Vuosikertomus 2015 Nordea Pankki Suomi
Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa tarjoamalla heille laajan valikoiman pankkitoimintaan, varallisuudenhoitoon ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Nordealla on noin 11 miljoonaa asiakasta ja konttoreita noin 650 toimipaikassa. Markkina-arvolla mitattuna Nordea on kymmenen suurimman kattavia finanssipalveluja tarjoavan pankin joukossa Euroopassa. Nordea noteerataan NASDAQ:n pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Sisältö Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma... 3 Tase... 3 Tunnusluvut... 4 Käsitteet ja valuuttakurssit... 5 Hallituksen toimintakertomus Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015... 7 Tuloslaskelman kommentit... 7 Taseen kommentit... 8 Tilikauden tuloksen käsittely... 8 Taseen ulkopuoliset erät... 8 Vakavaraisuus... 8 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta... 9 Henkilöstöhallinto... 28 Vastuullisuus... 28 Oikeudenkäynnit... 29 Nordean osakkeet... 29 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat... 29 Näkymät vuonna 2016... 29 Tilinpäätös Tuloslaskelma... 30 Laaja tuloslaskelma... 31 Tase... 32 Oma pääoman muutokset... 33 Rahavirtalaskelma Toiminnot yhteensä... 37 Tilinpäätöksen liitteet... 39 Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle... 127 Tilintarkastuskertomus... 128 Johto ja tilintarkastajat... 130 Selvitys hyvästä hallintotavasta 2015... 132 2
Nordea Pankki Suomi -konserni Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma Miljoonaa euroa 2015 2014 2013 2012 2011 Rahoituskate 1 053 1 189 1 183 1 258 1 355 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 104 75-113 295 309 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 1 257 970 1 114 1 217 937 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 5 3 8 18 9 Muut liiketoiminnan tuotot 66 41 32 36 34 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 2 485 2 278 2 224 2 824 2 644 Hallintokulut: Henkilöstökulut -547-559 -553-574 -592 Muut kulut -413-433 -466-447 -457 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -31-92 -40-50 -43 Liiketoiminnan kulut yhteensä -991-1 084-1 059-1 071-1 092 Tulos ennen arvonalentumistappioita 1 494 1 194 1 165 1 753 1 552 Arvonalentumistappiot luotoista, netto -92-60 -53-144 -70 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset - - 1 - - Liikevoitto 1 402 1 134 1 113 1 609 1 482 Tuloverot -347-232 -285-428 -381 Tilikauden tulos 1 055 902 828 1 181 1 101 Tase Miljoonaa euroa 2015 2014 2013 2012 2011 Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta 32 417 35 351 35 767 36 827 79 350 Luotot yleisölle 101 447 113 748 113 779 100 765 99 331 Korolliset arvopaperit ja vakuudeksi annetut instrumentit 34 770 45 701 34 246 37 896 33 764 Johdannaissopimukset 80 557 105 254 70 234 117 213 170 228 Muut varat 52 399 46 144 50 735 42 760 11 151 Varat yhteensä 301 590 346 198 304 761 335 461 393 824 Velat luottolaitoksille 78 162 87 368 79 426 74 666 76 007 Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle 62 153 76 879 80 909 70 212 68 260 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 43 407 48 472 47 130 48 999 49 153 Johdannaissopimukset 83 538 102 876 67 109 115 836 168 436 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 628 620 429 514 503 Muut velat 21 406 20 365 20 244 16 017 19 864 Oma pääoma 12 296 9 618 9 514 9 217 11 601 Velat ja oma pääoma yhteensä 301 590 346 198 304 761 335 461 393 824 3
Tunnusluvut 2015 2014 2013 2012 2011 Oman pääoman tuotto, % 9,6 9,4 8,8 11,3 9,7 Koko pääoman tuotto, % 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Kulu/tuotto-suhde, % 40 48 48 38 41 Luottotappiotaso, pistettä 9 5 5 14 9 Ydinvakavaraisuussuhde, Basel I lattiasäännöksien mukaisesti 1, 2, % 19,3 14,2 15,0 18,0 12,8 Vakavaraisuussuhde, ensisijainen pääoma, Basel I lattiasäännöksien mukaisesti 1, 2, % 20,2 15,1 15,0 18,0 12,8 Vakavaraisuussuhde, Basel I lattiasäännöksien mukaisesti 1, 2, % 20,3 15,2 15,8 18,8 13,4 Ydinpääoma, Basel I lattiasäännöksien mukaisesti 1, 2, EURm 10 998 8 454 8 430 8 246 10 310 Ensisijainen pääoma 1, 2, miljoonaa euroa 11 548 9 004 8 430 8 246 10 310 Riskipainotetut erät, Basel I lattiasäännöksien mukaisesti 1, 3, miljoonaa euroa 58 188 61 328 56 077 45 733 80 567 Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 1 6 595 6 653 7 981 8 252 8 828 Henkilöstö keskimäärin 7 285 7 802 8 937 9 269 10 014 Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa -413-420 -426-434 -463 Omavaraisuusaste, % 4,1 2,8 3,1 2,7 2,9 1 Kauden lopussa 2 Vuoden 2013 suhdeluvut on raportoitu Basel II säännöksien mukaisesti ja vuosien 2014 ja 2015 suhdeluvut Basel III säännöksien mukaisesti (vakavaraisuusasetus / vakavaraisuusdirektiivi). 3 Pääoman vähennykset ja aineelliset hyödykkeet sisältyvät vuosien 2013, 2014 ja 2015 suhdelukuihin 4
Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin prosentteina. Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan prosentteina. Odotetut tappiot (Expected losses) Odotetuilla tappioilla tarkoitetaan yksittäisen luoton tai saatavaryhmän tilastollista tappiotasoa suhdannekierron aikana. Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisesta ja toissijaisesta pääomasta. Ensisijainen pääoma on ydinpääoman ja ensisijaisen lisäpääoman yhteenlaskettu määrä. Luottotappiotaso Arvonalentumistappioiden osuus vuoden lopun luotonannosta, pistettä. RAROCAR, % Taloudellisen pääoman riskisopeutettu tuotto. Oman pääoman tuotto (ROE) Tilikauden tulos ennen määräysvallattomien omistajien osuutta prosentteina keskimääräisestä omasta pääomasta vuoden aikana. Keskimääräiseen omaan pääomaan lasketaan tilikauden tulos ja maksamattomat osingot, mutta siihen ei lasketa määräysvallattomien omistajien osuutta. Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan prosentteina. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Riskisopeutettu tuotto Tuotot yhteensä, joista vähennetään liiketoiminnan kulut, odotetut tappiot ja vakioveroprosentin mukaan lasketut verot (20 prosenttia vuonna 2015). Riskisopeutettuun tuottoon ei myöskään lueta suuria kertaluonteisia eriä. Riskipainotetut erät Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit ja konserniyhtiöiden operatiiviset riskit. Summaan ei sisällytetä omista varoista vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä aineettomia hyödykkeitä. Ensisijainen pääoma Se osuus omista varoista, johon sisältyy oma pääoma mutta johon eivät sisälly ehdotettu osinko, laskennalliset verosaamiset ja pankkitoimintaan liittyvät aineettomat hyödykkeet. Alijäämä - arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotus - vähennetään vuonna 2015 ja 2014 kokonaan ydinpääomasta (CET1). Ensisijaiseen pääomaan voidaan lukea valvontaviranomaisten luvalla myös tietyt lainat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla lainoilla (ensisijaiseen pääomaan luettavat lainat ja hybridilainat). Ydinpääoma (CET1) koostuu ensisijaisesta pääomasta, josta on vähennetty hybridilainat. Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaisen pääoman suhde riskipainotettuihin eriin prosentteina. Ydinvakavaraisuussuhde tarkoittaa ydinpääoman (CET1) suhdetta riskipainotettuihin eriin prosentteina. Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotettuihin eriin prosentteina. Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit 31.12.2015) EUR 1,000 USD 1,0887 DKK 7,4626 GBP 0,73395 CHF 1,0835 SEK 9,1895 NOK 9,603 PLN 4,2639 SGD 1,5417 Luottoluokitus, Nordea Pankki Suomi 31.12.2015 Lyhyt Pitkä Moody's P-1 Aa3 Standard &Poor s A-1+ AA- 1 Fitch F1+ AA- DBRS R-1 (mid) AA (low) 1 Näkymät negatiiviset 5
Nordea Pankki Suomi Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä toimintakertomuksessa Nordea tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus on 1680235-8. NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordeakonsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoimintaalueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. Tämä vuosikertomus kattaa Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan Suomessa ja ulkomailla. Suomen varallisuudenhoito- ja henkivakuutustoiminta sisältyy Nordea konsernin vuosikertomukseen. Juridisen rakenteen yksinkertaistaminen Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Nordea Bank Danmark A/S:n ja Nordea Bank Norge ASA:n hallitukset ovat allekirjoittaneet konsernin juridisen rakenteen muuttamista koskevat fuusiosuunnitelmat. Tarkoituksena on muuttaa Suomessa, Tanskassa ja Norjassa toimivat tytärpankit ruotsalaisen emoyhtiön Nordea Bank AB:n sivuliikkeiksi. Sivuliikerakenne yksinkertaistaa konsernin hallinnointia ja tehostaa toimintaa. Lisäksi se luo edellytykset toimia aidosti yhtenä pankkina. Juridisen rakenteen ehdotetut muutokset edellyttävät Nordea Bank AB:n (publ) osakkeenomistajien hyväksyntää varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä kunkin maan viranomaisten hyväksyntää ja niiden kanssa käytävien keskustelujen myönteistä lopputulosta. Lisäksi muutokset edellyttävät, etteivät sovellettavat lait tai muut Nordea Bank AB:n (publ) hallituksen merkittävänä pitämät syyt estä fuusioiden toteuttamista kokonaan tai osittain. Fuusioiden suunniteltu toteutusajankohta on vuoden 2017 alussa. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:lla on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä sekä neljä osakkuusyritystä. Lisäksi Baltian maissa toimii kolme tytäryhtiötä: Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:lla on ulkomainen sivukonttori New Yorkissa ja Singaporessa. NPS:lla ei ole ulkomaisia edustustoja. rakenteen muutokset Ulkomaisten sivukonttorien siirtoa Nordea Bank AB:lle (publ) jatkettiin 1. tammikuuta 2015, jolloin NPS myi Lontoon ja Frankfurtin toiminnot. Kaupasta syntynyt 35 miljoonan euron myyntivoitto kirjattiin tammikuussa 2015. Lontoon ja Frankfurtin toimintojen vaikutus vuoden 2014 tuloslaskelmaan esitetään liitteessä 48. Vaikutus taseeseen oli 0,7 miljardia euroa. 6
Baltian maissa toimivat sivukonttorit sekä suurin osa Baltian maissa toimivista tytäryhtiöistä myytiin Nordea Bank AB:lle (publ) jo vuoden 2014 huhtikuussa. Myytyjen Baltian toimintojen vaikutus vuoden 2014 tuloslaskelmaan esitetään erillisessä taulukossa liitteessä 48 vertailun helpottamiseksi. Vaikutus vuoden 2014 taseeseen oli noin 3,1 miljardia euroa. Kaikki myydyt toiminnot jatkavat toimintaansa Nordeassa normaaliin tapaan. NPS:n osakkuusyhtiö Oy Realinvest Ab purettiin vuoden aikana. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015 Vuosi 2015 oli haastava. Tilanteeseen vaikuttivat poikkeuksellisen matalat korot, markkinoiden myllerrykset ja geopoliittiset jännitteet. Raaka-aineiden hinnat laskivat edelleen. Kiinan talouskasvun hidastuminen korostui vuoden aikana. Pohjoismaiden taloudet kehittyivät eri suuntiin. Talouskasvu oli nopeinta Ruotsissa. Myös Tanskan talous kasvoi ripeästi ja on nyt päässyt takaisin kasvu-uralle usean vuoden nollakasvun jälkeen. Suomessa talouskehitys oli vaisua. Se vaihteli nollakasvun molemmin puolin eri neljänneksinä. Vaikka makrotalouden kehitys oli heikkoa ja Frankfurtin ja Lontoon toiminnot myytiin Nordea Bank AB:lle (publ), liiketoiminnan tuotot kasvoivat 9 prosenttia. Tulos ennen arvonalentumistappioita oli 25 prosenttia ja liikevoitto 24 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Arvonalentumistappioiden määrä pysyi maltillisella tasolla. Niiden nettomäärä oli 0,09 prosenttia luotonannosta. Tulos ennen veroja oli 1 402 miljoonaa euroa (2014: 1 134) ja oman pääoman tuotto 9,6 prosenttia (9,4). Tuloslaskelman kommentit Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot nousivat 2 485 miljoonaan euroon (2 278) lähinnä siksi, että nettomääräiset palkkiotuotot ja nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoivat. Rahoituskate laski 11 prosenttia 1 053 miljoonaan euroon (1 189). Luotonannon volyymit laskivat 11 prosenttia ja talletusvolyymit 19 prosenttia. Tämä johtui lähinnä toimintojen myynnistä ja aiempaa pienemmistä käänteisten takaisinostosopimusten volyymeistä. Keskimääräiset luottomarginaalit olivat edellisvuotta korkeammat. Talletusmarginaalit puolestaan laskivat edellisvuodesta. Luotot yleisölle kasvoivat 2 prosenttia, kun käänteisiä takaisinostosopimuksia ja myytyjä toimintoja ei oteta huomioon. Talletusvolyymit kasvoivat 9 prosenttia, kun takaisinostosopimuksia ja myytyjä toimintoja ei oteta huomioon. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat nettomääräisesti 39 prosenttia 104 miljoonaan euroon (75). Palkkiotuottoja kertyi 759 miljoonaa euroa (794) eli 4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Säästämisen tuotteisiin liittyvät palkkiotuotot kasvoivat vilkastuneen toiminnan ja positiivisen markkinakehityksen ansiosta. Luotonantoon liittyvät palkkiotuotot laskivat lähinnä myytyjen toimintojen vuoksi. Palkkiokulut alenivat 64 miljoonaa euroa ja niitä kertyi 655 miljoonaa euroa (719). Nordea Bank AB:lle (publ) maksettu takausmaksu oli huomattavasti edellisvuotta pienempi. Vuosina 2013 2014 maksettu pankkivero ei vaikuttanut vuoden 2015 lukuihin. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi 1 257 miljoonaan euroon (970) valuutta- ja rahamarkkinatuotteiden suotuisan kehityksen ansiosta. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 5 miljoonaa euroa (3). Muut liiketoiminnan tuotot nousivat 66 miljoonaan euroon (41). Tästä 35 miljoonaa euroa kertyi Frankfurtin ja Lontoon toimintojen myynnistä Nordea Bank AB:lle (publ). Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kuluja kertyi 991 miljoonaa euroa (1 084). Laskua edellisvuodesta oli 9 prosenttia. ssa käynnistetään useita avainhankkeita, joiden avulla Nordeasta tehdään aidosti digitaalinen pankki. NPS on tämän vuoksi kirjannut 34 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksen. Henkilöstökulut laskivat 2 prosenttia 547 miljoonaan euroon (559). Kun yllä mainittua uudelleenjärjestelyvarausta ja myytyjen toimintojen vaikutusta ei oteta huomioon, henkilöstökulut kasvoivat 2 prosenttia. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna laski noin 60 henkilöllä ja oli vuoden lopussa 6 595. Muut kulut laskivat 5 prosenttia ja olivat 413 miljoonaa euroa (433). Kun uudelleenjärjestelyvarausta ja myytyjen toimintojen vaikutusta ei oteta huomioon, muut kulut pysyivät edellisvuoden tasolla. Poistoja ja arvonalentumisia kirjattiin huomattavasti edellisvuotta vähemmän ja niitä oli 31 miljoonaa euroa (92). Vuoden 2014 tilinpäätöksessä tehtiin arvonalentumiskirjaus, joka johtui päätöksestä rakentaa uudet peruspankki- ja maksuliikejärjestelmät sekä muiden järjestelmien taloudellisen vaikutusajan uudelleenarvioinnista. Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappioita kertyi nettomääräisesti 92 miljoonaa euroa (60) eli niitä oli 0,09 prosenttia luotonannosta (0,05). Saatavakohtaisia arvonalentumiskirjauksia oli 94 miljoonaa euroa ja saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten peruutuksia 2 miljoonaa euroa. 7
Vuonna 2015 saatavakohtaisia arvonalentumisia kirjattiin 0,09 prosenttia luotoista yleisölle, kun niitä edellisvuonna oli 0,04 prosenttia. Saatavaryhmäkohtaisia arvonalentumisia kirjattiin nettomääräisesti 0,00 prosenttia luotoista yleisölle, kun vastaava luku edellisvuonna oli 0,02 prosenttia. Nordea Bank AB (publ) on taannut osan NPS:n yritysvastuista. Sopimuksen perusteella NPS:n arvonalentumistappiot luotoista pienenivät 22 miljoonalla eurolla vuonna 2015 ja 66 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Verot Tuloverot olivat 347 miljoonaa euroa (232). Efektiivinen veroaste oli 25 prosenttia (20). Veroaste oli lakisääteistä veroastetta korkeampi hyvityskelvottomien ulkomaisten verojen takia. Tulos Tilikauden tulos oli 1 055 miljoonaa euroa (902). Oman pääoman tuotto oli 9,6 prosenttia (9,4). Taseen kommentit Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2015 lopussa 302 miljardia euroa. Laskua edellisvuoden lopusta oli 45 miljardia euroa. Käteiset varat ja keskuspankkitalletukset kasvoivat 33 miljardiin euroon (29). Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta pienenivät 32 miljardiin euroon (35) aiempaa pienempien konsernin sisäisten talletusten vuoksi. Luotot yleisölle laskivat 101 miljardiin (114). Käänteisten takaisinostosopimusten volyymit supistuivat 10 miljardia euroa. Frankfurtin ja Lontoon toimintojen myynnin vaikutus oli 4 miljardia euroa. Kun käänteisiä takaisinostosopimuksia ja myytyjä toimintoja ei oteta huomioon, luotot yleisölle kasvoivat miljardi euroa. Asuntolainavolyymit kasvoivat 2 prosenttia, ja niitä oli yhteensä 29 miljardia euroa (28). Yritysluotot vähenivät 17 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä oli 63 miljardia euroa (76). Kun takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon, yritysluottojen määrä laski 10 prosenttia. Kulutusluotot pysyivät aiemmalla tasollaan, ja niitä oli 8 miljardia euroa. Korolliset arvopaperit ja vakuudeksi annetut rahoitusinstrumentit alenivat 35 miljardiin euroon (46). Johdannaissopimusten positiiviset markkina-arvot laskivat 25 miljardia euroa 81 miljardiin euroon (105), kun keskusvastapuoliselvitys lisääntyi ja korkojaksorakenne muuttui. Muut varat kasvoivat noin 2 miljardia euroa. Velat Velat yhteensä laskivat 47 miljardia euroa 289 miljardiin euroon (337). Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille supistuivat 9 miljardia euroa 78 miljardiin euroon (87). Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle vähenivät 15 miljardia euroa 62 miljardiin euroon (77). Takaisinostosopimusten volyymit supistuivat 15 miljardia euroa. Frankfurtin ja Lontoon toimintojen myynnin vaikutus oli 4 miljardia euroa. Talletusvolyymit kasvoivat 4 miljardia euroa, kun takaisinostosopimuksia ja myytyjä toimintoja ei oteta huomioon. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat alenivat 43 miljardiin euroon (48). NPS:n liikkeeseen laskemien vakuudellisten lainojen määrä oli vuoden lopussa 17,4 miljardia euroa. Muut yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat koostuvat etupäässä lyhyistä velkainstrumenteista, joiden juoksuaika on alle vuosi. Johdannaissopimusten negatiiviset markkina-arvot pienenivät 19 miljardia euroa 84 miljardiin euroon (103). Muut velat pysyivät edellisvuoden lopun tasolla. Oma pääoma Vuoden 2015 alussa oma pääoma oli yhteensä 9 618 miljoonaa euroa. Nordea Bank AB:lle (publ) maksettiin osinkona 450 miljoonaa euroa. Nordea Bank AB:n (publ) pääomasijoitus lisäsi jakokelpoista omaa pääomaa 2 miljardia euroa vuoden jälkipuoliskolla. Tilikauden tulos oli 1 055 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 lopussa oma pääoma oli 12 296 miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n jakokelpoiset varat olivat 8 666 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2015. Tilikauden voiton osuus on 1 002 miljoonaa euroa. Esitetään, että osinkoa jaetaan 780 miljoonaa euroa minkä jälkeen jakokelpoisia varoja on 7 886 miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset erät muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin kuuluu esimerkiksi takauksia, rembursseja ja luottolupauksia. Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli 13,6 miljardia euroa (16,0). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 12,8 miljardia euroa (15,7). Summa ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja. Johdannaissopimusten nimellisarvo kasvoi 7 620 miljardiin euroon (6 973). Vakavaraisuus n vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 20,3 prosenttia (15,2). Ensisijaisen pääoman osuus riskipainotetuista eristä oli 20,2 prosenttia (15,1). Riskipainotettuja eriä oli 58 miljardia euroa (61). 8
Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta on rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeisimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Koko organisaation riskitietoisuuden ylläpito on juurrutettu Nordean liiketoimintastrategioihin. Nordeassa on vahvistettu tarkat riskien sekä likviditeetin ja pääoman hallintaa koskevat periaatteet. Näihin sisältyvät myös eri riskityyppejä, vakavaraisuutta ja pääomarakennetta koskevat periaatteet ja ohjeet. Hallintaperiaatteet ja valvonta n hallitus ja hallituksen luottovaliokunta n hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteiden asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hallitus päättää myös luotto-, vastapuoli-, markkina-, likviditeetti-, liiketoiminta-, henkivakuutus- ja compliance-riskejä sekä operatiivisia riskejä koskevista periaatteista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP) ja likviditeetin hallintaprosessista (Internal Liquidity Adequacy Assessment Process, ILAAP). Periaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. n hallitus hyväksyy luotto-ohjeet, joihin sisältyvät kaikkien tärkeimpien organisaation sisäisten luottoryhmien päätösvaltuudet. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon ja asiakkaan sisäisen luottoluokituksen perusteella. n hallitus asettaa myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskilimiitit. Hallituksen riskivaliokunta avustaa konsernin hallitusta sen valvoessa riskien hallintaa ja seurantaa, riskienhallinnan periaatteita sekä konsernin toimintaan liittyviä hallintamenetelmiä ja -prosesseja. johtajan ja konsernin johtoryhmän vastuualueet johtajalla on kokonaisvastuu riskien, likviditeetin ja pääoman hallinnan periaatteiden ja tehokkaan valvonnan kehittämisestä ja ylläpitämisestä pankissa ja konsernissa. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä konsernin tuottojen heilahtelun mittausperiaatteista ja niitä koskevista tavoitteista, mm. rakenteellisesta korkoriskistä (SIIR). johtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seuraavat työryhmät riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa varten. Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin operatiivinen johtaja (COO), valmistelee konsernin taloudellista toimintaa ja taseriskejä koskevat esitykset konsernijohtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä tai konsernijohtajan suositeltavaksi konsernin johtoryhmässä ja konsernin hallituksen päätettäväksi. Riskienhallintakomitea, jonka puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, valvoo riskien hallintaa ja seurantaa Nordeassa koko konsernin tasolla ja arvioi näihin riskeihin liittyvien periaatteiden, valvontamenetelmien ja prosessien riittävyyden. Riskienhallintakomitea päättää myös hallituksen päätösten rajoissa markkina- ja likviditeettiriskilimiittien kohdentamisesta riskiä ottaville yksiköille. Limiitit vahvistetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti, ja ne arvioidaan uudelleen vähintään kerran vuodessa. Yksiköiden johtajat kohdentavat vahvistetut limiitit omassa yksikössään. He voivat myös vahvistaa tarvittaessa alalimiittejä ja käyttää muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. Riskienhallintakomitea on perustanut alakomiteoita avustamaan riskienhallinnassa ja päätöksenteossa tietyillä osaalueilla. Alakomiteoiden kokousten pöytäkirjat jaetaan riskienhallintakomitean jäsenille. n johtoryhmän luottovaliokunnan (GEM CC) puheenjohtajana toimii konsernijohtaja ja konsernijohdon luottovaliokunnan (ECC) puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja. Vähittäispankin luottoryhmän (GCCR) ja suurasiakkaat ja pääomamarkkinat -liiketoiminta-alueen luottoryhmän (GCCW) puheenjohtajana toimii konsernin luottojohtaja. Nämä luottovaliokunnat ja -ryhmät päättävät asiakkaiden merkittävistä luottoriskilimiiteistä. Luottoriskilimiitit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asiakaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit tietyille toimialoille. Riskienhallinta konsernissa Toisen puolustuslinjan muodostavat konsernin riskienhallinta ja Group Compliance. Riskeihin liittyvät tiedot siirtyvät liiketoiminta-alueilta ja konsernitoiminnoista hallitukselle riskienhallintakomitean ja hallituksen riskivaliokunnan kautta. Group Compliance raportoi hallitukselle hallituksen tarkastusvaliokunnan kautta. n riskienhallinta muodostuu yksiköistä, jotka kattavat kaikki riskityypit compliance-riskiä lukuun ottamatta. Nämä yksiköt ovat konsernin luottoriski, 9
konsernin luottojen ja taloudellisen raportoinnin valvonta, konsernin markkina- ja vastapuoliriskit, konsernin operatiivinen riski, elvytys- ja kriisinratkaisusuunnittelu sekä konsernin riskien strateginen hallinta ja analysointi. Tiedonkulku käynnistyy yksiköistä, jotka seuraavat ja analysoivat asianomaista riskityyppiä koskevia tietoja. Riskit esitellään ja niistä keskustellaan riskienhallintakomiteassa ja sen alakomiteoissa. Riskejä koskevat tiedot käsitellään hallituksen riskivaliokunnassa, jossa riskiasioista keskustellaan ja asiat valmistellaan ennen kuin ne esitetään hallitukselle. Group Compliance muodostuu yksiköistä, jotka kattavat kaikki compliance-riskityypit. Kullakin liiketoiminta-alueella on oma compliance-organisaatio. Group Compliancen tarkoitus on tuottaa lisäarvoa konsernille ja sen sidosryhmille tarjoamalla riippumaton näkemys konsernia koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamisesta sekä osallistumalla compliance-riskien tehokkaaseen hallintaan. Riskinottohalukkuus Riskinottohalukkuus tarkoittaa Nordeassa sitä riskitasoa ja -tyyppiä, jotka pankki on valmis hyväksymään voidakseen toteuttaa ilmoittamaansa strategiaa osakkeenomistajien puolesta. Riskinottohalukkuutta rajoittavat osakkeenomistajien, velkojien, sääntelijöiden ja muiden sidosryhmien näkemykset. Nordean hallituksella on päävastuu konsernin yleisestä riskinottohalukkuudesta ja sen hallintaan sovellettavien periaatteiden määrittelystä. Hallituksen riskivaliokunta avustaa hallitusta näillä vastuualueilla arvioimalla riskiprofiilin kehitystä suhteessa riskinottohalukkuuteen ja antamalla suosituksia konsernin riskinottohalukkuuden muutoksista. Nordean riskinottohalukkuutta koskevat periaatteet perustuvat yksityiskohtaisiin ylhäältä alaspäin annettuihin päätöksiin riskinottohalukkuudesta, joilla varmistetaan, että konsernin tärkeimmät riskit otetaan kattavasti huomioon. Nämä päätökset määrittävät yhdessä Nordean riskinottoa sisältävän toiminnan rajat ja auttavat tunnistamaan osa-alueet, jotka voivat lisätä riskinottoa. Hallitus hyväksyy päätökset, ja ne määrittelevät riskiraportoinnin uuden rakenteen perustan. Lisäksi riskinottohalukkuutta koskevat periaatteet tukevat johdon päätöksiä, kuten suunnittelua ja tavoitteen asettelua. Periaatteissa otetaan huomioon Nordean liiketoiminnan tärkeimmät riskit, joita ovat luottoriski, markkinariski, operatiivinen riski, vakavaraisuus, compliance-riski (säännösten noudattamatta jättämiseen liittyvä riski) ja likviditeettiriski. Lisätietoja riskinottohalukkuutta koskevista periaatteista annetaan Capital and Risk Management Report -raportissa (Pilari III -raportti). Seuranta ja raportointi Valvonta perustuu tehtävien eriyttämiseen sekä siihen, että seuranta on riippumatonta. Markkina- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä ja operatiivista riskiä seurataan ja niistä raportoidaan kuukausittain ja neljännesvuosittain. Riskeistä ja riskipainotettujen erien kehityksestä raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. n sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevat prosessit vuotuisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Vakavaraisuusasetuksen vaatimat tiedot Capital and Risk Management Report 2015 Lisätietoa riskien ja pääoman hallinnasta annetaan Capital and Risk Management Report 2015 raportissa vakavaraisuusasetuksen mukaisesti. Vakavaraisuusasetus perustuu Baselin pankkivalvontakomitean julkaisemiin Basel III säännöksiin. Raportti on luettavissa osoitteessa www.nordea.com. 10
Riskienhallinta Luottoriskin hallinta n riskienhallinta vastaa luottoprosessia ja luottoriskin hallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. n riskienhallinta vastaa myös luottosalkun laadun ja luottoprosessin valvonnasta ja seurannasta. Jokainen yksikkö on ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien luottoriskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti. Asianomaiset päätöksentekotahot organisaation eri tasoilla hyväksyvät vastuualueensa luottoriskilimiitit hallituksen vahvistamien toimintavaltuuksien rajoissa. Asiakkaan luokitus ja vastuun määrä määräävät sen, millä tasolla päätös tehdään. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaat jaetaan riskiluokkiin luokituksen tai pisteytyksen perusteella Nordean luokitus- ja pisteytysohjeiden mukaisesti. Luottoriskin määritelmä ja tunnistus Luottoriski toteutuu, jos sopimuskumppani jättää täyttämättä velvoitteensa eikä vakuus kata Nordean saatavia. Suurin osa luottoriskeistä syntyy luotonannosta, mutta luottoriski voi syntyä myös takauksista tai perittävistä ja rembursseista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi johdannaisten vastapuoliriski, maiden välisistä rahasiirroista syntyvä maariski sekä selvitysriski. Luottosalkun jakaumaa seurataan, riskienhallintaa parannetaan ja tiettyjä toimialoja koskevat yhteiset strategiat määritellään toimialaohjeistuksilla ja -periaatteilla, joissa määritellään vaatimukset ja ylärajat. Luottoriskin vähentäminen Luottoriskin vähentäminen on olennainen osa luottopäätösprosessia. Jokaisen luottopäätöksen ja luottotilanteen uudelleen arvioinnin yhteydessä tarkistetaan vakuuksien arvostus sekä kovenanttien riittävyys ja muut riskin vähentämiskeinot. Vakuuden panttaus on pääasiallinen luottoriskin vähentämiskeino. Yritysvastuissa keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja leasing-kohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin taloudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Suuriin asiakasriskeihin liittyvää keskittymisriskiä hallitaan pääasiassa syndikoitujen lainojen avulla. Luottoriskinvaihtosopimuksia käytetään luottoriskin vähentämiseen vähäisessä määrin. Luottosopimusten kovenanteilla täydennetään sekä vakuudellisia että vakuudettomia vastuita. Useimpiin huomattavan kokoisiin ja monimutkaisiin vastuisiin sisältyy tarkoitukseen sopivia kovenantteja. Rahoitussopimusten kovenanttien tarkoitus on reagoida heikkoihin hälytyssignaaleihin, ja niitä seurataan huolellisesti. Luottopäätösprosessi 11
Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvonalentumistestit Nordea arvioi jatkuvasti luottosalkkunsa laatua etsimällä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista ja pyrkii niiden vähentämiseen. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia, joiden arvo on alentunut, seurataan jatkuvasti ja vähintään neljännesvuosittain arvioidaan tarve kirjata arvonalennus niiden senhetkisen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella. Vastuun arvoa alennetaan, jos objektiiviset havainnot, kuten tappiotapahtumat ja muut todennettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisinmaksuun, vaikka pantatut vakuudet otettaisiin huomioon. Arvoltaan alentunut vastuu määritellään ongelmavastuuksi. Arvonalennuksen määrä on arvioitu tappio, joka muodostuu maksamatta olevan vastuun kirjanpitoarvon ja tulevien rahavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatun vakuuden arvo, erotuksesta. Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia. Luokittelu järjestämättömäksi saamiseksi tapahtuu, kun asiakkaan jokin vastuu on ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Nämä raportoidaan joko ongelmavastuina tai terveinä vastuina tappioriskin mukaan. Luottojousto tarkoittaa luotonsaajan taloudellisten vaikeuksien vuoksi toteutettua uudelleenjärjestelyä tai uudelleen neuvoteltuja ehtoja. Määräaikaisen luottojouston tarkoituksena on varmistaa, että maksamatta oleva velka maksetaan takaisin täysimääräisesti. Esimerkkejä uudelleen neuvotelluista ehdoista ovat lyhennysprofiilin, maksuohjelman ja asiakasmarginaalin muutokset sekä rahoituskovenanttien helpottaminen. Luottojoustoja myönnetään valikoidusti ja yksilöllisesti, ja myöntämisen jälkeen tehdään arvonalentumistesti. Arvonalentumiskirjaus tehdään tarvittaessa. Luottojoustoasiakkailla, joista ei tehdä arvonalentumiskirjausta, vakuudet ja/tai tulevien rahavirtojen nettomääräinen nykyarvo kattavat vastuut täysimääräisesti. Kaikille merkittäville asiakkaille tehtävien yksittäisten arvonalentumistestien lisäksi tehdään ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä. Tällaiset saatavaryhmäkohtaiset testit kattavat ne asiakkaat, joiden luottojen arvon ei ole todettu alentuneen yksittäisissä arvonalentumistesteissä. Saatavaryhmäkohtaisilla arvonalentumistappiovarauksilla on tarkoitus ottaa huomioon todetuista tappiotapahtumista johtuvat arvonalentumiset muiden kuin järjestämättömien luottojen salkussa. Nordean käyttämässä saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten mallissa hyödynnetään tilastollista mallia, jonka pohjalta arvioidaan, kuinka paljon arvonalentumiskirjauksia tarvitaan niissä Nordean salkkujen osissa, joita ei arvosteta saatavakohtaisesti. Saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten malli perustuu luottosalkkuun sisältyvien asiakkaiden luokitusten muutoksiin. Saatavaryhmäkohtaiset arvonalentumiset arvioidaan toteutuneisiin tappioihin perustuvalla menetelmällä, jossa kunkin vastuun laatu suhteutetaan sen alkuperäiseen laatuun. Jos laatu on heikentynyt, mallin perusteella lasketaan saatavaryhmäkohtainen varaus, joka vastaa oikeaa ja riittävää arviota odotetusta tappiosta. Saatavaryhmäkohtaisesti arvioidaan myös ongelma-asiakkaat, joista ei ole tehty saatavakohtaisia varauksia. Mallin antamaa tulosta täydennetään asiantuntijapohjaisella analyysilla, jotta varmistetaan arvonalentumiskirjausten riittävyys. Mallia käytetään neljännesvuosittain, ja sen tuloksena on laskelma yksittäistä vastuuta alemmalta tasolta ylöspäin. Laskelmassa otetaan huomioon salkun viimeisin kehitys. Ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä tehdään jokaisessa juridisessa yksikössä neljännesvuosittain. Tämä kaksiportainen testausmenettely perustuu siihen, että tekemällä sekä yksittäisiä että ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä voidaan varmistaa, että kaikki kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä syntyneet tappiot on otettu huomioon. Lisätietoja luottoriskistä on tilinpäätöksen liitteessä 44. Luottoriskit ja luotot (lukuun ottamatta käteisiä varoja, keskuspankkitalletuksia ja selvitysriskiä) Miljoonaa euroa 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2014 Luottolaitokset 32 417 35 351 38 636 41 091 Yleisö 101 447 113 748 94 063 106 639 - josta yritykset 63 179 76 238 58 818 72 031 - josta henkilöasiakkaat 36 998 36 296 33 975 33 394 - josta julkinen sektori 1 270 1 214 1 270 1 214 Luotot yhteensä 133 864 149 099 132 699 147 731 Taseen ulkopuolisten erien luottoriski 26 025 30 907 23 344 28 379 Vastapuoliriski 29 561 35 627 29 561 35 627 Korolliset arvopaperit 1 34 770 45 701 34 770 45 701 Pankkitoiminnan luottoriskit yhteensä 224 220 261 334 220 374 257 438 1 Sisältää myös korolliset arvopaperit, jotka on annettu takaisinostosopimusten vakuudeksi. 12
Luottosalkku Luottoriskiä mitataan, seurataan ja jaotellaan eri tavoin. Taseen luotonanto muodostaa suurimman osan luottosalkusta sekä perustan saamisille, joiden arvo on alentunut, ja luottotappioille. Luotonantoon liittyvän luottoriskin määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kirjattavien saamisten eli keskuspankeille, luottolaitoksille ja yleisölle annettujen luottojen ja mahdollisten taseen ulkopuolisten saamisten taseeseen kirjatuilla arvonalentumisilla vähennetty nettomäärä. Luottoriskin määrään lasketaan mukaan myös johdannaisten ja arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvien transaktioiden vastapuoliriskin määrä. NPS:n luotonanto pieneni 101 miljardiin euroon (114) vuonna 2015. Yrityksille annetut luotot vähenivät 17 prosenttia ja henkilöasiakkaille annetut luotot kasvoivat 2 prosenttia. NPS:n emoyhtiö Nordea Bank AB (publ) on taannut osan yritysvastuista. Taseen ulkopuoliset vastuut mukaan lukien NPS:n luottoriskin määrä oli vuoden 2015 lopussa 224 miljardia euroa (261). Yrityksille annettujen luottojen osuus luotoista yleisölle oli 62 prosenttia (67) ja henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus 36 prosenttia (32). Saamiset luottolaitoksilta laskivat 32 miljardiin euroon (35). Saamiset luottolaitoksilta ovat lähinnä pankkienvälisiä talletuksia. Yrityksille annetut luotot Yrityksille annettuja luottoja oli vuoden 2015 lopussa 63 miljardia euroa (76). Laskua oli 17 prosenttia. Kiinteistötoiminta on edelleen NPS:n luottosalkun suurin toimiala, ja sille myönnettyjen luottojen määrä oli 8,1 miljardia euroa (8,1). Suhteellisen suurten ja taloudellisesti vakavaraisten yhtiöiden osuus kiinteistösalkusta on suuri. Henkilöasiakkaille annetut luotot Luotonanto henkilöasiakkaille kasvoi 2 prosenttia 37 miljardiin euroon vuonna 2015 (36). Asuntoluotot kasvoivat 2 prosenttia 29 miljardiin euroon, kun taas kulutusluottojen määrä pysyi aiemmalla tasollaan ja oli 8 miljardia euroa. Asuntoluottojen osuus kaikista henkilöasiakkaille annetuista luotoista pysyi aiemmalla tasollaan 78 prosentissa (78). Maantieteellinen jakauma Kun luotot yleisölle jaotellaan luotonsaajan kotipaikan mukaan, Pohjoismaiden osuudeksi tulee 60 prosenttia (72). Suurin osa muualle kuin Pohjoismaihin ja Baltian maihin annetuista luotoista on annettu muihin EU-maihin. Luokitus- ja pisteytys (scoring) -jakaumat Yksi tapa arvioida luottosalkun laatua on esittää vastuiden jakautuminen riskiluokkiin eri vastuuryhmissä, joita ovat yritys-, yhteisö- ja vähittäisvastuut. Vähittäisvastuisiin sisältyvät henkilöasiakas- ja pienyritysvastuut. Noin 85 prosenttia (87) yritysvastuista on luokiteltu luokkaan 4- tai sitä korkeampaan luokkaan. Yhteisövastuista 91 prosenttia (93) on luokiteltu luokkaan 5- tai sitä korkeampaan luokkaan. Noin 84 prosenttia (83) vähittäisvastuista on pisteytetty luokkaan C- tai sitä korkeampaan luokkaan. Luokitusjakauma, yritysvastuut Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut EAD (%) 16,0% 14,0% 12,0% 10,0% 8,0% 6,0% 4,0% 2,0% 0,0% 6+ 6 6-5+ 5 5-4+ 4 4-3+ 3 3-2+ 2 2-1+ 1 1- EAD (%) 20,0% 18,0% 16,0% 14,0% 12,0% 10,0% 8,0% 6,0% 4,0% 2,0% 0,0% A+ A A-B+ B B-C+ C C-D+ D D-E+ E E-F+ F F- Riskiluokka Riskiluokka 13
Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain sekä saamiset luottolaitoksilta 31.12.2015, miljoonaa euroa Suomi Baltia Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Energia (öljy, kaasu yms.) 3 0 3 677 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta 179 13 192 227 Paperi- ja metsäteollisuustuotteet 759 19 778 759 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) 1 534 42 1 576 1 723 Teollisuustuotantohyödykkeet 765 5 770 824 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne. 1 368 159 1 527 1 606 Rakennustoiminta ja -suunnittelu 703 64 767 839 Shipping ja offshore 3 265 0 3 265 4 139 Kuljetus 813 336 1 149 1 153 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) 370 14 384 486 Viestintä ja vapaa-aika 536 17 553 533 Vähittäiskauppa 1 894 117 2 011 2 293 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) 1 104 228 1 332 1 405 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus 344 14 358 315 Rahoituslaitokset 974 7 981 1 737 Kiinteistötoiminta 8 038 24 8 062 8 103 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut 316 9 325 333 Tietoliikennelaitteistot 62 1 64 27 Tietoliikenneoperaattorit 542 3 545 438 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) 1 800 8 1 808 1 756 Muut 1 575 276 1 851 2 088 Yhteensä pl. käänteiset takaisinostosopimukset 26 943 1 358 28 301 31 461 Käänteiset takaisinostosopimukset 34 878-34 878 44 777 Yritysluotot yhteensä 61 821 1 358 63 179 76 238 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot 28 906 0 28 906 28 386 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot 7 873 219 8 092 7 910 Julkinen sektori 1 270 0 1 270 1 214 Luotot yleisölle yhteensä 99 870 1 577 101 447 113 748 Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta 32 417 0 32 417 35 351 Luotot yhteensä 132 287 1 577 133 864 149 099 14
Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain sekä saamiset luottolaitoksilta 31.12.2015, miljoonaa euroa Suomi Baltia Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Energia (öljy, kaasu yms.) 1 1 676 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta 132 132 176 Paperi- ja metsäteollisuustuotteet 511 511 598 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) 1 172 1 172 1 320 Teollisuustuotantohyödykkeet 627 627 661 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne. 1 030 1 030 1 089 Rakennustoiminta ja -suunnittelu 506 506 495 Shipping ja offshore 3 264 3 264 4 133 Kuljetus 323 323 376 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) 319 319 421 Viestintä ja vapaa-aika 457 457 431 Vähittäiskauppa 1 549 1 549 1 840 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) 874 874 993 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus 270 270 221 Rahoituslaitokset 962 962 1 715 Kiinteistötoiminta 8 020 8 020 8 064 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut 197 197 229 Tietoliikennelaitteistot 60 60 23 Tietoliikenneoperaattorit 540 540 434 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) 1 746 1 746 1 701 Muut 1 379 1 379 1 659 Yhteensä pl. käänteiset takaisinostosopimukset 23 940-23 940 27 254 Käänteiset takaisinostosopimukset 34 878 34 878 44 777 Yritysluotot yhteensä 58 818-58 818 72 031 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot 28 906 28 906 28 386 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot 5 069 5 069 5 008 Julkinen sektori 1 270 1 270 1 214 Luotot yleisölle yhteensä 94 063-94 063 106 639 Saamiset keskuspankeilta ja luottolaitoksilta 38 636-38 636 41 091 Luotot yhteensä 132 699-132 699 147 731 15
Saamiset, joiden arvo on alentunut Arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä kasvoi 1,4 prosenttia 1 480 miljoonasta eurosta 1 501 miljoonaan euroon, eli niitä oli yhteensä 1,12 prosenttia luotoista yhteensä (0,99). Bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, 57 prosenttia on järjestämättömiä luottoja (44) ja 43 prosenttia muita luottoja (56). Nettomääräisiä saamisia, joiden arvo on alentunut, oli saatavakohtaisten arvonalentumiskirjausten jälkeen 978 miljoonaa euroa (964) eli 0,73 prosenttia luotoista yhteensä (0,64). Saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset kasvoivat 523 miljoonaan euroon (516). Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset laskivat 104 miljoonaan euroon (119). Taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 42 prosenttia (43). Arvoltaan alentuneet saamiset kasvoivat eniten muussa perusteollisuudessa (rakennusteollisuus). Yritysasiakkaiden erääntyneet luotot (6 päivää tai enemmän), joita ei luokitella arvoltaan alentuneiksi, nousivat 245 miljoonaan euroon (223). Henkilöasiakkaiden erääntyneiden luottojen määrä kasvoi 565 miljoonaan euroon (280) heijastaen Suomen heikentynyttä taloudellista tilannetta. Arvonalentumistappiot luotoista, netto Arvonalentumistappioiden määrä nousi 92 miljoonaan euroon (60) vuonna 2015 eli arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,09 prosenttia luotonannosta (0,05). Arvonalentumistappioista 50 miljoonaa euroa (34) liittyy yritysasiakkaisiin ja 42 miljoonaa euroa (26) henkilöasiakkaisiin. Eniten arvonalentumiskirjauksia tehtiin kiinteistötoimintaan liittyvistä luotoista. Saamiset, joiden arvo on alentunut ja suhdeluvut 1 Miljoonaa euroa 2015 2014 2015 2014 Saamiset, joiden arvo on alentunut, brutto 1 501 1 480 1 330 1 188 - josta muut kuin järjestämättömät 646 823 619 653 - josta järjestämättömät 855 657 711 535 Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot yhteensä, pistettä 2 112 99 100 80 Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / luotot yhteensä, pistettä 47 42 40 38 Luottotappiovaraukset / ongelmaluotot, brutto, % 3 42 43 40 48 1 Ei sisällä taseen ulkopuolisia eriä Nettomääräiset arvonalentumistappiot ja luottotappiotasot Osuus luotonannosta, pistettä 2015 2014 2015 2014 Arvonalentumistappiot, miljoonaa euroa 92 60 42 54 Luottotappiotaso 1 9 5 4 5 - josta saatavakohtaiset 9 4 7 3 - josta saatavaryhmäkohtaiset 0 2-3 2 Luottotappiotaso, Vähittäispankki 19 21 12 24 Luottotappiotaso, Suuryrityspalvelut 2 5 2 5 Luottotappiotaso, Shipping, Offshore & Oil Services -5-41 -5-41 1 Arvonalentumistappioiden osuus vuoden lopun luotonannosta 2 Arvonalentumiset yhteensä / saamiset, joiden arvo on alentunut (ennen arvonalentumisia) 3 Arvonalentumiset yhteensä / saamiset, joiden arvo on alentunut 16
Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain (luotot yleisölle sekä saamiset luottolaitoksilta) 31.12.2015, miljoonaa euroa Suomi Baltia Yhteensä Arvonalentumiset Arvonalentumiset / luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) 2 0 2 2 90 % Metalliteollisuus ja kaivostoiminta 26 0 26 22 83 % Paperi- ja metsäteollisuustuotteet 1 0 1 1 69 % Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) 266 0 266 117 44 % Teollisuustuotantohyödykkeet 42 0 42 31 73 % Teollisuuden kaupalliset palvelut jne. 116 0 116 70 60 % Rakennustoiminta ja suunnittelu 27 0 27 18 66 % Shipping ja offshore 20 0 20 22 Kuljetus 10 0 10 6 62 % Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) 18 0 18 9 49 % Viestintä ja vapaa-aika 22 0 22 11 53 % Vähittäiskauppa 96 0 96 60 63 % Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) 48 0 48 34 70 % Terveydenhuolto ja lääketeollisuus 7 0 7 4 55 % Rahoituslaitokset 27 0 27 21 78 % Kiinteistötoiminta 52 0 52 19 37 % IT-ohjelmistot, -laitteistot ja palvelut 39 0 39 26 66 % Tietoliikennelaitteistot 1 0 1 1 65 % Tietoliikenneoperaattorit 2 0 2 1 36 % Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) 0 0 0 0 45 % Muut 1 16 16 44 Yritysluotot yhteensä 824 16 840 518 62 % Henkilöasiakkaat, asuntoluotot 220 0 220 10 5 % Henkilöasiakkaat, kulutusluotot 441 0 441 99 22 % Julkinen sektori 0 0 0 0 Luottolaitokset 0 0 0 0 Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut 1 485 16 1 501 Arvonalentumiset 613 14 627 Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 41 % 88 % 42 % 17
Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain (luotot yleisölle sekä saamiset luottolaitoksilta) 31.12.2015, miljoonaa euroa Suomi Baltia Yhteensä Arvonalentumiset Arvonalentumiset / luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) 2 2 2 90 % Metalliteollisuus ja kaivostoiminta 26 26 21 82 % Paperi- ja metsäteollisuustuotteet 1 1 1 69 % Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) 258 258 112 43 % Teollisuustuotantohyödykkeet 42 42 31 73 % Teollisuuden kaupalliset palvelut jne. 116 116 70 60 % Rakennustoiminta ja -suunnittelu 25 25 16 65 % Shipping ja offshore 20 20 22 Kuljetus 8 8 4 49 % Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) 15 15 8 54 % Viestintä ja vapaa-aika 16 16 7 44 % Vähittäiskauppa 92 92 59 64 % Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) 39 39 33 85 % Terveydenhuolto ja lääketeollisuus 4 4 3 63 % Rahoituslaitokset 27 27 21 78 % Kiinteistötoiminta 52 52 19 37 % IT-ohjelmistot, -laitteistot ja palvelut 38 38 26 68 % Tietoliikennelaitteistot 1 1 1 65 % Tietoliikenneoperaattorit 2 2 1 36 % Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) 0 0 0 44 % Muut 0 0 20 Yritysluotot yhteensä 783-783 476 61 % Henkilöasiakkaat, asuntoluotot 220 220 10 5 % Henkilöasiakkaat, kulutusluotot 327 327 47 14 % Julkinen sektori 0 0 0 Luottolaitokset 0 0 0 Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut 1 330-1 330 Arvonalentumiset 533 533 Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 40 % 40 % 18
Vastapuoliriski Vastapuoliriski realisoituu, kun valuutta-, korko-, hyödyke-, osake- tai luottojohdannaissopimuksessa Nordean vastapuolesta tulee maksukyvytön ennen eräpäivää ja Nordealla on saaminen vastapuolelta. Myös takaisinostosopimuksiin ja muuhun arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan voi sisältyä vastapuoliriski. Riski oli vuoden 2015 lopussa 29,6 miljardia euroa (35,6). Tästä nykyisten vastuiden nettomäärä (nettoutuksen ja vakuuksien jälkeen) oli 13,5 miljardia euroa. Riskistä 46 prosenttia ja nykyisten vastuiden nettomäärästä 33 prosenttia kohdistui rahoituslaitoksiin. Tietoja päänettoutussopimuksiin sisältyvistä rahoitusinstrumenteista annetaan liitteessä 40. Markkinariski Markkinariski tarkoittaa Nordean omistuksiin ja järjestelyihin liittyvää tappioriskiä, joka johtuu markkinahintojen ja markkina-arvoon vaikuttavien parametrien muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi korkojen, korkoerojen, valuuttakurssien, osakekurssien, hyödykehintojen ja optioiden volatiliteetin muutokset. Suurin osa Nordea-konsernin markkinariskistä liittyy Marketsiin sekä konsernin varainhallintaan ja taseriskien hallintaan. Markets vastaa asiakaslähtöisestä trading-toiminnasta, ja konsernin varainhallinta ja taseriskien hallinta vastaa varainhankinnasta, Nordean omista sijoituksista, taseriskien hallinnasta, likviditeettisalkuista sekä pantti- ja vakuussalkuista. n muun pankkitoiminnan markkinariskit siirretään konsernin varainhallinnalle ja taseriskien hallinnalle. Markkinariskin mittaus VaR-luku lasketaan Nordeassa käyttäen historiallista simulointia. Nykyinen salkku arvostetaan uudelleen markkinahintojen ja parametrien 500 edellisen kaupankäyntipäivän aikana havaittujen päivittäisten muutosten perusteella. Tulokseksi saadaan empiirisiin tietoihin perustuva 499 tuoton jakauma. VaRluku lasketaan tästä jakaumasta käyttäen odotettuun alijäämään perustuvaa menetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että VaR-luku perustuu jakauman huonoimpien tulosten keskiarvoon. Yhden päivän VaR-luku muunnetaan tämän jälkeen kymmenen päivän luvuksi. Kymmenen päivän VaR-lukua käytetään markkinariskin rajaamiseen ja mittaamiseen sekä kaupankäyntisalkussa että rahoitustaseessa. VaR-luku lasketaan erikseen korko-, luottomarginaali-, valuuttakurssi- ja osakeriskeille. VaRmenetelmällä laskettu kokonaisriski kattaa kaikki nämä riskiluokat, ja laskennassa otetaan huomioon eri riskiluokkien välinen hajautus. VaR-luvut sisältävät sekä lineaariset positiot että optiot. Malli on kalibroitu siten, että tuloksena on 99 prosentin VaRluku. Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenen päivän VaR-luku voidaan tulkita tappioksi, joka ylittyy yhtenä sadasta kymmenen päivän kaupankäyntijaksosta. On tärkeää huomata, että vaikka VaR-mallista pyritään kaikin tavoin tekemään mahdollisimman realistinen, kaikki VaR-mallit perustuvat oletuksiin ja arvioihin, joilla on huomattava vaikutus tuloksiksi saataviin riskilukuihin. Vaikka historiallisen simulaation etuna on riippumattomuus tietystä tuottojakaumaa koskevasta oletuksesta, on huomattava, että laskennassa käytettävät markkinoiden muuttujien historialliset arvot eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa muuttujien tulevasta kehityksestä. Myös käytettävän ajanjakson valinta on tärkeää. Vaikka pitkän ajanjakson käyttö saattaisi parantaa mallin ennustuskykyä ja vähentää suhdannekierron vaikutusta, lyhyt ajanjakso lisää mallin kykyä reagoida äkillisiin muutoksiin rahoitusmarkkinoiden volatiliteetissa. Historiatietojen ajanjaksoksi on Nordeassa valittu 500 päivää, koska tavoitteena on löytää VaRlaskennassa tasapaino pitkän ja lyhyen ajanjakson käyttöön liittyvien hyvien ja huonojen puolien välille. Kaupankäyntisalkun markkinariski, VaR 1 Miljoonaa euroa Mittausmenetelmä 31.12.2015 Vuoden ylin Vuoden alin Vuoden keskiarvo 31.12.2014 Kokonaisriski VaR 33,0 70,3 13,2 30,6 27,9 - Korkoriski VaR 32,4 65,9 11,3 27,0 26,1 - Osakeriski VaR 7,0 17,7 2,6 5,3 5,9 - Luottomarginaaliriski VaR 5,6 11,0 4,2 7,1 7,0 - Valuuttariski VaR 5,2 21,2 3,2 7,4 3,5 Hajautusvaikutus VaR 34 % 61 % 20 % 36 % 35 % 1 Nordean käyttämä VaR-malli kuvattu kappaleessa Markkinariskin mittaus 19
Markkinariskianalyysi Kaupankäyntisalkun markkinariski eli VaRmenetelmällä laskettu kokonaisriski oli vuoden 2015 lopussa 33 miljoonaa euroa (28). Suurin osa kokonaisriskistä oli VaR-menetelmällä laskettua korkoriskiä, joka oli 32 miljoonaa euroa (26). Käyvän arvon option mukaisesti pääomarahastosijoitusten käypä arvo oli vuoden 2015 lopussa 2 miljoonaa euroa (2). VaR-menetelmällä lasketut valuuttapositiot 1 Miljoonaa euroa 2015 2014 DKK 714 643 USD 78 58 CAD -41 0 GBP -35-1 CHF -29-33 HKD -28-6 BRL -28-22 NZD 23-2 Muut 2-21 1 Taulukossa esitetyt valuuttapositiot liittyvät rahoitustaseessa ja kaupankäyntisalkussa oleviin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusjohdannaiset sisältyvät lukuihin deltavasta-arvoltaan. Esimerkiksi tytäryhtiöihin ja osakkuusyrityksiin tehtyihin sijoituksiin tai ulkomaan valuutan määräisiin tuottoihin ja kuluihin liittyvä rakenteellinen valuuttariski ei sisälly lukuihin. 2 Nettopositio yksittäisistä alle 21 miljoonan euron valuuttapositioista Rakenteellinen korkoriski Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan Nordealle kertyvän rahoituskatteen muutosta seuraavien 12 kuukauden aikana kaikkien korkojen muuttuessa yhden prosenttiyksikön verran. Rakenteellinen korkoriski kuvastaa riskiä, joka syntyy tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien uudelleenhinnoittelujaksojen, volyymien ja viitekorkojen välisistä epätasapainoista. Rakenteellisen korkoriskin hallinta perustuu Nordeassa periaatepäätöksiin, joiden pohjalta syntyvät erilaiset rakenteellisen korkoriskin hallintamenetelmät ja organisaation toimintatavat. Periaatepäätöksissä painotetaan taloudellisen rakenteen optimointia, riskinoton tasapainottamista ja luotettavaa tuloskasvua sekä rakenteellisen korkoriskin kaikkien olennaisten lähteiden tunnistamista, äärimmäisten markkinaolosuhteiden vaikutusten testausta ja riittävää tiedottamista. n varainhallinta ja taseriskien hallinta vastaa rakenteellisen korkoriskin operatiivisesta hallinnasta. Rakenteellisen korkoriskin mittausmenetelmät Rakenteellista korkoriskiä mitataan Nordeassa dynaamisilla simulaatioilla, joissa lasketaan useita rahoituskatetta koskevia skenaarioita ja verrataan niitä toisiinsa. Käytössä on useita korkoskenaarioita, mutta perustapauksessa rakenteellista korkoriskiä mitataan markkinakorkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksena rahoituskatteeseen 12 kuukauden ajanjaksolla (viitekorot ovat vähintään nolla). Taseen oletetaan pysyvän vakaana, mutta laskennassa otetaan huomioon asiakaskäyttäytymisen pääpiirteet ja Nordean omia korkoja koskeva päätöksentekoprosessi. Rakenteellisen korkoriskin analysointi Nousevien korkojen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2015 lopussa 48 miljoonaa euroa (+9). Laskevien markkinakorkojen rakenteellinen korkoriski oli +105 miljoonaa euroa (+56). Operatiivinen riski Operatiivinen riski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu sisäisten prosessien tai järjestelmien puutteellisuudesta tai virheellisestä toiminnasta tai ulkoisista tekijöistä ja joka toteutuessaan aiheuttaa suoraan tai epäsuorasti tappioita tai vahingoittaa mainetta. Operatiivisia riskejä ovat muun muassa juridiset riskit, ja konsernin kaikkeen toimintaan, ulkoistettuihin toimintoihin ja kanssakäymiseen muiden osapuolien kanssa voi liittyä operatiivisia riskejä. Johto vastaa operatiivisten riskien hallinnasta. Operatiivisia riskejä seurataan säännöllisen arvioinnin sekä laatuun ja riskiin keskittyvän järjestelmällisen muutosten hallinnan avulla. Uusille tuotteille, palveluille, toimille, prosesseille ja järjestelmille suoritetaan riskiarviointi. Tunnistettuja riskielementtejä ja riskitapahtumien seurauksia vähennetään muun muassa ajantasaisilla jatkuvuussuunnitelmilla sekä konsernin kriisinhallinta- ja viestintäsuunnitelmilla, joilla varmistetaan, että kaikissa liiketoimintasuunnitelmissa ja kriisinhallintarakenteissa varaudutaan poikkeustilanteisiin. Ulkoiseen riskinsiirtoon käytetään vakuutuksia, myös jälleenvakuutuksia. Niillä katetaan tiettyjä rikoksiin ja ammatilliseen vastuuseen (mukaan lukien johtajien ja toimihenkilöiden vastuuseen) liittyviä riskejä. Lisäksi Nordealla on matka-, kiinteistö- ja vahinkovakuutuksia. Operatiivisten riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeen puolustuslinjaan. Ensimmäinen puolustuslinja muodostuu liiketoiminta-alueista ja konsernitoiminnoista, jotka vastaavat omasta päivittäisestä riskienhallinnastaan ja liiketoiminnastaan riskirajojen sekä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien menettelytapojen mukaisesti. n riskienhallintaorganisaatioon kuuluva konsernin operatiiviset riskit -valvontayksikkö on toinen puolustuslinja. Se vastaa muun muassa tärkeimpiin riskeihin liittyvien asioiden itsenäisestä seurannasta, valvonnasta ja raportoinnista. Kolmannessa puolustuslinjassa konsernin sisäinen tarkastus tekee tarkastuksia ja toimii sidosryhmien varmistajana sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosesseissa. 20