Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta myös valtiolla ja oppilaitoksilla. Tämä toimenpideohjelman toteuttaminen edellyttää toimia paitsi eduskunnalta, myös mm. yliopistoilta, ammattikorkeakouluilta ja puolustusvoimilta. Aloitteen on kuitenkin lähes aina tultava poliittisilta päättäjiltä, nämä asiat eivät tapahdu itsestään. Yhtä viisastenkiveä nuorten ohjaamiseksi nopeammin korkeakouluihin ja sieltä työelämään ei ole, mikä tekee tehtävästä erityisen monipuolisen. Taikatemppujen sijaan on tunnustettava, että tarvitaan runsaasti oikeansuuntaisia toimenpiteitä merkittävän vaikutuksen aikaansaamiseksi. Olemme listanneet mielestämme keskeisimmät keinot, jotka voidaan kohdentaa toiselta asteelta eteenpäin ponnistaviin nuoriin. Ohjelma tuskin on tyhjentävä, eikä sitä ole sellaiseksi tarkoitettukaan. Näillä eväillä on kuitenkin erittäin hyvä ryhtyä työhön. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Suomalainen yliopisto-opiskelija aloittaa opinnot verrattain myöhään, keskimäärin 21- vuotiaana. Peräti 28% aloittaa korkeakouluopinnot vasta yli kahden vuoden päästä toisen asteen tutkinnon suorittamisesta. Keskimäärin välivaiheen kesto on 30,4 kuukautta (Eurostudent IV tutkimus). Tämä kahden ja puolen vuoden keskimääräinen tyhjäkäynti opinnoissa ei ole ratkaistavissa millään yksittäisellä tempulla, vaan laajalla epäkohtia ja tarpeettomia hidasteita korjaavalla toimenpidepaletilla, jonka toteuttamista johdetaan määrätietoisesti. Toimenpiteitä nivelvaiheiden lyhentämiseksi: 1.1 Ylioppilastutkinto ja toisen asteen oppilaitos opiskelijavalinnan tueksi Tehdään ylioppilastutkinnosta kiinteämpi osa valintaprosessia ja selkeytetään pääsykokeen sekä ylioppilaskokeen eri rooleja osana valintajärjestelmää, näin ylioppilaskokeesta tehdään pikemminkin osa hakuprosessia kuin hakemista haittaava tekijä. Investoidaan välivuosien vähentämiseen paremmalla opinto-ohjauksella: Velvoitetaan toisen asteen oppilaitokset palkkaamaan yksi kokopäivätoiminen opinto-ohjaaja 200 oppilasta kohden. Näin lisätään nuorten tietoa ja parannetaan lähtökohtia löytää oma ala sekä pyrkiä oikeisiin opintoihin toiselta asteelta. Velvoitetaan toisen asteen oppilaitos tarjoamaan kattavaa opinto-ohjausta opiskelijalle myös kaksi vuotta valmistumisen jälkeen, jos nuori ei aloita opintoja korkea-asteella tai ammatillisessa koulutuksessa.
1.2 Paremmilla pääsykokeilla nopeammin koulutukseen Vähennetään päällekkäistä lukemista : Siirrytään mahdollisimman laajasti yliopistojen yhteisiin pääsykokeisiin samaan pääaineeseen pyrittäessä Kannustetaan korkeakouluja uudistamaan pääsykokeet sellaisiksi, että niissä mitataan ennen kaikkea nuoren soveltuvuutta alalle ja kykyä soveltaa tietoa, vähennetään pääsykoekirjojen merkitystä yleisesti. Tarjotaan laajemmin mahdollisuuksia osallistua yliopistojen pääsykokeisiin kautta maan, jatkossa kirjallinen koe pitää voida suorittaa valvotusta ilman satojen kilometrien matkustamista. Järjestetään opiskelijavalinta pääsääntöisesti kahdesti vuodessa kaikissa korkeakouluissa ja pääaineissa. 1.3 Varusmiespalvelus avuksi oman paikan löytämisessä Käynnistetään yhteistyöhanke puolustusvoimien, opetusministeriön ja korkeakoulujen välillä, jonka tavoitteena on kannustaa varusmiehiä hankkimaan opiskelupaikka palvelusaikana Uudistetaan kutsunnat koko ikäpolvea koskevaksi välitarkastukseksi, johon sisältyvät lääkärintarkastus sekä tapaaminen opinto- tai uraohjaajan kanssa. Tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet osallistua pääsykokeisiin varuskunnissa sekä taataan mahdollisuus osallistua useisiin pääsykokeisiin sekä keväällä että syksyllä Luodaan paremmat edellytykset valmistautua pääsykokeeseen varusmiespalveluksen aikana Annetaan pakollista opinto- ja uraohjausta jokaiselle varusmiehelle, jolla ei palvelukseen astuessaan ole opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa 1.4 Puretaan opiskelijavalinnan ruuhkat ja nopeutetaan opintojen aloittamista Käynnistetään määräaikainen ohjelma, jossa pahiten ruuhkautuneille opiskelualoille lisätään opiskelijamääriä muutamaksi vuodeksi tuntuvasti. Näin puretaan jonot aloilta, joilla on tullut tavaksi hakea samaan korkeakouluun useita kertoja ennen sisäänpääsyä, ja jonotusilmiön todetaan olevan olemassa. Painotetaan aloituspaikkamäärän nosto sellaisille aloille, joilla on hyvä työllisyystilanne tai työvoimapulaa. 1.5 Parannetaan mahdollisuuksia alanvaihtoon opintojen aikana Annetaan paremmat mahdollisuudet sisällyttää tutkintoon toisella alalla tai toisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot
Huomioidaan alalta hankittu työkokemus tunnustamalla se osaksi tutkintoa Ylläpidetään aito mahdollisuus alan vaihtoon, näin vähennetään ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien intoa pitää välivuosia oikeaan paikkaan sisäänpääsyä odotellessaan. 2 Mahdollistetaan nopeampi valmistuminen ja kannustetaan pyrkimään siihen Vain joka kolmas yliopisto-opiskelija valmistuu maisteriksi tavoiteajassa, keskimäärin opiskelijat valmistuvat n. kuudessa vuodessa, keskimäärin 29-vuotiaina. Syitä on monia, mm. opintojen aikainen työssäkäynti, perheellisyys ja erilaiset opintoja haittaavat elämäntilanteet, mutta myös opintojen joustamaton järjestäminen, riittämätön opinto-ohjaus ja aikaisemmin hankitun osaamisen heikko tunnistaminen osaksi tutkintoa. Vastuu opiskelijan nopeasti valmistumisesta on ensisijaisesti opiskelijalla itsellään. Nopeaa valmistumista työelämään pitää kuitenkin tukea valtion ja erityisesti korkeakoulujen toimesta entistä paremmin, jotta opintoajat eivät veny tarpeettomasti. 2.1 Otetaan käyttöön nykyaikaiset tavat opiskella Järjestetään mahdollisuus osallistua valtaosalle luennoista etänä, ajasta tai paikasta riippumatta. Tarjotaan joustavat tenttimismahdollisuudet tekemällä ns. sähköisestä tenttimisestä ja ns. tenttiakvaarioista sekä etätenteistä valtavirtaa ja vähentämällä yleisten tenttipäivien merkitystä. Tarjotaan paremmat mahdollisuudet osallistua oman korkeakoulun tenttiin muiden korkeakoulujen tiloissa. Tarjotaan mahdollisuus palauttaa kaikki opiskeluun liittyvät tehtävät ja esseet sähköisessä muodossa. Tehdään sähköisestä oppikirjasta valtavirtaa ja puretaan kirjojen varausjonot kirjastoista lopullisesti. Tarjotaan riittävää tietotekniikan opetusta ja tukea, jotta uudet menetelmät saadaan tehokkaasti kaikkien käyttöön 2.2 Tehdään ammattimaisesta opinto-ohjauksesta osa korkeakouluopintoja Annetaan jokaiselle korkeakouluopiskelijalle pakollista opintojen ohjausta säännöllisesti opintojen alusta loppuun, ja järjestetään opinto-ohjaus siihen koulutettujen ammattilaisten toimesta.
Otetaan kaikissa korkeakouluissa käyttöön automaattinen järjestelmä, joka seuraa jokaisen opiskelijan opintojen etenemistä reaaliajassa ja mahdollistaa nopean puuttumisen opintotahdissa tapahtuneeseen notkahtamiseen. 2.3 Tarjotaan maksuttomia opintoja ympäri vuoden Hävitetään jopa viiden kuukauden pakolliset kesälomat ja otetaan käyttöön täydentävä kesälukukausi o Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan valmistumista nopeuttavia maksuttomia opintokokonaisuuksia myös kesäkuukausina, sekä etä- että lähiopetuksena o Tarjotaan mahdollisuus etätentteihin ja -luentoihin myös kesän aikana, jotta myös muilla paikkakunnilla kesää viettävät opiskelijat voivat edistää opintojaan 2.4 Tehdään alemmasta korkeakoulututkinnosta merkityksellisempi työmarkkinoilla Kehitetään erityisesti yliopistoissa suoritettavaa alempaa korkeakoulututkintoa (kandidaatin tutkinto) niin, että se antaa pääsääntöisesti hyvät työelämävalmiudet Tehdään alemmasta korkeakoulututkinnosta julkisen sektorin rekrytoinneissa muodollisen pätevyyden normi niillä aloilla, joilla korkeakoulutus katsotaan tarpeelliseksi. Säilytetään poikkeuksina tietyt alat, kuten lääketiede. 2.5 Tervehdytetään korkeakoulujen harjoittelukäytänteet Annetaan mahdollisuus pääsääntöisesti tunnustaa oman alan työkokemus osaksi tutkintoa esim. työharjoitteluna Yhtenäistetään harjoitteluapurahojen myöntämiskriteerejä sellaisiksi, ettei apurahan myöntämiseksi vaadita missään kohtuuttomia määriä opintopisteitä ja näin potentiaalisesti venytetä opintoja tai tehdä harjoittelusta mahdotonta 2.6 Tarjotaan kohdennettua terveydenhoitoa kaikille korkeakouluopiskelijoille Tehdään suunnitelma Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palvelujen laajentamisesta koskemaan myös AMK-opiskelijoita kautta maan Vakinaistetaan toiminta nykyisillä pilottipaikkakunnilla
3 Tarjotaan opiskelijalle mahdollisimman riittävä toimeentulo, joka mahdollistaa päätoimisen opiskelun ja kannustaa valmistumaan tavoiteajassa Opintotuen perusajatuksena on mahdollistaa päätoiminen opiskelu köyhimmistäkin oloista ponnistavalle nuorelle, jolla ei ole mahdollisuutta saada taloudellista tukea kotoa, tai jolla ei ole muita merkittäviä tulonlähteitä arjen välttämättömien menojen rahoittamiseen. Kun ajan ja energian voi käyttää työnteon sijasta opiskeluun, valmistutaan korkeakoulusta nopeammin ja päästään hyödyntämään opittua tietotaitoa työelämässä. Huomattava osa korkeakoulu-opiskelijoista käy työssä opintojen ohella, ja työssäkäynti koetaan merkittävämmäksi syyksi opintojen viivästymiselle. Työssäkäynnin tärkein syy on opintorahan ja asumislisän riittämätön taso sekä haluttomuus täydentää elantoa opintolainalla. Keskustan mukaan on syytä säilyttää nykyinen tai nykyisen kaltainen opintotukijärjestelmä, 1) jossa opintotuki nähdään sosiaaliturvana niille joilla tulot eivät muuten riittäisi päätoimiseen opiskeluun, 2) jossa välttämättömät elinkustannukset katetaan pääosin suoralla tuella velkarahan sijasta, ja 3) jossa tuen nauttimisen edellytyksenä on opintojen riittävä etenemistahti. 3.1 Opintotukea on kehitettävä seuraavin toimenpitein Uudistetaan asumisen tukeminen niin, että siinä huomioidaan paremmin paikkakuntien erilaiset vuokratasot. Tuetaan perheellisiä opiskelijoita ottamalla käyttöön opintotuen huoltajakorotus 145 /kk. Kohtuullistetaan tulorajat ylittäneiden opiskelijoiden opintotuen takaisinperintä siirtämällä se valmistumisen jälkeiseen aikaan ja osaksi verotusta, ja kohtuullistetaan takaisinperittävään summaan kohdistettavaa 15% korotus kahdeksaan prosenttiin. Kannustetaan opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa ja täydentämään toimeentuloaan työnteon sijasta opintolainalla: Korvataan vaikeaselkoinen opintolainan korkovähennysoikeus suoralla opintolainahyvityksellä, jossa tavoiteajassa valmistuneen opiskelijan opintolainan 2500 ylittävästä osasta 40% korvataan pankille valtion toimesta. Joustetaan tavoiteajasta esim. varusmiespalveluksen, vanhempainvapaan tai sairastumisen takia. Kehitetään toimivia opintolainan riskisuojia, jotka pienentävät riskiä joutua taloudellisiin vaikeuksiin esimerkiksi sairastumisen takia. Sidotaan opintotuki indeksiin.