Pituffik Titanium Suliniummut avatangiisinut sunniutissanik naliliinermi suliassanik suullu misissuiffigineqarnissaannik nassuiaat
Pituffik Titanium Suliniummut avatangiisinut sunniutissanik naliliinermi suliassanik suullu misissuiffigineqarnissaannik nassuiaat Suliassiisoq FinnAust Mining Plc 47 Charles Street W1J 5EL, London, United Kingdom Siunnersorti Orbicon A/S Ringstedvej 20 DK-4000 Roskilde Denmark Suliap normua 3621600066 Suliamik aquts. Allattoq Kukkuners. Suliarinera Akuersisoq Flemming Pagh Jensen Flemming Pagh Jensen Erik Mandrup Jacobsen Final Lea Bjerre Schmidt Ulloq 24-03-2017
IMAI 1. AALLARNIUT... 4 2. SUUT ILANNGUNNEQARNISSAANNIK AALAJANGIINEQ... 4 3. AATSITASSARSIOQATIGIIFFIK... 6 4. AATSITASSARSIORFISSAP SUMIISSUSIA... 6 5. SIOQQAT QERNERTUT... 8 6. PITUFFIK TITANIUM SULINIUT... 9 7. SUMIIFFIK MISISSUIFFIUSOQ... 12 8. SILAP PISSUSIA... 14 9. TAMATUMA QANOQ ATORNEQARNERA... 15 10. AVATANGIISIT... 17 Nunami pinngortitaq... 17 Imaani avatangiisit... 19 11. AVATANGIISINUT SUNNIUTIT ANNERTUUT... 31 IMMIKKOORTOQ II AVATANGIISINUT SUNNIUTISSANIK NALUNAARUSIORNERMI SULIASSAT NASSUIARNEQARNERAT... 32 12. AVATANGIISINIK MISISSUINERNUT ILASSUTITUT SIUNNERSUUTIT... 32 13. NAJOQQUTAT... 39 14. TAPILIUSSAQ I... 41 3 / 43
1. AALLARNIUT Avanersuarmi Pituffiup eqqaani danskisut Steensby Landimik ateqartup kujataani, sioqqat qernertut titaniummimik akoqarluartut atorluarneqarneqarnissaannik, Aatsitassarsioqatigiiffik FinnAust Mining kissaateqarpoq. Piiaanissamut akuersissummik tunniussisoqassappat Kalaallit Nunaanni oqartussaniit piumasarineqarpoq avatangiisinut sunniutissanik nalunaarusiortoqassasoq. Avatangiisinut sunniutissanik nassuiaat Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut oqartussat najoqqutassiaat naapertorlugit suliarineqassapput. 2. SUUT ILANNGUNNEQARNISSAANNIK AALAJANGIINEQ Avatangiisinut sunniutissanik nassuiaasiornermi suliassaq siulleq tassaasarpoq suliassat suunissannik aalajangersaaneq, tassanilu aalajangerneqartarpoq suliassat suut immikkut misissuiffigineqassanersut qanorlu sukumiitigisumik misissorneqassanersut. Suut misissuiffigineqarnissaannik aalajangiineq naammassippat avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi suliassat nassuiaasiorneqassapput. Avatangiisinut sunniutissanik nassuiaasiornermi suut suliarineqarnissaannik nassuiaammut missingiut manna 1 marlunnik immikkoortortaqarpoq: Immikkoortoq I-ip imarai suliniutissatut pilersaarutigineqartup nassuiarneqarnera, tassani sumiiffiit suliaqarfiusussat tikkuarneqartassallutik. Aamma sumiiffiup tamatuma naasui uumasuilu oqaluttuarineqassapput. Kiisalu suliniutip avatangiisinut sunniutigisinnaasaatut pitsaanngitsutut isumaqarfigineqartut eqqaaneqassapput. Immikkoortoq II-miipput avatangiisinut sunniutissanik nassuiaasiornermi suliassat nassuiaataat, tassa qulequttat ilanngunneqartussatut siunnersuutigineqartut tulleriiaarlugit eqqartorneqassapput, kiisalu avatangiisinut sunniutissanik nassuiaat suliarisinnaajumallugu paasissutissat atorfissaqartinneqartut pissarsiariumallugit misissuinerit suut siunnersuutigineqarnersut naatsumik oqaluttuarineqassalluni. Avatangiisinut sunniutissanik nassuiaasiorneq nanginneqartinnagu suliassanut nassuiaat tamanut tusarniaassutigineqassaaq, tassanilu siunnersuut pillugu kikkulluunniit oqaaseqaateqarsinnaallutillu apeqquteqaateqarsinnaassapput. Tusarniaanerup kingorna oqaaseqaatit akissutillu, kiisalu aatsitassarsiorfiup oqartussallu akissutaat ataatsimoortillugit saqqummersinneqassapput. Tamatuma kingorna 1 Allaaserisaq aamma kalaallisut tuluttullu pissarsiassaavoq 4 / 43
FinnAust aatsitassarsiorfiliariniagaq naleqqussassavaa, kiisalu suut suliarineqarnissaannik aalajangiineq suliassallu nassuiaataat aamma allanngortinneqassapput taamaaliornissaq pisariaqartutut isigineqaraangat. Suut ilanngunneqarnissaannik nassuiaat kiisalu suliassamik nassuiaat akuerisassanngorlugu Kalaallit Nunaanni oqartussanut nassiunneqassaaq. 5 / 43
Immikkoortoq I 3. AATSITASSARSIOQATIGIIFFIK FinnAust Mining Plc ( FinnAust ) Tuluit Nunaanni angerlarsimaffeqarpoq Londonillu aningaasanik niuerfiani nalunaarsugaalluni. FinnAust Kalaallit Nunaanni aatsitassaqarneranik misissueqqissaarnermik aatsitassarsiorfinnillu ineriartortitsinermik suliaqarpoq. Aatsitassarsioqatigiiffiup Pituffik Titanium Suliniut (tulliuttumi taaneqartoq aatsitassarsiorfissaq ) tamakkiissumik pigaa. 4. AATSITASSARSIORFISSAP SUMIISSUSIA Aatsitassarsiorfissaq avanersuarmi danskisut Steensby Landimik taagukkap (Moriusap eqqaani) kujataani FinnAustip akuersissuteqarfiani pilersinneqartussatut kissaatigineqarpoq (titartagaq 1). Sumiiffik akuersissuteqarfiusoq nunataqarlunilu imartaqarpoq. Illoqarfik qaninnerpaaq Qaanaaq 80 kilometerinik avannarpasinneruvoq. Pituffimmi sakkutooqarfik aatsitassarsiorfissap kujammut kangiani 40 kilometerinik ungasissuseqarpoq. Steensby Landip kujammut sineriaa siorartuujuvoq annikitsunik qaarsortaqartarluni. Timerpasinnerusumi ipput sissaasimasut sioraqarfiillu pukkitsut. Nuna sissamut sivingalaannguaannarpoq timmullu 2 km siulliit sineriatoqaapput. Sineriak pukkitsoq kuunnguanit aattornerup immamut aqqutaanit arlalinnit kittoraaserneqarpoq. Aammattaaq qaarsut qassiit timaanni tasinngortaqartiterpoq. Nunap annersaa naasoqarluanngilaq pukkinnerillu kisimik naasoqarlutik. Naanerit annermik orpigaapput pukkitsut aammalu issuaasarpassuaqarluni. 6 / 43
Titartagaq 1. Steensby Landimi kujammut sineriaani FinnAustip akuersissuteqarfia (EL2015/08) 7 / 43
5. SIOQQAT QERNERTUT Avanersuup sineriaani qassiini qernertunik sioraqarpoq saffiugassanik oqimaatsunik akoqarluartunik. Peqarfik annerpaaq danskisut Steensby Landimik taagukkap kujataata sineriaaniippoq, tamaanilu sineriak 80 kilometeriusoq qernertunik sioraqarluni. Peqarfik alla Pituffiup eqqaaniippoq (North Star Bay). Sioqqat qernertut innermik anitsinerup ujaraanit basaltimit pisuupput, taakkulu piffissap ingerlanerani nungujartorsimapput sineriaallu narsartaannut sissamullu unerarsimallutik. Pituffimmiittut saffiugassanik oqimaatsunik ilmenitinik aammalu magnetitinik akoqarput. Magnetit sioqqaniittoq annikitsuinnaavoq 5% missaannaannik annertussuseqarluni, taavali Moriusap eqqaani ilmenitsi 70% sinnerlugit annertussuseqarsinnaasarluni, taannalu 40%-imik titanium oxiditaqarpoq (TiO2). Nunap danskisut Steensby Landimik taagukkap kujammut sineriaani sioqqat qernertut pingasuitsigut eqiterussimapput: Immap naqqata qaffakarfiani, tassanilu ilmenit sinerissami 20 km sinnerlugit isorartussuseqartumi timmullu kilometeri sinnerlugu atitussuseqartumi eqiterussimavoq. Peqarfiup qanoq ititiginera ilisimaneqanngilaq. Sissami sisuani, aamma sissarpiami kiisalu ullutagaani. Ukiualuit matuma siorna misissuinermi tamaani tigooqqakkat 70%-inik ilmenitsitaqarput. Sinerissami nunap kivineranit pinngortut. Titartagaq 2. Sinerissami danskisut Steensby Landimik taasami qernertunik sioraqarfik. 8 / 43
6. PITUFFIK TITANIUM SULINIUT Pituffik Titanium Suliniutip siunertaraa Steensby Landip kujammut sineriaani titanium oxidit iluaqutigissallugit. Aallaqqaamut Moriusap eqqaani sissat suliami sammineqassapput. Piiaaffiusinnaasoq alla tassaavoq Iterlak, Moriusamiit 13 km-imik ungasissusilimmi kujammut kangianiittoq, annertoorujussuarmik peqarfiusoq. Maannakkuugallartoq aasap kiannerpaaffiani, tassa juunip qeqqaniit naaneraniiluunniit oktoberip aallartinneranut piiaasarnissaq taamaallaat pilersaarutigineqarpoq. Piffissami tassani sila unerisimasarpoq anorersuaqassanani. Piffissami tassanissaaq umiarsuit sikusiutaanngikkaluit atorlugit piiaaffimmut umiartortoqarsinnaanissaa naatsorsuutigineqarpoq. Ukiuni kingulliunerusuni sikuiaarnerusalersimavoq sivisunerusumik umiartortoqarsinnaaneranik nassataqassagunartumik. Suliami tassani massakkut sissaasumi aamma/imaluunniit ikkattumi sioqqanik milluaanikkut aatsitassat qallorneqassapput. Aamma suliareqqiiveqassaaq, ileqqaarinniffeqassalluni, umiarsuarnut usilersuiveqassalluni. Aammattaaq sulisunut inissaqassalluni kiisalu imermik innaallagissamillu pilersuiveqassalluni. Sulisunut najugaqarfiit, suliareqqiiviit umiarsuarnullu usilersuisarfiit assigiinngitsut marluk FinnAustimiit takorloorneqarput. Siulleq tassaavoq taagorneqartut nunaqarfiusimasup Moriusap eqqaani sanassallugit (Titartagaq 1). Aappaat tassaavoq umiarsuarmik atornikumik pisilluni taagorneqartut umiarsuarmi sanassallugit. Suliareqqiiviup saniatigut sulisunut najugaqarfiliortoqassaaq kiisalu suliareqqitanut toqqorsiveqassalluni. Matuma kinguliani periarfissat taakku marluk avatangiisinut sunniutaasinnaasunik naliliinermut ilanngullugit misissuataarneqassapput. Tassalu suliap immikkoortui pingaarnerit tassaapput: Aatsitassarsiornerit Aatsitassarisornermi sissami sioqqat panertut nivaatarsuarnik assaassuarnillu qallorneqassapput imaluunniit sioqqanik milluaatit immamiluunniit assaatit atorlugit 10 meterit missaat tikillugit itissusilimmit sioqqat immamiittut qallorneqassallutik. Suliareqqiivik Tassani aatsitassat sioqqaniit immikkoortiterneqassapput nakkartitsiviit saviullu kajungerisaanik immikkoortiteriviit atorlugit, tassa aatsitassat oqimaatsut tunisassiassat kiserngorutsillugit. Suliareqqiivik sissami siorartartarfiup eqqaani imaluunniit umiarsuarmi sananeqassaaq. Sioqqat sisamavitsigut suliarineqassapput: 9 / 43
Saliivik sermeqarsimappata sermimik aatsitsiviusoq, aatsitassaaqqanik immikkoortiteriviusoq kiisalu aatsitassat qaavinik saliiviusoq. Nakkartitsivik tassanilu aatsitassat oqitsut oqimaannerusunit immikkoortinneqassapput. Saviup kajungerisaa sakkukittoq atorlugu immikkoortiterivik magnetitimik immikkoortiteriviusoq. Saviup kajungerisaa sakkortooq atorlugu immikkoortiterivik tassanilu sioqqat oqimaatsunik aatsitassartallit immikkoortinneqassapput. Imeq saligutigineqartoq tarajuusoq sapinngisamik atoqqinneqartassaaq. Saliinermi akuutissanik atuisoqassanngilaq. Saliinermi erngup annaajortorneqarnera ilutigalugu imermik akoorisoqartassaaq. Tarajoq imiisivinni oqorsakkani toqqortarineqassaaq. Saliivik oqorsarneqassaaq imarisai imermik kissartumik akusarnerisigut kissanneqarsinnaaniassammata. Saliivik kissakkiartortassaaq sioqqat imminnut kiisalu sioqqat aalaterutillu tagiunnerinnaasigut. Kiassaammiit aalaq atorlugu kissassaaqqittoqartarsinnaavoq. Tamatuma kingorna imeq tigoqqinneqartassaaq atoqqinneqarlunilu. Imeq sipporussaq imaanut kuutsinneqartassasoq pilersaarutigineqarpoq. Ukiumut ilmenite kimittorsagaq 400.000 tons suliarineqartassasoq pilersaarutigineqarpoq. Saleriikkat sullulik atorlugu immikkoortiteriviliartinneqartassapput, tassanilu nakkartitsineq saviullu kajungerisaa atorlugu immikkoortiterneqassallutik. Oqaatigineqareersutut akuiaavik taanna nunami umiarsuarmiluunniit sananeqassaaq. Pilersaarutit naapertorlugit tassannga imeq sipporuttoq imaanut kuutsinneqartassaaq. Naammassillugit tunisassiat (sioqqat aatsitassallit oqimaatsut) nunami imaluunniit umiarsuup usisarfiani toqqorterneqassapput. Nunami toqqortarineqassappata usilersortarfiliortoqassaaq tunisassiat ajornanngitsumik assartuummut issorarneqarsinnaanngorlugit. Tamatuma kingorna tunisassiat nunarsuarmi sumiluunniit pisisussanut assartorneqassapput. Sissap siorai suliareqqiinermit sinneruttut sissamut utertinneqartartassapput, imaluunniit immamut itisuumut kivisinneqartassallutik. Sioqqat qanoq pineqarnissaat avatangiisit pillugit isumaliutersuutinik avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi saqqummiunneqartussanik tunngaveqarluni aalajangerneqassapput. Umiarsuarnut usilersuisarneq Tunisassiassat nunami toqqortarineqassasut aalajangerneqarpat FinnAustip eqqarsaatigaa puttasumut assartuisarneq atorneqassasoq. Periaatsimi tassani sioqqat assartuummi prammimut kisarsimasumut assartorneqassapput, imaluunniit prammimi 10 / 43
toqqorsivimmut sullulikkoortillugit issorarneqassallutik. Amerlasoorsuit prammimiilerunik umiarsuup usilersortarfianut isumamineersumik ingerlanneqartassapput. Periarfissaq alla tassaavoq umiarsuup kisarsimaffiata saniani immap naqqanut tunngasumik sissiugaasaliorneq, tassungalu sioqqat assartuutit kaavittut imaluunniit sullullit atorlugit ingerlanneqassallutik. Prammimi sissiugaasamiluunniit inissiigallartarneq umiarsuit assartuutit sukkanerujussuarmik usilersorneqarnerannik nassataqassaaq. Usilersueriaaseq ima aaqqissuunneqassaaq umiarsuarmut 60.000 tonsiusumut naleqquttussanngorlugit. Naatsorsuutigineqarpoq assartuutit 5 aamma 8 akornanni amerlassusillit ukiumut aatsitassarsiorfimmut tikittassasut. Ineqarneq Ineqarfimmiissapput nerisarfik, errorsisarfik aammalu sukisaarsaarfiusinnaasut. Oqaatigineqareersutut nunami umiarsuarmiluunniit sulisut ineqarfeqarnissaat isumaliutersuutigineqarpoq. Attaveqarnikkut pilersuinikkullu atortut allat Attaveqarnikkut pilersuinikkullu atortut allat ilaatigut tassaapput: Innaallagissiorfik imeqarfillu imigassiamik, akuiaavimmut aammalu ikuallattoqarnerani atugassamik. Iluarsaassisarfiit allallu Qulimiguulinnut mittarfik sulisunik angallassissut, aammalu napparsimasoqartillugu aqqunartoqartilluguluunniit aallarussigasuarnermi atugassaq Kiassaateqarfik Qarasaasiaqarfik attaveqaateqarfillu Eqqagassalerivik imermillu atorsimasumik suliareqqiivik Aatsitassarsiorfik ukiut 30 sinnerlugit ingerlasussatut naatsorsuutigineqarpoq. Aatsitassarsiorfik qassinik sulisoqarumaarnersoq maannamut ilisimaneqanngilaq, maannamulli missingiutaagallartoq matuma kinguliani tabelimi takutinneqarpoq. Periarfissaq 1: Nunami najugaqarfiit akuiaavillu Sanaartorneq Ingerlatsineq Inuit 100 Inuit 60-100 Periarfissaq 2: Umiarsuarmi tunisassiorneq Inuit 30-50 Inuit 60-100 11 / 43
7. SUMIIFFIK MISISSUIFFIUSOQ Nalunaarusiornermi suut ilanngunneqarnissaannik aalajangersaanikkut siunertarineqarpoq avatangiisinut sunniutissanik nalunaarusiornerup aalartisarnerata nalaani, siusinaarluni Pituffik Titanium Suliniut pillugu avatangiisinut sunniutissanik nalunaarusiornermi suut ilanngunneqarnissaat aalajangiutissallugu. Aamma suliassat suut ilanngunneqarnissaannik aalajangersaanermi pingaaruteqartoq tassaavoq avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi paasissutissat nalilerneqartussat pissarsiariniarlugit allanik misissuisoqartariaqassanersoq paasiniassallugu. Suliassat suut ilaanissaannik misissuinermi, sumiiffik ilaatinneqartoq sumiiffimmut avatangiisinut sunniutissanik nassuiaasiornermi pineqartumut naapertuuppoq. Aatsitassarsiorfissaq immini pineqarpoq, aammali sumiiffik tamatuma eqqaaniittoq (takuuk titartagaq 3). Sumiiffik pineqartoq taanna tulliuttuni sumiiffimmik misissuiffissamik taagorneqassaaq, taannalu tassaassaaq sumiiffik suliniummiit uuttortarneqarsinnaasumik imaluunniit sunnerneqartussatut imaluunniit sunnerneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaasoq, tassa tamatuma uumasuisa naasuisalu akornusersorneqarnerisigut imaluunniit mingutsinneqarnerisigut (nipiliornikkut, pujoralannikkut, imermik mingutsitsinikkut allatigullu). Aatsitassarsiorfimmut tassanngalu umiarsuartigut angallanneq suliamut ilaammata tamatuma eqqaani umiarsuup angalaffissai aamma suliat suut ilanngunneqarnissaannik naliliinermut ilaapput (Takuuk titartagaq 4). Titartagaq 3. Sumiiffik suliassat suut ilanngunneqarnissaannik naliliinermut ilaasussaq (aamma avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammut ilaasussaq). 12 / 43
Titartagaq 4. Aatsitassarsiorfimmut tassanngalu umiarsuit aqqutissaattut naatsorsuutigisaq. 13 / 43
8. SILAP PISSUSIA Pituffik Titanium Suliniut avannaarsuaniippoq nunavittut silaannaqartuulluni. Pituffimmi sakkutooqarfimmi (Moriusamiit 40 km missaanni ungasissuseqartumi) ukiumut agguaqatigiissillugu nittaalaq sialullu 124 mm-iusarpoq, annersaalu nittaallatut nakkartarluni. August aamma september annerpaamik nittangersarfiusarput (tabel 1). Aprilimi aput issunerpaajusarpoq, taavalu juulimi augustimilu nunami atsissumi aput aassimasarluni. Pituffimmi sakkutooqarfimmi kiannerpaagaangat 4,6 C-iusarpoq, qaammallu issinnerpaaffia (februar) agguaqatigiissillugu -24,6 C-ilusarluni, tassa uuttortakkat World Climate (http://www.climate-charts.com/locations/g/gl04202.ph)-imi saqqummiunneqartut naapertorlugit. Aasaanerani sineriak pujoqakkajuttarpoq. Oktoberimiit februarip qeqqanut kaperlattarpoq. Jan Feb Mar Apr Maj Jun Agguaqatigiissillugu nilleq o C -23,3-24,6-24,1-17,0-5,6 1,5 Nakkartut agguaqatig. mm 6 6 4 6 7 7 Jul Aug Sep Okt Nov Dec Agguaqatigiissillugu nilleq o C 4,6 3,8-1,7-9,8-16,6-21,6 Nakkartut agguaqatig. mm 16 24 18 12 10 8 Tabel 1. Pituffimmi sakkutooqarfimmi misissuiffiusumiit kujammut kimmut 40 km-inik ungasissuseqartumi qaammammut agguaqatigiissillugu nillissuseq nakkaasullu (World Climate saqqummiussimasai naapertorlugit uani, http://www.climate-charts.com/locations/g/gl04202.ph). 14 / 43
9. TAMATUMA QANOQ ATORNEQARNERA Moriusaq Steensby Landimi inoqarfituaavoq. 1980-imi nunaqarfik 80-inik inoqarpoq, taamanilu TV, radio aammalu oqarasuaatit atorneqarput innaallagissiorfinnguaqarlunilu. 2009-imi inuit tallimaananngorsimapput, 2010-imilu septemberimi inuisa kingulliit nunaqarfik qimappaat. Amerlanerit Qaanaamut nuupput. Illulli amerlaqisut, aamma innaallagissiorfik mittarfillu suli atapput. Pituffimmi sakkutooqarfik amerikamiut sakkutooqarfigaat Moriusamiillu kujammut kangimut 40 km-inik ungasissuseqarluni. Sakkutooqarfik Kalaallit Nunaanni inatsisit ataanniinngilaq. Qaanaaq illoqarfinni aatsitassarsiorfiliariniakkamut qaninnerpaavoq. Silaannakkut 83 km-inik ungasissuseqarpoq, umiatsiakkulli 135 km-inik ungasissuseqarluni. Titartagaq 5. Steensby Landip qeqertaasaani inoqarfiit inuerunnerillu. Qaanaaq 640 missaanni inoqarpoq. Puisinik timmissanillu kiisalu arfernik piniarneq qangaaniit inuussutissarsiutaapput, ussuit, natsiit, qilalukkat qernertat, aarrit aammalu timmiaaluit pingaaruteqarput. Ilaanni aamma umimmaat tuttullu piniarneqartarput. Qilalukkat qaqortat piniakkani pingaaruteqannginnerupput. Aamma ukiuni kingullerni tikaagulliit ataasiakkaat pisarineqartarput. 15 / 43
Ukiukkut upernaakkullu annermik Qaanaap avannaani sineriammut avannamut sammisumi aammalu Saunders Ø-p eqqaani kiisalu Moriusap avataani aavernik piniarneq ingerlanneqartarpoq (Egevang 2015). Junimi aarrit amerlanerit Pikialasorsuup kangiata tungaa qimattarpaat Pikialasorsuullu Canadamut sineriaani neriniarfigisartakkatik ornittarlugit. Pikialasorsuup aarri 1. juli aamma 1. oktoberip akornanni eqqissisimatitaasarput. Puisit minnerit annermik Qaanaap eqqaani kangerlunni piniarneqartarput. Aamma qilalukkat qernertat qangaaniit piniarneqartarput, taakkulu pingaartumik Qaanaap kangiani Inglefield Bredninginimiittarput. Maajimiit oktoberimut qilalukkat qernertat amerlaqisut kangerluup kangiata tungaaniittarput (Egevang 2015). Qangaaniit timmiaalunniartarnermi annermik piniarneqartartut tassaapput appat, appaliarsuit mitillu. Timmissat tamakku aasakkuinnaq Qaanaap eqqaaniittarput. Ukiuni kingullerni qalerallit Qaanaami piniartunut / aalisartunut 100 missaanniittunut pingaarnerpaatut isertitaqarfiulersimapput. Qaleralinniarneq annermik Qaanaap kangianiit ukiukkut pisarpoq, pingaartumik nunaqarfiusimasup Qaanaap kangerluata qinnguani Qeqertat eqqaanni Qaanaamiit 60 kilometerinik kangisinnerusumi ingerlanneqartarluni. (Takuuk titartagaq 5). 16 / 43
10. AVATANGIISIT Immikkoortumi uani sumiiffimmi misissuiffiusumi avatangiisit naatsumik oqaluttuarineqarput, annermillu uumassusillit aatsitassarsiorfiliariniakkami sulianit sunnerneqarsinnaasut sammineqarlutik. Nunami pinngortitaq Moriusap Iterlaallu eqqaanni sineriammi narsartat naasui 2016-imi augustimi misissuiffigineqarput. Naasoqarfiit sisamanut agguataarneqarsinnaapput (Orbicon 2016): 1. Orpigaaralik 2. Masarsoqarfik 3. Qaarsoq 4. Apussarinneqarfiit Kalaallit Nunaanni qaqutigoortuni naasunik nassaartoqanngilaq (Orbicon 2016). Titartagaq 6. Moriusap eqqaani orpigannguaqarfik Terianniat ukallillu kiisalu ilaannikkut amaqqut tassatuaapput uumasut miluumasut sumiiffimmi misissuiffiusumi naammattuugassaasartut. Aatsitassarsiornissat pilersaarutigineqartut uumasunut taakkununnga malunniutilimmik ajoqutaanissaat ilimanaateqanngilaq. 17 / 43
2016-imi augustimi misissuiartornermissaaq paasineqarpoq tamatuma timmiai nunamiuttat nalinginnaasuusut siammasissumilu nassaassaasut, ilaatigut qeqertani piaqqiortunik naloraarusileqarpoq (Orbicon 2016). Titartagaq 7. Qaanaap eqqaani umimmaat (nuussat) (aappalaartumik nigalikkat) aammalu tuttut (sungaartumik nigalikkat) siammarsimaneri. Qaanaap eqqaa qanga umimmaqarsimagaluarpoq, piniarneqarpallaarlutilli 1800-ikkunni nungussimapput. 1986-imi umimmaat inuusukaat arfineq-marluk Pituffiup eqqaani Cape Athollimi nunnigunneqarput. 2015-imi septemberimi umimmaat taakku sumiiffimmi tamaani titartagaq 7-imi takutinneqartumi 276-inik amerlassuseqalersimassangatinneqarput (Cuyler et al. 2016). Aatsitassarsiornissat pilersaarutigineqartut Pituffiup eqqaani umimmannut sunniuteqarnavianngillat. Avanersuup tuttugisimasaralui 1930-ikkunni nungupput, 1965-imili tuttut nujuitsupajaat qulingiluat Olrik Fjordip eqqaanut nunnigunneqarput. Nuussat kinguaavi Olrik Fjordip eqqaani suli naammattuugassaasimarpasipput (titartagaq 7). Aatsitassarsiornissanik pilersaarutit Olrik Fjordimi tuttunut sunniuteqarnavianngillat. 18 / 43
Imaani avatangiisit Aatsitassarsiorfiliariniagaq Steensby Landip qeqertaasaaniittoq Pikialasorsuup kujammut killinganiippoq, taavalu aatsitassarsiorfissamut imaatigut aqqut taassuma kangimut kujataatiguussaluni (Titartagaq 8). Pikialasorsuaq tassaavoq issusuumik sikoqassangatinnaraluartumi ukiuugaluamiluunniit sikuliaanaanngikkuni imaannaasartoq. Pikialasorsuaq avannaani aakkarnersuit annersaraat, issittumilu uumasoqarfinni annerpaanut ilaalluni. Titartagaq 8. 26 maj 2008 26. maj 2008 Pikialasorsuarmi imaannaasoq qaammataasakkut assilisakkut takutinneqartoq (uannga http://wattsupwiththat.com/2013/12/31/polynyas-are-very-important-for-marine-lifeand-cooling-the-oceans/) Pikialasorsuaq ukiukkut saattumik sikoqarluni annikitsunnguunerminiit aasakkut juunimi imarnersarujussuanngortarpoq. Aasaanerani sikumit avatangersimaneeruttarpoq. Pikialasorsuup 95%-ia januarimi sikuusaraluartoq siku aalajuartarpoq quppartusaqalunilu (Melling et al. 2001). Issittumi qaqutigooqisumik apriileqaliinartoq uumasuaraasannguit uumasuaqqallu pinngoralereersarput imaaneralu tamaat pinngorartorujussuusarlutik. Uumasuaraasannguit pinngorarnerujussuat Pikialasorsuup uumasuararpassuaqarneranut toqqammaviuvoq, taakkulu imminni aalisakkanit, miluumasunik imarmiunit, aammalu timmissanit imarmiunit inuussutigilluarneqartarlutik. Tamatumani uumasoqassuseq eqqarsaatigalugu Pikialasorsuaq Kalaallit Nunaanni sumiiffiit pingaarnerpaat ilaattut oqaatigineqartarpoq. Nalunaarusiami qanittukkut saqqummiunneqartumi Christensen et al (2012) Kalaallit Nunaanni imartanik 19 / 43
pingaaruteqarnerpaanik umiarsuillu angallannerannut misikkarinnerpaanik nalunaarsuisimavoq. Kalaallit Nunaanni imartat misikkarissut uuttuutit aqqanillit atorlugit Nunat Tamalaat Imarsiorneq pillugu Suleqatigiiffiannit (IMO) tikkuarneqarsimapput. Misissuinermi Kalaallit Nunaanni sumiiffiit 12-it immikkut misikkarissutut paasineqarput sisamanngorlugillu immikkoortiterneqarlutik. Sumiiffiit marluk Pingaarnersiukkani 1- imut (qullasinnerpaat) inissinneqarput, aappaallu tassa Pikialasorsuaq. Pikialasorsuup ilaa Kalaallit Nunaannut atatitaasoq Christensenip et al (2012) misissuinerani killeqarfimmut takussutissiaasoq titartagaq 9-imi takutinneqarpoq. Titartagaq 9. Christensen et al. (2012) naapertorlugu Pikialasorsuup ilaa Kalaallit Nunaata imartaaniittoq (V1). Christian et al (2012) misissuinerani pissutsit Pikialasorsuup pingaarnersiukkanut 1- mut ilanngutsinneqarneranut tunngaviliisut tassaapput: Pikialasorsuup avannaata tungaa kiisalu Inglefield Bredning qilalukkat qernertat 8.400 aasisarfigaat pingaarutilik. Pikialasorsuup aarri aasakkut ikinnerpaamik 1.500-inik amerlassuseqartarput. Taakku amerlanersaat Pikialasorsuup ilaata nunatsinniittup kangisissortaani ukiisarput aammalu aasakkut kitaata tungaani Canadap tungaaniittarlutik. Pikialasorsuaq qilalukkanut qaqortanut pingaarutilerujussuuvoq. 14.000-inik amerlassuseqassangatinneqartut Canadami Lancaster Soundimiit Pikialasorsuup kippasissortaanut ingerlaartarput. Amerlaqisut tamaani ukiisarput. Arfiviit Pikialasorsuup kujataaniittarput qassinnguillu ukiivigisarlugu. 20 / 43
Pikialasorsuaq natsiat (nannut nerisassaat pingaarutillit) ukiiffigisarpaat kangisissortaa nunatta tungaa saattunnguusarmat. Pikialasorsuup avannarpasissortaa 200 missaannik nanoqarpoq. Nannut taakku Baffinip Ikerata nanuinut (1.600 missaannik amerlassusilinnut) kiisalu Lancaster Soundip nanuinut (2.500 missaannik amerlassusilinnut) attuumassuteqartarput. Pikialasorsuarmut sikup sinaanut aammalu Kap Yorkip eqqaa immikkut pingaaruteqarput. Nunarsuatta appaliarsuisa 80%-iisa missaat, maajip septemberillu akornanni Pikialasorsuarmik isumalluuteqarput, pikialasorsuullu ilaani nunatsinniittumi appaliarsuit aappariit 30 millionit missaanniittutut missingerneqarput. Appat nunatsinni piaqqiortartut affaat sinneqartut appaqarfinni tallimani piaqqiortarput, taakkunanngalu 200.000 missaasa maajimiit augustimut Pikialasorsuup kangiata tungaa isumalluutigisarpaat. Naajavaarsuk navianartorsiortitaasoq aasakkut Pikialasorsuarmi tamarmi ittarpoq Canadamilu Ellesmerip qeqertaani piaqqiortarluni. Qeerlutuukkut alluumasut pingaartumik mitit qingallit - Pikialasorsuup ilaata nunatsinniittup sineriaani isasarpoq. Miluumasut timmissallu uumasunut navianartorsiortunut nunatsinniittunut ilaasut Pikialasorsuarmi naammattuugassaasut tassaapput: nannut, aarrit, arfiviit, qilalukkat qaqortat qernertallu, mitit, naajavaarsuit, taateraat, imeqqutaallat, appat aammalu qilanngat. Tulliuttuni uumasut nalunaarsuiffimmiittut sumiiffiup misissuiffiusup iluani qanittuaniluunniit naammattuugassaasut eqqartorneqartassapput aatsitassarsiorfiliariniakkamit akornusersorneqarsinaanerat qanoq ilimanartiginersoq nalilersuiffiginiarlugu. Arrit Aarrit ukioq kaajallallugu Pikialasorsuarmi naammattuugassaasarput, ikkakannersumiinniartarput kiisalu sikut neriniartinnatik qassimaffigisinnaasatik najortarlugit (Stewart et al. 2014, Egevang 2015). Pikialasorsuup ilaani nunatta tungaaniittumi ikkannersuit aavernut ukiisunut immikkut pingaarutilittut isigineqartarput (Heide-Jørgensen et al. 2016). Aamma Steensby Landip kujataa taamaappoq, tassa 2014-imi apriilip qeqqani titarnikkaartumik timmisartukkut ingerlasarluni kisitsinermi aarrit ataatsimoortut Moriusap kujammut kangiani 10-15 km-inik ungasitsigisumi takuneqartarsimapput, taamaalineranilu pikialasorsuup annersaa sikumik qallersimasimavoq (Heide-Jørgensen et al. 2016). Aasaanerani (juli-august) aarrit amerlanersaasa Pikialasorsuup kangisissuata sineriai qimattarpaat Pikialasorsuullu ilaani canadamut tungerliusumi neriniarfimminnukaasarlutik, pingaartumik Ellesmerep Qeqertaata alannguaniittarlutik (kangiani)(stewart et al. 2014). Upernaakkut ingerlaalersarnerat taanna maj-junimi aallartittassagunarpoq, timmisartumiillu misissuinertigut 2009 aamma 2010-imi ingerlanneqartutigut takuneqarsinnaavoq Pikialasorsuup kujasissortaani avannarpasissuseq 76 30 atuarlugu nunatsinniit Ellesmerep qeqertaanut atamallutik itisuumi ikkattumilu aarrit annermik 21 / 43
naammattuugassaasartut (Titartagaq 9) (Heide-Jørgensen et al. 2013). 2009-imi majjunimi Moriusap eqqaani aarrit marloriartarluni takuneqartarput (Titartagaq 10), aamma uumasut qaammataasamut nassitsissusikkat pillugit Pinngortitaleriffiup paasissutissaatai saqqummiunneqanngitsut takutippaat 2015-imi juunip qeqqani Misissuiffiup kanginnguani Wolstenholmenip Kangerlua aarrit qimassimagaat Canadamullu ingerlasimasut (Heide-Jørgensen et al. 2015). Titartagaq 10. 2009 aamma 2010-imi maj-junimi timmisartumiit kisitsinermi aarrit takuneqartut (Heide-Jørgensen et al. 2013-imit allanngortitat). Kalaallit Nunaata kitaata avannaani imaatillugu aaveqarneq ajungajalluinnarmat (Stewart et al. 2014) aammalu Steensby Landillu kujammut kimmut sineriaa nalinginnaasumik junip naaneraniit oktoberimut imaagajummat Sumiiffimmi misissuiffiusumi aarrit aasisarnissaat ilimanarpasinngilaq. Taamaammat aatsitassarsiornissat pilersaarutigineqartut aavernut akornutaanissaat ilimanarpasinngilaq. Tamanna erseqqinnerusumik paasiumallugu 2017-imi tamaani avatangiisinik misissuinermut atatillugu Steensby Landip sineriaata Sumiiffimmut misissuiffiusumut atasup miluumasuinik imarmiunik timmisartumiit kisitsinerit arfineq-pingasut ingerlanneqassapput (Takuuk immikkoortoq 12.4) 22 / 43
2009 aamma 2010-imi maj-junimi aarrit eqimattakkaartut qassiit aatsitassarsiorfissamut umiarsuartigut aqqutigilersaakkap qanittuani takuneqarput, taamaammallu tamanna avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammut ilaatinneqassaaq. Aarrit annermik immap naqqaniit qallortakkaminnik uillunik nerisaqartuupput. Upernassakkut ikkannerni aatsitassarsioqatigiiffiup atulersaagaani aarrit eqimattakkaartut arlallit takuneqarsimammata taakkulu tamaani ukiisimagunarmata aatsitassarsiorneq aarrit neriniartarnerannut sunniuteqassagunarpoq. Tamanna sukumiinerusumik misissorumallugu Sumiiffiup misissuiffiusup sineriaani misissuiffinnit 15-init immap naqqanit misissugassanik ilaatigut uillunik tigooraasoqarpoq (Orbicon 2016). Misissuiffiit 6 aamma 20 meter akornanni itissusilimmiipput. Misissugassatut tigooqqakkat kingusinnerusukkut misissoqqissaarneqarumaarput avatangiisinullu sunniutissanik nassuiaammut ilanngunneqarumaarlutik. Qilalukkat qernertat Upernaakkut qilalukkat qernertat Baffinip Ikeraniit Pikialasorsuarmut ingerlaartarput, tamaanilu kangerlunni Smith Sundimut paaqartuni aasisarlutik. Qaanaap kangiani Inglefield Bredningimi amerlasoorsuullutik eqiteruttarput. Qilalukkat qernertat ilaat aamma Smith Sundimi avannarpasinnerusumiittarput (Heide-Jørgensen et al. 2016). Misissuinerit kingulliit ersersippaat Baffinip Ikerani ukiisartut saniatigut aammattaaq qilalukkat qernertat 3.000 missaat Pikialasorsuup kangiata tungaani ukiisartut (Heide- Jørgensen et al. 2016). Qilalukkat qernertat aalisagartortuupput, pingaartumik qaleralinnik. 2009 aamma 2010-imi upernaakkut maajimi juunimilu Pikialasorsuarmi qilalukkanik qernertanik ingerlaartunik misissuinermi (tassani Inglefield Bredning ilanngunneqanngilaq) paasineqarpoq Pikialorsuup kangiata tungaani qilalukkat siammarsimalluartut, Inglefield Bredningip paavata kujataa eqiterfigilluarsimallugu (Heide-Jørgensen et al. 2013) Takuuk titartagaq 11. Aatsitassarsiorfissap eqqaani avatangiisinik misissuiffiusumi 2009 aamma 2010-imi maj-junimi qilalukkat qernertat takusatuarineqartut tassaapput aatsitassarsiorfissap kujammut sineriaani eqimattat ataatsit (Titartagaq 11). Aasisarfiit Steensby Landip avannaani immata, aammalu avatangiisinik misissuiffissakkut qilalukkat qernertat ikittuinnaat upernaakkut ingerlaartarmata, aatsitassarsiornissat (juunip naaneraniit oktoberip aallartinneranut) qilalukkanik qernertanik akornusersuinissaat ilimanaateqarluanngeqaat. Tamanna sukumiinerusumik takussutissiorumallugu 2017-imi aatsitassarsiorfiup avatangiisinut suliniutaanut ilanngullugu Sumiiffimmi misissuiffiusumi qilalukkanik qernertanik nalunaarsuilluni arfineq-pingasoriarluni timmisartumiit misissuisoqassaaq (takuuk Immikkoortoq 12.4) 23 / 43
Aatsitassarsiorfimmut umiarsuit aqqutissaata eqqaani qilalukkat eqimattat qassiit takuneqarsimapput (Titartagaq 11). Taamaammat avatangiisinut sunniutissanik nalunaarummi aatsitassarsiorfissamut aqqutaani, qilalukkat qernertat umiarsuit angallannerannit akornusersorneqartarnissaat sammineqassaaq. Titartagaq 11. 2009 aamma 2010-imi maj-junimi timmisartumiit misissuinermi Pikialasorsuarmi qilalukkat qernertat arfiviillu takuneqartut (Heide-Jørgensen et al. 2013 allanngortitaq). Qilalukkat qaqortat Qilalukkat qaqortat amerlanersaat Canadap avannarpasissuani aasisarput ikittuinnaallu Smith Sundimi kiisalu Kalaallit Nunaata kitaata avannaani kangerlunni taassuma eqqaaniittuni aasakkut takuneqartarlutik (Heide-Jørgensen et al. 2016). Ukiakkut qilalukkat qaqortat kangimut ingerlaartarput taavalu Pikialasorsuarmi imaluunniit Kalaallit Nunaata kitaani kitaata sikuata imartaani ukiisarlutik (Heide-Jørgensen et al. 2003). Heide-Jørgensen et al. (2016) qilalukkat qaqortat 2.300 Pikialasorsuarmi ukiisarnerannik missingiivoq. Taakku ilaat qularnanngitsumik Steensby Landip eqqaani oktoberimiit ukioq tamaat naammattuugassaasarsimassapput (Ugarte et al. 2011). Upernaakkut qilalukkat qernertat Kalaallit Nunaata kitaani ukiisimasut Baffinip Ikera ikaarlugu Canadap avannarpasissuanut ingerlaartarput. 24 / 43
Qilalukkat qaqortat amerlanersaat Canadap avannarpasissuani aasisarmata, aammalu oktoberimi aatsaat avatangiisinik misissuiffissamut pisarmata tassa aatsitassarsiornissanik pilersaarutit ukiuunerani unikkallarfissaata nalaani qilalukkat qaqortat aatsitassarsiorfimmiit annerusumik akornusersorneqassangatinneqanngillat. Tamanna sukumiinerusumik takussutissiorumallugu 2017-imi aatsitassarsiorfiup avatangiisinut suliniutaanut ilanngullugu Sumiiffimmi misissuiffiusumi qilalukkanik nalunaarsuilluni arfineq-pingasoriarluni timmisartumiit misissuisoqassaaq (takuuk Immikkoortoq 12.4) Miluumasut imarmiut allat Arfiviit ataasiakkaat upernaakkut Pikialasorsualiartarput (takuuk titartagaq 11), junillu tungaanut tamaaniittarlutik, amerlanerillu kimmut ingerlaqqittarnissaat ilimanarpoq. Sikut qanoq issusii apeqqutaallutik ataasiakkaannguit Pikialasorsuarmi ukiisarput. Arfiviit aatsitassarsiornissanut pilersaarutigineqartut ingerlanerini qaammammi siullermi aatsitassarsiorfissap eqqaaneeratarsinnaammata, tamannalu umiarsuit aqqutigisassammassuk arferit akornusersorneqartarsinnaapput. Taamaammat tamanna avatangiisinut sunniutissanik nalunaarummi sammineqassaaq. Ussuit natsiillu ukioq kaajallallugu Pikialasorsuarmi naammattuugassaasarput. Puisit marluit taakku tamarmik immami puttaaqarluartumiittarput. Umiarsuit puttaanut ingalassimaniartassammata puisit taakku aammalu aatsitassarsiorfissamut umiartorneq imminnut akornusersuutissangatinneqanngillat. Ukiakkut, ukiukkut upernaakkullu Pikialasorsuaq nannunut pingaaruteqartarpoq. Upernaakkut kimmut sikueriartornera nannut malittarisarpaat. Nannut taakku imaanerani Canadami aasisarput. Ataasiakkaalli Kalaallit Nunaata sineriaani aasisarput, taamaammallu avatangiisinik misissuiffiusumi naammattuugassaaratarsinnaallutik. Taamaammat aatsitassarsiornermi nannut annerusumik akornusersorneqassangatinneqanngillat, aatsitassarsiornerup nalaani sumiiffimmi avatangiisinik misissuiffiusumi nannut ikittuinnaasassammata (ilumut peqarsimaguni). Timmissat imarmiut Appaliarsuit Pikialasorsuup timmiaani imarmiuni amerlanerpaajupput. Qimusseriarsuup avannarpasissuaniit Inglefield Landimut apparliarsuit aappariit 33 millionnit missaat piaqqiortartuusut naatsorsorneqarsimavoq (Boertmann & Mosbech 1998, Kampp et al. 2000, Egevang et al. 2003), tassa nunarsuarmi appaliarsuit tamarmik 80% missaat (Nettleship & Evans 1985). Appaliarsuit Pikialasorsuarmi immap uumasuaraanik nerisaqartarput. Avatangiisinik misissuiffiusussami appaliarsuit piaqqiorfeqanngimmata umiarsuit angalanerannit akornusersorneqassangatinneqanngillat (Titartagaq 12). Akerlianilli appa- 25 / 43
liarsuppapilorujussuit Pikialasorsuup kangiata tungaani neriniartarmata qasuersaartarmatalu, umiarsuit angalanerannit akornusersorneqartarnissaat ilimanaateqarpoq. Ajornartorsiut taanna avatangiisinut sunniutissanik nalunaarummi sammineqassaaq. Titartagaq 12. 2009 aamma 2010-imi maj junimi timmisartumiit kisitsinermi Pikialasorsuarmi appaliarsuit takuneqartut kiisalu piaqqiorfii (sinerissami titarnerit qernertut) (Boertmann & Mosbech 2011 og Heide-Jørgensen et al. 2013 allanngortitaq). Appat Appat piaqqiorfii aappariinnit katillugit 225.000-init najorneqartut Pikialasorsuup kangisissuaniipput, appallu tassaniittut pikialasorsuup kangiata tungaani majimiit augustimut neriniartarput (Boertmann & Mosbech 2011) takuuk titartagaq 13. Appat piaqqiorfiisa arlaanaalluunniit avatangiisinik misissuiffissamiinngillat, kisiannili umiarsuit aatsitassarsiorfiliartut immakkut appaqaqisukkut ingerlaartassapput. Ajornartorsiutaaratarsinnaasoq avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi eqqartorneqassaaq. 26 / 43
Titartagaq 13. 2008-imi appat piaqqiornerisa nalaani imaani appat akulikissusii (amerlassusii/km 2 ). Piaqqiorfii toornernik qernertunik nalunaaqqutserneqarput (Boertmann & Mosbechimit 2011). Naajavaarsuit Naajat ilaat taanna nungutaanissaminik navianartorsiortitaasoq Pikialasorsuarmi Canadamut tungerliusumi piaqqiortarpoq. Piaqqiorfinnut taakkunanngalu ingerlaartillutik Pikialasorsuarmi sumiluunniit naammattoorneqarsinnaapput. Ilaat qularnanngitsumik upernaakkut ukiakkullu avatangiisinik misissuiffiusussakkut ingerlaartarput, aatsitassarsiorfimmiilli annerusumik akornusersorneqarnissaat ilimagineqanngilaq. Mitit qingallit Canadami piaqqiorfimmeersut aammalu Kalaallit Nunaanni timerpasissumeersut, julimi augustimilu kangerliumanerni kangerlunnilu akornusersorneqanngitsuni isasarput. Qaanaap eqqaani isasarfiit pingaarutillit titartagaq 14-imi takutinneqarput. Isasarfik qaninnerpaaq Booth Sundimiittoq avatangiisinik misissuiffiusup avataaniippoq. 27 / 43
Titartagaq 14. Qaanaap eqqaani qerlutuut alluumasartut (pingaartumik mitit qingallit) isasarfii pingaarutillit (Boertmann & Mosbech 2011 allanngortitaq). Mitit nalinginnaasut Qaanaap eqqaani qassiinik piaqqiorfeqarput (Titartagaq 15). Piaqqiorfiit ilaat Steensby Landip qeqertaasaata sineriaani qeqertannguani naammattuugassaasarput, aamma avatangiisinik misissuiffissap iluani piaqqiorfeqarput (Christensen et al. 2001). Piaqqiorfinni taakkuanni aappariit piaqqiortut ukiuni kingullerni amerlisimaqaat (Burnhams et al. 2012). Aatsitassarsiorfissatut pilersaarutigineqartut mitinut piaqqiortunut akornusersuiffiusussatut naatsorsuutigineqarmata, ajornartorsiutit taakkua avatangiisinut sunniutissanik nalunaarummi sammineqassapput. Titartagaq15. Avatangiisinik misissuiffissap iluani eqqaanilu mitit nalinginnaasut piaqqiorfii. Toornerit annerpaat tassaapput aappariit 1.000-1.600 najugaat (Boertmann & Mosbech 2011 allanngortilaagaq). 28 / 43
2016-imi augustimi misissuinikkut uppernarsarneqarpoq Mansonip Qeqertaani aammalu qeqertani Three Sister Beesini suli mitinik erniorfissuaqartoq. Qeqertani annerusuni mitit aaqqissugaasumik kisinneqarput aappariillu 10.000-ingajaasutut oqaatigineqarput (Orbicon 2016). Misissuinerup nalaani (10-22. august) mitit piaqqiortut tamangajammik sumiiffik tamanna qimassimavaat (Orbicon 2016). Taateraat. Qaanaap eqqaani naajakkut ilannguat taanna qassiinik piaqqiorfeqarpoq. Qaninnerpaaq Moriusamiit 16 km-inik ungasissusilimmi innaaqinnerniippoq. Taateraat piaqqiornermik nalaanni Pikialasorsuarmi imarujussuaq nerisassarsiorfigisarpaat, aatsitassarsiornermiillu annerusumik akornusersorneqassangatinneqanngillat. Imeqqutaallat qeqertani mikisuni pukkitsuni piaqqiortarput. Avatangiisinik misissuiffissap iluani eqqaanilu qassiinik piaqqiorfeqarput, ilaatigut Paattorfiarsummi Moriusallu avataani qeqertani allani (Titartagaq 16). Imeqqutaallat maajimi / juunip aallartinnerani piaqqiorfimminnut annguttarput, taavalu august/septemberimi tamanna qimattarlugu. Piffissap annersaa piaqqiorfimmik qanitaniittarput (Boertmann & Mosbech 2011). August 2016-imi misissuinerup takutippaapaattorfiarsummi aappariit 30-it missaat piaqqiortut, Mansonillu Qeqertaani aappariit 40 missaat piaqqiorlutik (Orbicon 2016). Piaqqiorfiit qassiit aatsitassarsiorfissatut pilersaarutigineqartumut qanittumiimmata, aammalu imeqqutaallat sinerissamut qanittumi neriniartarmata aatsitassarsiorfissaq imeqqutaallanut akornutaaratarsinnaavoq. Ajornartorsiut taanna avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi sammineqassaaq. Titartagaq 16. Imeqqutaallat piaqqiorfii (toornerit aappalaartut). Toornerit mikisut (soorlu Moriusap eqqaaniittoq) piaqqiorfimmik aappaariinnit 100 inorlugit amerlassuseqartunit najorneqarput. Boertmann & Mosbech (2011)-imiit allanngortilaagaq. 29 / 43
Qilanngat Appakkut ilaat taakku appaliarsunnit appanillu ikinneroqalutik naammattuugassaapput. Sulluni imaluunniit tulluliami qinnguini ulluliortarpoq aammalu aalisakkanik immallu uumasuaraanik inuussuteqartarluni. Piaqqiorfik qaninnerpaaq Saunders Ø-miippoq, tassanilu piaqqiortut aappariit 25 inorlugit amerlassuseqarput (Boertmann & Mosbech 2011). Aatsitassarsiorfimmiit annerusumik akornusersorneqassangatinneqanngillat. 30 / 43
11. AVATANGIISINUT SUNNIUTIT ANNERTUUT Aatsitassarsiorfissatut pilersaarummut nassuiaatit tunngavigalugit, aammalu immikkoortumi siuliani paasissutissat tunngavigalugit, Avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi sammisassatut tikkuarneqartut tabel 2-imi eqiterneqarput. Tabelimiissaaq ipput avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi ajutoorfiusinnaasunik naliliinermi sammineqartussat (uuliaarluerneq). Tabel 2. Avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammut ajutoorfiusinnaasunillu naliliinermut ilanngusassat Mingutsitsineq Akornusersuineq Suliniutip killiffia Suliniummi suliat Silaann. minguts. / pujoralak Nipiliorneq / sajutsitsineq Tatsit kuuillu Imaani avatangiisit Nunami avatangiisit Nunap qanoq issusia (ilusaa) Tatsit kuuillu Imaani avatangiisit Nunami avatangiisit Sanaartornerani Ingerlannerani Matusineq aamma matusinerup kingorna Illutat atortorissaarutillu sanaartorneri (nunami) X X X X Umiartorneq X X X 2 Nunami aatsitassarsiorneq X X X X Imaani aatsitassarsiorneq X X X X Usilersortarfik X X Sioqqat taratsullu eqqakkat X X Umiartorneq X X X 1 Imeq igitassaq X Taratsup suliareqqiinermi atukkap aniatinneqarnera X Aatsitassarsiorfimmi atortut piiarneqarnerat X X X Umiartorneq X X X 1 Ajutoorfiusin- Umiartorneq (uuliaarluerneq) X naasunik naliliineq Usilersornermi ajutoornerit uuliaarluerfiusut X X Orsussaasiviit ernalersut nunamilu maqisoorneq X 2 Immatigut angallannikkut, uumassusilinnik nunatsinneersuunngitsunik assartuineq 31 / 43
IMMIKKOORTOQ II AVATANGIISINUT SUNNIUTISSANIK NALUNAARUSIORNERMI SULIASSAT NASSUIARNEQARNERAT Immikkoortoq II-imi avatangiisinut sunniutissanik nassuiaatip imarisassaatut siunnersuutigineqartut oqaluttuarineqarput. Imaanik nalunaarsuiffissaq assigiinngitsunik qulequtalik Ilanngussaq I-itut ilanngunneqarpoq. Avatangiisinut tunngasut avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi eqqartorneqartussatut siunnersuutigineqartut Tabel 2- imi nalunaarneqarput. Imaanik nalunaarsuiffissatut siunnersuutigineqartoq naapertorlugu avatangiisinut sunniutissanik nassuiaat suliarisinnaajumallugu paasissutissanik allanik pissarsinissaq qassiitigut pisariaqartarpoq. Assersuutigalugu immap naqqani sioqqanik qalluineq immamik mingutsitsissanersoq misissorneqartariaqarpoq. Aamma paasiniarneqartariaqarpoq aatsitassarsiorfissatut siunnersuutigineqartumi aatsitassarsiornerit qanoq annertutigisumik timmissanut uumasunulu akornusersuitigissanersut. Aatsitassarsiorfiup avatangiisinut sunniutissaanik naliliinissamut paasisimasanik pisariaqartunik pissarsisinnaajumalluni misissuinissa aalajangersimasut siunnersuutigineqartut matuma kinguliagut nassuiarneqassapput. Oqaatigineqassaaq ilaannikkooriarluni paasissutissat pigineqareersut taamaallaat tunngavigalugit naliliisarnissaq siunnersuutigineqarmat. Taamaaliortoqartassaaq pingaartumik paasissutissat pitsaasut pigineqareersimatillugit imaluunniit avatangiisinut sunniutissat annikitsuaraasussatut sumiiffimmilu annikitsuinnarmi pisussatut naatsorsuutigineqartillugit. 12. AVATANGIISINIK MISISSUINERNUT ILASSUTITUT SIUNNERSUUTIT 12.1 Avatangiisit namminneq akuutissanik akoqassusiat Aatsitassarsiorfissamiit sanilliussivissamiillu misissugassanik nunamiit, tatsiniit/kuunniit, imaaniillu tigooraasoqarnissaa Kalaallit Nunaanni oqartussanit piumasarineqartarpoq aatsitassarsiornerit aallartitsinnagit saffiugassat oqimaatsut sananeqaatillu allat pinngortitamini namminermiittut qanoq annertutigineri paasilluarumallugit. Paasissutissat katersorneqartut taamaalillutik siunissami avatangiisit malinnaavigineqarneranni sanilliussisarfissatut atorneqalissapput. Misiligutissat siulliit 2016-imi augustimi katersorneqarput misissugasanillu tigooraanerit suli allat 2017 aamma 2018-imi ingerlanneqartussat pilersaarutigineqarput. 32 / 43
Misiligutissat ilagaat qeqqussat aamma aalisakkat, imeq tarajoqanngitsoq aamma kinnerit kiisalu issoq, naasut issuatsiaallu. Misissugassanik katersuineq Kalaallit Nunaanni oqartussat piumasaqarnerat malillugu, Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfiup (DCE, Arhus Universitet) najoqqutassiai malillugit ingerlanneqassaaq (protocol for collection of environmental samples to the DCE Arctic sample Bank, Version 3. 8. November 2012). 12.2 Timmissat imarmiut misissuiffigineqarnerat Timmissat imarmiut eqqarsaatigalugit ajornartorsiutaasinnaasut marluit paasineqarput: 1. Aatsitassarsiorfimmut tassanngalu umiarsuit angalanerisigut timmissat akornusersorneqarnerat. Immikkoortoq 10-imi nassuiarneqartutut timmissat imarmiut umiarsuit angalanerannit akornusersorneqarsinnaasut pillugit paasissutissanik nutaanik amerlasuunillu pigisaqartoqareerpoq. Taamaammat tamatuma sukumiinerusumik misissuiffigeqqinneqarnissaa pisariaqarsorineqanngilaq. 2. Nunamut qanittumi timmissat imarmiut aatsitassarsiorfimmiit akornusersorneqarsinnaanerat. Qeqertani imeqqutaallat mitillu piaqqiortut ajornartorsiortinneqarsinnaanerat naliliivigisinnaajumalugu 2016-imi augustimi misissuisoqarpoq. Erniortut qanoq issusii pillugit paasissutissanik katersinissaq kiisalu ajornartorsiortitsinerit pinngitsoortinniarlugit periaasissanik nassaarniarnissaq siunertarineqarput (pisariaqarnera naapertorlugu). 12.3 Aarrit ukiisut meqqillu piaqqisartut inuussutissaannik naliliineq Aarrit tamaani ukiisartut inuussutaat aatsitassarsiornerup malitsigisaanik peerneqassagaluarpata tamanna assorujussuaq ajornartorsiutaassaaq. Inuussutaat pingaarutillit sumiissusii paasiumallugit Sumiiffiup misissuiffiusussap eqqaani sumiiffinni 15-ini immap naqqani misissuisoqarpoq. Taanna tunngavigalugu uillut aavernut pingaaruteqarluartut siammasissusiat, akulikissuisat qanorlu amerlatiginerat aalajangiunneqarsinnaavoq. August 2017-imi misissugassanik tigooraanerit allat ingerlanneqarnissaat pilersaarutigineqarpoq. Aammattaaq meqqit piaqqisartut inuussutissaat qanoq amerlatigissusiat nalilerumallugu immami ikkattumi (0,5 2 m) immap natermiuinik katersuisoqarpoq. 33 / 43
12.4 Sumiiffimmi misissuiffiusumi miluumasunik imarmiunik timmisartumiit kisitsineq Aatsitassarsiornissat pilersaarutigineqartut juunip naaneraniit oktoberip aallartinneranut ingerlanneqartassapput. Tamatuma miluumasuinik imarmiunik ilisimasat (pingaartumik aarrit, qilalukkat qernertat qaqortallu) naapertorlugit ajornartorsiuteqartussaanngikkaluartoq taamaattoq piffissap taassuma aallartinnerani naaneranilu akornusersuisoqarsinnaanera assortuissorneqarsinnaanngilaq. Taamaammat juni 2017-imi miluumasunik imarmiunik kisitsinerit sisamat ingerlanneqassapput kiisalu septemberip qeqqaniit oktoberip aallartinneranut sisamariarluni timmisartumiit kisitsisoqassalluni. Taamaalilluni miluumasut imarmiut angalasarneri pillugit aammalu qaqugukkut nalliuttarneri pillugit paasissutissat nutaarluinnaat pissarsiarineqassapput taamalu aatsitassarsiorneq taakkununnga akornusersuissanersoq oqaatigineqarsinnaanngussalluni. 12.5 Immap iluani immallu qaavatigut nipiliorneq Sanaartornerup ingerlatsinerullu nalaanni nipiliortut annermik tassaassapput nivattaatit, assaatit kiisalu sanaartornermi atortut allat, kiisalu umiarsuit tamaanga tikittartut. Kisianni nipiliornerpaaffiulluunniit nalaani nipiliorneq inunnit tusaaneqarsinnaanavianngilaq (tamaani sulisut eqqaasanngikkaanni), tassami inoqarfik qaninnerpaaq 40 km-inik ungasissuseqarmat. Aamma nersutinik nipiliornermut malussarissinnaasunik ilisimasaqartoqangnilaq. Kisiannili umiarsuit tamaanga tikittarnerat aammalu umiarsuarmi suliareqqiisoqartalissappat miluumasunut imarmiunut nipiliornikkut ajoqutaasinnaapput, pingaartumik qilalukkanut qernertanut aammalu aavernut (paarlattuanilli puisit immap iluani nipiliornut sungiusimanerusaqalutik). Pikialasorsuup kangisinnerusortaani, aamma avatangiisinik misissuiffissami kiisalu umiarsuit aqqutissaattut pilersaarutigineqartumi, miluumasut imarmiut nipinut misikkarnerusut pillugit ilisimasat annertuut pigineqareernerat naatsorsuutigineqarpoq. Aamma miluumasut imarmiut umiarsuit nipiliornerannut qanoq qisuariartarnersut ilisimalluarneqarpoq. Taamaammat nipiliorneq pillugu immikkut misissuisoqartariaqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Tassunga taarsiullugu umiarsuit sumiiffimmut tamaanga tulattartunit aammalu umiarsuarmi suliareqqiinermit nipiliornerit avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi, sukumiisumik oqaluuserineqassapput, ilisimasat pigineqareersut aallaavigalugit. 34 / 43
12.6 Silaannaap minguissuisia aammalu pujoralatsitsineq Ingerlatsinerup nalaani aatsitassarsiorneq avatangiisinut sunniuteqarsinnaasunik (aamma inuit peqqissusiannut) silaannarmut aniatitsiviussaaq. Tassaapput pujoralaaqqat aammalu pujoralaat nunamut torartut. Aniatitsisuusut annerpaat tassaassangatinneqarput nunakkoorutit dieselitortumik motorillit (nivaatartuisut, assaatit nunami immamilu atorneqartut) kiisalu innaallagissiorfik dieselitortoq. Aatsitassarsiorfiup angisoorsuunnginnera pissutigalugu orsussamik atuinikkut silaannarmut aniatitat killilimmik annertussuseqassapput avatangiisinullu annertunerusumik sunniuteqassangatinneqaratik. Taamaammat siunnersuutigineqarpoq avatangiisinut sunniutissanik nassuiaammi silaannaap pitsaassusia pillugu immikkoortumi sammineqartussat tassaassasut (1), gassinik silamik kiatsikkiartortitsisartunik aniatitsinerit aammalu (2), paaliornerup naatsumik eqqartorneqarnera. Naatsorsukkat FinnAustip ikummatissanik atuineq pillugu missingersugaanik tunngaveqassaaq. 12.7 Tarajoq suliareqqiinermi atorneqartoq pillugu misissueqqissaarnerit Tarajoq saffiugassat oqimaatsut sioqqallu immikkoortinniarneranni atorneqartoq saffiugassaqarnerulerataannaavoq. Tarajoq imaanut utertinneqartassasoq pilersaarutigineqarmat tamanna misissorneqartariaqarpoq. Taamaammat misiligummik akuiaavimmi imeq saffiugassaqassusianik kinnikunillu akoqassusia misissorneqassaaq (mikisuaqqat siammarnerannik uppernarsaanermut atugassatut), aamma seernassusia innaallagissamillu ingerlatsisisinnaassusia misissorneqassapput. FinnAust paasissutissanik taakkuninnga tunniussisuussaaq. 12.8 Sioqqat eqqarneqartarnerat Sioqqat titaniummillit peerneqareerpata sissap siorai tarajorlu sissamut immallu naqqanut qaqinneqarfimminnut utertinneqarnissaat pilersaarutigineqarpoq. Sioqqat assigisaasalu eqqarneqarnerisa avatangiisinut sunniutigisinnaasaat naliliiffigisinnaajumallugit sioqqat angissusii erngullu saffiugassaqassusia allallu misissorneqassapput. Paasissutissat taakku FinnAustimit tunniunneqassapput. Tamatuma saniatigut sioqqat titaniumillit immap naqqaniit milluarneqarneranni sioqqat marraallu siammartarnerat uuttuusiorneqassaaq. Tassannga paasisat sioqqanik milluaanerup immap naasuinut uumasuinullu sunniunnissaanik naliliinermi atorneqassapput. Paasisat aamma sioqqanik sinneruttunik eqqaanerup avatangiisitigut naliliivigineqarnerani pingaaruteqassapput. 35 / 43