Yritykset 2012 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010 Suomalaiset yritykset ulkomailla, lähes 5 000 tytäryhtiötä 118 maassa vuonna 2010 Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4 733 tytäryhtiössä 118 maassa vuonna 2010. määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 572 000 henkilöä, joista kolmannes työskenteli EU 15 -maissa, runsas viidennes Aasiassa ja Oseaniassa ja vajaa viidennes EU 27 -maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Ruotsissa, Kiinassa, Venäjällä ja Saksassa. Tiedot on tuottanut Tilastokeskus, ja ne perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2010 Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä EU 15 -maissa, yhteensä vajaat 192 000 henkilöä. n mukaan suurimmat toimialat EU 15 -maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 37 000 henkilöä, ja paperiteollisuus, 30 340 henkilöä. Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä runsaat 127 500 henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus, 74 170 henkilöä, sekä koneja metallituoteteollisuus, 27 180 henkilöä. EU 27 -maissa henkilöstön oli runsaat 101 600 henkilöä ja suurimmat toimialat olivat elektroniikka- ja sähköteollisuus, 16 900 henkilöä, sekä tukku- ja Helsinki 29.3.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
vähittäiskauppa, 16 270 henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Ruotsissa (72 250 henkilöä), Kiinassa (62 450 henkilöä), Venäjällä (50 610 henkilöä) ja Saksassa (42 140 henkilöä). Teollisuuden toimiala oli merkittävin työllistäjä suomalaisissa yrityksissä ulkomailla. Eniten henkilöstöä oli elektroniikkaja sähköteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 138 640 henkilöä, sekä kone- ja metalliteollisuuden toimialojen tytäryhtiöissä, 110 030 henkilöä. Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä runsaat 4,2 miljardia euroa. Investoinneista 67 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 24 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus, 457 miljoonaa euroa, ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tukku- ja vähittäiskauppa, 124 miljoonaa euroa. Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät informaatio- ja viestintätoimialalle, 441 miljoonaa euroa, ja kemianteollisuuteen, 211 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 583,2 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti kemianteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 749,2 miljoonalla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 179,5 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta 42 prosenttia syntyi EU 15 -maissa ja 23 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU 15 -maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa, 17,6 miljardia euroa, ja paperiteollisuudessa, 15,3 miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa liikevaihdoltaan merkittävin toimiala oli elektroniikka- ja sähköteollisuus, 21,6 miljardia euroa. Toimialoista elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto, 38,0 miljardia euroa, ja tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto, 37,9 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2010.4 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2010.4 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2010.6 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2010.7 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 20108 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2010, suurimmat toimialat.9 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2010, suurimmat toimialat10 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste11 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2010 EU 15 -maat pl. Suomi EU 27 -maat ( pl. EU 15) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 191 930 101 640 81 720 127 520 35 570 29 160 4 820 572 350 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot 11 455,9 1 631,6 2 341,8 2 211,4 2 735,4 837,8 170,4 21 384,4 Investoinnit euroa) 2) 1 691,8 453,9 635,2 1 018,8 271,8 82,4 18,9 4 172,8 Liikevaihto 75 648,5 20 369,7 21 510,8 40 820,8 13 897,3 6 037,8 1 258,3 179 543,0 Yritysten 1 684 1 175 788 607 267 157 55 4 733 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2010 Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska EU 15 -maat pl. Suomi yhteensä Bulgaria Kypros Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia Slovenia Tsekki 1) 9 770 4 650 16 960 4 920 720 9 320 4 950 870 60 1 870 13 380 72 250 42 140 10 070 191 930 1 180 9 650 11 250 28 840 3 410 2 120 230 6 000 Henkilöstömenot 606,8 319,0 968,5 246,1 39,1 459,9 336,6 23,1 5,3 64,7 824,1 4 283,4 2 602,5 676,9 11 455,9 13,4 141,4 148,9 443,8 46,7 31,9 7,8 114,1 Investoinnit euroa) 2) 377,5 84,6 140,7 55,8 2,2 40,1 38,6 3) 4,1 48,2 583,2 251,3 63,9 1 691,8 3,3 27,5 28,2 200,0 13,8 6,8 0,3 15,4 Liikevaihto Yritysten euroa) 4 118,4 1 771,9 6 034,0 2 463,4 355,5 3 101,6 1 850,3 200,5 718,9 385,1 5 242,3 31 513,2 14 693,6 3 199,8 75 648,5 73,2 1 386,6 1 453,7 4 848,3 1 714,8 221,0 185,9 2 332,4 132 67 169 65 18 76 45 8 8 20 125 600 238 113 1 684 16 6 194 169 2 150 37 27 15 56 4
Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Unkari Viro EU 27 -maat pl. EU 15 yhteensä EU-maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 11 780 26 960 101 640 293 570 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 243,5 432,0 1 631,6 13 087,5 Investoinnit euroa) 2) 52,1 106,2 453,9 2 145,7 Liikevaihto Yritysten euroa) 4 140,4 3 873,8 20 369,7 96 018,2 62 441 1 175 2 859 5
Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2010 Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Azerbaidzan Islanti Kroatia Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa yhteensä Arabiemiirikunnat Australia Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Saudi-Arabia Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania yhteensä Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka yhteensä Argentiina Brasilia Chile Kolumbia Meksiko Peru Uruguay Venezuela Keski- ja Etelä-Amerikka yhteensä 1) 860 40 180 17 390 230 2 420 3 410 3 220 2 570 50 610 81 720 1 160 4 040 500 1 930 2 120 37 370 1 250 1 520 62 450 1 600 1 880 670 3 370 580 2 320 620 580 127 520 5 900 29 670 35 570 470 19 870 1 580 330 5 240 490 650 110 29 160 Henkilöstömenot 3) 5,6 1 224,4 5,4 207,6 82,2 29,4 17,1 760,3 2 341,8 84,7 319,3 15,2 59,7 60,9 343,5 111,8 3,3 757,6 83,9 36,8 16,3 171,5 26,2 42,5 26,7 5,7 2 211,4 407,1 2 328,3 2 735,4 21,3 559,0 44,0 106,6 17,1 21,5 837,8 Investoinnit euroa) 2) 74,8 0,2 81,4 12,9 13,8 11,6 20,0 373,8 635,2 1,2 11,6 0,3 3,0 2,8 55,9 9,2 235,9 151,9 8,2 21,6 6,0 213,3 1,3 4,8 1,8 2,3 1 018,8 44,8 227,0 271,8 0,3 44,1 2,0 5,3 1,2 28,2 82,4 Liikevaihto 390,4 9,4 20,5 6 107,6 23,1 3 308,0 1 517,9 196,6 146,0 9 578,7 21 510,8 112,8 2 214,8 65,3 978,2 510,9 7 419,5 1 750,4 710,5 20 474,3 2 441,1 475,1 25,6 1 478,2 489,1 779,2 165,3 38,7 40 820,8 1 954,6 11 942,7 13 897,3 134,5 3 362,1 333,4 81,4 1 006,5 147,7 822,9 56,2 6 037,8 Yritysten 3 4 9 198 5 34 24 47 16 431 788 17 46 10 35 20 53 31 14 196 20 32 5 51 9 19 12 7 607 59 208 267 12 50 19 4 36 6 8 6 157 6
Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Egypti Etelä-Afrikka Marokko Nigeria Afrikka yhteensä EU:n ulkopuoliset maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 260 3 340 340 130 4 820 278 790 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 10,8 115,7 13,2 8,1 170,4 8 296,8 Investoinnit euroa) 2) 0,7 15,1 18,9 2 027,1 Liikevaihto 16,0 992,6 38,0 47,6 1 258,3 83 525,0 Yritysten 5 23 5 4 55 1 874 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2010 Maatalous, metsätalous ja kalatalous (A) Kaivostoiminta ja louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P, Q, R ja S) Kaikki toimialat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 2) Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 1) 1 940 1 000 380 280 9 220 31 430 63 890 11 760 3 740 31 950 10 150 25 370 1 630 572 350 Henkilöstömenot 49,2 39,1 13 377,9 296,3 1 299,5 2 758,5 298,8 146,0 1 309,3 654,3 1 115,8 39,6 21 384,4 Investoinnit euroa) 2) 23,7 63,9 2 392,4 3,5 74,9 372,4 87,1 4,8 639,9 53,2 447,4 9,7 4 172,8 Liikevaihto 818,2 319,5 103 782,2 5 699,7 4 662,4 37 934,0 1 346,4 386,7 8 828,5 10 143,1 5 513,5 108,8 179 543,0 Yritysten 28 17 2 040 58 252 1 062 134 71 395 100 541 35 4 733 7
Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2010 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16,31) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (18) Kemianteollisuus (19-22) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Teollisuus (C) -toimiala yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 2) Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 1) 28 020 2 720 3 410 48 200 400 25 220 9 940 13 700 110 030 138 640 380 280 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 2) 655,5 87,8 83,5 2 323,1 16,2 1 074,9 264,9 426,6 4 530,9 3 914,4 13 377,9 213,7 16,3 16,7 543,8 1,6 749,2 54,9 120,7 360,8 314,7 2 392,4 Liikevaihto 4 991,2 509,5 731,6 19 945,1 216,9 8 704,1 1 569,6 5 738,3 23 378,8 37 997,2 103 782,2 Yritysten 112 24 39 245 12 286 51 94 825 352 2 040 8
Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2010, suurimmat toimialat 1) EU 15 -maat pl. Suomi EU 27 -maat pl. EU 15 Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Kemianteollisuus (19-22) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 37 000 30 340 21 180 20 570 14 240 11 510 10 530 9 190 8 980 7 260 11 620 5 290 16 270 16 900 7 860 8 490 8 240 12 010 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 2 091,6 1 810,9 1 270,6 1 433,7 733,1 843,4 676,2 571,2 441,9 313,7 168,9 105,0 248,6 331,0 121,4 168,5 109,8 116,9 136,6 375,2 126,9 43,0 16,0 51,0 158,8 411,0 145,4 64,4 62,9 81,9 50,4 72,2 10,0 21,9 36,5 34,9 Liikevaihto euroa) 9 777,8 15 303,1 17 557,8 4 592,8 2 196,8 2 573,0 1 676,8 4 197,5 3 085,0 3 425,3 1 417,9 1 107,9 4 762,1 6 072,5 499,7 1 996,6 507,9 1 258,0 Yritysten 291 127 345 94 56 169 200 105 55 35 124 30 335 57 93 84 154 36 9
Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2010, suurimmat toimialat 1) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Rakentaminen (F) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kuljetus ja varastointi (H) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Informaatio ja viestintä (J) Kemianteollisuus (19-22) Pohjois-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Keski- ja Etelä-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen 2) 18 880 11 680 8 800 7 010 6 410 27 180 74 170 6 970 5 600 12 580 7 590 17 710 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 521,8 413,3 411,5 96,3 87,3 582,7 1 048,7 67,9 73,3 1 002,0 213,8 490,0 123,9 36,8 35,0 33,1 26,3 76,6 124,9 440,5 211,4 23,1 20,2 14,6 Liikevaihto euroa) 8 306,3 2 187,5 1 847,4 642,4 380,2 4 611,8 21 577,8 3 095,4 837,6 3 783,8 1 188,4 2 687,5 Yritysten 209 99 75 19 42 170 105 48 54 58 56 28 10
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden stä, toiminnasta ja sijainnista. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön ä, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2007. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään Internet kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain 11
muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden llä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien 2009 2010 aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tilastovuoden 2010 ja 2011 tiedot julkaistaan 15 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/stu/index.html. (ensimmäinen julkistus 17.9.2009). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon http://tilastokeskus.fi/tup/yritysaineistot/index.html. Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 1996 2006 Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön stä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996 1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta 2000 2006. Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta 12
verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html. Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilasto on pitkälti yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. 13
Yritykset 2012 Lisätietoja Anna-Maija Paakki 09 1734 3640 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds tytaryhtiot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-4866 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi