Kunta Kunnan nimi: Postitoimipaikka Haukivuori. Puhelin

Transkriptio

1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunta Kunnan nimi: Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Etelä-Savonsosiaali-ja terveyspalvelut, Essote. Yhteistoiminta tai sote-alue Alueen nimi: Mikkelin hyvinvointialue Toimintayksikön nimi Haukivuoren palvelukeskus Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli Palvelupäällikkö: Maija Loponen Puh: (Pertunmaa, Haukivuori ) maija.loponen@essote.fi Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Vanhusten palvelut/tehostettu palveluasuminen, palvelua tuotetaan vanhuksille, asiakaspaikkoja 43 Toimintayksikön katuosoite Kankaalantie 4 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Anu Tiitinen Postitoimipaikka Haukivuori Puhelin Sähköposti anu.tiitinen@essote.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty

2 Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Kotihoidon esimies Anu Tiitinen, puh Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Vastuuhenkilö vastaa yhdessä henkilökunnan kanssa omavalvonnan päivittämisestä. Päivittäminen tapahtuu ainakin vuosittain. Lisäksi, kun muutoksia tapahtuu. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä Haukivuoren palvelukeskuksen aulassa sekä essote:n nettisivuilla TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) 2

3 Toiminta-ajatus Haukivuoren palvelukeskus on tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka sijoittuu hoidon porrastuksessa laitoshoidon ja kotihoidon välille. Hoito on suunnattu ikäihmisille, joilla on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakyvyn alenemista niin, etteivät he enää selviydy kotona omaisten tai kotipalvelujen turvin, mutta eivät tarvitse sairaalatasoista laitoshoitoa. Tehostetussa palveluasumisessa pyritään tukemaan asukkaiden omatoimisuutta mahdollisuuksien mukaan kuntouttavan työotteen avulla ja luomaan turvallinen asuinympäristö vanhusasiakkaille. Tavoitteenamme on tukea toimintakyvyn säilymistä ja ehkäistä pitkäaikaista laitoshoidon tarvetta. Arvot ja toimintaperiaatteet Tehostettu palveluasuminen korostaa ikäihmisen elämänlaadun merkitystä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia asiakkaan voimavarojen heikentyessä. Toimintaa ohjaaviin arvoihimme ja hoitofilosofiaamme Haukivuoren palvelukeskuksella kuuluvat kodinomaisuus, turvallisuus, yksilöllisyys, yhteisöllisyys ja omatoimisuuden tukeminen kuntouttavan työotteen keinoin, asukkaan kunnioitus yksilönä sekä hänen elämälaatunsa turvaaminen. Asukas tulee huomioida kaiken toiminnan lähtökohtana. Asukkaita tuetaan ja kannustetaan käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan, jotta toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan mahdollisuuksien mukaan. Asukas, omaiset ja henkilökunta yhdessä pyrkivät sellaisen asuinympäristön luomiseen, mikä tukee asukkaan identiteettiä, luo kodikkuutta ja auttaa monipuolisen vuorovaikutuksen muodostumisessa. Asukkaiden taustasta, sairaudesta, kulttuurista, uskonnosta, varallisuudesta tai hoidon haasteellisuudesta riippumatta heitä kohdellaan ja hoidetaan tasa-arvoisesti. Asukasta, hänen elämänhistoriaansa ja kotiaan kunnioitetaan; koputetaan oveen ennen kuin mennään sisään ja puhutellaan asukasta hänen toivomallaan tavalla. Asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat laaditaan ja päivitetään yhteistyössä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. 3

4 Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Työyksikössä toimintaa voivat vaarantaa sisäiset ja ulkoiset, sekä ympäristöstä, erilaisista koneista ja laitteista että henkilöistä aiheutuvat uhkatekijät, kuten altistuminen mikrobeille. Työyksikön riskienarviointi tehdään essote:n riskein arviointilomakkeelle, jossa arvioidaan mahdolliset riskit ja toimenpiteet niiden ennaltaehkäisemiseksi/poistamiseksi. (liite) Riskien arviointi päivitetään säännöllisesti kahden vuoden välein tai tarpeen mukaan. Henkilökunnalle järjestetään työergonomiaan ja asiakkaiden nostoihin- ja siirtoihin liittyvää koulutusta sekä opastusta riskien minimoimiseksi. Palo- ja pelastus-, turvallisuus- hygienia -sekä ensiapukoulutusta järjestetään säännöllisesti, jotta mahdollisia riskejä pystytään ennaltaehkäisemään. Työyksikköön on laadittu turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti ja työyksikössä on nimetty turvallisuudesta vastaavat työntekijät. Yhteistyötä tehdään mm. työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa, sekä hygieniavastaavan kanssa. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Hoitohenkilökunta kertoo huomatuista riskeistä yms. lähiesimiehelle, sekä asiat kirjataan tai ilmoitettaan olevissa olevilla lomakkeilla esim. Hairpro. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haipro -ohjelman kautta tehdään erilaiset poikkeamat ja läheltä piti- tilanteet. Ne käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tämän tarkoituksena on vähentää ja ennaltaehkäistä uusien riskitilanteiden syntymistä henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti täydennyskoulutusta ja ohjeistusta riskien hallintaan. 4

5 Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Haittatapaukset, poikkeamat, virheet ilmoitetaan potilasturvallisuus HaiPro- raportointi järjestelmällä sähköisesti. Tapahtumat käsitellään niin, että määritellään tarvittavat toimenpiteet asian korjaamiseksi ja lisävahinkojen estämiseksi. Tapahtuman syy selvitetään, jolloin sen tapahtuminen voidaan estää uudelleen, ketään syyllistämättä. Lisäksi lääkepoikkeama kirjataan myös Effica- potilastietojärjestelmään ja tiedotetaan asiakkaalle ja / tai omaiselle. Viilto- ja neulanpistotapaturmista täytetään ilmoituslomake, joka toimitetaan työterveyshuoltoon. Hygienia ohjeissa on ohjeet viilto-ja pistotapaturmien ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen. (liitteinä) Riskikartoitukset tehdään aina säännöllisesti kahden vuoden välein tai aina tarvittaessa. Kartoituksen pohjalta tehdään aikataulu tehtävistä toimenpiteistä, jota päivitetään vuosittain. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille. Läheltäpiti tilanteet ja niihin liittyvät toimenpiteet käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa työyhteisön henkilöstökokouksessa. Toimenpiteet kirjataan ja ne ovat näin koko henkilökunnan luettavissa. Mikäli toimenpiteet asian korjaamiseksi vaativat lisä resursseja, viedään asia organisaatiossa eteenpäin. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? SAS-työryhmä arvioi asiakkaan hoidontarpeen ja tekee päätöksen tehostettuun palveluasumiseen hakijaksi hyväksymisestä. Asiakas saa tästä kirjallisen päätöksen. Kun asiakas saa paikan tehostetun palveluasumisen yksiköstä, hänelle tehdään asiakasmaksupäätös. Asiakasmaksulakiin perustuva maksupäätös tehdään 5

6 tuloselvitysten perusteella ja päätös lähetetään tiedoksi asiakkaalle tai hänen asioitten hoitajalleen. Hoito- ja palvelumaksut määräytyvät Essoten päätöksen mukaisesti. Maksuja tarkistetaan vuosittain. Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Asiakas ja/tai hänen omaisensa ovat mukana palvelutarpeen arvioinnissa. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Asiakkaalle nimetään oma-/ vastuuhoitaja ja laaditaan hoitosuunnitelma kuukauden kuluessa palvelujen piiriin tulosta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan/omaisen/ tai hänen edustajansa kanssa, suunnitelma annetaan asiakkaalle ja se päivitetään asiakkaan tilanteen muuttuessa tai vähintään kahdesti vuodessa. Asiakasta tai hänen asioittensa hoitajaa informoidaan kirjallisella tiedotteella sekä oma-/ vastuuhoitajan että palvelukeskuksen esimiehen toimesta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan tai hänen edustajansa kanssa ja siinä pyritään huomiomaan myös asiakkaan toiveet. Apuna palvelutarpeen arvioinnissa on mittareina mm. RAVA, MMSE ja GDS. Hoitosuunnitelma päivitetään aina asiakkaan tilanteen muuttuessa. Asiakaspalautteet käsitellään ja kehitetään palvelukeskuksen toimintaa niiden perusteella. Asiakastyytyväisyyden mittaamista kehitetään. Asiakasmaksupäätökset lähetetään tiedoksi asiakkaalle/ hänen asioitten hoitajalleen. Mikalo solmii asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Esimies valvoo, että henkilökunta tuntee asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja sen toimivuuden Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 ) Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? - Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. 6

7 Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asiakkaan itsemäärämisoikeutta pyritään noudattamaan kaikissa toiminnoissa niin pitkään kuin se on mahdollista. Asukkaat asuvat omissa kodeissaan ja hoitajat kunnioittavat sitä. Asukkaan omat toiveet ja ajatukset huomioidaan kaikissa elämisen toimintoihin liittyvissä asioissa (ruokailut, pukeutuminen, sosiaalisuus ym.). Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Kun hoitaja joutuu päättämään hoitotoimista asiakkaan puolesta, tehdään se asiakasta kunnioittaen. Perusoikeuksia rajoittavia toimenpiteitä käytetään vain äärimmäisissä tapauksissa. Rajoitteiden käytöstä keskustellaan aina asiakkaan tai omaisen kanssa ja päätöksen rajoitteiden käytöstä tekee hoitava lääkäri. Rajoitteiden käyttö kirjataan aina asiakkaan potilastietoihin ja päätös on aina määräaikainen. Rajoitteiden tarvetta seurataan säännöllisesti. Pakotteiden ja rajoitteiden käyttöä pyritään välttämään/ vähentämään hoitajien hoitokäyttäytymisellä; kiireetön ja rauhallinen lähestymistapa rauhoittavat asiakasta ja vähentävät rajoittamisen tarvetta. Aktiivinen valvonta mahdollisuuksien mukaan. Rajoitteita käytetään asiakkailla ainoastaan heidän oman turvallisuutensa takaamiseksi. Rajoitteet, joita käytetään ovat esim. turvavyö pyörätuolissa tai laidat vuoteessa, joilla estetään esim. asiakkaan kaatuminen tai putoaminen. Henkilökunnan on huolehdittava, että rajoitteita käytetään ohjeita noudattaen ja asukasta valvotaan riittävästi. Rajoitteiden vaikutuksia seurataan havainnoimalla, kirjaamalla ja tiedottamalla yksikön yhteisissä palavereissa. Tarvittavat rajoitustoimenpiteet arvioidaan aina asiakaskohtaisesti, niin että ne ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään tai uhkaavaan vaaratilanteeseen nähden. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erilliset ohjeet. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. (sosiaalihuollon laki) Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen 7

8 omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Asiakkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on kielletty. Laki velvoitta toimimaan. Lomake ilmoitus asiakkaan epäsasiallisestia kohtelusta tai sen uhasta toimii virallisena asiakirjana.mahdolliset tapahtumat käsitellään aina työyksikössä henkilökuntapalaveriessa. Asukkaan epäasiallista kohtelua voivat olla esim. virheet lääkehoidossa, henkilökunnan toimesta tapahtuva epäasiallinen käsittely ja puhuttelu tai toisen asukkaan taholta tapahtuva väkivallan uhka sekä tiedon välitykseen liittyvät seikat. Lääkepoikkeamista tehdään aina ilmoitus siihen varatulla lomakkeella ja poikkeamat käsitellään työyksikössä. Mikäli epäasiallinen tai loukkaava kohtelu yksilöityy tiettyyn hoitajaan käsitellään asia hänen kanssaan ja tarvittaessa ryhdytään työnjohdollisiin toimenpiteisiin (mm. varoitukset, irtisanominen). Jos väkivallan uhkaa aiheuttaa toinen asukas, huolehditaan turvallisuusseikoista. Jokainen työntekijä on vastuussa siitä, että välittää asiakkaan hoitoon tai vointiin liittyvän tiedon eteenpäin työyhteisössä. (Liite ohje kaltoinkohtelu) Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvasti asiakkailta ja omaisilta saadun palautteen perusteella (keskustelut, puhelut, sähköposti). Jatkuva palveluun liitttyvä palaute lomake on saatavilla eri ryhmökodeissa, joihin voi palautetta antaa palvelukeskuksen asukkaat, heidän omaiset sekä ulkopuoliset vierailijat. Mysö asukaskokoukset toimivat palautteen annossa. Palautteen voi antaa lesiesti tai henkilökohtaisesti talon esimiehelle. Sähköisesti palautetta voi antaa sähköpostilla esimiehelle Esimies vastaa niihin kirjallisesti viimeistään kahden viikon sisällä, mikäli palautteen antaja on pyytänyt selvitystä ja on oikeutettu sitä saamaan. Sähköiset asiakaspalautelomakkeet löytyvät kohdasta sieltä valikko asiakkaalle lomakkeet -> muut lomakkeet-> palveluntaatu palaute essote, tai asiakkaan oikeudet -> tyytymättömyys hoitoon -> potilaan hoitoon tai kohteluun liittyvä muistutus. Palautteista ja niihin tehdyistä selvityksistä lähetetään kopio potilasasiamies Irja Tikka puh Muistutus-ja kantelumenettely järjestelmä on käytössä. ( liite) 8

9 Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Asiakastyytyväisyyskyselyjen vastaukset analysoidaan ja tulokset sekä palaute käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tulokset toimitetaan myös vanhustenpalvelujen johtajalle. Mikäli palaute aiheuttaa toimenpiteitä, se huomioidaan. Palaute käydään läpi myös omaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Asiakaspalautteet käsitellään tulosyksiköissä jatkuvasti ja niiden perusteella pyritään kehittämään yksikön toimintaa. Yksiköiden työntekijöiden tulee olla tietoisia sovituista käytännöistä. Kertynyttä asiakaspalautetta ja sen vaikuttavuutta toiminnan parantamiseen seurataan ja arvioidaan myös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä sosiaali- ja potilasasiamiehen valmistelun pohjalta Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Vanhuspalveluluiden johtaja Niina Kaukonen Porrassalmenkatu 35-37, Mikkeli b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Taija Liukkonen Sosiaali- ja potilasasiamies Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky. Porrassalmenkatu 35-37, P-rakennus, MIKKELI Puh , soittoaika arkisin klo Neuvontaa saa arkisin puhelimitse tai asioimalla potilasasiamiehen luona. Sähköpostia käytettäessä on huomattava, että ei liitä viestiin tietoturvasyistä henkilötunnustaan tai muita arkaluonteisia tietoja. Potilasasiamiehen tehtävänä on: 1. neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. avustaa potilasta muistutuksen ja kantelun tekoon liittyvissä asioissa 3. avustaa potilasta potilasvahinkoon liittyvissä asioissa 4. tiedottaa potilaan oikeuksista 5. toimia potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan taudinmääritykseen, hoidon sisältöön, tai siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko. 9

10 c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Talous-ja velkaneuvoja Sirpa Vahvaselkä p Käyntiosoite (ajanvarauksella) Maaherrankatu MIKKELI Puhelinpalveluaika ma-pe klo:9-12 Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä ja asiakkaille maksutonta palvelua. Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan oman toiminnan ja päätöksenteon tukeminen. Jokaisella maksuvaikeuksissa olevalla on mahdollisuus neuvontaan ja sillä pyritään ennaltaehkäisemään velkaongelmien syntymistä. velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa neuvotteluissa velkojien kanssa maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelman laatimisessa sekä tarkistamisessa yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyvien selvitysten, vastineiden ja lausumien laatimisessa Neuvoja avustaa asiakasta hänen taloudellisen tilanteensa korjaamisessa kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Taloudelliseen tilanteeseen etsitään ratkaisumahdollisuuksia. Velkojen järjestelemisessä ratkaisuna voivat olla mm: vapaaehtoinen sopiminen velkojien kanssa suoraan tai Takuu-Säätiön ( takauksen avulla tehtävä sopimus tai velkajärjestelyhakemus käräjäoikeuteen ( jos sovintoa ei ole syntynyt d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Asiakastyytyväisyyskyselyjen vastaukset analysoidaan ja tulokset sekä palaute käsitellään yhdessä henkilökunnan kanssa. Tulokset toimitetaan myös vanhustenpalvelujen johtajalle. Mikäli palaute aiheuttaa toimenpiteitä, se huomioidaan. Palaute käydään läpi myös omaisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Asiakaspalautteet käsitellään tulosyksiköissä jatkuvasti ja niiden perusteella pyritään kehittämään yksikön toimintaa. Yksiköiden työntekijöiden tulee olla tietoisia sovituista käytännöistä. Kertynyttä asiakaspalautetta ja sen vaikuttavuutta toiminnan parantamiseen seurataan ja arvioidaan myös Essoten johtoryhmässä sosiaali- ja potilasasiamiehen valmistelun pohjalta e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Toimintayksikön vastuuhenkilö tai sosiaalihuollon johtava viranhaltija vastaa muistutukseen kirjallisesti viivytyksettä - viimeistään noin neljässä viikossa. 10

11 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaat ovat työn lähtökohta.henkilökunta noudattaa kuntouttavaa ja toimintakykyä ylläpitävää työotetta.oma-/ vastuuhoitaja laatii yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa asiakkaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jossa huomioidaan asiakkaan voimavarat, tarpeet ja mahdolliset toiveet. Asiakkaan toimintakyky kirjataan hoitosuunnitelmaan ja omahoitaja miettii tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpitämiseksi/ parantamiseksi. b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen - Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asiakkaan toimintakyky kirjataan hoitosuunnitelmaan ja omahoitaja miettii tavoitteet ja keinot toimintakyvyn ylläpitämiseksi/ parantamiseksi. Hoitosuunnitelman yhteydessä täytetää elämisen toiminnot- lomake, jossa huomioidaan mm. asiakkaan päivittäiset toiminnot, tavat/ tottumukset ja sosiaalisuus. Asiakkaiden fyysistä toimintakykyä ja hoidontarvetta arvioidaan mm. Rava:n ja MMSE:n avulla. Viriketoimintaa järjestetään päivittäisten toimintojen yhteydessä. Isompia tapahtumia (mm. kesä-, syys- ja joulujuhlat, laskiaisriehat, päiväkodin lasten esiintymiset ym.) järjestetään säännöllisesti. Ehtoollishartaus pidetään säännöllisesti Haukivuoren palvelukeskuksella. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Yksikön ruokahuollosta vastaa ruoka- ja puhtauspalvelut. Ateriakokonaisuus on suunniteltu vastaamaan ikäihmisten ravitsemuksellisia tarpeita. Asukkaiden hoitosuunnitelmaan ja elämisen toiminnot- lomakkeelle on kirjattu asukkaiden ravitsemukselliset tarpeet, erityisruokavaliot sekä makutottumukset. Asukkaiden erityisruokavaliot ja ruuan koostumukset tiedotetaan ruoka- ja puhtauspalveluille. Hoitohenkilökunta osallistuu ateriahuoltoon ja huolehtii asukkaiden ruokailun sujumisesta (tarvittaessa syöttäminen). Asukkaille tarjotaan aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan lisäksi mahdollisuus myöhäisiltapalaan/ yöpalaan, jotta yöpaasto ei ylitä suosituksen mukaista 11 tuntia. Tarvittaessa asukkaiden ravitsemustilaa seurataan mm. painon mittauksilla ja nestelistan avulla. 11

12 Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Henkilökunta noudattaa aseptista työskentelytapaa. Yksikössä on nimetty hygieniavastaava, joka vastaa henkilökuntaa koskevasta ajantasaisesta hygieniaohjeistuksesta. Ruoka- ja puhtauspalvelut huolehtii yksikön tilojen puhtauspalvelusuunnitelmasta ja puhtauspalveluiden toteutuksesta. Infektiotartuntojen ehkäisemiseksi ja epidemioiden leviämisen estämiseksi tehostetaan mm. käsihygieniaa ja tarvittaessa rajoitetaan vierailuja. Asiakastyössä käytetään suojavaatteita, joiden pesu tapahtuu Haukivuoren palvelukeskuksen pesulassa. Toimitiloissa siivouksen hoitaa koulutettu erillinen henkilökunta. Jätteet lajitellaan ohjeiden mukaan. Riskijätteiden käsittelystä erillinen ohje. (liite) Hygieniaohje. (liite) Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen? Haukivuoren palvelukeskuksen lääkärinä toimii Haukivuoren terveysaseman lääkäri, Marjo Hämäläinen, joka vastaa asukkaiden lääketieteellisestä hoidosta. Tarvittaessa asiakkaiden asioita hoidetaan muuna aikana päivystävän lääkärin kanssa. Erikoissairaanhoitoon asukkaat pääsevät tarvittaessa hoitavan lääkärin lähetteellä. Kiirrellisessä sairaanhoidossa otetaan yhteys 112:een, hoitavaan lääkäriin tai Ensineuvoon.Akuuteissa tapauksissa asukas lähetetään ambulanssilla päivystykseen. Kuoleman tapauksissa oma ohje ylilääkäri Marju Asikaiselta. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Yksikön henkilökunta seuraa asukkaiden terveydentilaa säännöllisesti mm. verenpaineen-ja verensokerin mittauksilla ja painonseuranta sekä päivittäisellä havainnoinnilla. Yksikön sairaanhoitajat vastaavat asiakkaan sairaanhoidollisista tarpeista ja esim. vuosikontrollien toteutumisesta. c)kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Yksikön sairaanhoitajat sekä lähihoitajat. 12

13 Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Lääkelistan tarkastus, säännöllisesti tai voinnin muutosten mukaan b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Haukivuoren hyvinvointiaseman omalääkäri. Kotihoidon ylilääkäri. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti esimerkiksi lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta ) Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatuja asiakasturvallisuusvaatimuksia? ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo-ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. 13

14 Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Asiakasturvallisuus varmistetaan riittävällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla, henkilökunnan asianmukaisella ohjeistamisella ja täydennyskoulutuksella. Asiakasturvallisuutta varmistetaan myös tilojen, laitteiden ja välineiden hyvällä ylläpidolla ja huollolla. Yksikössä on turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Työyksikön turvallisuutta (asukkaat ja henkilöstö) valvotaan ja kehitetään. Haukivuoren palvelukeskuksella on Anvia securi oy:n hoitajakutsujärjestelmä. Ulko- ja hoivayksiköiden ovissa on sähköinen lukitus ja ovikoodi. Kahdessa hoivayksikössä on videokameravalvonta yöaikaan. Haukivuoren palvelukeskuksen pääovella on kameravalvonta. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. a)mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Haukivuoren palvelukeskuksen henkilöstömäärä on suunniteltu Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten laatuhoitosuodituksen mukaisesti niin, että hoidon laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Henkilöstömitoitusta suunniteltaessa ja arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja avuntarve, yksikön palvelurakenne sekä henkilöstöön ja työn organisointiin liittyvät tekijät. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden/ vrk. Henkilöstön tehtävärakenteen suunnittelussa on noudatettava ammatillisen henkilön kelpoisuuslaeissa ja -asetuksissa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia. Haukivuoren palvelukeskuksella hoitohenkilöstö koostuu sekä hoitotyötä, että avustavia tehtäviä tekevistä työntekijöistä (sairaanhoitajat, lähihoitajat, osastoapulaiset). Vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät täyttävät sosiaalihuollon henkilöstölle asetetut kelpoisuusehdot. Henkilöstöluettelo: (liitteenä) Haukivuoren palvelukeskuksella työskennellään ympäri vuorokauden, kolmessa vuorossa. Sairaanhoitajat eivät työskentele öisin. Aamuvuoroissa työskentelee 8 ja iltavuoroissa palvelukeskuksessa työskentelee 7 hoitajaa ja yövuorossa hoitajia on 2. Asukkaita palvelukeskuksella on 43, joista 3 lyhytaikahoidossa olevia, sekä lisäksi 1 kriisipaikka. 14

15 b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet? Essotella on käytössään kuntarekry-järjestelmä, mikä pitää sisällään työntekijätarpeen kartoituksen, uusien työntekijöiden haastattelut ja henkilö-, tutkinto- ja työtodistusten todentamisen, kelpoisuuden tarkistamisen, varsinaisen työntekijähaun (sisäiset ja ulkoiset ilmoitukset, hakemusten vastaanottaminen, haastatteluvalinnat) sekä valintapäätöksistä ilmoittamisen. Yksikön esimies haastattelee avoimien toimien työntekijäehdokkaat ja tekee päätökset valinnoista yhdessä laitos- ja asumispalveluiden esimiehen kanssa. Varahenkilöstön esimies allekirjoittaa työsopimukset. c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan? Tilapäisen työvoiman käytöstä vastaa varahenkilöstöyksikkö. Varahenkilöstö koostuu vakinaisesta henkilökunnasta, mikä korvaa työyksiköstä puuttuvan työvoimatarpeen sekä pitkäaikaisissa että äkillisissä poissaoloissa. Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille. a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet? Työntekijän on täytynyt tehdä oma ilmoitus Kuntarekryyn. b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus? Kuntarekryn vastuuhenkilö varmista soveltuvuuden. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan? Haukivuoren palvelukeskuksella noudatetaan Essoten yleistä perehdytysohjetta (liite). Haukivuoren palvelukeskuksella käytetään omavalvontasuunnitelmaa perehdytyksen runkona, minkä avulla uuden työntekijän/ opiskelijan työhön perehdytys tapahtuu. Perehdytyksen toteutumista seurataan perehdytyslomakkeella (liite). Lähiesimies vastaa perehdytyksestä, sen suunnittelusta ja aikataulusta sekä nimeää asiakastyöhön perehdyttäjän. Työyksikköön on nimetty opiskelijaohjauksesta ja perehdytyksestä vastaava työntekijä. Perehdytyksessä työntekijälle/ opiskeijalle tiedotetaan Etelä-savon sosiaali- ja terveyspalvelujen yleiset käytännöt ja toimintaohjeet (mm. henkilöstöhallintoon, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvät asiat sekä palvelukeskuksen työskentelytavat ja toimintaohjeet. 15

16 b) Miten yksikössä järjestetään henkilöstön täydennyskoulutus? Haukivuoren palvelukeskuksella vakituinen henkilökunta täyttää sosiaalihuollon henkilöstölle asettamat kelpoisuusehdot. Osaamiskartoituksilla seurataan henkilökunnan koulutustarpeita ja täydennyskoulutusta järjestetään sen mukaisesti. Koulutuksen toteutumista seurataan mm. koulutusportfolioilla ja lääkehoidon loki-kirjalla. Vanhustenpalveluilla on Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä Moodle- alusta, minkä kautta koulutukset toteutetaan. Toimitilat Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää. Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi: - Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät? - Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen - Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa. Tilojen käytön periaatteet 26 asukkaalla on käytössään oma, yhden hengen asuinhuoneisto, missä on oma WC-/ suihkutila. 6 asukasta asuu soluasunnossa, jossa on yhteinen eteis- ja WC-tila ja 8 asukasta asuu kahden hengen huoneessa. Kaikilta asukkailta on suostumus yhteisasumiseen. Jaksohoitopaikat ovat yhden hengen huoneita.kriisipaikka järjestetään asiakkaalle, joka tarvitsee nopeasti ympärivuorokautista voinnin seurantaa. Huone sijaitsee yhdyskäytävällä.huoneet ovat tilavia. Asukkaat kalustavat huoneensa itse turvallisuuseikat huomioiden. Palvelukeskuksella on joitakin peruskalusteita; mm. sänkyjä, pöytiä ja tuoleja sekä hyllyjä ja kiinteät kaapistot. Haukivuoren palvelukeskus jakaantuu 4 erilliseen hoivayksikköön, Aamuruskoon, Pohjantähteen, Päivänsäteeseen ja Kotipirttiin. Yksiköissä on asukaspaikkoja Jokaisessa yksikössä on asukkaiden yhteinen keittiö-/ oleskelutila, missä asukkaat viettävät aikaa ja ruokailevat päivittäin. Palvelukeskuksella on iso ruokasali, missä lounastavat sekä kotihoidon, että palvelukeskuksen asiakkaat ja henkilökunta. Asukkaiden yhteisessä käytössä ovat myös kaksi saunaa, suuri aula, monitoimitila/ takkahuone sekä hoivayksikköjen omat terassit ja aidatut piha-alueet. Asukkaille ja heidän omaisilleen järjestetään säännöllisesti tapahtumia palvelukeskuksen ruokasalissa ja aulassa/ takkahuoneella. Päivätoimintaryhmät kokoontuvat monitoimitilassa kaksi kertaa viikossa. Hoivayksiköissä järjestetään erilaista viriketoimintaa (mm. lukemista, musiikkia, tuolijumppaa ym) asukkaiden yhteisissä oleskelutiloissa. Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty? Haukivuoren palvelukeskkuksen siivouksesta huolehtii Essoten omat siivoojat. Palvelukeskukselle on mitoitettu 1 siivooja/ 5 pv/ vko yhdessä vuorossa. Ruoka- ja puhtauspalvelut: Mikkelin kaupunki 16

17 Palvelujohtaja: Mia Hassinen, p vastuualueena johtaminen, talous ja strateginen suunnittelu ja kehittäminen palvelupäällikkö Airi Mattila, p vastuualueena henkilöstöhallinto ja sijaisrekrytointi, palvelujohtajan sijainen Haukivuoren palvelukeskus, keittiö Palveluesimies: YLÖNEN PÄIVI, p Palvelukeskuksella on oma pesula, missä pestään asukkaiden pyykit sekä henkilökunnan työvaatteet Teknologiset ratkaisut Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä. Asiakasturvallisuus varmistetaan riittävällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla, henkilökunnan asianmukaisella ohjeistamisella ja täydennyskoulutuksella. Asiakasturvallisuutta varmistetaan myös tilojen, laitteiden ja välineiden hyvällä ylläpidolla ja huollolla. Yksikössä on turvallisuussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Työyksikön turvallisuutta (asukkaat ja henkilöstö) valvotaan ja kehitetään. Palvelun tuottajan tiloissa tapahtuvan palvelun asiakasturvallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon fyysisen ympäristön riskit. Kotona annettavissa palveluissa asiakasturvallisuutta arvioidaan kodin turvallisuuden ja palvelutoiminnan luonteen perusteella. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) laatima, asumisturvallisuuden kartoitusta varten suunnittelema lomake toimii arvioinnin apuvälineenä. Haukivuoren palvelukeskukselle on laadittu turvallisuussuunnitelma, missä henkilökunta ohjeistetaan toimimaan erilaisten hätätapausten varalta. Turvallisuuspäälikkö Aho Jukka essotelta on tehnyt yhdessä palotarkastajan kanssa palo/rakennustarkastuksen 03/2017 Haukivuoren palvelukeskuksella on Anvia sucuri hoitajakutsujärjestelmä. Ulko- ja hoivayksiköiden ovissa on sähköinen lukitus ja ovikoodi. Kotipirtissä on videokameravalvonta. Lisäksi palvelukeskuksen molemmilla pääovilla on kameravalvonta. Hoitajakutsujärjestelmän huollosta vastaa sen toimittaja.hoitajilla käytössä älypuhelimet joihin asiaks hälytykset tuleva ja kutsupainikkeiden toimivuus tarkastetaan. Sähkökatkojen varalta on varajärjestelmä, joka tarvitsee erillisen käynnistämisen. Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan? Asiakasturvallisuutta kehitetään osana yksikön toimintaa. Hyvinvointiteknologiayksikkö arvioi nykyisen järjestelmän toimintaa ja kehittää suunnitelmaa asiakkaiden turvallisuuden parantamiseksi ja järjestelmän uudistmiseksi. Asukkailla on käytössään hoitajakutsu, jolla voivat tehdä hälytyksen. Lisäksi testataan aika ajoin järjestelmän toimivuutta. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta, käytön ohjaus ja huolto 17

18 Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, silmälasit. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista. Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen? Fysioterapeutti auttaa apuvälineiden hankinnassa sekä niiden huoltotarpeen kartoituksessa sekä käytössä.lisäksi hoitajat seuraavat apuvälineiden kuntoa ja toimivuutta. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Pienlääkintälaitteet Vasara Kari Respectan laitteet, oma huolto Asiakas- ja potilastietojen käsittely Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen, joilla turvataan hyvä tiedonhallintatapa. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mihin ja miten henkilörekisteriä käsitellään ja millaisia tietoja siihen tallennetaan. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot. Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h :n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 ), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista. Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin. 18