1 johdanto... 3 2 hartolan kunta... 4 2.1 Sijainti 2.2 Väestö 2.3 Koulutus 2.4 Elinkeinorakenne

HARTOLAN KUNTA 1 johdanto... 3 2 hartolan kunta... 4 2.1 Sijainti 2.2 Väestö 2.3 Koulutus 2.4 Elinkeinorakenne 3 liikuntatoimen nykytilanne... 5 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus 3.2 Hallinto ja henkilöstö 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset 3.4 Urheiluseurat ja liikuntajärjestöt 3.5 Terveysliikuntaa edistävät tahot 4 hartolan kunnassa tarjolla olevat liikuntapalvelut... 6 4.1 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta 4.2 Sosiaali- ja terveyshuollon palvelut 4.3 Vanhusneuvosto 5 liikuntapaikat... 7 5.1 Kentät 5.2 Reitit, kartat 5.3 Liikuntasalit 5.4 Uimapaikat 5.5 Muita liikuntapaikkoja 6 tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset liikuntatoiminnan kehittämiseksi... 7 6.1 Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi 6.2 Toimenpide-ehdotukset 6.2.1 Henkilöstöresurssit 6.2.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen 6.2.3 Työikäisten ja ikääntyneiden terveysliikunnan kehittäminen 6.2.4 Terveysliikuntapalveluketju 6.2.5 Terveysliikunnan markkinointi 6.2.6 Olosuhteet

2

1 JOHDANTO Päijät-Hämeessä on asetettu tavoitteeksi olla terveysliikunnan edelläkävijänä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Päijät-Hämeen liikuntaolosuhteet, -tarjonta ja terveysliikunnan asiantuntemus lisäävät alueellista vetovoimaisuutta sekä päijäthämäläiset liikkuvat enemmän kuin muiden maakuntien asukkaat. Terveysliikunnalla tai terveyttä edistävällä liikunnalla tarkoitetaan kaikkea fyysistä aktiivisuutta, joka ylläpitää tai edistää terveyttä riippumatta liikunnan toteuttamistavoista tai syistä. Terveysliikuntaan kuuluu sekä arki- että kuntoliikunta. Arkiliikuntaan kuuluu arkielämän toimien sisältämä liikunta, kuten työmatkakävely ja pihatyöt. Kuntoliikunnan tavoite eroaa arkiliikunnan tavoitteesta. Kuntoliikuntaa harrastetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Hartolassa, kuten muissakin kunnissa, sairauksien ennaltaehkäisy, kuntalaisten elämänlaadun parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää kuin seurauksien hoito. Monet elintapasairaudet (esimerkiksi lihavuus, tyypin 2 diabetes) ovat yhteydessä riittämättömään liikuntaan. Panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan ja terveysliikunnan edistämiseen voitaisiin säästää yhteiskunnan varoja huomattavasti. Ennaltaehkäisyn merkitys korostuu entisestään ikärakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi. Aktiiviset liikkujat liikkuvat joka tapauksessa, mutta haasteena on motivoida uusia ja liikunnallisesti passiivisia väestöryhmiä liikkumaan. Hartolassa on suhteellisen hyvin pystytty noudattamaan liikuntalain tavoitetta: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntatoimen henkilöstöresursseja lisäämällä ja liikuntajärjestöjen avustukset säilyttämällä kunnasta saataisiin luotua entistä liikunnallisempi paikka elää ja asua, onhan kunnan tavoitteena yleisestikin ottaen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tämän Hartolan terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman tavoitteena on edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien ottamista huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. 3

2 HARTOLAN KUNTA 2.1 Sijainti Hartola sijaitsee Itä-Hämeessä, Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnan pinta-ala on 675 km 2, josta vesialueita noin 132 km 2. Välimatkaa kuntakeskuksesta kertyy Helsinkiin 180 km, Jyväskylään 90 km ja Lahteen 80 km. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. 8. 1784. Samalla Hartola nimettiin Kustaa Adolfin pitäjäksi, kruununprinssin mukaan. Kunta otti käyttöön Kuningaskunta statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna 1987. 2.2 Väestö Nykyisellään Hartolan asukasluku on 3 351 (31. 1. 2011). Kesäisin kylänraitti vilkastuu, kun lomalaiset saapuvat vapaa-ajan asunnoilleen puhtaiden ja luonnonkauniiden vesistöjen ääreen. Väestö vanhenee Hartolassa ja kaikkialla muuallakin Suomessa. Väestön vanhenemisesta puhutaan yleensä yhtenä tulevaisuuden trendinä, mutta kyseessä on jo pitkään käynnissä ollut prosessi. Ennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee Hartolassa merkittävästi samalla kun ikääntyneitten määrä kasvaa. 2.3 Koulutus Perusopetuksesta vastaa Hartolan yhtenäiskoulu, joka tällä hetkellä toimii kahdessa osassa. Alakoulussa opiskelevat luokat 1 5, joissa on yhteensä 126 oppilasta ja yläkoulun tiloissa luokat 6 9, joissa on yhteensä 143 oppilasta. Itä-Hämeen 0pisto tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja. Opiston lukion tehtävänä on antaa yleissivistystä, johdattaa ylioppilastutkintoon sekä valmentaa jatko-opintoihin. Opintojensa ohessa lukio-opiskelijat voivat erikoistua vaikkapa golfiin. Itä-Hämeen opistolla voi suorittaa avoimen yliopiston opintoja. 2.4 Elinkeinorakenne Hartolan työpaikkaomavaraisuus oli Kuntaliiton vuoden 2007 tilastotietojen mukaan 102,1 % ja työvoima yhteensä 1 347 henkilöä. Elinkeinorakenne jakautuu seuraavasti: palvelut 52,4 %, jalostus 28,3 % sekä maa- ja metsätalous 18,1 %. Ikäryhmät % Henkilöä Ennuste 2010 Ennuste 2020 Ennuste 2025 0 6-vuotiaat 4,4 151 182 176 173 7 14-vuotiaat 8,4 291 319 278 277 15 64-vuotiaat 60,8 2111 1999 1689 1619 65 74-vuotiaat 13,2 457 466 589 573 75 84-vuotiaat 9,9 342 333 340 411 85-vuotiaat 3,3 114 121 151 159 ja sitä vanhemmat Yhteensä 100 3466 3420 3232 3212 2.2 Väestön ikärakenne 31. 12. 2008 (Suomen Kuntaliitto). 4

3 LIIKUNTATOIMEN NYKYTILANNE 3.1 Tehtävän kuvaus ja toiminta-ajatus Vapaa-ajalla tapahtuvan liikunnan merkitys kasvaa samalla kun työelämän fyysisyys vähenee. Väestön ikääntymisestä ja elintavoissa tapahtuneista muutoksista johtuen liikuntatoimessa tavoitteena on tarjota sellaisia palveluja, jotka auttavat kuntalaisia niin kohottamaan kuntoaan kuin ylläpitämään toimintakykynsä ja aktiivisuutensa mahdollisimman pitkään hyvänä. Liikuntatoimi luo liikkujille puitteita esimerkiksi liikuntapaikkoja ylläpitämällä ja pienimuotoisia avustuksia jakamalla. Liikuntatoimessa tehdään laajasti yhteistyötä erilaisten liikuntajärjestöjen ja liikunta-alan toimijoiden kanssa, jotka ovat suuri voimavara liikunnan järjestämisessä. 3.2 Hallinto ja henkilöstö Hartolassa työskentelee tällä hetkellä vapaa-aikaohjaaja, joka on vastuussa liikuntatoimen lisäksi myös nuoriso- ja kulttuuritoimesta. Tehtävät jakaantuvat 60 % nuorisotyöhön, 20 % kulttuuriin ja 20 % liikuntaan. Lisäksi vuoden aikana toimintaan palkataan tarpeen mukaan tuntiohjaajia, uimaopettaja ja kesätyöntekijöitä. Liikuntatoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa. Teknisen toimen tehtävänä on huolehtia liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja rakentamisesta sekä käydä tarvittavat neuvottelut liikuntapaikkojen ja reittien käyttöoikeussopimuksista yksityisten kanssa. Kunnossapidettäviä kunnallisia liikuntapaikkoja ovat lukuisat kentät, liikuntareitit, uimarannat ja sisäliikuntapaikat. Järjestön nimi Hartolan Golf Hartolan Heitto Hartolan Latu Hartolan NMKY Hartolan Voima Itä-Hämeen FK-kerho ry Itä-Hämeen Rasti Joutsan seudun Pallo Joutsan Tarmo King Stars Cheerleaders Kanavan Pallo SC Cobra-Team ry Toimintamuotoja Seniori- ja junioritoiminta, kilpailut, harrastegolf Keilaus Avantouinti, hiihto, melonta, patikointi, pyöräily, sauvakävely Salibandy, jääkiekko, jalkapallo ja pesäpallo Hiihto, yleisurheilu, voimailu Karting Suunnistus, pyörä- ja hiihtosuunnistus Heinolan, Hartolan ja Sysmän alueella Lento- ja jalkapallo (Joutsassa) Judo, kilpailu ja harrastustoiminta (Joutsassa) Cheerleading (toiminta on tauolla) Jääurheilu Sulkapallo 3.3 Liikuntatoimen käyttömenot/ avustukset Liikuntatoimen käyttömenot ovat vuoden 2009 talousarviossa 30 700 euroa. Yhteisöille ja toimijoille jaetaan avustuksina 10 000 euroa. 3.4 URHEILUSEURAT JA LIIKUNTAJÄRJESTÖT Liikuntaseuroilla on merkittävä rooli kuntalaisten liikuttajina ja aktivoijina. Aktiiviset toimijat järjestävät monipuolista toimintaa. 3.5 TERVEYSLIIKUNTAA EDISTÄVÄT TAHOT Eläkeliiton Hartolan yhdistys ry, Hartolan Eläkkeensaajat ry, Hartolan Reuma ja Tules ry, Hartolan Kansalliset Seniorit ry, Sysmä-Hartola Sydänyhdistys ry. Itä-Hämeen Opiston kansalaisopisto tarjoaa monipuolisia liikuntakursseja kaikenikäisille. Itä-Hämeen Opisto järjestää liikunnan intensiivikursseja. 5

4 HARTOLAN KUNNASSA TARJOLLA OLEVAT LIIKUNTAPALVELUT 4.1 Kunnan järjestämä liikuntatoiminta Hartolan liikuntatoimen henkilöstöresurssit ovat rajalliset ja tällä hetkellä mahdollisuuksia ohjattujen ryhmien järjestämiseen ei ole. Hartolan kunta yhdessä lukuisien palveluntarjoajien ja yhdistysten kanssa tarjoaa suhteellisen hyvät mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Yleisesti voidaan todeta, että liikuntapalveluja tuotetaan sivistystoimen raja-aitoja ylittäen. Esimerkkinä tästä yhteistyöstä ovat kirjastosta ja kirjastoautosta lainattavissa olevat liikuntavälineet. Ideana liikuntavälinekirjastossa on se, ettei liikunnan aloittamiseksi tarvitse välttämättä itse omistaa välineitä. Kokeilujen jälkeen kuntalaiset voivat oman innostuksensa mukaan tehdä välinehankintoja. Kirjastosta saa myös käyttöopastuksen ja jaossa on erilaista infomateriaalia. Nykyisin Helsingin katukuvasta tuttuja, Hartolassa kuningaskuntapyöriksi nimettyjä polkupyöriä, on lainattavissa kirkonkylän ympäristössä sijaitsevista lainauspisteistä vuorokaudeksi veloituksetta. Kesäisin Postilaatikkopyöräily haastaa sekä kuntalaiset että kesäasukkaat liikkumaan. Hartola on menestynyt aikaisempina vuosina mainiosti kuntien välisessä kilpailussa. Myös uimakoulut niin kirkonkylällä kuin kylilläkin kuuluvat oleellisena osana Hartolan kesään. 4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Hartola kuuluu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään, joka tuottaa kunnalle erilaisia sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluja. Valtimosairauksien ja diabeteksen sairastumisriskissä olevalle aikuisväestölle järjestetään ryhmämuotoista elintapaneuvontaa. Toiminnalliset ryhmät tarjoavat tukea ja keinoja elintapamuutosten toteuttamiseen. Ohjautuminen ryhmiin tapahtuu hoitajien vastaanottojen kautta. Vastaanotolla tehdään 2-tyypin diabetestesti ja riskipisteet saaneet henkilöt ohjataan elintapaohjausryhmiin. Fysioterapeutit järjestävät muun muassa erilaisia tules-, reuma-, tasapaino- ja sydänryhmiä sekä allasterapiaa. Hartolassa on käynnistynyt pitkäaikaistyöttömille suunnattua elintapaohjausta ja suunnitteilla on lihavien lasten perheille tarkoitettua ryhmäneuvontaa. Perheiden aktivoimiseksi kaikille äitiysneuvolan asiakasperheille annetaan vastaanotolla Sydänliiton Neuvokas perhe -kortti, jonka avulla on helppo oppia tarkkailemaan esimerkiksi ruokailutottumuksiaan ja liikuntatapojaan. Kouluikäisten määrä on laskusuunnassa paikkakunnalla, joten kouluterveydenhoitajan resursseja ohjataankin yhä enenevässä määrin aikuisväestön terveyden edistämistyöhön. Terveyskeskuksen vuodeosastoille, Kotiharjuun ja Kuninkaankartanoon hankitut kuntoliikuntavälineet ovat aktiivisessa käytössä. Hoitohenkilökunta avustaa arjessa välineiden ja liikuntalaitteistojen käytössä. 4.3 Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto pyrkii myös edistämään ikäihmisten selviytymistä eri toiminnoissa, seuraa ikäihmisten näkökulmasta kunnan päätöksentekoa erityisesti heille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien järjestämiseksi sekä niiden saatavuuden parantamiseksi. Vanhusneuvosto vaikuttaa myös ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat soveltuvat myös ikäihmisten, liikuntarajoitteisten ja sairaiden tarpeisiin. Vanhusneuvosto tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä sekä hoitaa muut vanhusneuvoston toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät. 6

5 LIIKUNTAPAIKAT 5.1 KENTÄT Hartolan kunnan ylläpitämiä kenttiä ovat urheilukenttä, pallokentät, tenniskenttä ja jääkiekkokaukalot. 5.2 REITIT, KARTAT Kunnan alueella risteilee monipuolinen latu- ja kuntopolku verkosto. Melontaan soveltuu 40 km pitkä Tainionvirran reitti. Hartolassa on vuosien saatossa kartoitettu useita alueita ja suunnistuskarttoja löytyy useita. 5.3 LIIKUNTASALIT Itä-Hämeen opisto, Kalhon Honkapirtti, Hartolan yhtenäiskoulun alaja yläkoulujen liikuntasalit. Liikuntamaja tarjoaa ympäristöineen monipuoliset mahdollisuudet ympärivuotiseen liikunnan harrastamiseen ja toimii erityyppisten ryhmien kokoontumispaikkana. 5.4 UIMAPAIKAT Eripuolilta kuntaa löytyy lukuisia yleisiä uimarantoja. Joillakin rannoilla on kesäisin mahdollisuus pelata rantalentopalloa. Sisätilojen uimaaltaat löytyvät Linnahotellilta ja Tollinmäen kartanosta. 5.5 MUITA LIIKUNTAPAIKKOJA Muun muassa Golfkenttä, golfin talviharjoittelupaikka (Itä-Hämeen Opistolla), Keilahalli, Purnun laskettelukeskus, Formula Karting-rata (Kalholla), Krouvin lava ja skeittiramppi (yläkoululla). Lisäksi Tainionvirta ja vesistöt ovat merkittäviä paikkoja terveysliikunnan mahdollisuuksia tarkasteltaessa. Edellä mainittujen liikuntapaikkojen lisäksi kylänraitilla ja taajamaalueella on lukuisia paikkoja, joissa voi liikkua ja kohottaa kuntoaan. 6 TAVOITTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIIKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI 6.1 Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi Liikunnallisesti passiivisten kuntalaisten aktivoiminen. Nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Terveysliikuntaa kuntalaisten ulottuville laajemmin. Väestön ikärakenteen huomioiminen kunnan liikuntatoimessa. Poikkihallinnollista yhteistyötä sekä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa tiivistetään. Kunnassa on terveysliikunnasta vastaava ohjausryhmä, joka koostuu eri tahojen edustajista. Vertaisohjaajien käyttäminen ryhmissä. Kehitetään kanava, jonka avulla kuntalaisten ääni ja toiveet saadaan paremmin kuuluville. 6.2 Toimenpide-ehdotukset 6.2.1 Henkilöresurssit Perustetaan Hartolaan paikallinen ohjausryhmä, joka tukee ja ohjaa kunnan terveysliikuntatoimintaa ja antaa toimenpide-ehdotuksia. Selvitetään liikunnanohjaajapalveluiden hankintamahdollisuudet. Selvitetään ja käynnistetään ulkopuolisella rahoituksella terveysliikuntaa edistävä hanke (KKI, opetus- ja kulttuuriministeriö). Lisäresursseilla mahdollistetaan vähän liikkuvien ohjaus ja neuvonta, ja monipuolistetaan kuntalaisille tarjottavia liikuntapalveluja entisestään. 6.2.2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Päiväkotiin valitaan liikuntavastaava. Aloitetaan päiväkodin henkilöstön liikuntakoulutus yhteistyössä esimerkiksi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. 7

Järjestetään perhepäivähoitajien ja hoitolasten yhteinen liikuntatuokio kerran kuukaudessa. Kehitetään iltapäiväkerhotoimintaa ja huomioidaan kerho-ohjaajien koulutus. Tarjotaan lapsille ja nuorille monipuolisia liikuntaharrastuksia ja mahdollisuuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa. Koulupäivistä tehdään liikkumista edistävämpiä (esim. yksi pidempi välitunti). Pyritään saamaan vanhempia mukaan toimintaan. Miten nuoret otetaan huomioon tässä strategiassa? Living Lab Terveysliikkujan ääni -hanke, jossa kohderyhmänä nuoret ja alle kouluikäisten lasten äidit. 6.2.3 Työikäisten ja ikääntyneiden terveysliikunnan kehittäminen Osallistutaan IkiHyvä -kehittämis- ja tutkimushankkeeseen ja perustetaan ryhmä Hartolaan. Perustetaan matalan kynnyksen ryhmiä, joiden tavoitteena on liikunnan lisäksi opettaa liikkumaan. Huomioidaan myös haja-asutusalueen väestöryhmät. Kehitetään työpaikkaliikuntaa. Tavoitteena on saada työpaikat nimeämään keskuudestaan liikuntavastaavan, jonka tehtävänä on tiedottaa liikuntamahdollisuuksista, järjestää toimintaa ja toimia yhteyshenkilönä. Koulutus liikuntavastaaville järjestetään yhdessä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Kannustetaan työntekijöitä omaehtoiseen liikuntaan motivoimalla esimerkiksi Pekka Niska -mallin mukaisesti. Koulutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa vertais- ja/tai kyläohjaajia. Kehitetään terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien työikäisten naisten ja miesten liikuntamahdollisuuksia 6.2.4 Terveysliikuntapalveluketju Otetaan käyttöön terveyskeskus/ työterveyslääkärin tai terveydenhoitajan antama liikuntalähete (terveysliikuntapalveluketju). Terveysliikuntapalveluketjun tavoitteena on tunnistaa terveydenhuollossa liikunnallisesti passiiviset ja/tai elintapasairauksien riskiryhmään kuuluvat henkilöt ja ohjata heidät liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnasta vastaa liikunnanalan ammattilainen, joka saadaan resursseja liikuntapuolelle lisäämällä. Kouluterveyshuollossa voidaan puuttua terveyden riskitekijöihin varhaisessa vaiheessa. Lasten liikuntaneuvonnassa tulee ottaa huomioon perheen ja lapsen kasvatuksellinen tarve. Lasten ja nuorten terveysliikuntapalveluketjussa voidaan hyödyntää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien/ toimivien henkilöiden/ tahojen ammattitaitoa ja resursoida heille aikaa ohjata terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria. 6.2.5 Terveysliikunnan markkinointi Järjestetään perheille suunnattuja liikunta- ja toimintapäiviä, jotka kannustavat ja innostavat liikkumaan. Järjestetään alueellisia/ maakunnallisia liikuntakampanjoita edistämään arkiliikuntaa. 6.2.6 Olosuhteet Kehitetään ja ylläpidetään olemassa olevia kevyenliikenteenväyliä ja (lähi)liikuntapaikkoja terveysliikunnan näkökulmat huomioiden. Parannetaan ulkoilureittien opasteita. Rakennetaan liikuntahalli. Kehitetään liikuntavälinekirjastoa. Hyödynnetään melontamahdollisuuksia hankkimalla vuokrattavaa kalustoa. Ajantasaisestaan pyöräily-, suunnistus-, ja melontakarttoja. 8 LÄHTEET Haskell, W. L., Lee, I. M. & Pate, R. R. ym. (2007) Physical activity and public health: Updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Medicine & Science in Sports & Exercise; 39(8): 1423-1434. Tammelin, T. & Karvinen, J. (2008) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Reprotalo Lauttasaari Oy. UKK-instituutti. Uusi liikuntapiirakka. [Viitattu 27.9.2009] Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/fi/liikuntavinkit/995. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. (2005) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17.