ja varattava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, Valviralle ja asianomaisia toimijoita edustaville järjestöille mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kuntoutuslain 14 :n 2 momentin nojalla kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1258/2010) säädetään kuntoutuspsykoterapian terapiamuotoon ja terapeutin koulutustasoon perustuvasta ylimmästä korvaustasosta. Korvaustasot on säädetty erikseen erityistason ja vaativan erityistason koulutuksen suorittaneiden psykoterapeuttien antamalle kuntoutuspsykoterapialle. Valtioneuvoston asetuksessa korvaustasot on säädetty erikseen 16 25-vuotiaiden nuorten ja 26 67-vuotiaiden aikuisten yksilö- ja ryhmämuotoiselle kuntoutuspsykoterapialle. Nuorten yksilöterapiakäynnin korvaus on terapeutin koulutustasosta riippuen 52,14 euroa tai 60,55 euroa. Vastaavasti aikuisten yksilöterapiakäynnin korvaus on 37,00 euroa tai 45,41 euroa. Nuorten ryhmäterapiakäynnin korvaus on terapeutin koulutustasosta riippuen 33,64 euroa tai 42,05 euroa. Vastaavasti aikuisten ryhmäterapiakäynnin korvaus on 20,69 euroa tai 26,91 euroa. Lisäksi on säädetty korvaustasot perhe- ja paripsykoterapialle. Sekä nuorten että aikuisten perhe- tai paripsykoterapiakäynnin korvaus on terapeutin koulutustasosta riippuen 55,50 euroa tai 63,91 euroa (1 tunti) sekä 84,09 euroa tai 95,87 euroa (1,5 tuntia). Asetuksessa säädetään myös lausuntopalkkioista. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan pääsääntöisesti siten, että terapiakäynnistä maksetaan yhden käyntikerran korvaus. Käyntikerran kesto on yleensä 45 60 minuuttia ja perhe- tai paripsykoterapiassa 60 90 minuuttia perheen tai parin tilanteesta riippuen. Poikkeuksellisesti terapiakäynnistä voidaan maksaa korvaus kaksoiskäynnin mukaan. Tällainen erityistilanne on esimerkiksi silloin, kun terapiamenetelmä tai kuntoutujan olosuhteet edellyttävät terapian toteuttamista
LUONNOS 27.10.2015 4 2 Ehdotetut muutokset kaksoiskäyntinä. Kuntoutujan maksettavaksi jää terapeutin perimän palkkion ja maksettavan terapiakorvauksen välinen erotus käyntikerralta. Kaksoiskäynniltä korvaus maksetaan kahdelta käyntikerralta. Mielenterveyden häiriöt ovat keskeinen syy sairauspoissaoloihin työstä, opintojen keskeytymisiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiin. Psykoterapia on tutkimuksissa todettu vaikuttavaksi hoito- ja kuntoutusmuodoksi useissa psykiatrisissa häiriöissä. Kuntoutuspsykoterapian avulla parannetaan henkilön työkykyä ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä. Kansaneläkelaitoksen korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2014 yhteensä 25 037 kuntoutujaa. Kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuus vaihtelee riippuen terapeutin perimästä palkkiosta, terapiamuodosta ja käyntitiheydestä. Yksilö- ja ryhmäterapiassa nuorten korvaustaso on aikuisten korvaustasoa korkeampi. Nuorilla on ollut oma, korkeampi korvaustaso vuodesta 2000 lähtien, jolloin lasten ja nuorten hankkeena Kansaneläkelaitos alkoi korvata psykoterapiaa alle 16-vuotiaille. Aikuisten korvaustaso on ollut sama yli 20 vuotta, eikä sitä ole korotettu koskaan. Aikuisten kuntoutuspsykoterapian suuri omavastuuosuus heikentää erityisesti työttömien, opiskelijoiden ja muiden pienituloisten aikuisten mahdollisuuksia päästä kuntoutuspsykoterapiaan. Lisäksi aikuisten ja nuorten korvaustasojen ero asettaa henkilöt eriarvoiseen asemaan iän perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 11.4.2012 työryhmän arvioimaan osatyökykyisten työllistymistä edistäviä säädösmuutostarpeita ja palveluja. Työryhmä ehdotti, että aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustaso nostetaan samalle tasolle nuorten kuntoutuspsykoterapian korvaustason kanssa (Osatyökykyiset työssä -ohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:37). Työryhmän mukaan aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustason korotus tukisi tavoitteita osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen edistämisestä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimuksessa vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta todetaan, että kuntoutuspsykoterapian aikuisten korvaustaso nostetaan nuorten korvaustasolle. Aikuisten korvaustason nostaminen tukisi 26 67-vuotiaiden kuntoutumista mahdollistamalla kuntoutuspsykoterapia entistä useammalle sitä tarvitsevalle heidän taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Oikea-aikaisen kuntoutuspsykoterapian voidaan arvioida parantavan opiskelu- ja työkykyä, tukevan työurien pidentämistä, ehkäisevän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä sekä vähentävän sairauspäivärahaja työkyvyttömyyseläkekustannuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa korotetaan ja se yhtenäistetään nuorten kuntoutuspsykoterapian korvaustason kanssa vuoden 2016 alusta lähtien. Psykoterapeuttikoulutusta koskevan uudistuksen johdosta jatkossa on ainoastaan yhden tasoisia psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöön oikeuttavia koulutuksia. Psykoterapeuttikoulutuksen järjestää yliopisto tai yliopisto
LUONNOS 27.10.2015 5 3 Vaikutukset 4 Asian valmistelu yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa, mikä vahvistaa koulutuksen yhteyttä tieteelliseen tutkimukseen sekä psykoterapiamenetelmien vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Nykyinen sääntely, jossa kuntoutuspsykoterapiasta maksetaan kuntoutujille eri korvaus psykoterapeutin koulutustasosta riippuen, saattaa asettaa kuntoutujat keskenään eriarvoiseen asemaan. Edellä mainituin perustein ehdotetaan, että erityistason ja vaativan erityistason psykoterapiakoulutuksen sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a :n mukaisen koulutuksen suorittaneiden psykoterapeuttien antamasta terapiasta maksetaan sama korvaus vuoden 2016 alusta lähtien. Jatkossa ryhmäterapian sekä perhe- ja paripsykoterapian korvaustasot olisivat samat kuin nykyiset vaativan erityistason koulutuksen suorittaneiden psykoterapeuttien antaman nuorten ryhmäterapian sekä perhe- ja paripsykoterapian korvaustasot. Yksilöterapian korvaustaso olisi 57,60 euroa eli hieman alempi kuin nykyinen vaativan erityistason koulutuksen suorittaneiden psykoterapeuttien antaman nuorten yksilöterapian korvaustaso 60,55 euroa. Koska muut korvaustasot nousisivat tai pysyisivät nykyisellä tasolla, kokonaisuutena tarkasteltuna korvaustasojen muutos olisi kohtuullinen kaikille kuntoutuspsykoterapian saajille. Kuntoutuspsykoterapian kustannukset rahoitetaan sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta, josta 44,9 prosenttia rahoitetaan valtion varoista ja 55,1 prosenttia rahoitetaan vakuutettujen sairaanhoitomaksun tuotolla. Kuntoutuspsykoterapian kustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä 37,7 miljoonaa euroa. Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan kustannukset kasvavat 5 prosenttia vuodessa vuosina 2015 2018. Asetus lisäisi sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen menoja vuositasolla arviolta 11,8 miljoonaa euroa vuodesta 2016 alkaen. Tästä valtion osuus olisi 5,3 miljoonaa euroa, kun valtion rahoitusosuus on 44,9 prosenttia sairaanhoitovakuutuksen rahoituksesta. Vakuutettujen sairaanhoitomaksun arvioidaan nousevan vajaalla 0,01 prosenttiyksiköllä asetuksen johdosta. Asetuksen vaikutukset sairausvakuutuksen matkakorvausmenoihin ja kuntoutusrahaetuusmenoihin arvioidaan vähäisiksi. Asetus liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Asetuksen valmistelussa on otettu huomioon kuntoutuspsykoterapian korvaustasomuutosta varten valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen varattu määrärahalisäys. Asetuksen mukaan korvaustaso laskisi hieman nykyisestä osalla 16 25-vuotiaista kuntoutujista yksilöterapiassa, joka annetaan 31.12.2015 jälkeen tehtyjen kuntoutuspäätösten perusteella. Asetus on valmisteltu yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Asetuksesta on pyydetty lausunto valtiovarainministeriöltä, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kansaneläkelaitokselta,
LUONNOS 27.10.2015 6 Suomen Lääkäriliitto ry:ltä, Suomen Psykiatriyhdistys ry:ltä, Suomen Psykologiliitto ry:ltä, Suomen Yleislääkärit ry:ltä, Tehy ry:ltä, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:ltä, Suomen Mielenterveysseura ry:ltä, Mielenterveyden Keskusliitto ry:ltä, Valtakunnalliselta yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortiolta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, Akava ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:ltä ja Suomen Yrittäjät ry:ltä. Lausunnonantajat 5 Yksityiskohtaiset perustelut 1. Soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin asetuksen soveltamisalasta. Asetusta sovellettaisiin kuntoutuspsykoterapiasta syntyneiden kustannusten korvaamiseen. 2. Kuntoutuspsykoterapian korvaustaso. Pykälässä säädettäisiin kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta. Korvaustaso riippuisi kuntoutuspsykoterapian muodosta. Pykälässä säädettäisiin ylin korvaustaso yksilö- ja ryhmämuotoiselle kuntoutuspsykoterapialle sekä perhe- ja parikuntoutuspsykoterapialle. Yksilöterapian aiheuttamista kustannuksista korvattaisiin enintään 57,60 euron määrä. Ryhmäterapian aiheuttamista kustannuksista korvattaisiin enintään 42,05 euron määrä. Pykälässä säädettäisiin erikseen perhe- tai paripsykoterapian korvaustaso 60 minuutin ja 90 minuutin käyntikerroille. Tunnin kestävän perhe- tai paripsykoterapian aiheuttamista kustannuksista korvattaisiin enintään 63,91 euron määrä. Puolitoistatuntia kestävän perhe- tai paripsykoterapian aiheuttamista kustannuksista korvattaisiin enintään 95,87 euron määrä. Pääsääntöisesti yksi yksilö-, ryhmä-, pari- tai perheterapian terapiakäynneistä voitaisiin toteuttaa terapiaan liittyvänä hoitoneuvotteluna kuntoutujan, hoitotahon ja terapeutin kesken. Erityisestä syystä hoitoneuvotteluja voitaisiin korvata useammin, jos esimerkiksi kuntoutujan tilanne edellyttää uuden hoitoneuvottelun järjestämistä. Lisäksi pykälässä säädettäisiin 16 25-vuotiaan kuntoutujan omaisen mahdollisten ohjauskäyntien korvaustasosta. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 11 b :n 3 momentin perusteella Kansaneläkelaitos voi korvata 16 25-vuotiaan vakuutetun omaisen ohjauskäynnit, jos ne ovat tarpeellisia tuloksellisen kuntoutuspsykoterapian toteuttamiseksi. Ohjauskäyntien tarpeellisuus tulee säännöksen mukaan perustella kuntoutussuunnitelmassa. Ohjauskäynneistä korvattaisiin enintään kulloinkin kyseessä olevalle kuntoutuspsykoterapialle vahvistetun korvaustason mukainen määrä. 3. Lausuntopalkkiot. Pykälässä säädettäisiin lausuntopalkkioiden korvaustasosta terapiapalautteen osalta. Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuspsykoterapian lausuntopalkkioina terapeutin lausunnon seuraavaa terapiavuotta varten sekä terapeutin lausunnon terapian kokonaisajan päätyttyä. Lausuntopalkkio psykiatrin laatimasta terapiapalautteesta olisi 34,84 euroa ja muiden psykoterapeuttien laatimasta lausunnosta 22,71 euroa. 4. Voimaantulo. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
LUONNOS 27.10.2015 7 Pykälässä säädettäisiin siirtymäkaudesta. Vaativan erityistason psykoterapiakoulutuksen suorittaneen terapeutin 16 25-vuotiaalle kuntoutujalle antaman yksilöterapian korvaamiseen ennen asetuksen voimaantuloa annetun korvauspäätöksen perusteella sovellettaisiin valtioneuvoston asetuksen (1258/2010) 3 :ssä säädettyä korvaustasoa korvauspäätöksessä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Yksilöterapian korvaamiseen asetuksen voimaantulon jälkeen annetun päätöksen perusteella sovellettaisiin asetuksessa säädettyä korvaustasoa. Asetuksella kumottaisiin kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta annettu valtioneuvoston asetus (1258/2010).