SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys. SFS Huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa maan tarpeita ja sisältää kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. Ohjaa ja koordinoi kansallista standardisoimistyötä ja vahvistaa kansalliset SFS-standardit. Hoitaa tiettyjen alojen standardisointia toimialayhteisönä. Edustaa Suomea alansa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa järjestöissä tavoitteena Suomen etujen edistäminen. Toimii yhdyselimenä alansa ulkomaisiin standardisoimisjärjestöihin Toimittaa standardien tarvitsijoille kansallisia ja kansainvälisiä standardeja ja niihin liittyviä viranomaismääräyksiä ja muita julkaisuja. Tiedottaa standardisoinnista ja ylläpitää standardisointia koskevia ja standardisointiin liittyviä tietojärjestelmiä. Hoitaa WTO-tiedotuskeskusta. VUOSIKERTOMUS 2013

AVAINLUKUJA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 4 3 2 1 0 Valtionrahoitus 19 % 2 000 1 500 1 000 500 0 2009 Omarahoitus 9 % YTL 14 % 2009 RTT 7 % 2010 2011 2012 Muut 10 % Myyntitulot 62 % 2010 2011 2012 2013 MUUT 8 % 2013 METSTA 41 % Julkaisujen myyntitulot milj. euroa toiminnan rahoitus 2013 Vuosittain vahvistettujen SFS-standardien määrä JULKAISTUJEN STANDARDIEN SIVUMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN ALOITTAIN Standardeja vahvistettiin 12 % enemmän kuin v. 2012. Standardeja käännettiin edellisvuotta vähemmän johtuen pitkälti sekä työ- ja elinkeinoministeriön että Euroopan komission käännösrahoituksen pienenemisestä. Huolimatta suuresta kasvusta vahvistusmäärässä standardien ja käsikirjojen myyntituotot kasvoivat vain vähän. Sähköalan standardien (CENELEC) metatiedot tuotiin Finstatietokantaan ja järjestelmä tukee jatkossa myös sähköalan standardien valmistelua Suomessa. Verkkokaupan ja ONLINE palvelun uudistamisen määrittelytyö saatiin valmiiksi ja tavoitteena on ottaa uusi palvelu käyttöön alkuvuonna 2015. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin, edelleen rajoittamalla hakijoiden joukko SFS:n toimialayhteisöihin. Kahdeksalle uudelle hankkeelle myönnettiin projektirahoitusta mm. ajankohtaisille aloille suunnatuille seminaareille sekä standardien käyttöä oppilaitoksissa edistäville hankkeille. ISO on ottanut käyttöön XML (Extended Markup Language) pohjaisen julkaisuteknologian ja CEN seuraa muutaman vuoden viiveellä perässä. XML tarjoaa kehittyneen rakenteisuuden ansiosta mahdollisuuden tuoda standardit käyttäjien ulottuville mitä erilaisimmilla päätelaitteilla ja mahdollisesti myös lisätoiminnoin rikastettuna. SFS:ssä on varauduttu XML-kauteen valmistelemalla julkaisuprosessin muutoksia sekä tekemällä muiden standardisoimisjärjestöjen kanssa tuotekehitysyhteistyötä. ISO käynnisti vuoden aikana 14 komiteaa uusille standardisointialueille. Kansainvälisellä tasolla standardisointityö alkoi mm. bioteknologian, työterveyden ja työturvallisuuden sekä puupohjaisten tuotteiden hankinnan alkuperäketjun aloilla. CENin hallintomallin uudistaminen hyväksyttiin kesän ja syksyn yleiskokouksissa. Pieniä jäsenvaltioita edustavien kansallisten standardisointijärjestöjen asema heikkeni, kun hallitustyöskentelyyn osallistumista rajoitettiin. SFS ei tullut valituksi omasta C-ryhmästään. CENin jäsenjärjestöjen toimintaa ohjaavan kriteeristön käyttöönotto eteni. Vuonna 2012 auditoitiin SFS:n ja sen toimialayhteisöjen toiminta. Vuonna 2013 päivitettiin sekä SFS:n että toimialayhteisöjen ohjeistusta ja menettelytapoja vuoden 2014 vertaisarviointia ennakoiden. EU:n standardisointiasetus astui voimaan vuoden 2013 alusta. SFS ja toimialayhteisöt ovat käyneet läpi uusia vaatimuksia standardisointiorganisaatioille liittyen mm. työohjelmien ja kansallisen standardisointityön avoimuuteen sekä pk-yritysten aktivointiin. Komissio on käynnistänyt riippumattoman arvioinnin eurooppalaisesta standardisoinnista ja raportoi asetuksen toimeenpanosta jo vuoden 2015 loppuun mennessä. SESKO 14 % 30 000 25 000 SFS 16 % EU:n rakennustuoteasetus herätti keskustelua standardisoinnista ja standardien saatavuudesta. Eduskunnan oikeusasiamies esitti selvityspyynnön asetuksessa viitattujen harmonisoitujen standardien maksullisuudesta ja saatavuudesta Suomen kansalliskielillä. Asia on edennyt Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi eikä tätä kirjoitettaessa vielä ole tietoa mahdollisista jatkotoimista. 20 000 15 000 10 000 5 000 0 70 2009 2010 2011 2012 2013 Voimassa olevien SFS-standardien määrä Taloudellisesti vuosi 2013 oli kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Toiminnan alijäämä oli sekä budjetoitua että edellisvuotta pienempi, positiivisina tekijöinä jo mainittu standardien myynnin kasvu sekä SFS:n toimitalon vuokrausasteen nousu. Budjetoitua pienempään alijäämään vaikutti myös toiminnan kulujen jääminen budjetoitua pienemmiksi, merkittävänä osasyynä myyntijärjestelmähankkeen siirtyminen vuoden 2014 puolelle. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä valtionavustus standardisointiin on kolmen viime vuoden aikana pienentynyt yhteensä 30 %. Syksyn tulosohjausneuvotteluissa sovittiin, että rahoituksen pienennyttyä tulee joiltakin osin tarkastella SFS:lle tulossopimuksessa osoitettuja tehtäviä. Sijoitusomaisuuden tuotto oli hyvä ja riitti sekä kattamaan toiminnan alijäämän että asetetun tavoitteen mukaisesti säilyttämään omaisuuden reaaliarvon. 60 50 40 30 20 Henkilöstö 2009-2013 Pekka Järvinen 10 0 2009 2010 2011 2012 2013

Sisällys: Toimitusjohtajan katsaus... 2 Standardisointi... 4 StandardisointiTYÖ... 6 Julkaisut ja palvelut... 8 Tiedotus... 9 Kansainvälinen yhteistyö... 10 Hallituksen toimintakertomus... 12 Tilinpäätös... 14 Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2013 Tase 31.12.2013 Tilintarkastuskertomus Organisaatio ja hallinto... 17 Tietoja LIITON KOMITEoiden JA SEURANTARYHMien työstä... 18 liiton jäsenet, TOIMIALAYHTEISÖT ja lautakunnat... 20 SFS 90 v.... 22 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 3

STANDARDISOINTI STANDARDISOINNIN HYÖDYT Standardisointi hyödyttää yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kuluttajia. Standardisoinnin myönteiset vaikutukset ovat kiistattomia, mutta niiden mittaaminen on vaikeaa. Useat kansainväliset makrotaloudelliset tutkimukset ovat päätyneet merkittäviin kansantaloudellisiin hyötyihin. Julkisen sektorin intressissä ovat mm. maan kansainvälinen kilpailukyky, terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavat asiat sekä mahdollisuus hyödyntää standardisointia sääntelyn keventämiseen. Tavoitteena on teknisten vaatimusten yhdenmukaistaminen laajalla konsensuksella. Elinkeinoelämälle tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi kansainvälisten standardien merkitys globaaleille markkinoille, standardien asema teknisen kaupan yhteisenä kielenä sekä mahdollisuus käyttää niitä liiketoiminnan kehittämisen välineenä. Yksilötasolla standardisointi osaltaan parantaa mm. tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. SEURANTA JA STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardisoinnin seurantaan on olemassa useita eri tapoja. Jos pelkkä valmiiden standardien seuranta ei riitä, vaan niiden sisältöön halutaan vaikuttaa tai uusista standardeista tarvitaan ennakkotietoa jo valmistelun aikana, kannattaa osallistua kansainvälisiin, eurooppalaisiin tai kansallisiin standardisointiryhmiin. Työssä mukana olleet ja sitä seuranneet yritykset ja muut organisaatiot ovat ajallisesti etulyöntiasemassa niihin nähden, jotka odottavat valmiita standardeja ennen kuin reagoivat muuttuviin vaatimuksiin. Standardisointikokoukset toimivat myös hyödyllisinä tietolähteinä, kun alan koti- ja ulkomaiset asiantuntijat tapaavat toisensa. Vähemmän resursseja vaativaa, ja usein riittävää, on liittyminen kotimaiseen toimialayhteisön tai SFS:n seurantaryhmään. ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA Yhteiskunnan esteettömyys on standardisoinnissa uusi asia. Esteettömyyden parantamistoimenpiteissä tulee kuitenkin huomioida turvallisuusnäkökohdat. Käytössä olevien hissien suunnittelun ja rakentamisen turvallisuutta käsittelevän standardin SFS-EN 81 osa 82 antaa ohjeita käytössä olevien hissien esteettömyyden parantamiseksi henkilöille mukaan lukien vammaiset henkilöt. Standardisointi on paljolti näkymättömänä olevien perusasioiden yhtenäistämistä; miten näyte tulee ottaa, jotta tuloksia voidaan verrata keskenään tai miten työntekijöitä turvaavien koneiden suojukset tulee asentaa. Tällaiset standardit ovat jo pitkälti yhtenäistetty Euroopan ja muun maailman välillä. Teräksen ja terästuotteiden standardi SFS-EN ISO 377 käsittelee näytteenottoa sekä näyte- ja koekappaleiden valmistusta aineenkoetusta varten. Standardi SFS-EN ISO 14119 käsittelee suojusten kytkentää koneen toimintaan. Rakennustasolla tehtävän ja rakennuksen koko elinkaaren kattavan ympäristövaikutusarvioinnin periaatteiden ja laskennan harmonisointi on EU:n jäsenvaltioiden yhteinen tavoite. Komitean CEN/TC 350 laatiman standardipaketin keskeiset ympäristösuorituskyvyn arvioinnin ja ympäristöselosteiden laadinnan standardit ovat SFS-EN 15978 ja SFS-EN 15804. Näitä standardeja hyödynnetään vapaaehtoisissa mutta jo käytännöiksikin vakiintuneissa rakennustason ympäristösuoritustason arviointiohjelmissa ja luokitusjärjestelmissä. On odotettavissa, että tulevaisuudessa näihin standardeihin viitataan myös rakennustuotteiden CE-merkinnässä ilmoitettavien ympäristövaikutustietojen osalta. Standardisoimisliiton SI-opas metrin, kilon sekä muiden SI-järjestelmän yksiköiden käytöstä on ehtinyt jo 40 vuoden ikään. Oppaasta on ilmestynyt täysin uusittu kuudes painos. Oppaan uusiminen tuli aiheelliseksi, koska kansainväliset standardisoimisjärjestöt ISO ja IEC ovat julkaisseet SI-järjestelmää käsittelevät standardinsa yhteisessä ISO/IEC 80000 standardisarjassa. Oppaan laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon opetusalalla ja elinkeinoelämässä tapahtunut kehitys. Opas esittelee tärkeimmät eri aloilla käytettävät suureet. Se pyrkii kattamaan nykyisen peruskoulun, lukion, ammattikoulujen ja korkeakoulujen luonnontieteiden ja tekniikan opetuksen tarpeet. Opas antaa kirjoitusohjeita suureiden, yksiköiden ja niiden tunnusten merkintätavoista ja käytöstä suomenkielisissä esityksissä. Linja-autopalot ovat Suomessa yleisiä. Moottoritilan palo on tyypillisin linja-autopalo. Näitä pyritään vähentämään uudella standardilla SFS 5997. Standardi käsittelee linja-autojen automaattisten sammutusjärjestelmien suunnittelua, asennusta ja huoltoa. Kiinteän automaattisen sammutusjärjestelmän tarkoituksena on palon syttyessä havaita palo, varoittaa ympäristöä ja sammuttaa tulipalo linja-auton moottoritilassa. Suomessa moottoritila on linja-autoissa yleensä takana. Tällöin kuljettajan on vaikeaa havaita paloa tarpeeksi nopeasti ilman hälytintä. Sammutusjärjestelmissä pitääkin olla vähintään yksi vilkkuvaa valoa tuottava hälytin ja katkovaa ääntä tuottava hälytin. Se tulee sijoittaa siten, että kuljettaja havaitsee hälytyksen ajaessaan. Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien vaatimuksia käsittelevä standardi SFS-ISO/IEC 27001 sopii kaikenkokoisten yritysten käyttöön tietojen suojaamiseksi jatkuvasti kasvavilta tietoturvariskeiltä. Nykyisellään standardi soveltuu entistä paremmin yhteen muiden ylimmän tason hallintajärjestelmästandardien kanssa. Tietoturvastandardiin tehdyillä muutoksilla varmistetaan standardin ajanmukaisuus sen kyky vastata identiteettivarkauksien, langattomien laitteiden ja muihin verkon haavoittuvuuksien aiheuttamiin uhkiin. Standardi SFS-ISO/IEC 29100 sisältää kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyneen näkemyksen henkilötietojen suojaamisesta ja siihen liittyvistä seikoista. Aiheen tekee ajankohtaiseksi henkilötietojen lisääntynyt kaupallinen käyttö ja arvo. Tämän lisäksi myös erilaisten tietojärjestelmien laajentamisen ja yhdistämisen yhteydessä joudutaan pohtimaan yksityisyyden suojaan liittyviä seikkoja sekä ottamaan huomioon asiaan kuuluvat lait. Erityisesti arkaluonteiset henkilötiedot, kuten potilastiedot, edellyttävät tietojen huolellista käsittelyä. Standardi sisältää keskeisen terminologian ja viitekehyksen, jonka avulla tietosuojatoimijat pystyvät kartoittamaan yksityisyyden suojaan liittyviä epävarmuustekijöitä ja ehkäisemään henkilötietojen väärinkäyttöä. 4 VUOSIKERTOMUS 2013

STANDARDISOINTI Standardissa SFS-ISO 10001 esitetään ohjeistusta asiakastyytyväisyyteen liittyvien menettelyohjeiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen, ylläpitämiseen ja parantamiseen. Sitä voidaan soveltaa tuotekohtaisiin menettelyohjeisiin, jotka sisältävät organisaation asiakkaille antamia tuotteen ominaisuuksia sekä organisaation toimintaa koskevia lupauksia. Standardi on tarkoitettu kaikkien organisaatioiden käyttöön niiden tyypistä, koosta tai tuotteesta riippumatta. KANSALLINEN STANDARDISOINTIJÄRJESTELMÄ Suomessa on hajautettu järjestelmä, jossa Standardisoimisliitto vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. Kukin toimialayhteisö vastaa oman alansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisön tehtäviin kuuluu standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu, sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen, erityisesti ottaen huomioon sekä vuoden 2013 alussa voimaan astuneen eurooppalaisen standardisointiasetuksen vaatimukset että eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenten toimintaa koskevien kriteerien vaatimukset. SFS:n vastuulla on laajoja toimialojen rajat ylittäviä standardisointialueita, esim. laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisointi. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien mahdollisesta kääntämisestä suomen kielelle. SFS:n ja toimialayhteisöjen tavoitteena on kääntää yhteiskunnan ja viranomaisten tarvitsemat standardit suomen kielelle. Käännössivumäärä oli vuonna 2013 hieman edellisen vuoden tasoa alempana. Standardisoimisliiton tehtäviin kuuluu standardien vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tietojen ylläpito voimassa olevista standardeista. Kansallista standardisointiprosessia hallinnoidaan FINSTA-tietojärjestelmän avulla (SFS, CEN ja ISO). Vuoden 2013 alussa sähköalan eurooppalainen standardisointiprosessi (CENELEC) lisättiin FINSTA-järjestelmään. Vuoden 2013 standardisoinnin kansallisen FORUM-vuositapahtuman teemana oli Johtamisen standardit yrityksen kehittämisen työkalut. Tilaisuuden järjestäjinä olivat kaikki toimialayhteisöt yhdessä SFS:n kanssa. Tapahtumassa tarkasteltiin johtamisjärjestelmien standardeja ja standardisointia erityisesti liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. FORUM 2013 keräsi yli 300 osallistujaa Finlandia-talolle. OPPILAITOSYHTEISTYÖ SFSedu Vuoden 2013 aikana jatkettiin yhteistyötä teknisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa standardisointia ja standardeja koskevan opetuksen edistämiseksi. Oppilaitossivusto (www.sfsedu.fi) uudistettiin ja sinne tuotettiin uutta opetusmateriaalia opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Lisäksi julkaistiin edelleen uusia oppilaitoskäyttöön tarkoitettuja SFS-käsikirjoja. STANDARDIEN VAHVISTAMINEN JA JULKAISU Vuonna 2013 vahvistettiin 1 793 SFS-standardia (1 595 vuonna 2012). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä oli 13 876 (15 149 vuonna 2012). Vuoden lopussa oli voimassa 25 383 SFS-standardia (25 033 vuonna 2012). Vuoden 2013 aikana julkaistiin 36 SFS-käsikirjaa (50 vuonna 2012). 400 Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä toimialayhteisöittäin vuonna 2013 Muut 12 % 350 300 250 200 150 100 SESKO 7 % RTT 13 % METSTA 39 % 50 SFS 14 % 0 2009 2010 2011 2012 2013 YTL 15 % Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä toimialayhteisöittäin vuonna 2013 20 000 MUUT 8 % 18 000 16 000 RTT 7 % 14 000 12 000 10 000 YTL 14 % METSTA 41 % 8 000 6 000 4 000 2 000 SESKO 14 % 0 2009 2010 2011 2012 2013 SFS 16 % SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 5

STANDARDISOINTITYÖ Toimialayhteisöjen standardisointityö Kemesta ry aloitti toimintansa 1.1.2013, kun Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Väriteollisuusyhdistys ry perustivat yhteisen standardisointiorganisaation. Samalla Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n toimialayhteisövastuut siirrettiin Kemesta ry:lle. Kemesta ry:llä on vastuullaan 21 CEN:n ja 18 ISO:n teknistä komiteaa, joita hoitaa 11 aktiivista kansallista standardisointikomiteaa. Kemesta ry:n vastuulla olevat tekniset komiteat ovat julkaisseet yhteensä noin 1 800 EN ja 1 500 ISO standardia, joista 175 EN ja 58 ISO standardia vuonna 2013. Lisäksi Kemesta ry:llä on yksi kiinteiden biopolttoaineiden CEN:n ja yksi ISO:n työryhmän puheenjohtajuus ja sihteeriys. Kemesta ry:n toimialayhteisövastuulle siirtyy YTL:ltä 1.1.2014 alkaen kumialan standardisointi. Liikennevirasto vastaa tie-, silta-, pohjarakennusalan sekä muun infrarakentamisen standardisoinnista sisältäen seitsemän CENin teknistä komiteaa ja yhden ISOn komitean. CE-merkinnän mahdollistavia yhdenmukaistettuja standardeja on valmiina noin 50. Testi- ja muita viitestandardeja on yli 300. Kantavien rakenteiden suunnittelun osalta Liikennevirasto vastaa standardista Eurokoodi 7 (Geotekninen suunnittelu) ja siltojen suunnittelussa käytettävistä horisontaalistandardeista ja niiden kansallisista liitteistä. Eurokoodien uudistaminen on ollut käynnissä viime vuonna. 1.7.2013 kokonaisuudessaan voimaantullut EU:n rakennustuoteasetus velvoittaa rakennustuotteiden valmistajia CE-merkitsemään tuotteensa. Velvollisuus koskee suurinta osaa rakennustuotteista. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry on yhdeksänhenkinen yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys. METSTA vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardisoinnista. Vuoden 2013 lopussa vastuualueeseen kuuluvia eurooppalaisia standardeja oli voimassa yli 5 200 kappaletta, joista yli 60 % liittyy eurooppalaiseen lainsäädäntöön eli direktiiveihin ja asetuksiin. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia METS- TAlla ovat kone-, painelaite-, rakennustuote- ja ATEX-direktiiveihin liittyvät standardisointiohjelmat. Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. Vuonna 2013 METSTAn standardeista eniten ostettuja olivat teräsrakenteiden CE-merkintään (SFS-EN 1090), hitsauksen laadunhallintaan (SFS-käsikirja 66) sekä kylmälaitteiden turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät standardit (SFS-käsikirja 65). MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) vastaa traktorien sekä maatalous- ja metsäkoneiden standardisoinnista. Uutena alueena on mukaan tullut elintarvikekuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen vaatimukset ja testit. MTT Vakolalla oli vastuullaan yksi CENin työryhmän sihteeristö ja yksi ISOn alakomitean sihteeristö. CENissä on valmisteltu mm. puunpilkkomakoneiden ja polttopuuhakkureiden standardeja. ISOssa on keskitytty suurten itsekulkevien metsäkoneiden, mm. metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden standardisointiin. Metsäkoneiden standardisointi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, koska metsäkoneiden kysyntä tulee kasvamaan mm. kasvavan bioraaka-aineen ja biopolttoaineen kysynnän takia. Uusiutuvalla energialla halutaan korvata yhä suurempi osa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muoviteollisuus ry vastaa muovituoteteollisuuden standardisoinnista. Muoviteollisuus ry on muovituotteita valmistavien yritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö, joka on yrityksien ja eri sidosryhmien kanssa aktiivisesti mukana kansallisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisointityössä. Vuonna 2013 Muoviteollisuus ry:n standardisointitoiminta keskittyi muoviputkien, lujitemuovi- ja kestomuovisäiliöiden, lattiapinnoitteiden ja kaukolämpöputkien standardisointiin. Rakennustuoteteollisuus RTT ry koordinoi rakennussektorin standardisointia osallistumalla CENin rakennussektorin toimintaan ja ylläpitämällä rakennussektorin standardisoinnin seurantaryhmää (RASEK). RTT:n tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden EU-sisämarkkinoiden luomiseen ja siihen liittyvään standardisointiin. RTT:llä on vastuullaan 31 CENin teknistä komiteaa, kuusi eurokoodialakomiteaa ja 13 ISOn teknistä komiteaa. Keskeisenä tehtävänä on ollut rakennustuotedirektiivin korvaavan rakennustuoteasetuksen käyttöönoton valmisteluun osallistuminen. Asetus astui valmistajia koskien voimaan 1.7.2013. Tällöin CE-merkinnästä tuli pakollinen noin 80 % rakennustuotteista eli harmonisoitujen tuotestandardien soveltamisalaan kuuluville rakennustuotteille, kun ne saatetaan markkinoille. RTT pitää yllä kaiken olennaisen tiedon rakennuskohteiden rakenteellisen mitoituksen eurokoodeista sisältävästä sivustosta Eurokoodi Help Desk ja ajan tasaista tietoa rakennustuotteiden CEmerkinnästä, harmonisoiduista tuotestandardeista (432 kpl) ja niiden CE-merkinnän siirtymäajoista sisältävästä hen Helpdesk -sivustosta. SESKO ry vastaa sähköteknisestä standardisoinnista Suomessa ja edustaa Suomea eurooppalaisessa (CENELEC) ja maailmanlaajuisessa (IEC) standardisoimisjärjestössä. Suomalaiset osallistuivat 2013 erittäin aktiivisesti kansainväliseen standardisointiin. Suomi on P-jäsenenä 143 ja O-jäsenenä 31 IEC-komiteassa. SESKOn vastuualueella on 14 IEC-komitean ja työryhmän sihteeristöä sekä 7 puheenjohtajuutta. Vuoden 2013 lopussa SESKOlla oli 46 kansallista SK-komiteaa ja noin 100 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 488 asiantuntijajäsentä. SFS vahvisti 589 sähköteknisen alan standardia. Suomeksi julkaistiin 18 standardia ja 5 käsikirjaa. Standardeja ja käsikirjoja ilmestyi suomeksi mm. seuraavilta alueilta: sähköinen talotekniikka, EMC, automaation tietoturvallisuus, kiinteät polttokennojärjestelmät, sähköasennusten ja sähkölaitteiden turvallisuuteen liittyvät peruskäsitteet, riskien hallinta ja arviointimenetelmät, hälytysjärjestelmät ja sähköiset turvajärjestelmät, valosähköisten järjestelmien invertterit ja suorituskyvyn valvonta, maallikoiden, ammattilaisten ja erityiskäyttöjen pienjännitekeskukset, asennuspitoliittimet, kotitalouden sähkölaitteet, toimistotilojen yleiskaapelointijärjestelmät sekä teollisuuden tietoliikenneverkot. 6 VUOSIKERTOMUS 2013

STANDARDISOINTITYÖ Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa ympäristöalan tutkimusmenetelmien standardisoinnista. CENissä ja ISOssa laaditaan veden ja maan analytiikkaa varten biologisia, kemiallisia ja mikrobiologisia menetelmästandardeja sekä terminologiaa, näytteenottoa ja laadunvarmistusta koskevia standardeja. Uusi ISOn tekninen komitea lietteen talteenotosta, kierrätyksestä ja käsittelystä sekä loppusijoituksesta aloitti työnsä vuoden alusta. Kansalliselle lausuntokierrokselle lähetettiin runsaat 140 ehdotusta, joiden valmistelusta vastaavat SYKEn asettamat viisi kansallista standardisoinnin seurantaryhmää. Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry vastaa tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka- alojen standardisoinnista mukaan lukien suojavaatteet ja jalkojen suojaimet. Lainsäädäntöä tukevien standardien osuus on toimialalla merkittävä, sillä suurin osa suojavaatteiden ja jalkojen suojainten standardeista toteuttaa uuden lähestymistavan direktiiviä henkilönsuojaimista käytäntöön. Näistä eräs tärkeimmistä, SFS-EN 471 korvautui vuonna 2013 valmistuneella kansainvälisellä standardilla SFS-EN ISO 20471 Erittäin näkyvä varoitusvaatetus. Testausmenetelmät ja vaatimukset. Suomen asiantuntemus työssä on ollut ratkaisevaa, sillä tuotteen valmistusta on Suomessa ja standardia käytetään hyvin monenlaisissa näkyvyyttä vaativissa töissä, lähinnä tietöissä ja liikenteen yhteydessä sekä teollisuudessa. Suomen käyttöolosuhteet ovat haasteellisia ja edellyttävät tuotteelta ns. monisuojaavuutta. Näkyvyyden lisäksi saatetaan vaatia suojausta kuumalta, tulelta, staattiselta sähköltä, kylmältä ja sateelta. EU-komission mandaatilla laadittuun standardiin SFS-EN 14682 Lastenvaatteiden turvallisuus. Lastenvaatteiden nauhat ja kiristysnyörit. Vaatimukset julkaistiin vuonna 2013 sitä täydentävä opas CEN/TR 16446 Tekstiilit. Lastenvaatteiden turvallisuus. Käyttöohjeita standardille EN 14682:2007. Opas auttaa standardin käyttäjää usein esitetyissä kysymyksissä kuvin ja selityksin. Yhteensä toimialalta valmistui 32 standardia sekä neljä teknistä raporttia tai spesifikaatiota. Viestintävirasto vastaa telealan standardisoinnista ja edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisoimisjärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) järjesti vuonna 2013 Genevessä pidetyn World Telecom Policy Forumin, jossa mm. pohdittiin ITU:n roolia internetin hallinnossa. Viestintävirasto, liikenne- ja viestintäministeriö ja ulkoasiainministeriä osallistuivat WTPF-kokoukseen. Yleinen Teollisuusliitto vastasi ajoneuvojen, terveydenhuollon ja laboratorioalan laitteiden ja tarvikkeiden, logistiikan, urheilu- ja vapaa-ajan välineiden, ruokailuastioiden ja -välineiden, rakennuslasin ja kumiteollisuuden standardisoinnista sekä em. aloihin liittyvien palvelujen standardisoinnista. YTL:llä on vastuullaan 51 CENin ja 30 ISOn teknistä komiteaa. Urheilu- ja vapaa-ajan alueelta aloitti komitean CEN/TC 136 työryhmä Parkour, jonka sihteeristötehtävät tulivat YTL:n hoidettavaksi. YTL:n toimialoilta vahvistettiin 137 standardia. Merkittävimpiä näistä ovat terveydenhuoltopalvelujen laadunhallintajärjestelmiä koskeva ja lääketieteellisten laboratorioiden laatua ja pätevyyttä koskevat standardit. Lukumääräisesti eniten julkaisuja tuli perinteisesti kiskoliikenteestä, telematiikasta, terveydenhuoltoalalta ja urheilu- ja vapaa-ajan alueelta. Suomenkielisiä standardeja toimitettiin julkaistavaksi 33 kpl, mm. terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita sekä jätteiden analysointia koskevia sekä ajo-neuvoja ja logistiikkaa käsitteleviä. Puhtaasti kansallinen standardi julkaistiin linja-autojen moottoritilan sammutusjärjestelmistä. Öljyalan Keskusliitto ry vastaa öljytuotteiden, öljyteknologian, öljyn ja kaasun käyttölaitteiden, nestekaasusäiliöiden ja pullojen, maakaasuputkistojen, öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden varusteiden, vaihtoehtoisten energialähteiden, bitumituotteiden, jakeluasemalaitteiden ja biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnista. Biomassojen kestävyyskriteereiden standardisointia hoidetaan yhdessä Kemesta ry:n kanssa. ÖKL:n vastuulla on 32 CENin teknistä komiteaa ja 8 ISOn teknistä komiteaa. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on ollut öljytuotteita sekä biomassojen kestävyyskriteereitä käsittelevien komiteoiden työskentelyssä. Molempien teknisten komiteoiden standardien päivittämisessä ja laadinnassa vaikuttaa taustalla uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä koskeva direktiivi (RED, 2009/30/ EY) ja polttoaineiden laatudirektiivi (FQD, 2009/30/EY). Öljytuotteiden standardivalmistelu liittyy keskeisesti moottoripolttoaineiden bio-osuuksien nostamiseen ja siihen liittyvien standardien päivittämiseen. Standardien valmistelussa katsotaan polttoaineiden teknistä kehitystä eteenpäin koko kuluvalle vuosikymmenelle. Suomalaisen teollisuuden tavoitteena on olla kansainvälisillä markkinoilla edelläkävijä uusiutuvien polttoaineiden valmistajana, käyttäjänä sekä siihen liittyvän teknologian huippuosaajana. SFS:N STANDARDISOINTITYÖ SFS vastaa horisontaalisesta toimialarajat ylittävien aihealueiden standardisoinnista sekä niistä aihealueista, jotka eivät kuulu toimialayhteisöjen toimialaan. SFS vastaa 72 CENin teknisestä komiteasta ja 89 ISOn teknisestä komiteasta. Standardisoimisliitolla oli kertomusvuonna kahdeksan standardisointikomiteaa ja 26 seurantaryhmää, joista 11 seurantaryhmää oli tietotekniikan alalta. Liiton komiteat vastaavat mittayksiköihin, laadunhallintaan, toimistoalan asiakirjoihin, palotekniikkaan, leluihin ja lastenhoitotarvikkeisiin, pakkauksiin, ympäristöasioiden hallintaan ja tietohuoltoon liittyvästä standardisoinnista. Uusia seurantaryhmiä perustetaan vuosittain, vuoden 2013 aikana perustettiin kulttuuriperinnön vaalimista, henkilöjohtamista (HRM), finanssialaa ja datakeskusten resurssitehokkuutta koskevat uudet seurantaryhmät. Lisätietoja liiton komiteoista ja seurantaryhmistä on vuosikertomuksen lopussa. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 7

julkaisut ja palvelut Standardit Standardisoimisliitto markkinoi ja myy kansallisia ja eurooppalaisia SFS-standardeja sekä maailmanlaajuisia ISO-standardeja. SFS myy myös standardiehdotuksia, teknisiä raportteja ja teknisiä spesifikaatioita. Standardisoimisliitto välittää asiakkaalleen myös ulkomaisia julkaisuja. Tällaisia ovat eri maiden kansalliset standardit kuten esimerkiksi DIN, SS, BS, GOST ja JIS, toimialastandardit esimerkiksi ASME ja ASTM sekä käsikirjat ja luettelot. Uusia standardeja markkinoitiin 2013 pääasiassa painettuna ja sähköisenä suoramarkkinointina sekä ammattilehdissä ja SFS-tiedotus-lehdessä. Lisäksi julkaisuja markkinoitiin muun muassa Googlessa. SFS-käsikirjat Standardien lisäksi Standardisoimisliitto julkaisee SFS-käsikirjoja, jotka ovat yleensä tietyn aihealueen standardikokoelmia. Mukaan liitetään tarvittaessa muuta materiaalia kuten lainsäädäntöä. Vuonna 2013 julkaistiin 36 uutta tai uudistettua SFS-käsikirjaa ja 8 oppilaitoskäsikirjaa. Vuonna 2013 valmisteltiin käsikirjastrategiaa, joka linjaa käsikirjojen hinnoittelua ja kustantamista tulevaisuudessa. Verkkokauppa ja ONLINE- palvelu SFS-verkkokaupasta voi ladata SFS- ja ISO-standardeja omalle koneelle. Verkkokauppaa voi käyttää myös tuotteiden tilauskanavana. Monet asiakkaat käyttävät standardeja SFS ONLINE-palvelussa. Tällöin asiakkaan valitsemien aiheen mukaisten ICSryhmien standardit ovat käytettävissä SFS:n ONLINE-palvelussa ja SFS vastaa kokoelman ylläpidosta. Palveluun voi liittää SFS- ja ISO-standardeja. 8 VUOSIKERTOMUS 2013

julkaisut ja palvelut Kirjasto Verkkokaupan ja ONLINE-palvelun kokonaisvaltainen uudistamisprojekti on parhaillaan käynnissä. Palvelujen määrittely saatiin päätökseen loppuvuodesta 2013. Tavoitteena on ottaa käyttöön uudet palvelut alkuvuodesta 2015. Standardisoimisliiton kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Siellä voi tutustua suomalaisiin kansallisiin standardeihin, kansainvälisiin standardeihin, useiden maiden kansallisiin standardeihin sekä alan kirjallisuuteen ja lehtiin. Tietopalvelu Tietopalvelu tarjoaa monipuolisen joukon palveluita. Tietopalvelusta voi esimerkiksi tarkistaa standardien voimassaolon tai tekeillä olevien standardialoitteiden työvaiheen. Laajat standardiselvitykset toteutetaan maksullisena palveluna. Tietopalvelu tarjoaa erilaisia seurantapalveluja: SFS-update seuraa, että asiakkaan käytössä olevat suomalaiset ja ulkomaalaiset standardit ovat ajan tasalla, Uudet SFS-julkaisut kertoo uusista SFS-julkaisuista, CEN InfoPro seuraa CENin jäsenmaissa tekeillä olevia kansallisia standardeja ja Direktiivipalvelu seuraa, mitä EU-lainsäädännössä tapahtuu. WTO-tiedotuskeskus WTO-tiedotuskeskuksen tominta perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksiin, jotka koskevat kaupan teknisiä esteitä (TBT-sopimus) sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS-sopimus). Tiedotuskeskuksesta saa tietoa WTO-sopimuksen perusteella ilmoitetuista suomalaisista ja ulkomaalaisista teknisistä viranomaismääräyksistä sekä standardeista. Lisäksi tiedotuskeskus tiedottaa asiakirjojen valmistelusta SFS-tiedotus-lehdessä. Toimintakertomusvuonna WTOnotifikaatioita lähetettiin hieman yli 2 000 ja kyselyjä tuli vajaa 30. TIEDOTUS SFS-tiedotus on Standardisoimisliiton julkaisema asiantuntijalehti. Siinä tiedotetaan kaikista uusista SFS-standardeista. Lehdessä kerrotaan standardien käytöstä ja hyödyistä sekä liiton toiminnasta. Lehti seuraa kansainvälisten ja eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen toimintaa. Siinä käsitellään standardisointiin liittyviä EU:n säädöksiä ja niiden voimaansaattamista Suomessa. SFS-tiedotus ilmestyi vuonna 2013 viisi kertaa. SFS-tiedotuksen levikki oli 1 106 kappaletta. Lehti käsitteli mm. SFS:n tapahtumia, standardien käyttöä yrityksissä ja rakennusalan standardeja. SFS:n omien www-sivujen avulla kaikki kiinnostuneet saavat tietoja standardisoinnista sekä SFS:n toiminnasta ja tuotteista. Standardisoinnin yleisuutiskirjeellä oli vuoden lopussa 680 tilaajaa. Vuonna 2013 ryhdyttiin julkaisemaan johtamisen standardien uutiskirjettä sekä terveydenhuollon ja laboratorioalan standardien uutiskirjettä. Standardisoinnin tunnettuuden lisäämiseksi lehdille lähetettiin tiedotteita, artikkeleita sekä kuvia ja järjestettiin julkistamistilaisuuksia. Talouselämä-lehden välissä julkaistiin 18.10.2013 liite Kasvua standardeilla. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 9

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2013 lopussa 33 jäsentä Julkaisuja vuoden 2013 lopussa 15 225 Vuoden 2013 aikana uusia julkaisuja 1 069 311 aktiivista teknistä komiteaa, joissa 1 464 työryhmää SFS on CENin jäsen CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Kroatian, Turkin, Norjan, Islannin, Makedonian (FYROM) ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. CENin jäsenyys velvoittaa kaikkia jäsenmaita vahvistamaan julkaistut eurooppalaiset standardit kansallisina standardeina, sekä kumoamaan niiden kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille standardisointialueille, mm. palveluihin. Palveluja koskeva ensimmäinen ohjelmointimandaatti annettiin vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 aikana perustettiin 10 uutta teknistä komiteaa. Yhteistyö kansainvälisen standardisoinnin kanssa jatkuu tiiviinä. Vuoden 2013 alusta astui voimaan standardisointia koskeva eurooppalainen asetus. Asetuksessa on jäsenjärjestöjen keskeisiin toimintatapoihin ja periaatteisiin kohdistuvia vaatimuksia, erityisesti avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyen. Tähän osin liittyen kaikki CENin jäsenjärjestöt ovat suorittaneet toimintansa itsearvioinnin, minkä perusteella ei SFS:ssä eikä sen toimialayhteisöissä havaittu poikkeamia kriteeristön vaatimuksiin verrattaessa. CENin strategiassa korostetaan eurooppalaisen standardisoimisjärjestelmän kehittämistä, liiketoimintalähtöisyyttä, rahoituspohjan turvaamista sekä hyvän yhteistyösuhteen ylläpitämistä Euroopan komissioon ja EFTAan. Tavoitteena on myös uusien innovaatioiden sisällyttäminen standardeihin ja eurooppalaisen T & K yhteisön kytkeminen tiiviimmin standardien laadintaan. CENin ja CENELECin yhteistyön tiivistäminen on jatkunut edelleen mm. perustamalla yhteisiä CEN-CENELEC-työryhmiä aikaisempien erillisten työryhmien sijaan. CENissä on käytössä sekä henkilönhallintajärjestelmä (CEN Global Directory), jolla hallinnoidaan komiteoiden ja työryhmien jäsentietoja, että työdokumenttien kansallista jakelua tukeva NTC-palvelu. Nämä ovat laajassa käytössä toimialayhteisöissä ja mahdollistavat tehokkaan kansallisen seurantaja vaikuttamistoiminnan. SFS osallistui CENin hallituksen, teknisen valiokunnan, tiedotusryhmän, tietotekniikan hyväksikäyttöä ohjaavan työryhmän, ympäristöryhmän sekä standardien myyntiä käsittelevän työryhmän työskentelyyn. Suomi on ollut aktiivisesti edustettuna suuressa osassa CENin teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä. Suomella on kaksi CENin teknisen komitean sihteeristöä, SFS:n vastuulla on komitean CEN/TC 343 Solid recovered fuels sihteeristö ja Muoviteollisuus ry:n vastuulla on komitean CEN/TC 210 GRP tanks and vessels sihteeristö. Lisäksi toimialayhteisöt vastaavat useiden komiteoiden työryhmien sihteeristöistä. Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2013 lopussa 164 jäsentä Julkaisuja vuoden 2013 lopussa 19 977 Vuonna 2013 uusia julkaisuja 1 103 236 aktiivista teknistä komiteaa, 508 alakomiteaa ja 2 564 työryhmää SFS on ISOn jäsen ISOn edellisvuonna hyväksytyt uudet säännöt astuivat voimaan vuoden 2013 alusta. Sääntöuudistuksen näkyvimpiä muutoksia olivat ISOn puheenjohtajan sekä hallituksen jäsenten toimikauden piteneminen kahdesta kolmeen vuoteen ja Vice-President (Finance):n tehtävän perustaminen. Merkittävä askel ISOssa on ollut koko standardikannan muuntaminen XML-pohjaiseksi. Tämä työ saatettiin loppuun vuoden 2013 aikana. XML-formaatti antaa mahdollisuuden julkaista standardeja erityyppisinä lopputuotteina, paitsi paperilla ja pdf-muodossa, myös luettavaksi mobiililaitteilla ja avaten myös mahdollisuuden kehittää uudenlaisia tuotteita. ISO otti käyttöön myös Online Browsing platformin, jonka avulla ISO-standardien osittainen esikatselu on mahdollista ennen ostopäätöksen tekemistä. IT-hallintaa ja tietotekniikan hyödyntämistä ISOn työssä koordinoi ITAG-ryhmä (IT Advisory Group), jonka puheenjohtajana toimii SFS:n toimitusjohtaja. ISO on lähivuosina panostanut standardisointiprosessin tehostamiseen monin tavoin. Prosessiin kuuluvia kommentti- ja lausuntoaikoja on lyhennetty ja osittain poistettu, olennaisesti vaarantamatta standardien laadintaan kuuluvaa konsensusperiaatetta. Erittäin merkittävää on ollut komiteatyöhön liittyvien tietojärjestelmien kehittäminen. Kaikki työssä mukana olevat, myös kansallisten komiteoiden jäsenet, voivat hyödyntää ISOn työdokumenttien kansallista jakelua tukevaa NTC-palvelua (National Technical Committee) ja henkilönhallintajärjestelmää (ISO Global Directory), jotka Suomessakin on otettu käyttöön lähes täysimittaisesti koko toimialayhteisökentässä. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee perinteisiä teknisiä aloja, mutta uudet alueet, kuten johtamisjärjestelmiin sekä ilmastonmuutokseen, energiateknologiaan ja muut kestävään kehitykseen liittyvät aiheet nousevat yhä tärkeämmiksi. Uusia teknisiä komiteoita perustettiin vuoden 2013 aikana 14, ja ne käsittelevät mm. bioteknologiaa, metsäperäisten tuotteiden alkuperää, kestävää hankintaa, johdon konsulttipalveluita ja hienokuplateknologiaa. Merkittävää oli työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmien standardisointikomitean perustaminen, josta keskustelu ISOssa oli alkanut jo 1990-luvulla. Suomen ulkoasianministeriö on myöntänyt varoja ISOlle kaksivuotiseen, vuonna 2013 alkaneeseen projektiin, jonka tavoitteena on kansallisen standardisointi-infrastruktuurin kehittäminen eräissä Afrikan maissa. Projekti liittyy UM:n Aid for Trade ohjelmaan. SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Teknisessä työssä suomalaiset ovat osallistuneet suureen osaan ISOn teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta. Suomella on kolmen alakomitean sihteeristö uusimpana alakomitea ISO/TC 46/SC 4 Technical interoperability. 10 VUOSIKERTOMUS 2013

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ STANDARDISOINNIN MAAILMANKARTTA Keskeiset maailmanlaajuiset standardeja laativat organisaatiot ovat ISO, IEC ja ITU. Suomi on mukana kaikkien näiden organisaatioiden toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITU:n jäsen. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Alueellisia standardisoimisorganisaatioita Euroopassa ovat CEN, CENELEC ja ETSI. Suomi on edustettuna kaikissa näissä organisaatioissa. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Kaikki näiden organisaatioiden eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa sellaisenaan SFS-standardeiksi ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Standardisoimisliitto toimii kansallisena standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. Se on mukana standardien laadinnassa yhdessä toimialayhteisöjensä kanssa. Valtaosa SFS-standardeista on nykyisin yhdenmukaisia maailmanlaajuisten tai eurooppalaisten standardien kanssa. Puhtaasti kansallisia standardeja laaditaan keskimäärin muutamia kymmeniä vuosittain. SESKO ry vastaa SFS:n toimialayhteisönä sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista. Viestintävirasto vastaa SFS:n toimialayhteisönä telealan standardisoinnista. SESKO ja Viestintävirasto hoitavat suoraan yhteydet alansa kansainvälisiin järjestöihin. Ne antavat alansa standardit SFS:lle vahvistettavaksi SFSstandardeiksi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä 1984 1994 2004 2013 EN ISO/IEC, EN ISO SFS Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO Sähkötekninen ala SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen VIESTINTÄ- VIRASTO Teleala SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 11

Hallituksen toimintakertomus ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenkunnassa ei tapahtunut muutoksia. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Liiton kanssa standardisointityötä hoitavien eri aloja edustavien toimialayhteisöjen määrä pysyi vuoden aikana ennallaan (12 kpl). Hallitus vahvisti Standardisointilautakunnan jäsentahot ja kokoonpanon toimikaudelle 2014-2016. TOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin 1793 uutta SFS-standardia, joka on 12,4 % enemmän kuin vuonna 2 012 (1 595 kpl). Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 257 kpl (318 kpl v. 2012). Sivumäärällä mitattuna tuli koko vuoden käännettynä julkaistujen standardien määräksi 13 876 sivua, mikä on hieman alle edellisvuoden (15 149 s. v. 2012). 2 500 2 000 1 500 Vuosittain vahvistettujen ja suomeksi julkaistujen standardien määrän kehitys Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Kuten edellisenäkin vuonna rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 2013 projektirahoitusta haettiin 12 projektille (11 v. 2012), joista 8 projektille (9 v. 2012) projektirahoitusta myönnettiin yhteensä 103 k (133 k v. 2012). TALOUS Vuoden 2013 taloudellinen tulos muodostui kokonaisuutena tarkastellen tyydyttäväksi. Toiminnan alijäämä oli sekä edellisvuotta että budjetoitua pienempi johtuen kasvaneista myyntituotoista sekä osin budjetoitua alemmista kustannuksista. Vuoden aikana edelleen vallinneesta epävarmasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta sijoitusomaisuuden tuotto ylitti pitkän aikavälin tuottotavoitteen ja kattoi toiminnan alijäämän. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1060 k. Liikevaihto oli 4 930 k, joka on 1,4 % suurempi kuin edellisenä vuotena. Toiminnan muut tuotot alenivat 1,8 % (2 268 k vs. 2 310 k v. 2012). Kokonaistuotot olivat 7 207 k eli 0,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna (7 180 k v. 2012). Valtionrahoituksen määrä pieneni 11,8 % ja oli 1 500 k. Valtionrahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 19,0 % (21.0 % v. 2012). Toiminnan rahoitus 2013 Muut 10 % 1 000 Omarahoitus 9 % Myyntitulot 62 % 500 0 2004-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 Vahvistettujen standardien määrä kasvoi. Suomeksi käännettyjen standardien määrä sen sijaan laski edellisvuoteen verrattuna. Valtionrahoitus 19 % 30 000 25 000 20 000 15 000 Voimassa olevien SFS-standardien määrä Valtionrahoitus kohdistui edellisten vuosien tavoin pääosin kansainväliseen toimintaan, ml. kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja WTO-tiedotuskeskuksen, standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyissä tulosohjausneuvotteluissa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtionrahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti. 10 000 5 000 0 2004-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 SFS-standardeja oli vuoden lopussa voimassa 25 383 kpl (25 033 v. 2012) 12 VUOSIKERTOMUS 2013

Hallituksen toimintakertomus Toiminnan kokonaiskulut laskivat 2,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot kasvoivat myynnin kasvusta ja rakenteesta johtuen 4,9 % 2099 k :on. Henkilöstökulut pienenivät 1,4 % 2 641 k :on. Toiminnan muut kulut laskivat 6,1 %:lla 3 148 k :on. Toiminnan muiden kulujen suurimpia eriä olivat kiinteistöyhtiön hoitovastikkeet (840 k, +/-0 %), toimialayhteisöavustukset (500 k, -16,7 %), kansainvälinen toiminta (309 k, -2,3 %), tietohallintokulut (434 k, +/- 0 %) sekä konttori- ja hallintokulut (406 k, +8,5 %). Vuoden 2013 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli 680 k (918 k v. 2012). Rahoitustuotot ja kulut olivat yhteensä +1 740 k (+2724 k v. 2012). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui 1 060 k (1 806 k ylijäämä v. 2012). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 2,1 % (3,7 % v. 2012). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 97,7 % (97,2 % v. 2012). Hallituksen asettama työryhmä Rahoituksen kehitystrendit ja haasteet kävi läpi liiton tärkeimpien tulovirtojen lähiaikojen näkymiä. Työryhmä totesi nykyisen rahoitusmallin perustelluksi. Tulovirtojen kehitystä seurataan ja mahdolliset muutokset tuodaan hallituksen tietoon. HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 49 (51 v. 2012 ja 50 v. 2011). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 2 163 k (2 198 v. 2012 ja 2 036 k v. 2011). Hallituksen asettama työryhmä Kannustepalkkion kehittäminen perehtyi liiton palkkiojärjestelmään ja suositti järjestelmän yksinkertaistamista ja kaikille yhteisen tavoitteen käyttöönottoa. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaatio ja sen vaikutus eri alojen arvoketjuihin, nopea teknologian kehittyminen sekä pitkään jatkunut huono taloudellinen kehitys tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Kiihtyvä toimintaympäristön sähköistyminen vaatii panostuksia tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Nämä muutostarpeet pyritään ennakoimaan ja huomioimaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Euroopan unionin pitkään valmisteltu standardisointiasetus astui voimaan 1.1.2013. Sen liitolle ja toimialayhteisöille asettamia uusia vaatimuksia koskien mm. raportointia ja työohjelmien avoimuutta on vuoden aikana käsitelty ja valmiudet niihin vastaamiseksi on luotu. Standardien myyntitulojen osuus suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksesta on merkittävä ja on esiin toistuvasti nousevista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n taloudellinen asema on perustaltaan vahva ja mahdollistaa myös jatkossa panostamisen standardisointiin ja sen edistämiseen. Takana seisomassa vasemmalta Ilkka Niemelä ja Pekka Hurskainen. Edessä istumassa vasemmalta Ari Kiviniitty, Helena Vänskä, puheenjohtaja Timo Leppä ja Mikko Huuskonen. Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsenet Paavo Tammisto ja Ari Tiukkanen. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 13

Tuloslaskelma 01.01.2013-31.12.2013 01.01.2013 31.12.2013 01.01.2012 31.12.2012 Liikevaihto 4 939 663,02 4 869 354,77 Toiminnan muut tuotot Rahoitus valtiolta 1 500 000,00 1 700 000,00 Standardisointituotot 212 781,11 220 500,98 Jäsenmaksut 38 900,00 38 900,00 Muut tuotot 516 134,46 2 267 815,57 350 886,87 2 310 287,85 Tuotot yhteensä 7 207 478,59 7 179 642,62 Julkaisujen hankinta Standardit ja tarvikkeet 2 100 639,29 1 994 852,94 Varaston lisäys/vähennys -1 784,17 2 098 855,12 5 513,36 2 000 366,30 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 162 843,37 2 198 109,70 Henkilösivukulut Eläkekulut 385 278,49 385 312,57 Muut henkilösivukulut 92 487,08 2 640 608,94 94 666,66 2 678 088,93 Poistot Poistot 68 071,13 Toiminnan muut kulut 3 148 254,13 3 351 005,00 Toiminnan alijäämä -680 239,60-917 888,74 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Tuotot sijoituksista 1 459 712,68 2 489 861,28 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 232 159,96 242 230,35 Muut tuotot 1 772,89 1 474,58 Arvonpalautumiset/-alentumiset sijoituksista 170 001,09 180 199,44 Kulut Toteutuneet tappiot sijoituksista -118 407,84-187 222,60 Korkokulut -5 445,40 1 739 793,38-2 296,08 2 724 246,97 Toiminnan ylijäämä ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja 1 059 553,78 1 806 358,23 Tilikauden ylijäämä 1 059 553,78 1 806 358,23 14 VUOSIKERTOMUS 2013

Ta se 31.12.2013 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 38 683 701,65 36 906 715,42 Muut saamiset 4 827 287,00 43 510 988,65 5 063 935,00 41 970 650,42 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Kotimaiset julkaisut 3 292,30 1 197,00 Ulkomaiset julkaisut 2 866,30 6 158,60 3 177,43 4 374,43 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset tytäryrityksiltä 7 374 924,04 7 710 685,08 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 210 352,40 260 404,55 Siirtosaamiset 589 841,27 800 193,67 621 011,09 881 415,64 Rahat ja pankkisaamiset 709 328,19 1 011 154,29 52 401 593,15 51 578 279,86 VASTATTAVAA Oma pääoma Oma pääoma 47 757 870,20 45 951 511,97 Toimintarahasto 2 354 630,97 2 354 630,97 Tilikauden ylijäämä 1 059 553,78 51 172 054,95 1 806 358,23 50 112 501,17 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 189 822,53 230 641,50 Siirtovelat 922 418,48 1 121 726,43 Muut lyhytaikaiset velat 117 297,19 1 229 538,20 113 410,76 1 465 778,69 52 401 593,15 51 578 279,86 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä. 25. päivänä maaliskuuta 2014 Timo Leppä (puheenjohtaja), Mikko Huuskonen (varapuheenjohtaja), Ilkka Niemelä (jäsen), Helena Vänskä (jäsen), Ari Tiukkanen (jäsen), Pekka Hurskainen (jäsen), Paavo Tammisto (jäsen), Ari Kiviniitty (jäsen), Pekka Järvinen (toimitusjohtaja) Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2014 KPMG Oy Ab KHT-yhteisö Heidi Vierros KHT, Jukka Rajala KHT SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 15

TILINTARKASTUSKERTOMUS Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2013. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilin tarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluuu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 26. maaliskuuta 2014 KPMG OY AB Heidi Vierros KHT Jukka Rajala KHT Vuosikertomuksessa on esitetty lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Virallinen tilinpäätös on saatavissa Standardisoimisliiton toimistosta (Malminkatu 34, 00100 Helsinki) 16 VUOSIKERTOMUS 2013

ORGANISAATIO JA HALLINTO TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA HALLINTO SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on: luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi tiedottaa standardisoinnista ja standardeista olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin varmistaa standardien saatavuus käyttäjille markkinoida ja myydä standardeja ja niihin liittyviä tuotteita ja palveluita SFS:n toiminta-ajatus tämän tehtävän hoitamiseksi on: SFS parantaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS edistää standardien käyttöä SFS:n visio on: Suomessa on tehokas ja yhdenmukaisesti toimiva standardisointijärjestelmä. Olennaiset tahot osallistuvat standardisointiin ja hyödyntävät standardeja. Suomi on aktiivinen vaikuttaja eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisoinnissa. SFS toimii merkittävänä teknisen yhteistyön foorumina omilla vastuualueillaan. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS Liiton hallitukseen kuuluivat 1.1.2014 Toimitusjohtaja Timo Leppä, Kemianteollisuus ry (puheenjohtaja) Neuvotteleva virkamies Mikko Huuskonen, TEM (varapuheenjohtaja) Vice President R & D Pekka Hurskainen, UPM-Kymmene Oyj Teknologiajohtaja Ari Kiviniitty, Konecranes Oyj Johtaja Paavo Tammisto, ABB Oy Varatoimitusjohtaja Ari Tiukkanen, Metsä Wood Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto Johtaja Ilkka Niemelä, Teknologiateollisuus ry LIITON TOIMISTO Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 12 toimialayhteisöä. Keskusjärjestönä liitto luo puitteet ja toimintaedellytykset standardisoinnille Suomessa. Tärkeitä elementtejä tässä ovat kansainväliseen toimintaan osallistuminen, kansallisen järjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä standardisoinnin tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Asiakaspalvelun ja markkinoinnin tehtävänä on varmistaa standardien saatavuus käyttäjille sekä edistää standardien käyttöä. Tiedottaminen on tärkeä osa liiton tehtäväkenttää. Ajankohtaisen tiedon jakaminen elinkeinoelämälle ja viranomaisille varmistaa, että myös suomalaiset toimijat voivat hyödyntää standardisointia ja hyötyä standardien käytöstä. Liitto toimii myös teknisestä työstä vastaavana toimialayhteisönä useilla horisontaalisilla standardisointialueilla sekä joillakin erikseen päätetyillä alueilla. Tämä ylläpitää liiton omaa standardisointiosaamista sekä osaltaan varmistaa, että kaikki suomalaisille sidosryhmille merkittävät alueet katetaan. HENKILÖSTÖ Liittokokous Hallitus Toimitusjohtaja Pekka Järvinen Edellä kuvattuja toimintoja hoitamassa liiton toimistossa työskenteli vuoden 2013 aikana keskimäärin 49 henkilöä, joista 70 % oli naisia ja 30 % miehiä. Henkilöstön kehittämiseen tähtäävä yhteistyö ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa jatkui. Vuoden aikana järjestettiin kielikoulutukseen ja työyhteisökoulutukseen liittyviä tilaisuuksia sekä lisäksi panostettiin osastojen tarpeiden mukaisesti erilaisiin kursseihin ja koulutustilaisuuksiin. Standardisointi Tekninen koordinointi, standardisointilautakunta ja standardien laadinta Antti Karppinen, Susanna Vahtila (IT-standardisointi) Hallintopalvelut Tuula Taivi Tietohallinto Petteri Maunu 70 60 Henkilöstön määrä keskimäärin Julkaisutoimi Susanna Vahtila Tiedotus Jyrki Alanko 50 40 Markkinointi ja asiakaspalvelu Pirjetta Laine 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 17

TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ SFS-Standardisoinnin tekniset komiteat TK 102 Mittayksikkökomitea Toimiala: ISO/TC 12 Puheenjohtaja: tutkija Sari Saxholm, Mittatekniikan keskus TK 105 Laadunhallintakomitea Toimiala: ISO/TC 69, ISO/TC 176 Puheenjohtaja: Leena Saulo, Neste Oil Oyj TK 106 Asiakirjaviestintäkomitea Toimiala: ISO/TC 154 Puheenjohtaja: Taina Karhu, FCG Oy TK 108 Palotekninen komitea Toimiala: ISO/TC 21, CEN/TC 70, CEN/TC 72, CEN/TC 191, CEN/TC 192 TK 110 Lelut ja lastenhoitotarvikkeet -komitea Toimiala: CEN/TC 52, CEN/TC 252, ISO/TC 181 Puheenjohtaja: ylitarkastaja Anna Pukander, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TK 111 Pakkauskomitea Toimiala: CEN/TC 261, ISO/TC 122 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Roger Bagge, Suomen Pakkausyhdistys ry TK 113 Ympäristöasioiden hallinta -komitea Toimiala: ISO/TC 207 Puheenjohtaja: johtava tutkija Tiina Pajula, VTT TK 115 Tietohuoltokomitea Toimiala: ISO/TC 46 Puheenjohtaja: kehittämisjohtaja (tietotekniikka) Juha Hakala, Kansalliskirjasto SFS-Standardisoinnin seurantaryhmät SR 201 Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvä standardisointi Toimiala: CEN/CENELEC/TC 1, ISO/CASCO SR 202 Ympäristöalan horisontaalistandardisointi Toimiala: CEN/TC 400 Puheenjohtaja: teknillinen johtaja Antti Karppinen, SFS SR 203 Maanparannusaineet ja kasvualustat Toimiala: CEN/TC 223 Puheenjohtaja: jaostopäällikkö Liisa Maunuksela, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 204 Tutkimus, tuotekehitys ja standardisointi Toimiala: CEN-CENELEC/STAIR, CEN/TC 389, ISO/TC 279 Puheenjohtaja: tekninen johtaja Matti Lanu, VTT Expert Services Oy SR 206 Projektinhallinta Toimiala: ISO/TC 258 Puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Jouko Vaskimo, Aalto PRO SR 209 Elintarvikeanalytiikka Toimiala: CEN/TC 275,CEN/TC 302, CEN/TC 307, CEN/TC 327, CEN/TC 338, ISO/TC 34/SC 9, ISO/TC 34/SC 12 Puheenjohtaja: osastonjohtaja Kimmo Peltonen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 210 Standardisoinnin kuluttajanäkökulmaa käsittelevä seurantaryhmä Toimiala: ISO/COPOLCO ja muut kuluttaja-asiat Puheenjohtaja: johtaja Johan Sipinen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto SR 211 Yhteiskunnan turvallisuus Toimiala: CEN/TC 391, ISO/TC 223 Puheenjohtaja: johtaja Pertti Woitsch, Temet Oy SR 212 Omaisuudenhallinta Toimiala: ISO/PC 251 Puheenjohtaja: Kari Komonen, Promaint 18 VUOSIKERTOMUS 2013

TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ IT-Standardisoinnin seurantaryhmät SR 213 Riskienhallinta Toimiala: ISO/TC 262 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Lassi Väisänen, Suomen Riskienhallintayhdistys ry SR 214 Vastuullinen ja jäljitettävä kaakao Toimiala: CEN/PC 415 Puheenjohtaja: elintarvikeasiantuntija Mari Jääskeläinen, Elintarviketeollisuusliitto SR 215 Ilmanlaatu Toimiala: CEN/TC 264, ISO/TC 146 Puheenjohtaja: johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT SR 216 Kulttuuriperinnön vaaliminen Toimiala: CEN/TC 346 Puheenjohtaja: johtaja Tommi Lindh, Alvar Aalto -säätiö SR 217 Henkilöstöjohtaminen (HRM) Toimiala: ISO/TC 260 Puheenjohtaja: Matti Vähäkuopus, HENRY ry SR 218 Finanssiala Toimiala: ISO/TC 68 Liiketoiminnan kehityspäällikkö Petri Aalto, OP-Palvelut Oy SR 301 Terveydenhuollon tietotekniikka Toimiala: CEN/TC 251, ISO/TC 215 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, STM SR 302 Biometriikka Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 37 Puheenjohtaja: suunnittelujohtaja Markku Metsämäki, Guiart SR 303 Kortit ja tunnistaminen Toimiala: CEN/TC 224, ISO/IEC JTC 1/SC 17 Puheenjohtaja: Technology Fellow Rune Lindholm, Nokia Oyj SR 304 Paikkatieto Toimiala: ISO/TC 211, CEN/TC 287 Puheenjohtaja: johtava asiantuntija Jari Reini, Maanmittauslaitos SR 305 Opetusteknologia Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 36, CEN/TC 353 Puheenjohtaja: projektipäällikkö Antti Mäki, CSC Tieteen Tietotekniikan keskus SR 306 Dokumenttiformaatit Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 34 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Tommi Karttaavi, Kuntaliitto SR 307 Tietoturvatekniikat Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 27 Puheenjohtaja: tietoturvatutkimuksen koordinaattori Reijo Savola, VTT SR 308 IT-hallintatavat Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 40 Puheenjohtaja: erikoistutkija Tomi Dahlberg, Turun yliopisto SR 309 Automaattinen tunnistus ja tiedonkeruu Toimiala: CEN/TC 225, ISO/IEC/JTC 1/SC 31 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Jukka Voutilainen, Voyantic Oy SR 310 Verkkosovellukset Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 38 Puheenjohtaja: Lead Enterprise Architect Tuomas Nurmela, Tieto Oyj SR 311 Resurssitehokkaat datakeskukset ISO/IEC/JTC 1/SC 39 Puheenjohtaja: senior consultant Pekka Järveläinen, Wakaru Oy SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 19

JÄSENET, TOIMIALAYHTEISÖT ja lautakunnat 1.1.2014 Liiton jäsenet Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen, laajasti toimialaansa edustava yhteisö tai säätiö, jolle standardisoinnilla on merkitystä, sekä Suomen valtio, jota edustavat eri ministeriöt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Finanssialan Keskusliitto ry Helsingin yliopisto Kemianteollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö PSK Standardisointiyhdistys ry Puolustusministeriö Toimialayhteisöt Toimialayhteisöt ovat standardisointitoimintaa harjoittavia elimiä, jotka laativat SFS-standardeja Standardisoimisliiton kanssa sovitulla tavalla. Kemesta ry Liikennevirasto MTT Mittaus ja standardisointi (Vakola) Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry Muoviteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen ympäristökeskus Viestintävirasto Yleinen Teollisuusliitto ry Öljyalan Keskusliitto ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö SESKO ry Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Teknologiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Yleinen Teollisuusliitto ry Ympäristöministeriö Öljyalan Keskusliitto ry 20 VUOSIKERTOMUS 2013