SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Palveluntuottajan Y-tunnus: 0165116-3 Kunnan nimi: Mikkelin kaupunki Toimintayksikön nimi Haukivuoren palvelukeskus Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyspalvelut, vammais- ja vanhuspalvelut, Maaherrankatu 9-11, 50100 Mikkeli Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Vanhusten palvelut/ Tehostettu palveluasuminen, palvelua tuotetaan 40 asiakkaalle. Lisäksi 2 lyhythoitopaikkaa ja 1 kriisipaikka Toimintayksikön katuosoite Kankaalantie 4 Postinumero 51600 Toimintayksikön vastaava esimies Anu Tiitinen Postitoimipaikka Haukivuori Puhelin 044-794 5652 Sähköposti anu.tiitinen@mikkeli.fi Omana toimintana hoito ja huolenpito. Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtaanapito huolehtii ruoka ja siivouspalvelut. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Haukivuoren palvelukeskus on tehostetun (ympärivuorokautinen palvelu) palveluasumisen yksikkö, joka sijoittuu hoidon porrastuksessa laitoshoidon ja kotihoidon välille. Hoito on suunnattu ikäihmisille, joilla on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakyvyn alenemista niin,
etteivät he enää selviydy kotona omaisten tai kotipalvelujen turvin. Tehostetussa palveluasumisessa pyritään tukemaan asukkaiden omatoimisuutta mahdollisuuksien mukaan kuntouttavan työotteen avulla ja luomaan turvallinen asuinympäristö vanhusasiakkaille. Tavoitteenamme on tukea toimintakyvyn säilymistä. Arvot ja toimintaperiaatteet Tehostettu palveluasuminen korostaa ikäihmisen elämänlaadun merkitystä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia asiakkaan voimavarojen heikentyessä. Toimintaa ohjaaviin arvoihimme ja hoitofilosofiaamme Haukivuoren palvelukeskuksella kuuluvat kodinomaisuus, turvallisuus, yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja omatoimisuuden tukeminen kuntouttavan työotteen keinoin, asukkaan kunnioitus yksilönä sekä hänen elämälaatunsa turvaaminen. Asukas tulee huomioida kaiken toiminnan lähtökohtana. Asukkaita tuetaan ja kannustetaan käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan, jotta toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan mahdollisimman paljon. Asukas, omaiset ja henkilökunta yhdessä pyrkivät sellaisen asuinympäristön luomiseen, mikä tukee asukkaan identiteettiä, luo kodikkuutta ja auttaa monipuolisen vuorovaikutuksen muodostumisessa. Asukkaiden taustasta, sairaudesta, kulttuurista, uskonnosta, varallisuudesta tai hoidon haasteellisuudesta riippumatta heitä kohdellaan ja hoidetaan tasa-arvoisesti. Asukasta, hänen elämänhistoriaansa ja kotiaan kunnioitetaan; koputetaan oveen ennen kuin mennään sisään ja puhutellaan asukasta hänen toivomallaan tavalla. Asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan ja päivitetään yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. 2
Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Yksikön esimies vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Työyksikössä toimintaa voivat vaarantaa sisäiset ja ulkoiset, sekä ympäristöstä, erilaisista koneista ja laitteista että henkilöistä aiheutuvat uhkatekijät, kuten altistuminen mikrobeille. Työyksikön riskienarviointi suoritetaan 4KS-riskienhallintaohjelmalla. (Liite) Riskien arviointi päivitetään säännöllisesti kahden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Henkilökunnalle järjestetään työergonomiaan ja asiakkaiden nostoihin- ja siirtoihin liittyvää koulutusta sekä opastusta riskien minimoimiseksi. Palo- ja pelastus-, turvallisuus- hygienia sekä ensiapukoulutusta järjestetään säännöllisesti, jotta mahdollisia riskejä pystytään ennaltaehkäisemään. Työyksikköön on laadittu turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti ja työyksikössä on nimetty turvallisuudesta vastaavat työntekijät. Yhteistyötä tehdään mm. työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa, sekä hygieniavastaavan kanssa. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Haittatapaukset, poikkeamat, virheet ilmoitetaan potilasturvallisuus HaiPro- raportointi järjestelmällä sähköisesti. Tapahtumat käsitellään niin, että määritellään tarvittavat toimenpiteet asian korjaamiseksi ja lisävahinkojen estämiseksi. Tapahtuman syy selvitetään, jolloin sen tapahtuminen voidaan estää uudelleen, ketään syyllistämättä. Lisäksi lääkepoikkeama kirjataan myös Effica- potilastietojärjestelmään ja tiedotetaan asiakkaalle ja / tai omaiselle. Viilto- ja neulanpistotapaturmista täytetään ilmoituslomake, joka toimitetaan työterveyshuoltoon. Hygienia ohjeissa on ohjeet viilto- ja pistotapaturmien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen. (Liite) Riskikartoitukset 4KS tehdään aina säännöllisesti kahden vuoden välein tai aina tarvittaessa. Kartoituksen pohjalta tehdään aikataulu tehtävistä toimenpiteistä, jota päivitetään vuosittain. 3
Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Erilaiset poikkeamat ja läheltä piti- tilanteet käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tämän tarkoituksena on vähentää ja ennaltaehkäistä uusien riskitilanteiden syntymistä henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti täydennyskoulutusta ja ohjeistusta riskien hallintaan. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Henkilökunnalle korostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä riskien estämiseksi, erityisesti muistisairaat tarvitsevat tarkkaan harkitun hoito ympäristön. Tarvittaessa vaaraa aiheuttavat riskit korjataan ja pyritään poistamaan välittömästi. Muutoksista tiedottaminen Läheltä piti tilanteet ja niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa työyhteisön henkilöstökokouksessa. Toimenpiteet kirjataan ja ne ovat näin koko henkilökunnan luettavissa. Mikäli toimenpiteet asian korjaamiseksi vaativat lisä resursseja, viedään asia organisaatiossa eteenpäin. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Koko henkilökunta Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Anu Tiitinen, puh. 044-794 5652, anu.tiitinen@mikkeli.fi Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) 4
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Vastuuhenkilö vastaa yhdessä henkilökunnan kanssa omavalvonnan päivittämisestä. Päivittäminen tapahtuu ainakin vuosittain. Lisäksi, kun muutoksia tapahtuu. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Haukivuoren palvelukeskuksen aulassa olevassa kansiossa sekä Mikkeli seutusoten nettisivuilla: http://www.mikkelinseutusote.fi/vanhuspalvelut ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. SAS-työryhmä (selvitä, arvioi, sijoita) arvioi asiakkaan hoidontarpeen ja tekee päätöksen tehostettuun palveluasumiseen hakijaksi hyväksymisestä. Asiakas saa tästä kirjallisen päätöksen. Kun asiakas saa paikan tehostetun palveluasumisen yksiköstä, hänelle tehdään asiakasmaksupäätös. Asiakasmaksulakiin perustuva maksupäätös tehdään tuloselvitysten perusteella ja päätös lähetetään tiedoksi asiakkaalle tai hänen asioitten hoitajalleen. Hoito- ja palvelumaksut määräytyvät Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen maksutaksan mukaisesti. Maksuja tarkistetaan vuosittain. Asiakas ja/tai hänen omaisensa ovat mukana palvelutarpeen arvoinnoissa. Asiakkaan ja omaisen näkemys kirjataan palvelusuunnitelmaan. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavut- 5
tamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Asiakkaalle nimetään oma-/ vastuuhoitaja ja laaditaan hoitosuunnitelma kuukauden kuluessa palvelujen piiriin tulosta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan/omaisen/ tai hänen edustajansa kanssa, suunnitelma annetaan asiakkaalle ja se päivitetään asiakkaan tilanteen muuttuessa tai vähintään kahdesti vuodessa. Asiakasta tai hänen asioittensa hoitajaa informoidaan kirjallisella tiedotteella sekä oma-/ vastuuhoitajan että palvelukeskuksen esimiehen toimesta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan tai hänen edustajansa kanssa ja siinä pyritään huomiomaan myös asiakkaan toiveet. Apuna palvelutarpeen arvioinnissa on mittareina mm. RAVA, MMSE ja GDS. Mittarit kuvaavat mm. asiakkaan toimintakykyä, muistia ja mielialaa. Hoitosuunnitelma päivitetään aina asiakkaan tilanteen muuttuessa. Asiakaspalautteet käsitellään ja kehitetään palvelukeskuksen toimintaa niiden perusteella. Asiakastyytyväisyyden mittaamista kehitetään. Asiakkaiden mielipiteitä kunnioitetaan, ja pyritään toimimaan niiden mukaan resurssit huomioiden. Asiakkaille tehdään kysely vuoden 2016 aikana, jossa kysytään heidän mielipidettään. Jos kyselyyn vastaaminen ei onnistu, tehdään kysely omaisten kanssa. Asiakastyytyväisyyttä kysellään myös asukaskokouksissa, joita pidetään vähintään 4 krt/vuodessa, vuodenaikojen mukaan. Asiakasmaksupäätökset lähetetään tiedoksi asiakkaalle/ hänen asioitten hoitajalleen. Mikalo, Mikkelin kaupungin omistamat vuokratalot, solmii asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Esimies valvoo, että henkilökunta tuntee asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja sen toimivuuden sekä toteuttaa hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista hoivaa ja hoitoa. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. 6
Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asiakkaan itsemäärämisoikeutta on noudatettava kaikissa toiminnoissa niin pitkään kuin se on mahdollista. Asukkaat asuvat omissa kodeissaan ja hoitajat kunnioittavat sitä. Asukkaan omat toiveet ja ajatukset huomioidaan kaikissa elämisen toimintoihin liittyvissä asioissa (ruokailut, pukeutuminen, sosiaalisuus ym.). Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Kun hoitaja joutuu päättämään hoitotoimista asiakkaan puolesta, tehdään se asiakasta kunnioittaen. Perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä käytetään vain äärimmäisissä tapauksissa. Rajoitteiden käytöstä keskustellaan aina asiakkaan tai omaisen kanssa ja päätöksen rajoitteiden käytöstä tekee hoitava lääkäri. Rajoitteiden käyttö kirjataan aina asiakkaan potilastietoihin ja päätös on aina määräaikainen. Rajoitteiden tarvetta seurataan säännöllisesti. Pakotteiden ja rajoitteiden käyttöä vältetään ja vähennetään hoitajien hoitokäyttäytymisellä; kiireetön ja rauhallinen lähestymistapa rauhoittavat asiakasta ja vähentävät rajoittamisen tarvetta. Aktiivinen valvonta mahdollisuuksien mukaan. Rajoitteita käytetään asiakkailla ainoastaan heidän oman turvallisuutensa takaamiseksi. Rajoitteet, joita käytetään ovat esim. turvavyö pyörätuolissa tai laidat vuoteessa, joilla estetään esim. asiakkaan kaatuminen tai putoaminen. Henkilökunnan on huolehdittava, että rajoitteita käytetään ohjeita noudattaen ja asukasta valvotaan riittävästi. Rajoitteiden vaikutuksia seurataan havainnoimalla, kirjaamalla ja tiedottamalla yksikön yhteisissä palavereissa. Tarvittavat rajoitustoimenpiteet arvioidaan aina asiakaskohtaisesti, niin että ne ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään tai uhkaavaan vaaratilanteeseen nähden. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus 7
tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on kielletty. Mahdolliset tapahtumat käsitellään aina työyksikössä henkilökuntapalaveriessa. Asukkaan epäasiallista kohtelua voivat olla esim. virheet lääkehoidossa, henkilökunnan toimesta tapahtuva epäasiallinen käsittely ja puhuttelu tai toisen asukkaan taholta tapahtuva väkivallan uhka sekä tiedon välitykseen liittyvät seikat. Lääkepoikkeamista tehdään aina ilmoitus Haipro:n ja poikkeamat käsitellään työyksikössä. Mikäli epäasiallinen tai loukkaava kohtelu yksilöityy tiettyyn hoitajaan käsitellään asia hänen kanssaan ja tarvittaessa ryhdytään työnjohdollisiin toimenpiteisiin (mm. varoitukset, irtisanominen). Jos väkivallan uhkaa aiheuttaa toinen asukas, huolehditaan turvallisuusseikoista. Jokainen työntekijä on vastuussa siitä, että välittää asiakkaan hoitoon tai vointiin liittyvän tiedon eteenpäin työyhteisössä. (Liite ohje kaltoinkohtelu) Sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus laki on astunut voimaan 1.1.2016. Laki velvoittaa toimimaan siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut tuotetaan laadukkaasti. Jos henkilökunta huomaa puutetta, heidän on viipymättä ilmoitettava esimiehelle. Hän ilmoittaa asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Laista on henkilökuntaa tiedotettu ja ohjeet annettu. Lomake liitteenä. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti asiakkailta ja omaisilta saadun palautteen perusteella (keskustelut, puhelut, sähköposti). Jatkuva palvelun laadusta liitttyvä palaute lomake on saatavilla eri osastoilla, joihin voi palautetta antaa palvelukeskuksen asukkaat, heidän omaiset sekä ulkopuoliset vierailijat. Lomake liitteenä. Sähköisesti palautetta voi antaa sähköpostilla esimiehelle etunimi.sukunimi@mikkeli.fi tai Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen nettisivuilta (www.mikkelinseutusote.fi) kohdasta palaute. Sähköiset palautteet välittyvät käsittelyä varten palvelukodin esimiehelle, joka vastaa niihin kirjallisesti viimeistään kahden viikon sisällä, mikäli palautteen antaja on pyytänyt selvitystä ja on oikeutettu sitä saamaan. Palautteista ja niihin tehdyistä selvityksistä lähetetään kopio potilas- ja sosiaaliasiamiehelle. Muistutus- ja kantelumenettely järjestelmä on käytössä. ( liite) 8
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Asiakastyytyväisyyskyselyjen vastaukset analysoidaan ja tulokset sekä palaute käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tulokset toimitetaan myös vanhustenpalvelujen johtajalle. Mikäli palaute aiheuttaa toimenpiteitä, se huomioidaan. Palaute käydään läpi myös omaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Asiakaspalautteet käsitellään tulosyksiköissä jatkuvasti ja niiden perusteella pyritään kehittämään yksikön toimintaa. Yksiköiden työntekijöiden tulee olla tietoisia sovituista käytännöistä. Kertynyttä asiakaspalautetta ja sen vaikuttavuutta toiminnan parantamiseen seurataan ja arvioidaan myös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä sosiaali- ja potilasasiamiehen valmistelun pohjalta Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kirjaamo, PL 33, 50101 Mikkeli Muistutukset toimitetaan kirjaamosta vastaavalle virkamiehelle sekä tiedoksi sosiaali- ja potilasasiamiehelle b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Potilas- ja sosiaaliasiamies Taija Liukkonen Maaherrankatu 9-11 50100 Mikkeli Sosiaali- ja potilasasiamies neuvoo ja ohjaa asiakasta asiakas- ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Hän tarvittaessa avustaa muistutuksen tekemisessä ja tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Hän toimii asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Asiakkaan aseman ja oikeuksien kehittäminen on osa palvelukeskuksen toiminnan, hoitotyön ja johtamisen kehittämistä. Yksittäiset tapaukset käydään läpi ensin niiden kanssa, ketä asia koskenut ja sovitaan tavoitteet asian parantamiseksi. Säännöllisissä henkilöstökokouksissa keskustelemme henkilökunnan kanssa kaikki asiat, jotka ovat koskeneet asiakkaan asemaa tai oikeuksia. Meille on tärkeä, että jokainen epäkohta tai kehittämisen kohta tulee käsitellyksi. Haluamme parantaa toimintaa ja tuottaa laadukasta hoivaa. Asukas on tärkein, jonka hyvä olo on päätavoitteenamme palvelukeskuksella. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Muistutukseen vastataan 1-4 viikon kuluessa. 9
PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaat ovat työn lähtökohta. Henkilökunta noudattaa kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää työotetta.omahoitaja laatii yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa asiakkaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jossa huomioidaan asiakkaan voimavarat, tarpeet ja mahdolliset toiveet. Asiakkaan toimintakyky kirjataan hoitosuunnitelmaan ja omahoitaja miettii tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpitämiseksi/ parantamiseksi. Hoitosuunnitelmaa päivitetään puolen vuoden välein tai voinnin muuttuessa. Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Asiakkaan toimintakyky kirjataan hoitosuunnitelmaan ja omahoitaja miettii tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpitämiseksi/ parantamiseksi. Hoitosuunnitelman yhteydessä täytetään elämisen toiminnot- lomake, jossa huomioidaan mm. asiakkaan päivittäiset toiminnot, tavat/ tottumukset ja sosiaalisuus. Asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja hoidontarvetta arvioidaan mm. Rava:n ja MMSE:n avulla. Viriketoimintaa järjestetään päivittäisten toimintojen yhteydessä. Isompia tapahtumia (mm. kesä-, syys- ja joulujuhlat, päiväkodin lasten esiintymiset ym.) järjestetään säännöllisesti. Ehtoollishartaus pidetään säännöllisesti Haukivuoren palvelukeskuksella. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Valtion ravitsemusneuvottelukunta: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ Yksikön ruokahuollosta vastaa ruoka- ja puhtauspalvelut. Ateriakokonaisuus on suunniteltu vastaamaan ikäihmisten ravitsemuksellisia tarpeita. Asukkaiden hoitosuunnitelmaan ja elämisen toiminnot- lomakkeelle on kirjattu asukkaiden ravitsemukselliset tarpeet, erityisruokavaliot sekä makutottumukset. Asukkaiden erityisruokavaliot ja ruuan koostumukset tiedotetaan ruoka- ja puhtauspalveluille. Hoitohenkilökunta osallistuu ateriahuoltoon ja huolehtii asukkaiden ruokailun sujumisesta (tarvittaessa syöttäminen). Asukkaille tarjotaan aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan lisäksi mahdollisuus myöhäisiltapalaan/ yöpalaan, jotta yöpaasto ei ylitä suosituksen mukaista 11 tuntia. Tarvittaessa asukkaiden ravitsemustilaa seurataan mm. painon mittauksilla ja nestelistan avulla. 10
Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Henkilökunta noudattaa aseptista työskentelytapaa. Yksikössä on nimetty hygieniavastaava, joka vastaa henkilökuntaa koskevasta ajantasaisesta hygieniaohjeistuksesta. Ruoka- ja puhtauspalvelut huolehtii yksikön tilojen puhtauspalvelusuunnitelmasta ja puhtauspalveluiden toteutuksesta. Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi ja epidemioiden leviämisen estämiseksi tehostetaan mm. käsihygieniaa ja tarvittaessa rajoitetaan vierailuja. Asiakastyössä käytetään suojavaatteita, joiden pesu tapahtuu Haukivuoren palvelukeskuksen pesulassa. Toimitiloissa siivouksen hoitaa koulutettu erillinen henkilökunta. Jätteet lajitellaan ohjeiden mukaan. Riskijätteiden käsittelystä erillinen ohje. (liite) Hygieniaohje. (liite) Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Mikäli asiakkaalla on hammashoidon tarve, yhteys otetaan suun terveyshuollon ajanvaraukseen soittamalla arkisin klo 7.30-15.30 numeroon (015) 794 4410. Muulloin yhteys Ensineuvoon. Lisäksi palvelukeskuksella on nimetty hammasvastaavat. Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa. Hän vastaa asukkaiden lääketieteellisestä hoidosta. Tarvittaessa asiakkaiden asioita hoidetaan muuna aikana päivystävän lääkärin kanssa. Erikoissairaanhoitoon asukkaat pääsevät tarvittaessa hoitavan lääkärin lähetteellä. Kiirrellisessä sairaanhoidossa otetaan yhteys 112:een, hoitavaan lääkäriin tai Ensineuvoon.Akuuteissa tapauksissa asukas lähetetään ambulanssilla päivystykseen. Äkillisen kuolemantapauksen varalle on ohje. Liite b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Yksikön hoitohenkilökunta seuraa asukkaiden terveydentilaa säännöllisesti mm. verenpaineen, verensokerin ja painon seurannoilla sekä päivittäisellä havainnoinnilla. Yksikön sairaanhoitajat vastaavat asiakkaan sairaanhoidollisista tarpeista ja esim. vuosikontrollien toteutumisesta. c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? 11
Yksikön sairaanhoitajat Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkehoitosuunnitelman toteutumista seurataan esimiehen ja sairaanhoitajien toimesta mm. keskustelemalla henkilöstöpalavereissa. Lääkehoitosuunnitelmaa päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin. Yksikössä noudatetaan tehostetun palveluasumisen lääkehoitosuunnitelmaa. Liitteenä. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Kotihoidon ylilääkäri vastaa lääkehoidosta Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Terveyden- ja sairaanhoitoa koskeva kehittämistyö on osa yksikön kehittämis- ja laatutyötä. Henkilökunnalle on määritelty vastuualueet ja täydennyskoulutusta pyritään kohdentamaan näiden mukaan. Henkilöstön perehdyttäminen tietosuoja- ja salassapitoasioihin on osa yksikön yleistä perehdytystä. Tietosuojakoulutusta annetaan kaikille työntekijöille. Työntekijät suorittavat netissä kanta.fi ja Navisec- tietosuojakoulutukset sekä - testit. Testien tulokset säilytetään esimiehellä. Mikkelin Seudulla on yhteinen tietojen käsittelysuunnitelma, joka löytyy Effica potilastietojärjestelmästä. Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä, ohje on Effica- potilastietojärjestelmässä. 12
ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Asiakasturvallisuus varmistetaan riittävällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla, henkilökunnan asianmukaisella ohjeistamisella ja täydennyskoulutuksella. Asiakasturvallisuutta varmistetaan myös tilojen, laitteiden ja välineiden hyvällä ylläpidolla ja huollolla. Yksikössä on turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Työyksikön turvallisuutta (asukkaat ja henkilöstö) valvotaan ja kehitetään. Haukivuoren palvelukeskuksella on Miratelin hoitajakutsujärjestelmä. Ulko- ja hoivayksiköiden ovissa on sähköinen lukitus ja ovikoodi. Kahdessa hoivayksikössä on videokameravalvonta yöaikaan. Haukivuoren palvelukeskuksen pääovella on kameravalvonta. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. 13
Haukivuoren palvelukeskuksen henkilöstömäärä on suunniteltu Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten laatuhoitosuodituksen mukaisesti niin, että hoidon laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avuntarve, yksikön palvelurakenne sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden/ vrk. Henkilöstön tehtävärakenteen suunnittelussa on noudatettava ammatillisen henkilön kelpoisuuslaeissa ja - asetuksissa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia. Haukivuoren palvelukeskuksella hoitohenkilöstö koostuu sekä hoitotyötä, että avustavia tehtäviä tekevistä työntekijöistä (sairaanhoitajat, lähihoitajat, hoiva-avustajat). Vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät täyttävät sosiaalihuollon henkilöstölle asetetut kelpoisuusehdot. Henkilöstöluettelo: (liitteenä) Haukivuoren palvelukeskuksella työskennellään ympäri vuorokauden, kolmessa vuorossa. Sairaanhoitajat eivät työskentele öisin. Aamuvuorossa työskentelee 8 hoitajaa ja ja iltavuorossa 7 hoitajaa. Yövuorossa hoitajia on 2. Asukkaita palvelukeskuksella on 43, joista 3 lyhytaikahoidossa olevia Mikkelin kaupungilla on käytössään Kuntarekry-järjestelmä, mikä pitää sisällään työntekijätarpeen kartoituksen, uusien työntekijöiden haastattelut ja henkilö-, tutkinto- ja työtodistusten todentamisen, kelpoisuuden tarkistamisen, varsinaisen työntekijähaun (sisäiset ja ulkoiset ilmoitukset, hakemusten vastaanottaminen, haastatteluvalinnat) sekä valintapäätöksistä ilmoittamisen. Yksikön esimies haastattelee avoimien toimien työntekijäehdokkaat ja tekee päätökset valinnoista yhdessä laitos- ja asumispalveluiden esimiehen kanssa. Varahenkilöstön esimies allekirjoittaa työsopimukset. Tilapäisen työvoiman käytöstä vastaa varahenkilöstöyksikkö. Varahenkilöstö koostuu vakinaisesta henkilökunnasta, mikä korvaa työyksiköstä puuttuvan työvoimatarpeen sekä pitkäaikaisissa että äkillisissä poissaoloissa. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille. Mikkelin kaupungilla on oma rekrytointiyksikkö, joka hoitaa keskitetysti kaikki henkilöstön rekrytointiin liittyvät asiat. 14
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Haukivuoren palvelukeskuksella noudatetaan Mikkelin kaupungin yleistä perehdytysohjetta (liite). Haukivuoren palvelukeskuksella käytetään omavalvontasuunnitelmaa perehdytyksen runkona, minkä avulla uuden työntekijän/ opiskelijan työhön perehdytys tapahtuu. Perehdytyksen toteutumista seurataan perehdytyslomakkeella (liite). Lähiesimies vastaa perehdytyksestä, sen suunnittelusta ja aikataulusta sekä nimeää asiakastyöhön perehdyttäjän. Työyksikköön on nimetty opiskelijaohjauksesta ja perehdytyksestä vastaava työntekijä. Perehdytyksessä työntekijälle/ opiskelijalle tiedotetaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen yleiset käytännöt ja toimintaohjeet (mm. henkilöstöhallintoon, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvät asiat sekä palvelukeskuksen työskentelytavat ja toimintaohjeet. b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Haukivuoren palvelukeskuksella vakituinen henkilökunta täyttää sosiaalihuollon henkilöstölle asettamat kelpoisuusehdot. Osaamiskartoituksilla seurataan henkilökunnan koulutustarpeita ja täydennyskoulutusta järjestetään sen mukaisesti. Koulutuksen toteutumista seurataan mm. koulutusportfolioilla ja lääkehoidon loki-kirjalla. Vanhustenpalveluilla on Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä sähköinen koulutuskalenteri eli Moodle minkä kautta voi ilmoittautua koulutuksiin ja pyytää koulutustarjouksia. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri järjestää alueellisia koulutuksia, joihin henkilökunta osallistuu tarpeen mukaan. Toimitilat Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää. Tilojen käytön periaatteet 26 asukkaalla on käytössään oma, yhden hengen asuinhuoneisto, missä on oma WC-/ suihkutila. 6 asukasta asuu soluasunnossa, jossa on yhteinen eteis- ja WC-tila ja 8 asukasta asuu kahden hengen huoneessa. Kaikilta asukkailta on suostumus yhteisasumiseen. 15
Yksi 2 hengen huone toimii lyhytaikohoitopaikkana ja entinen vierashuone kriisipaikkana. Huoneet ovat tilavia. Asukkaat kalustavat huoneensa itse turvallisuuseikat huomioiden. Palvelukeskuksella on joitakin peruskalusteita; mm. sänkyjä, pöytiä ja tuoleja sekä hyllyjä ja kiinteät kaapistot. Haukivuoren palvelukeskus jakaantuu 4 erilliseen hoivayksikköön, Aamuruskoon, Pohjantähteen, Päivänsäteeseen ja Kotipirttiin. Yksiköissä on asukaspaikkoja 10-12. Jokaisessa yksikössä on asukkaiden yhteinen keittiö-/ oleskelutila, missä asukkaat viettävät aikaa ja ruokailevat päivittäin. Palvelukeskuksella on iso ruokasali, missä lounastavat sekä kotihoidon, että palvelukeskuksen asiakkaat ja henkilökunta. Asukkaiden yhteisessä käytössä ovat myös kaksi saunaa, suuri aula, monitoimitila/ takkahuone sekä hoivayksikköjen omat terassit ja aidatut piha-alueet. Asukkaille ja heidän omaisilleen järjestetään säännöllisesti tapahtumia palvelukeskuksen ruokasalissa ja aulassa/ takkahuoneella. Päivätoimintaryhmät kokoontuvat monitoimitilassa kaksi kertaa viikossa. Hoivayksiköissä järjestetään erilaista viriketoimintaa (mm. lukemista, musiikkia, tuolijumppaa ym) asukkaiden yhteisissä oleskelutiloissa. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Haukivuoren palvelukeskuksen siivouksesta huolehtii ruoka- ja puhtauspalvelut. Palvelukeskukselle on mitoitettu 1½ siivoojaa/ 5 pv/ vko yhdessä vuorossa. Ruoka- ja puhtauspalvelut: Palvelujohtaja, Mia Hassinen p. 044 794 2251 Haukivuoren palvelukeskus, keittiö Palveluesimies, Satu Hänninen p. 044 794 3333 Palvelukeskuksella on oma pesula, missä pestään asukkaiden pyykit sekä henkilökunnan työvaatteet Teknologiset ratkaisut Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä. Asiakasturvallisuus varmistetaan riittävällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla, henkilökunnan asianmukaisella ohjeistamisella ja täydennyskoulutuksella. Asiakasturvallisuutta varmistetaan myös tilojen, laitteiden ja välineiden hyvällä ylläpidolla ja huollolla. Yksikössä on turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Työyksikön turvallisuutta (asukkaat ja henkilöstö) valvotaan ja kehitetään. Palvelun tuottajan tiloissa tapahtuvan palvelun asiakasturvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon fyysisen ympäristön riskit. Kotona annettavissa palveluissa asiakasturvallisuutta arvioidaan kodin turvallisuuden ja palvelutoiminnan luonteen perusteella. Suomen pelastusalan 16
keskusjärjestön (SPEK) laatima, asumisturvallisuuden kartoitusta varten suunnittelema lomake toimii arvioinnin apuvälineenä. Haukivuoren palvelukeskukselle on laadittu turvallisuussuunnitelma, missä henkilökunta ohjeistetaan toimimaan erilaisten hätätapausten varalta. Postumisturvallisuusselvityksen teko on aloitettu, mutta vielä kesken. Haukivuoren palvelukeskuksella on Miratelin hoitajakutsujärjestelmä. Ulko- ja hoivayksiköiden ovissa on sähköinen lukitus ja ovikoodi. Kahdessa hoivayksikössä on videokameravalvonta yöaikaan. Haukivuoren palvelukeskuksen pääovella on kameravalvonta. Hoitajakutsujärjestelmän huollosta vastaa sen toimittaja. Dektien akut vaihdetaan säännöllisesti ja kutsupainikkeiden toimivuus tarkastetaan. Sähkökatkojen varalta on varajärjestelmä. Valvontajärjestelmä on tarkoitus uusia 2015-2016. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Asiakasturvallisuutta kehitetään osana yksikön toimintaa. Hyvinvointiteknologiayksikkö arvioi nykyisen järjestelmän toimintaa ja kehittää suunnitelmaa asiakkaiden turvallisuuden parantamiseksi ja järjestelmän uudistmiseksi. Hoitajakutsujärjestelmä uusitaan turvapalveluiden toimesta vuoden 2015-2016 aikana. Asukkailla on käytössään hoitajakutsu, jolla voivat tehdä hälytyksen. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista. Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Fysioterapeutti auttaa apuvälineiden hankinnassa sekä niiden huoltotarpeen kartoituksessa. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Yksikön esimies Anu Tiitinen Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan ase- 17
masta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot. Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h :n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai - rekistereitä (henkilötietolaki 10 ), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista. Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä? b) Asiakirjojen käsittelyllä tarkoitetaan asukastietojen keräämistä, tallentamista ja käyttöä, luovuttamista, muuttamista, poistamista, säilyttämnistä ja hävittämistä sekä mahdollisia muita asiakastietoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Kerättävien asiakastietojen tulee olla asiakkaan hoivan ja huolenpidon kannalta tarpeellisia. Asiakkaan voinnista tehdään tarvittavat kirjaukset potilastietojärjestelmään. Virheellisten merkintöjen korjaaminen tai tarpeettoman tiedon poistaminen tehdään siten, että korjatun merkinnän lisäksi myös alkuperäinen merkintä jää talteen ja on luettavissa mahdollisia myöhemmin tehtäviä tarkistuksia varten. Asiakastietojen käsittely on perusteltua turvallisen hoidon ja hoivan saavuttamiseksi. Asukkaan tietoja saavat käsitellä hoivaan ja hoitoon osallistuvat työntekijät. Asiakirjat ovat salassapidettäviä ja henkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus. Salassapitovelvollisuus säilyy myös toiminnan tai tehtävän päättymisen jälkeen. Tietosuojarikkomusepäilystä ilmoitetaan tietosuojavaltuutetulle. Asiakastietojen luovuttaminen vaatii asiakkaan suostumuksen. Jos asiakas itse ei kykene tähän, suostumuksen voi antaa asukkaan omainen. Sosiaalihuollon asiakasta koskevien tietojen kirjaamisesta ja suojaamisesta säännellään henkilötietolain (523/1999) lisäksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000). Asiakaslain 3 luvussa säädetään asiakastietojen salassapidosta, 18
vaitiolovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta. Asiakastietojen sähköisestä käsittelystä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007). Henkilötietolaki edellyttää, että henkilötietoja käsitellään laillisesti, huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa noudattaen. Hyvään tietojenkäsittelytapaan kuuluu, että kaikki tietojenkäsittelyn vaiheet on suunniteltu ennakkoon. Suunnitelmassa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja potilasasiakirjatietojen erillisyyteen silloin, kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista. Tietojenkäsittelysuunnitelmaan kirjataan tiedot siitä, miten asiakastietoja käsitellään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa. c) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta? d) Henkilöstön perehdyttäminen tietosuoja- ja salassapitoasioihin on osa yksikön yleistä perehdytystä. Tietosuojakoulutusta annetaan kaikille työntekijöille. Työntekijät suorittavat netissä kanta.fi ja Navisec- tietosuojakoulutukset sekä - testit. Testien tulokset säilytetään esimiehellä. Mikkelin Seudulla on yhteinen tietojen käsittelysuunnitelma, joka löytyy Effica - potilastietojärjestelmästä Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä, ohje on Efficapotilastietojärjestelmässä. Ohjeet www.tietosuoja.fi c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä? d) Asiakkaan siirtyessä toiseen hoitopaikkaan turvataan tiedonkulku ja hoidon jatkuvuus. Asiakkaan potilastietojärjestelmään kirjataan olennaiset asiat hänen hoitoonsa liittyen. Mikäli jatkohoitopaikassa ei ole käytössä sama järjestelmä, tulostetaan tarvittavat tiedot asiakkaan mukaan. Riittävä ja asianmukainen kirjaaminen turvaa asiakkaan tiedon siirtymisen palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kesken. d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot Mirja Sepponen, mirja.sepponen@mikkeli.fi 19
YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon. Omavalvontasuunnitelma toimii osana yksikön laadunvalvontajärjestelmää. Yksikön toimintoja kehitetään säännöllisesti ja toimintoja seurataan mm. havainnoimalla ja saadun palautteen avulla. Työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työhyvinvointisuunnitelman päivitysten yhteydessä sekä kehityskeskusteluissa. Osaamiskartoituksilla seurataan työntekijöiden osaamista ja koulutustarpeita. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai tarvittaessa työyksikön kehittämistyön yhteydessä. OMAVALVONTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Paikka ja päiväys Mikkeli 11.01.2016 Allekirjoitus Osastonhoitaja Anu Tiitinen 20