TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

SODANKYLÄ SOSIAALIPALVELUT SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 28.01.2015 Perusturvalautakunta 14.10.2015

SISÄLLYS 1 SÄÄNNÖKSET... 1 1.1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY... 2 1.2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY... 2 1.3 OLESKELUKUNTA... 3 1.4 ULKOMAALAISET JA MAAHANMUUTTAJAT... 4 1.4.1 EU/ETA-kansalainen... 5 1.4.2 Pohjoismaan kansalainen... 6 1.4.3 Turisti... 6 1.4.4 Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen... 6 1.4.5 Pakolaiset ja paluumuuttajat... 7 1.4.6 Turvapaikanhakijat... 7 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS... 7 2.1 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 7 2.2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN... 9 2.3 TOIMEENTULOTUKI TULEVAA ETUUTTA VASTAAN JA TAKAISINPERINTÄ (TTL 23 ), (TTL 21 )... 9 2.3.1 Toimeentulotuen takaisinperintä (Totul 19 23 )... 9 2.3.2 Perintä, kun toimeentulotukipäätös on perustunut erehdyttävien tietojen antamiseen (ToTuL 20.2 )...10 2.3.3 Vuokravakuuden perintä...11 2.4 TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN...11 3 TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN...12 3.1 TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN...12 3.1.1 Ansiotulot...12 3.1.2 Työttömyysturva...13 3.1.3 Kelan etuudet...13 3.1.4 Opiskelijat...14 3.1.5 Eläketulot...16 3.1.6 Yrittäjät...16 3.1.7 Vähäiset tulot...17 3.1.8 Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot...17 3.1.9 Veronpalautukset / jäännösverot...18 3.2 OMAISUUDEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN...18 3.3 TULOJEN JAKSOTTAMINEN JA TULOYLIJÄÄMÄN SIIRTÄMINEN...19 3.4 TULOT, JOITA EI OTETA HUOMIOON...19 4 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT...20 4.1 PERUSOSA...20 4.1.1 Alennettu perusosa...20 4.2 MUUT PERUSMENOT...21 4.2.1 Asumismenot...21 4.2.1.1 Erilliset lämmityskustannukset... 22 4.2.1.2 Sähkö ja taloussähkö... 22

4.2.1.3 Erilliset vesimaksut ja kiinteistön hoitomenot... 23 4.2.1.4 Poste restante -osoitteessa asuvat, kimppakämpät... 23 4.2.1.5 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut... 24 4.2.2 Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot...24 4.2.2.1 Lääkkeet... 25 4.2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 25 4.2.2.3 Hammashoito... 26 4.2.2.4 Silmälasit... 27 4.2.2.5 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia... 27 5 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT...27 5.1 PÄIVÄHOITO-, KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA- JA ELATUSAPU...28 5.2 LASTEN TARVIKKEET JA HARRASTUSMENOT SEKÄ LASTEN LUONAPITO...28 5.3 MUUT ASUMISESTA AIHEUTUVAT MENOT...29 5.3.1 Vuokravakuus ja välityspalkkio...29 5.3.2 Muuttokustannukset...30 5.4 KODIN IRTAIMISTO...30 5.5 MATKAT JA MUUT TYÖSSÄKÄYNNISTÄ AIHEUTUVAT MENOT...30 5.6 OPISKELUSTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET...31 5.7 VAATEKUSTANNUKSET...31 5.8 PERHEJUHLA...31 5.9 HAUTAUSKUSTANNUKSET...31 5.10 MAAHANMUUTTAJAT...32 5.11 EDUNVALVONTAPALKKIO JA MAISTRAATIN TILINTARKASTUSMAKSU...34 5.12 VANGIT JA VANKILASTA VAPAUTUVAT...35 5.13 ASEVELVOLLISET JA SIVIILIPALVELUSTA SUORITTAVAT...36 5.14 MENOT, JOTKA EIVÄT OIKEUTA TOIMEENTULOTUKEEN...37 5.14.1 Lainojen lyhennykset, kulutusluotot, pikavipit, osamaksuvelat, maksurästit sekä velkajärjestelyn vaikutus... 37 5.14.2 Muut menot, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen... 37 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI...38 7 VÄLITYSTILIT...38 8 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ JA LOPPUHUOMAUTUS...39 LIITE 1, VUODEN 2015 PERUSOSAT LIITE 2, OPTIKON ARVIO

1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentuolotuesta1412/1997 muutoksineen Asetus toimeentulotuesta 66/1998 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Hallintolaki 434/2003 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Ulkomaalaislaki 301/2004 EU/ETA-kansalaisia koskevat säännökset Avioliittolaki 234/1929 muutoksineen Työttömyysturvalaki 1290/2002 Uhkasakkolaki 1113/1990 Vankeuslaki 767/2005 Laki aluehallintovirastoista 896/2009 Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2013: 4 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (HE 131/2008 vp.) Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ohjauskirje 12.5.2010. Dnro 3231/05.00.04/2010 Hautaustoimilaki 627/2003 Oikeusministeriön ohjeistus edunvalvontapalkkioiden perimisestä (OM 12/33/2009) Valtioneuvoston asetus edunvalvojan palkkion suuruudesta (696/2012) 1

1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Uudelle asiakkaalle pyritään järjestämään tapaaminen sosiaalityöntekijälle. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Mikäli hakija antaa tahallaan vääriä tietoja, voidaan myönnetty toimeentulotuki esittää perittäväksi takaisin hallinto-oikeuden päätöksellä. Väärinkäytöstilanteissa tehdään myös rikosilmoitus poliisille. 1.2 Toimeentulotuen hakeminen ja käsittely Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai sosiaalityöntekijän/etuuskäsittelijän hyväksyessä suullisella tai muulla hakemistavalla. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään. Hakemukseen on merkittävä sen saapumispäivä. Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle lähetetään yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseen määräajassa (14 vrk). Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, toimeentulotukipäätös voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä. Hakemuksen käsittelyä koskeviin kysymyksiin vastataan sosiaalityön virkaaikaisessa päivystyksessä (ma - pe klo 9-11, puh. 0400-694024). Toimeentulotuki maksetaan hakijan tilille päätöstä seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotuspäätös ja muu selvitys omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä. Kaikilta asiakkailta kysytään tiliotteet 1 3 kuukaudelta. Uusien asiakkaiden on aina toimitettava tiliote 3 kuukaudelta ja todistettava 2

henkilöllisyytensä esittämällä henkilötodistus tai passi. Ulkomaalaisen passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena. Päätösten yhdenmukaisen asun vuoksi käytetään fraasia, jolloin varsinaisen päätösosan jälkeen tulevat perustelut ja lainkohdat, joihin viitataan. Sekä laskelman että päätöksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Lyhenteitä tulee välttää. Perustelutosioon kirjataan miten ja milloin toimeentulotukea on haettu. Lisäksi mainitaan hakijan toiminta (työssä, työtön, opiskelija, eläkeläinen jne.) ja pääasiallinen tulo, muut välttämättömät tiedot ja tarvittaessa selvennetään laskelmaa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Myönteistä päätöstä ei ole välttämätöntä perustella, mutta kokonaan tai osittain hylätty hakemus tulee aina perustella. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Päätöksentekijä huolehtii siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoite- ja pankkitiedot ovat atkjärjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa on tilanne tarkistettava. Sosiaalityöntekijä/etuuskäsittelijä tekee itsenäisesti ne päätökset, jotka koskevat perustoimeentulotukea. Harkinnanvarainen toimeentulotuki (täydentävä ja ehkäisevä tuki) käsitellään sosiaalityöntekijöiden viikkopalaverissa. Myös lastensuojeluperheille myönnettävä harkinnanvarainen tuki käsitellään viikkopalaverissa. Määräajat: Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) tuli voimaan 1.1.2008. Toimeentulotukilakiin on kirjattu määräajat toimeentulotukiasioiden käsittelylle (14 a ). Tarkoituksena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt. Sodankylässä asiakkaalla on mahdollisuus keskusteluun sosiaalityöntekijän kanssa jokaisena arkipäivänä sosiaalityön päivystyksessä klo 9-11. 1.3 Oleskelukunta Toimeentulotukilain 14 :n mukaan toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Toimeentulotukea voidaan myöntää kotikuntamerkinnästä lähtien. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää muuttokustannuksista ja takuuvuokrasta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päätetään takuuvuokran 3

myöntämisestä siellä. Ensimmäinen vuokra erääntyy maksettavaksi lähes poikkeuksetta tulokunnassa, josta sitä haetaan. Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolella ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Milloin tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Niiden kiireellisten terveydenhuoltomenojen osalta (esim. poliklinikkamaksu), jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, päätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, tulee asia/hakemus liitteineen siirtää toiseen kuntaan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedottaa asia toimeentulotuen hakijalle. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Asiassa tulee huolehtia siitä, ettei hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat ovat eri mieltä kustannusvastuusta. 1.4 Ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat Ulkomaalaisen Suomessa oleskelun luonteella on merkitystä arvioitaessa, katsotaanko hänen asuvan maassa vakituisesti ja onko hänellä oikeus toimeentulotukeen TTL 2 :n nojalla. Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisen maahantulo edellyttää, että hänellä on Suomeen saapuessaan ja maassa oleskellessaan voimassa oleva matkustusasiakirja ja voimassa oleva vaadittava viisumi, oleskelulupa taikka työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Ulkomaalaislain 39 :n mukaan oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Toimeentuloedellytyksestä voidaan yksittäisessä tapauksessa poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta myönnettäessä toimeentulotukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleelle henkilölle. Ulkomaalaisen toimeentulo katsotaan turvatuksi oleskelulupaa myönnettäessä, jos hänen maassa oleskelunsa kustannetaan tavanomaiseksi katsottavilla ansiotyöstä, yrittäjätoiminnasta, eläkkeistä, varallisuudesta tai muista lähteistä saatavilla tuloilla siten, että hänen ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuen tai vastaavan muun toimeentuloa turvaavan etuuden tarpeeseen. Maahanmuuttovirasto, Migri, on sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. 4

1.4.1 EU/ETA-kansalainen Euroopan Unionin kansalaisen (+ Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisen) maahantulon ja oleskelun edellytyksenä on, että hänellä on voimassa oleva henkilötodistus tai passi. EU/ETAmaan kansalaiset voivat oleskella, tehdä työtä, harjoittaa ammattia tai opiskella Suomessa 3 kk ilman oleskelulupaa. Tänä aikana he ovat toimeentulotuen kannalta pääasiassa samassa asemassa kuin turistit eli toimeentulotuen myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Jos oleskelu kestää kauemmin, pitää EU-kansalaisen rekisteröidä oleskelu-oikeutensa paikallispoliisilla. Luvan hakemisen yhteydessä voidaan edellyttää selvitystä turvatusta toimeentulosta niin, ettei hakija turvautumalla toistuvasti toimeentulotukeen tai vastaavaan etuuteen oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. Yksittäistä turvautumista toimeentulotukeen ei voida pitää sosiaaliturvajärjestelmän rasittamisena, vaan sen tulee olla vähintäänkin toistuvaa ja säännönmukaista. Väliaikaiset vaikeudet eivät myöskään ole katsottavissa kohtuuttomaksi rasitteeksi. Kukin tapaus on arvioitava yksilöllisesti. Huomioon otettavia seikkoja ovat myös oleskelun pituus, henkilökohtaiset olosuhteet ja myönnetyn avustuksen määrä. Vuoden oleskelun jälkeen EU-kansalainen saa kotipaikkaoikeusmerkinnän. Viiden vuoden yhtäjaksoisen ja laillisen Suomessa asumisen jälkeen unionin kansalainen on oikeutettu pysyvään oleskeluun. EU/ETA kansalaisen hakiessa toimeentulotukea hänen oleskeluoikeutensa voimassaolo selvitetään tarvittaessa ottamalla yhteyttä poliisiin. Voimassa olevan oleskeluoikeuden perusteella hänelle myönnetään periaatteessa toimeentulotukea samoin perustein kuin Suomen kansalaiselle vastaavassa tilanteessa. Toimeentulotuen tarpeen arvioinnin kannalta ratkaisevia seikkoja ovat kunnassa oleskelun pysyvyys ja muut tapauskohtaisesti arvioitavat olosuhteet. Työnhakijat: EU- tai ETA-valtioista tulevilla työnhakijoilla on oikeus hakea 3 kuukauden ajan työtä toisesta EUtai ETA-maasta ja heillä on tällöin oikeus työttömyysturvaan oman maansa kustannuksella. Työttömyysturvaa saadakseen työnhakijan on tarvinnut ilmoittautua työnhakijaksi oman maansa lainsäädännön mukaisesti ennen lähtöään. Hänellä on oltava mukanaan Kelan toimistoon tai työttömyyskassalle toimitettava todistus työttömyysetuuksien määrästä ja kestosta. Suomeen tultuaan työnhakijan on ilmoittauduttava Suomessa työttömäksi työnhakijaksi 7 päivän kuluessa saapumisestaan. Työnhakijoiden edellytetään turvaavan toimeentulonsa lähtömaansa työttömyyskorvauksella siten, etteivät he joudu turvautumaan Suomen toimeentulotukeen. Työnhakija on toimeentulotukea myönnettäessä rinnastettavissa turistiin ennen työskentelyn aloittamista. Työnhakija saa oleskella 3 kuukauden jälkeenkin Suomessa, jos hän on edelleen työnhaussa ja hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä. Työnhakijan oikeutta toimeentulotukeen arvioidaan siten kussakin yksittäisessä tilanteessa oleskelun pysyvyyden mukaan. 5

1.4.2 Pohjoismaan kansalainen Pohjoismaiden kansalaiset voivat tulla vapaasti Suomeen ja oleskella Suomessa ilman oleskelulupaa. Pohjoismaiden kansalaisten rekisteröinti hoidetaan maistraatissa ja vasta, jos oleskelu kestää yli 6 kk. Pohjoismaiden kansalaiset kuuluvat Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen piiriin, joka tuli voimaan 1.10.1996 (Finlex: valtiosopimukset 69/1996). Sopimus sisältää ohjeita, jotka liittyvät välittömien sosiaalipalvelujen tai toimeentulotuen maksamiseen, kotimaahan lähettämiseen tai pitkäaikaisen hoidon tarpeessa olevan matkustamiseen tai muuttamiseen. 1.4.3 Turisti Turistiksi katsotaan ulkomaalainen, joka on saapunut Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen ajan (enintään 3 kk). Hänen ei voida katsoa oleskelevan Suomessa vakituisesti ja toimeentulotuen myöntäminen voi tulla kysymykseen vain kiireellisessä tapauksessa. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että turistilla on mukanaan tarvittavat varat täällä oleskelua ja kotimatkaa varten. Näiden varojen puutteessa ulkomaalainen voidaan käännyttää. Tuen tarpeessa olevalla on oikeus toimeentulotukeen vain silloin, kun hän ei voi saada toimeentuloaan millään muulla tavalla. Jos ulkomaalainen turisti on joutunut rahavaikeuksiin tilapäisen oleskelunsa aikana, hänet tulee ensisijaisesti ohjata hoitamaan asiansa itse. Harkinnan mukaan tällaisessa tapauksessa tulisi tehdä ilmoitus poliisille mahdollista käännytystä varten. Ulkomaalainen voidaan myös ohjata kääntymään oman maansa edustuston puoleen. Toimeentulotuen myöntäminen tulee kysymykseen vasta viimesijaisesti, jos välttämätöntä avun tarvetta ei voida millään muulla keinolla hoitaa. Toimeentulotuen tarve laajimmillaankin rajoittuu vain kotimatkakustannuksiin sekä niihin ruokailu- ja muihin välttämättömiin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen kuin hän kohtuudella ennättää palata kotimaahansa. Erityisestä syystä näihin menoihin voidaan antaa myös osto-osoitus. 1.4.4 Oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen Jos ulkomaalaisen oleskelu Suomessa perustuu voimassa olevaan oleskelulupaan, häntä voidaan pitää maassa vakinaisesti oleskelevana ainakin silloin, kun oleskelulupa on jatkuva (A) tai pysyvä (P). Maassa vakinaisesti oleskelevalla on myös väestörekisteriin merkitty kotikunta. Vakinainen oleskelukunta on velvollinen myöntämään toimeentulotukea, mikäli sen myöntämisedellytykset täyttyvät. Jos oleskelulupa on tilapäinen (B), toimeentulotuen myöntäminen rajoittuu yleensä kiireellisiin tapauksiin ja välttämättömiin kustannuksiin. Kun oleskeluluvan perusteella Suomessa oleskeleva ulkomaalainen hakee toimeentulotukea, on syytä selvittää, onko hakija oikeutettu asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan tai sairauspäivärahaan tai työttömyysturvaan. Eli henkilöä on aina pyydettävä esittämään passinsa, johon liimatusta tarrasta löytyy status, oleskelu- ja työlupa. Statuksesta ilmenee, millä perusteella lupa on myönnetty ja mikä on maassaolon tarkoitus. 6

Opiskelun perusteella tilapäisen oleskeluluvan saaneella ulkomaalaisella ei ole oikeutta saada Suomesta opintotukea. Ennen oleskeluluvan saamista on opiskelijan osoitettava, että hänen toimeentulonsa on turvattu esim. säästöillä, stipendillä tai muulla vastaavalla. 1.4.5 Pakolaiset ja paluumuuttajat Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Kun turvapaikanhakija saa oleskelulupapäätöksen, hänestä tulee pakolainen ja hän saa pakolaisstatuksen (A). Paluumuuttaja on henkilö, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa sitten takaisin Suomeen. Paluumuuttajina pidetään entisiä ja nykyisiä Suomen kansalaisia sekä sellaisia entisessä Neuvostoliitossa asuneita henkilöitä, kuten inkerinsuomalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Pakolaisilla ja paluumuuttajilla Suomessa asuvina on oikeus toimeentulotukeen samoin edellytyksin kuin muillakin kunnan asukkailla. Jos kysymys on sellaisesta vasta maahan saapuneesta pakolaisesta tai paluumuuttajasta, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, laaditaan toimeentulotuen hakijan kanssa kotoutumissuunnitelma. Kotouttamislain mukaan pakolaiselle voidaan myöntää paluumuuttoavustusta kotimahaan tai lähtömaahan palaamista varten, joka ei kuitenkaan ole toimeentulotukea. Sen saamisen ehtona on, että pakolainen vapaaehtoisesti palaa kotimaahansa tai lähtömaahansa. 1.4.6 Turvapaikanhakijat Turvapaikanhakija on henkilö, joka on itsenäisesti tullut maahan ja ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa maasta. Turvapaikanhakijat hakevat oleskelulupaa ja asuvat tuona aikana vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa kunnassa. Turvapaikkahakemukset käsittelee maahanmuuttovirasto. Turvapaikkaa hakenut henkilö kuuluu turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin kunnes hänelle on myönnetty oleskelulupa tai hän poistuu maasta. Toimeentulotuki rahoitetaan kokonaan valtion varoista ja sen myöntää ja maksaa vastaanottokeskus. Vastuu turvapaikkaa hakeneen oleskeluluvan saaneen toimeentulotuesta siirtyy kunnalle, kun henkilö saa kotikunnan. 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS 2.1 Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuki jaetaan ehkäisevään, perus- ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen piiriin kuuluvia menoja ei makseta täydentävänä toimeentulotukena siinäkään tapauksessa, että käytetään harkintaa. 7

Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat: ravintomenot, vaate- ja jalkinemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, informaatiomenoista (lehti, TV, puhelimen ja internetin käyttömenot) ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosien euromäärät vahvistetaan vuosittain ja ovat kaikissa Suomen kunnissa samoja. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet yksin asuvan henkilön osalta ovat vuoden 2007 tasossa seuraavat (prosenttia perusosasta): ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhoitomenot 3 % muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot 19 % (henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot ja vastaavat) Muut perusmenot: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähkö 3) kotivakuutus sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat 1) lasten päivähoitomenot, 2) muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. 8

2.2 Toimeentulotuen määräytyminen Toimeentulotuen suuruus on TTL 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytössä olevien tulojen erotus. Hakijalla on mahdollisuus arvioida toimeentulotukioikeuttaan toimeentulotukilaskurin avulla (http://sosiaalikollega.fi/virtu.fi/laskurit/toimeentulotukilaskuri). Toimeentulotukipäätös perustuu kuitenkin sosiaalityöntekijän/etuuskäsittelijän tekemään laskelmaan. Perus-, täydentävää ja ehkäisevää tukea voidaan myöntää samalla päätöksellä. Sosiaalityöntekijän on eriteltävä päätöksessä, mitä toimeentulotukilajia myöntää. Toimeentulotukityyppi eritellään myös maksun tiliöinnissä. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja (esim. sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa samalta päätökseltä, mikäli päätöksessä on niin mainittu. 2.3 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja takaisinperintä (TTL 23 ), (TTL 21 ) Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan ja/tai perinnällä, tehdään perintäpäätös. Yleisenä lähtökohta on, että vireillä olevat etuudet peritään. Toimeentulotuen takaisinperintä ei kuitenkaan saa aiheuttaa uutta toimeentulotuen tarvetta. 2.3.1 Toimeentulotuen takaisinperintä (Totul 19 23 ) Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei siitä toimeentulotukilaissa toisin säädetä (ToTuL 19 ). Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan periä takaisin tuensaajalta (ToTuL 20 ): jos toimeentulotukea on myönnetty ennakkona tulevaa etuutta vastaan sinä aikana, kun tuensaajan muu etuushakemus on käsiteltävänä (esimerkiksi eläke, työttömyysturva, elatusapu, asumistuki, opintotuki). Toimeentulotukipäätökseen sisällytetään samalla perintäpäätös ja myönnetty tuki peritään takautuvasti maksettavasta etuudesta takaisin Sodankylän perusturvalautakunnalle. Etuuden maksajalle lähetetään samanaikaisesti toimeentulotukipäätökseen liittyvä perintäilmoitus tai maksuvaatimus. (ToTuL 23.1 ) Kelalle maksuvaatimuksen voi tehdä sähköisesti, jolloin takaisinperintä kohdistuu kaikkiin asiakkaan nykyisiin tai tuleviin sosiaalietuuksiin. Maksuvaatimuksesta toimitetaan kopio taloussihteerille. Mikäli perintä epäonnistuu ja etuus maksetaan hakijalle tehdystä perintäpäätöksestä huolimatta, huomioidaan saatu etuus hakijalle tuloksi maksupäivän jälkeiselle ajalle, mikäli olosuhteista ei muuta johdu. jos tuensaajalla on sellaisia tuloja, varoja, omaisuutta tai oikeus sellaiseen etuuteen, joka tukea myönnettäessä ei ole vielä hänen käytettävissään. jos tuensaaja on tahallaan laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta omasta tai perheensä elatuksesta jos tuen myöntäminen on aiheutunut lakkoon osallistumisesta 9

jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tietoihin. Perintäpäätös voidaan jättää tekemättä, jos: tuleva etuus on niin pieni, että toimeentulotuen tarve edelleen jatkuu, vaikka etuus olisi jo käytettävissä. Tällöin takautuvasti itselle maksettu etuus otetaan tulona huomioon seuraavan kuukauden laskelmassa. toimeentulotukea myönnetään vain tilapäisesti. perheen erityisolosuhteista johtuen harkitaan kohtuulliseksi luopua perinnästä (velkaantuminen, perheellisten erityismenot). Tällöin asiakaskertomukseen tai päätökseen kirjataan perinnästä luopumisen perusteet. Perintäpäätöksen sisältävä toimeentulotukipäätös on aina annettava kirjallisena asiakkaalle ja perusteltava, mihin perintä perustuu ja mille ajankohdalle se kohdistuu. Perittävän etuuden ja myönnetyn toimeentulotuen on kohdistuttava samaan kuukauteen/ aikaan. Perintä voidaan liittää perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiin. Kun tuensaajalla on huomattavaa kiinteää tai irtainta omaisuutta/varoja (kesäasunto/ maaomaisuutta, talletuksia jne.) mutta se ei ole hänen käytettävissään eikä välittömästi realisoitavissa, toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti tilapäisesti ja perinnällä tätä varallisuutta vastaan mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Perintä tehdään tällöin ToTuL:n 20 :n 1- kohdan perusteella. Perintään nähden on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto hylätä toimeentulotukihakemus varallisuuden perusteella silloin, kun varallisuus on tosiasiassa realisoitavissa. Realisointiin voidaan tapauskohtaisesti antaa määräaika (3-6 kk) ja toimeentulotukea voidaan myöntää tällöin tilapäisesti takaisinperinnällä. Jos henkilö ei maksa perittäväksi päätettyjä eriä, voidaan tehdä hakemus Pohjois-Suomen hallintooikeudelle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun toimeentulotuki on maksettu. Tämä edellyttää kuitenkin, että perinnästä on oltava kirjaus kyseisessä toimeentulotukipäätöksessä, jota koskevaa toimeentulotukea ollaan perimässä takaisin (ToTuL 22.1 ). Hallinto-oikeuden takaisinperintäpäätöksellä perusturvalautakunta hakee ulosmittausvelkojana käräjäoikeudelta varallisuuden ulosmittausta (esim. kuolinpesän pesäjakoa). Hakemuksen Pohjois-Suomen hallintooikeuteen tekee taloussihteeri. 2.3.2 Perintä, kun toimeentulotukipäätös on perustunut erehdyttävien tietojen antamiseen (ToTuL 20.2 ) Kun henkilö on tahallaan antanut erehdyttäviä tietoja tai laiminlyönyt lain 17 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ja tuen myöntäminen on perustunut näihin tietoihin, voidaan toimeentulotuki periä takaisin näiden tietojen antajalta/ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä. Perintäpäätös tehdään tällöin jälkikäteen ja hakemus hallinto-oikeudelle toimeentulotuen takaisinperinnästä tehdään toimeentulotukilain 20.1 :n mukaisesti. Jos rikkomus on vakava ja näyttö kiistaton, sosiaalitoimi voi jättää asiasta tutkintapyynnön poliisille. Toimeentulotuen takaisinperintä 10

erehdyttävien tietojen perusteella voidaan aloittaa, kun hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen ja päätös on lainvoimainen. 2.3.3 Vuokravakuuden perintä Vuokravakuus (takuuvuokra) myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. Jos vuokravakuus maksetaan rahana vuokranantajan tilille, tehdään päätös takaisinperinnällä ja lähetetään siitä ilmoitus vuokranantajalle, jotta tämä saa tiedon rahan palauttamisesta Sodankylän perusturvalautakunnalle vuokrasuhteen päättyessä. Kirjallinen vuokratakaus toiselle paikkakunnalle muutettaessa on voimassa pääsääntöisesti vuoden. Maksusitoumukseen kirjataan voimassaoloaika. Hakijan tulee tänä aikana järjestää vakuus joko itse tai hakea vakuutta oleskelukunnan toimeentulotukiviranomaiselta. Vuokravakuuden myöntämisperusteista on kerrottu tarkemmin kohdassa 5.3.1. Jos sosiaalitoimi maksaa asiakkaan vuokravakuuden vuokranantajalle, vuokravakuus peritään harkinnan mukaan asiakkaalta takaisin. Toimeentulotukipäätökseen kirjataan nimenomainen maininta niistä perusteista, joiden vuoksi vuokravakuus voidaan periä asiakkaalta takaisin. Jos sosiaalitoimi maksaa asiakkaan vuokravakuuden vuokranantajalle sen vuoksi, että asiakas on omalla toiminnallaan aiheuttanut sen, että takuusitoumus on vaadittu maksettavaksi, esimerkiksi rikkomalla tai sotkemalla asuntoa taikka jättämällä vuokrat maksamatta, vuokravakuus harkinnan mukaan peritään näissä tapauksissa takaisin. Mikäli sosiaalitoimi on maksanut edellä mainituista syistä asiakkaan vuokravakuuden vuokranantajalle, uutta takuuvuokraa ei ilman erityisiä perusteita pääsääntöisesti toistamiseen myönnetä. 2.4 Toimeentulotuki takautuviin menoihin Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Arvioitaessa erityisiä syitä on yleensä lähdettävä siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. Erityisenä syynä takautuvan toimeentulotuen myöntämiselle voidaan pitää esimerkiksi asumisen turvaamista tai jotain sellaista tuenhakijan tilannetta, jonka johdosta hän on ollut kykenemätön hoitamaan talouteensa ja toimeentuloonsa liittyviä asioita sillä hetkellä, kun menot ovat erääntyneet. Ravintomenoihin voidaan toimeentulotukea myöntää enintään tuen hakupäivästä lähtien. 11

3 TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Tulojen huomioon ottaminen TTL 11 :n mukaan tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat tulot. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen käsittelijän on ohjattava asiakasta hakemaan hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osaaikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle tai ottaa työnantajalta eropaketin, ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei pääsääntöisesti muodostu ilman erityisiä perusteita oikeutta toimeentulotukeen. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, niistä otetaan huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Jos etuudenmaksaja, esimerkiksi Kela, kuittaa hakijalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan käytettävissä olevana tulona huomioidaan perinnän jälkeinen osa. 3.1.1 Ansiotulot Toimeentulotukilain 11 :n mukaan ansiotuloista kuuluu jättää huomioimatta vähintään 20 % ja kuitenkin enintään 150 /kk (etuoikeutettu tulo). Etuoikeutetun tulon maksimimäärä on tulonsaajakohtainen. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisedut sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei huomioida tuloina. Vastaavasti, mikäli kilometrikorvauksia maksetaan, ei työmatkakuluja huomioida menoina. Myöskään muita työnantajan maksamia kulukorvauksia ei oteta huomioon siltä osin, kuin ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita kuluja. Ateriakorvaus/-etu ja puhelinetu huomioidaan tulona sillä perusteella, että kyseessä olevat menot sisältyvät perusosaan ja niitä vastaava etuus saadaan näissä tapauksissa muulla perusteella. Autoetu huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Sikäli, kuin hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulon turvaamiseksi. Palkasta tehdyt pidätykset, jotka ovat osapalkkaa (palkkaennakot, asunto-korvaukset, työpaikkaruokailu ja muut ostot), lisätään tulona huomioitavaan palkkaan. (Ansiotulon jaksottamisesta katso myös kohta 3.3). Säästöistä ja arvopapereista voidaan jättää huomioimatta vähäinen osa (70 euroa/hlö tai 150 euroa/perhe) henkilön ja perheen itsenäisen suoriutumisen turvaamiseksi. Verotusarvoltaan alle 500 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi, jos toimeentulotuen tarpeen on arvioitu olevan lyhytaikainen. Muissa tilanteissa omaisuus ohjataan realisoimaan välittömästi ja hallinto-oikeudelle tehdään esitys toimeentulotuen takaisinperimisestä. 12

3.1.2 Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan yleensä 20 maksupäivän erissä. Työttömällä on vuoden aikana yksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hänelle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää. Tosiasiallisesti päivärahoja maksetaan keskimäärin 21,5 päivältä kalenterikuukautta kohti. Työttömyyspäiväraha voidaan siten jakaa kuukausittain niin, että keskimäärin kertoimena käytetään 21,5 päivää. Työttömyysturvan jaksotus voidaan aloittaa silloin, kun henkilölle maksetaan kaksi 20 päivän työttömyysturvaerää saman kuukauden aikana. Tällainen tilanne asiakkaalla voi olla pian työttömäksi jäädessään. Näin ollen jaksotus voi tulla kysymykseen uuden asiakkaan kohdalla jo heti ensimmäisen hakemiskuukauden aikana. Jaksotusta voidaan käyttää myös sellaisen uuden asiakkaan kohdalla, joka on saanut yhtäjaksoisesti työttömyysturvaa noin vuoden ajan. Jaksotuksen käytön aloittamisesta voidaan myös asiakkaan kanssa sopia. Tämä tulee kysymykseen erityisesti silloin, kun esimerkiksi työttömyyspäivärahakauden alussa loppukuusta maksettavaa 20 päivän erää ei voida kohtuudella huomioida kokonaisuudessaan sen kuukauden tuloksi, jolle tukea haetaan ja jonka aikana päiväraha maksetaan. Tällöin 20 päivän erästä tulisi ottaa huomioon kyseiselle kuukaudelle vain niin monen päivän osa, kuin etuuden maksupäivästä kuukauden loppuun saakka on arkipäiviä (ma - pe) jäljellä ja aloittaa jaksotus 21,5 päivän mukaan seuraavasta kuukaudesta alkaen. Huolellisuutta tarvitaan työttömyysturvan jaksotuksen aloittamisessa ja myös sen purkamisessa. Asiakkaalle on annettava riittävä selvitys tähän liittyvistä laskelmista. 3.1.3 Kelan etuudet Asumistuki huomioidaan tosiasiallisen suuruisena. Mikäli asiakas ei ole hakenut asumistukea, ja hänellä saattaisi olla siihen oikeus, hänet on ohjattava laittamaan vireille asumistukihakemus. Huom! Perheellisellä eläkeläisellä on oikeus valita yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Asiakasta on ohjattava Kelaan vertaamaan etuuksien suuruutta. Sairauspäiväraha maksetaan kuukausittain jälkikäteen 6 arkipäivältä viikossa eli yleensä 25 päivän erissä. Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää (yrittäjillä sairastumispäivä ja 3 arkipäivää). Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivää eli noin vuoden. Mikäli työkyvyttömyys tämän jälkeenkin jatkuu, hakija on ohjattava hyvissä ajoin laittamaan vireille eläke-/kuntoutustukihakemus. Etuuden päättyessä asiakas ohjataan hakeutumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa myös olla mahdollisuus saada työttömyysturvaa. Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainraha ja lastenhoidon tuki näkyvät Kelan sivuilta. Lapsilisä tulee automaattisesti Efficaan. Kannattaa kuitenkin tarkistaa Kelalta, ettei etuuksissa ole takaisinperintää, jolloin summa on tarkistettava ja perintä merkittävä 13

laskelman Huomautus-kenttään. Asiakas on velvollinen hakemaan ensisijaista etuutta, esimerkiksi elatustukea. On syytä tarkistaa, että perheen kaikkien lasten kaikki etuudet on haettu. 3.1.4 Opiskelijat Opiskelijan toimeentuloa turvaava ensisijainen etuus on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Näin ollen myös valtion takaama opintolaina on ensisijaista tuloa toimeentulotukeen nähden. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella tapahtuvaa opiskelua ei voida pitää hyväksyttävänä muutoin kuin tapauskohtaisesti harkiten. Mikäli hakija ei ole nostanut opintolainaa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tuloksi hakemuskuukaudelle jaksottamalla se toimeentulotukilaskelmassa kuukaudelle tarkoitettua erää vastaavasti, esimerkiksi 400 /kk. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Opintolainan korkoja ei oteta toimeentulotuessa huomioon. Kelalta on mahdollista hakea korkoavustusta. Alle 18-vuotiaalle opiskelijalle ei opintolainaa huomioida tulona, ellei sitä tosiasiallisesti ole nostettu. Lisäksi nuorilta, jotka opiskelevat sellaisessa koulutuksessa, joka antaa valmiuksia jatkoopintoihin, mutta ei paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia tai valmista ammattiin, ei edellytetä lainan ottamista, esim. lukiokoulutus. Jos alaikäinen nuori muuttaa toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhempien elatuskyky. (ToTuL 14 :n). Henkilön vakinainen oleskelukunta myöntää toimeentulotuen, ja lain perustelujen mukaan oleskelukunta on määrättävä tarvittaessa jokaiseen tuensaajaan nähden itsenäisesti. Alaikäiselle lapselle maksettu toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta, mikäli vanhemmat ovat tahallaan laiminlyöneet elatusvelvollisuutensa. jos henkilö oleskelee muutoin kuin satunnaisesti useammassa kunnassa, jakaantuu järjestämisvastuu (ToTuL 14.2 :n). Jos henkilöllä on asunto myös opiskelukunnassa, ja hän oleskelee arkisin tässä kunnassa, jakaantuu järjestämisvastuu näiden kahden kunnan kesken (ks. opas toimeentulotukilain soveltajille 62-63). 18 vuotta täyttäneellä laina huomioidaan tulona (poikkeuksena lukiokoulutus). Opintolaina jaksotetaan aina myöntöjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta lainkaan oikeudesta huolimatta. Opintolaina kuuluu huomioida tulona, ellei estettä sen saamiselle ja nostamiselle ole esitetty (KHO 30.11.1999/3854). Jos opiskelija välttää lainan nostamista ansiotyöllään ja palkkatulo ansiotulovähennyksen jälkeen on vähintään opintolainan suuruinen, voidaan opintolaina jättää tulona huomioimatta. Kesällä toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kohdalla nostamaton opintolaina huomioidaan tulona (hakuaika 31.5. ja nostoaika 31.7. asti). Nostamaton laina katsotaan toimeentulotukeen nähden ensisijaiseksi tuloksi/varallisuudeksi kesä- ja heinäkuussa. 14

Opiskelija, joka ei luottohäiriön takia saa lainaa tai ei muuten ole lukukauden ajaksi hakenut opintolainantakausta, ei voi saada takauspäätöstä enää kesä-heinäkuussa kuluneelle lukukaudelle, eikä lainaa näin ollen voida huomioida tuloksi. Opiskelijalle tehdään päätös kesällä yksi (1) kuukausi kerrallaan. Opiskelija ohjataan ilmoittautumaan kesätyönhakijaksi te-toimistoon ja hakuajan mahdollistaessa hakemaan myös kunnan kesätyötä. Mikäli opiskelija ei hae opintoetuuksia eikä kesätyötä, voidaan perusosaa alentaa yksi kuukausi kerrallaan 20 % viranhaltijan päätöksellä. Mikäli opiskelija tämän jälkeenkin on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla kuin hänen realistiset kykynsä huomioivalla tavalla kuin toimeentulotuella, perusosaa voidaan alentaa 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Opiskelijan on toimitettava selvitys mahdollisuudesta opiskella kesäaikana. Jos vanhemmat avustavat opiskelijaa opiskeluaikana, on todennäköistä että avustamista tapahtuu myös kesäaikana. Ellei opiskelija saa opintolainaa maksuhäiriöiden vuoksi, hänen kokonaistilanteensa selvitetään. Asiakas ohjataan talous- ja velkaneuvontaan, jossa hänen kanssaan laaditaan suunnitelma toimenpiteistä lainatakauksen saamiseksi tai opintojen rahoittamiseksi muulla tavalla. Suunnitelma toimitetaan sosiaalityöntekijälle. Asiakkaan tulee pyytää tiedot luottohäiriömerkinnöistä Suomen Asiakastieto Oy:ltä ja tuoda selvitys seuraavaan tapaamiseen. Velkoja voidaan lyhentää kuukausierissä lainatakauksen saamiseksi tai lyhennysohjelma voi olla muutoinkin perusteltua. Toimeentulotuesta voidaan käyttää asiakkaan kanssa sovittu osa suoraan rästien lyhentämiseen. Perusosan alentamista voidaan harkita, mikäli asiakas kieltäytyy edellä mainitusta yhteistyöstä tai laiminlyö opintonsa. Asiakasta tulee ohjata hakemaan ensisijaisia etuuksia. Toimeentulotukea hakiessaan opiskelijan tulee esittää tositteet opintolainan nostosta. Mikäli opintolainaa ei ole nostettu, tulee tästä antaa selvitys toimeentulotukihakemuksen yhteydessä. Maksuhäiriö ei ole aina este opintolainan valtiontakauksen saamiselle. Lainatakauksen voi saada erityisistä syistä selvittämällä Kelalle tarkemmat perusteet yksittäisen maksuhäiriön synnylle. Kela voi joissakin tapauksissa myöntää selvityksen perusteella lainatakauksen, jos maksuhäiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika. Näissä tilanteissa opiskelijan tulee toimittaa Kelaan selvitys erityisistä perusteista lainantakauksen uudelleen käsittelemiseksi. Lisätietoja menettelystä saa Kelasta. Mikäli opiskelija kieltäytyy tarjotusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai on siirtynyt ilman perusteltua syytä päiväopiskelijasta iltaopiskelijaksi, hänen perusosaansa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä toimeentulotukea 18 20-vuotiaalle opiskelijalle on selvitettävä, saako hän tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset huomioidaan tulona toimeentulotukea myönnettäessä. 15

3.1.5 Eläketulot Eläketulot tarkistetaan tiliotteesta. Mikäli asiakas saa eläkettä ulkomailta, maksettavan työeläkkeen voi tarkistaa eläketurvakeskukselta. Venäjältä ja Virosta maksettavasta eläketulosta tarvitaan asiakkaan oma selvitys. Mikäli asiakas on kuntoutustuella (määräaikainen työkyvyttömyyseläke), joka on päättymässä ja työkyvyttömyys edelleen jatkuu, on ohjattava asiakasta tekemään jatkohakemus. Jos maksuun tulee keskeytys, on ohjattava asiakas hakeutumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jolloin hänellä saattaa olla oikeus myös työttömyysturvaan. Eläkkeensaajan asumistuki voidaan ohjata suoraan vuokranantajalle. 3.1.6 Yrittäjät Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa. Yksityisotot yritystoiminnasta, vaikka toiminta olisi tappiollista, ovat huomioon otettavaa tuloa. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilintarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä ja tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja tai yrittäjäeläkelain mukaista työtuloa soveltaen Eläketurvakeskuksen ohjeita. Tulotasoa ei tulisi arvioida edellisessä verotuksessa vahvistettua pienemmäksi ilman erittäin pätevää syytä, jollainen on esimerkiksi konkurssi, yrityksen toiminnan lopettaminen taikka supistaminen sekä yrittäjän pitkäaikainen sairaus. (Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita salassapitomääräykset huomioiden.) Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuella tukea. Mikäli yrittäjällä ei ole yritystoiminnastaan lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti (korkeintaan 3 kk). Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota ja että hän on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan. Yritystoiminnan tulot huomioidaan pidemmältä aikaväliltä jaksotettuna kuukautta kohti kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. 16

Yrittäjää toimeentulotukiasiakkaana koskevat seuraavat peruslähtökohdat: ratkaisevaa ovat käytettävissä olevat tulot (11 ) yrittäjä on velvollinen pyydettäessä selvittämään tulonsa (17 ja hallintolaki 31.2 ) tuloslaskelmasta ja taseesta voi päätellä jotain yrityksen tilasta. Kannattaa aina pyytää myös kirjanpitäjän selvitys esim. viimeisen vuoden tai puolen vuoden ajalta siitä, mikä on ollut ko. yrittäjän taloudellinen hyöty yrityksestään em. ajanjaksolta. päivärahoihin ja matkakorvauksiin saattaa sisältyä eriä, jotka on tulkittava tuloksi, eli esim. em. korvauksia on maksettu yli työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisten määrien. yrittäjä voi maksaa vuokraa itselleen, eli yritys on vuokrannut toimitilansa yrittäjältä itseltään. Tällöin vuokratulo on luonnollisesti toimeentulotukiasiassa huomioon otettava tulo. KHO:n ratkaisut pitkään kannattamattomasta yritystoiminnasta: Toimeentulotukilaskelman tulopuolelle ei saa ottaa sitä määrää, minkä yrittäjä saisi, jos hän lopettaisi yritystoiminnan ja menisi työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ko. korvaus ei ole ao. henkilön todellista tuloa. Jos yrittäjä, jonka yritystoiminta on pitkään ollut kannattamatonta, ei lopeta yritystään ja siirry työttömäksi työnhakijaksi (saamaan siis toimeentulotukeen nähden ensisijaista etuutta) hänen perusosaansa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. 3.1.7 Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat enintään 50 :n satunnaiset tulot ja avustukset jätetään huomioimatta laskelmassa. Mikäli summa ylittää 50, huomioidaan tämän ylimenevä osa. Yksityishenkilöiltä saadut tilillepanot ja avustukset (esim. nuoren/opiskelijan vanhemmiltaan saamat) voidaan huomioida sellaisenaan, koska hakijan katsotaan saavan osan huolenpidostaan toimeentulotukeen nähden muulla ensisijaisella tavalla (TTL 2 ). Hakijan on esitettävä tilillepanoista selvitystä, jos mainittuja tuloja ei voida katsoa hänen elantoonsa käytettäviksi. 3.1.8 Jälkikäteen ja muut huomioon otettavat tulot Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehdessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tämä edellyttää sitä, että päätöksessä on aiemmin ilmoitettu mahdollisuudesta ottaa ansiotulo taannehtivasti huomioon. Muut tulot voidaan ottaa taannehtivasti huomioon, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Jälkikäteen ei 17

kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita vähäisiä tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jolle toimeentulotukea haetaan. Mikäli hakija on jättänyt kertomatta tuloistaan tai antanut erehdyttävää tietoa, asiasta voidaan tehdä tutkintapyyntö poliisille. (Rikoslaki 29 luku avustuspetokset 5, 6, 7 ja 8 ja Toimeentulolaki 17 tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus). 3.1.9 Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan tulona täysimääräisesti. Poikkeuksena ovat pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaat (kts. luku 8), joiden kohdalla tulona jätetään huomioimatta yksin asuvalla 50 euroa ja perheellisellä 100 euroa. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi (toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä). 3.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat, kuten säästöt, arvopaperit ja muut rahavarat. Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä eikä alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (mm. perusosa ja osuus asumisen kuluista). Myös realisoitavissa oleva varallisuus voidaan huomioida tulona kohtuulliseksi katsotun ajan kuluttua. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Alle 1000 euroa suuruista kiinteää omaisuutta ei pääsääntöisesti edellytetä realisoitavaksi. Yli 2000 euroa hintaisen auton myyminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden, ellei auto ole välttämätön esim. työssäkäynnin tai perhetilanteen takia. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton tai veneen ym. realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Asiakkaalle on tiedotettava määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät toimeentulotukipäätökset tehdään perinnällä. Toimeentulotukilain 20 pykälän mukaisesta perinnästä haetaan lupa hallinto-oikeudelta. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan yhteinen) voidaan toimeentulotukea myöntää perinnällä. 18