KAUNEIMPIEN JOULULAULUJEN TAUSTATIETOJA

KAUNEIMPIEN JOULULAULUJEN TAUSTATIETOJA ARKIHUOLESI KAIKKI HEITÄ Laulun kirjoittaja, Alpo Noponen, syntyi Rantasalmella 10.12.1862, valmistui opettajaksi Sortavalan seminaarista, toimi opettajana ensin Mäntyharjulla ja vuodesta 1894 Helsingissä. Noponen oli monipuolinen kirjallisuusmies, joka runojen lisäksi kirjoitti näytelmiä, novelleja sekä oppikirjoja. Hän toimitti myös Valistuksen Lastenlehteä ja Joulupukki -lehteä. Alpo Noponen kuoli Helsingissä 21.2.1927 (64- vuotiaana). Arkihuolesi kaikki heitä -laulun Noponen kirjoitti kesäasunnollaan Inkoon Mäntylässä kesällä 1916. Se julkaistiin samana vuonna Joulupukki-lehdessä. Laulun ensimmäinen säkeistö käsittelee jouluun valmistautumista, toinen säkeistö joulun sanomaa ja merkitystä. Laulun on säveltänyt Leevi Madetoja. ME KÄYMME JOULUN VIETTOHON Laulun kirjoittaja Mauno Isola (1889-1945) toimi maanviljelijänä Hausjärvellä. Hän harrasti runoutta ja musiikkia laulaen mm. helsinkiläisessä mieskuorossa Laulu-Miehet. Kun kuoronjohtajaksi tuli v. 1933 maisteri Martti Turunen, näytti Isola hänelle kirjoittamiaan joulurunoja. Niistä Turunen sävelsi yhden Me käymme joulun viettohon v. 1934. Runon lähtökohtana lienee ollut ajatus Jeesuksen, joulun lapsen, orpudesta keskellä syntymäpäivänsä materialistista markkinatouhua. Vaikka runo on kirjoitettu 1930-luvun pulavuosina, siinä heijastuu voimakkaana jo joulun maallistuminen. Joulun sanoma, Jeesus-lapsen syntymä, jää usein huomaamatta (Laps hankeen hukkuu, unhoittuu ). (Reijo Pajamo) JUHLIMAAN TULKAA Alun perin latinankielisen virren moni tuntee suosittuna kuorolauluna Adeste fideles. Laulun runoilija ja säveltäjä on englantilainen John Francis Wade (1711-1786). Laulun varhaisin löydetty käsikirjoitus on vuodelta 1743. John Wade toimi latinan ja kirkkolaulun opettajana Douain kaupungissa, Pohjois-Ranskassa. Laulun Adeste fideles suomensi ensi kerran Jyväskylän seminaarin musiikin lehtori P. J. Hannikainen. Hänen tuttu suomennoksensa alkaa sanoilla "Nyt riemuiten tänne kiiruhusti tulkaa". Se sisältyi Hannikaisen toimittamaan kokoelmaan Pieni lauluseppele II (1892). Virsikirjan uuden suomennoksen on tehnyt vantaalainen uskonnonopettaja ja virsirunoilija Pekka Kivekäs. Virsi kutsuu Betlehemiin, kunnioittaen kumartamaan ihmisen lapseksi syntynyttä taivaan kuningasta. Riemuiten siinä liitytään enkelien kuoroon: "Kunnia olkoon taivaan Jumalalle / ja maassa olkoon rauha / ja hyvä tahto luona ihmisien!" (Tauno Väinölä) RIEMUITSE MAA Maailmalla hyvin tunnetun joululaulun Joy to the world tekstin on kirjoittanut englantilainen virsirunoilija ja teologi Isaac Watts (1674-1748). Runo pohjautuu Psalmiin 98. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1719 Wattin kokoelmassa The Psalms of David: Imitated in the language of the New Testament, and applied to the Christian state and worship. Watts kirjoitti sanat virreksi, joka pikemminkin kirkastaa Kristuksen toista tulemista aikojen lopussa, eikä niinkään Hänen ensimmäistä tulemistaan. Vain runon jälkipuoliskoa käytetään edelleen tänä päivänä. Vuonna 1839 amerikkalainen kirkkomuusikko ja säveltäjä Lowell Mason (1792-1872) muokkasi ja sovitti musiikin Wattsin sanoihin vanhempaa melodiaa käyttäen. Tämän melodian uskottiin olevan G. F. Händelin (1685-1759) säveltämä, sillä kertosäkeen aihe (Soi laulu taivainen ) toistuu myös Händelin Messiasoratorion orkesterin alkusoitossa ja resitatiivin Comfort ye säestyksessä. Ensimmäiset neljä nuottia ovat samat kuin kuoro-osuuksien Lift up your heads ja Glory to God alut. Händel ei kuitenkaan säveltänyt

sävelmää kokonaan. 1900-luvun lopulta lähtien Joy to the world on ollut Pohjois-Amerikan eniten julkaistu joululaulu. Suomalaiset sanat on tehnyt uudempaan versioonsa runoilija Anna-Mari Kaskinen. EN ETSI VALTAA, LOISTOA Jean Sibeliuksen sävellystuotannossa joululauluilla on erityisasema, sillä ne on sijoitettu hänen sävellysluettelossaan opusnumeroon yksi. Viisi joululaulua op. 1-sarjan tunnetuin laulu on En etsi valtaa, loistoa. Sen tekstin on kirjoittanut Sakari Topelius ja se on julkaistu vuonna 1887 Jul-Qvällen-lehden kannessa. Sibeliuksen säveltämänä se ilmestyi vuonna 1909 Sampo-lehdessä. Runon suomentajaa ei tänäkään päivänä tiedetä. On mahdollista, että suomennoksen olisi tehnyt Topeliuksen tyttärenpoika Mikael Nyberg. Sibelius sävelsi joululaulun pian sen jälkeen, kun hän vuonna 1904 oli muuttanut Järvenpään Ainolaan. Kun joululauluja tavallisesti säesti säveltäjämestari itse, asettui tätä laulua säestämään aina rouva Aino Sibelius. (Reijo Pajamo) RAUHAA, VAIN RAUHAA Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi lukeutuu niihin joululauluihin, jotka on löydetty uudelleen. Sitä esitetään usein joulukonserteissa kuorolauluna, mutta myös yksinlauluna. Onpa se otettu mukaan myös yhteislaulutilaisuuksiin. Laulun säveltäjä Ahti Sonninen (1914-1984) valmistui kansakoulunopettajaksi, mutta myöhemmin Sonninen erosi opettajan virasta ja siirtyi kokonaan musiikin alalle. Hän opiskeli musiikkia yksityisesti ja Sibelius-Akatemiassa. Sonnisesta tuli keskeinen henkilö musiikkipedagogiikan alalla. Sonnisen sävellystuotanto on varsin laaja käsittäen orkesteri- ja näyttämöteoksia, kamari- ja vokaalimusiikkia sekä elokuvamusiikkia. Une Haarnojan runo sananmukaisesti henkii rauhaa. Sitä julistavat kellot, sitä toistaa enkelien laulu, sitä heijastaa seimen lapsi, jota Maariainen (Maria) hoitaa. Une Haarnojan runo poikkeaa monesta muusta joulurunosta siinä, että siinä tuodaan esille myös seimen lapsen kohtalo: ristin kuolema. Se tuo Marian sydämeen kivun ja tuskan, jonka pääsiäisaamun ylösnousemus poistaa. Rauha on täydellinen vasta sen jälkeen, kun riemu täyttää ylösnousemuksen maan. Laulun kirjoittajan, Une Haarnojan nimen taakse kätkeytyy henkilö nimeltään Aune Perälä, alkuaan Aune Yli-Luukko (1909-1993). Hän toimi opettajana useilla eri paikkakunnilla, viimeksi Rastaalan koulussa Espoossa, jääden eläkkeelle vuonna 1970. Aune Perälä solmi vuonna 1937 avioliiton opettaja Aate Vireini Perälän (1912-1967) kanssa. Perälät käyttivät taiteilijanimeä Haarnoja ja julkaisivat vuonna 1942 runokokoelman Sumukehrät. Ahti Sonninen vieraili perheineen usein Aune ja A. V. Perälän luona Espoossa. Erään vierailun yhteydessä Aune Perälä näytti kirjoittamiaan pöytälaatikkorunoja. Sonninen ihastui etenkin joulurunoon Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi, jonka otsikkona oli Jouluhymni ja pyysi saada sen sävellettäväksi. Sonninen sävelsi Haarnojan Jouluhymnin vuonna 1952. Runoilijan pojan mukaan Aune Perälä kirjoitti kyseisen runon 1940-luvun lopulla. (tiedot Reijo Pajamon kirjasta Joululaulujen kertomaa. REPALE-kustannus 2011.) JOULU LOISTEESI TUO Alkuperäiseltä nimeltään Jul, jul, strålande jul on yksi yleisimmin tunnettu ruotsalainen joululaulu. Sanoitus on pappi ja virsirunoilija Edvard Eversin (1853-1919) käsialaa ja sävellyksen on tehnyt Gustaf Nordquist vuonna 1921 sekä solistille että useammalla lauluäänelle piano- tai urkusäestyksellä tai kuorolle a cappella. Laulu oli yksi 1900-luvun tunnetuimmista joululauluista Ruotsissa. Teksti kuvailee lumen peittämää joulua sekä ikuista valon ja rauhan kaipausta. Laulu löytyy myös englanniksi otsikolla Wonderful Peace ja sen on kääntänyt Norman Luboff.

KILISEE, KILISEE KULKUNEN Tiliseb, tiliseb aisakell on virolainen joululaulu, jonka Leo Virkhaus sävelsi Julius Onengon sanoihin vuonna 1934. Suomeksi laulun on riimitellyt Aukusti Simojoki. Virolaisten arvioiden mukaan Kilisee, kilisee kulkunen tunnetaan vähintään 70 maassa. Lastenkirjailija ja runoilija Julius Oengo (kirjailijanimi J. Oro) syntyi vuonna 1901 Hiidenmaalla. Hänet tiettävästi teloitettiin Paldiskissa elokuussa 1941. Säveltäjä Leo Virkhaus syntyi kuuluisaan Wirkhausien muusikkosukuun vuonna 1910 Tartumaalla. Hän pakeni vuonna 1944 Saksaan ja edelleen Yhdysvaltoihin, jossa kuoli vuonna 1984. Koska tekijät eivät ole voineet valvoa oikeuksiaan, joululaulua on julkaistu myös kansansävelenä. NYT SYTYTÄMME KYNTTILÄN Laulun on säveltänyt ruotsalainen Emmy Köhler (1858-1925), joka toimi ensin kotiopettajan Smålannissa, mutta muutti myöhemmin Tukholmaan. Köhlerin säveltämistä joululauluista tunnetuimmat ovat Reippahasti käyvät askelet sekä Nyt syttyy valot tuhannet. Viimeksi mainitussa on myös hänen kirjoittamansa sanat. Laulu julkaistiin Ruotsissa vuonna 1899. Suomessa sävelmä tunnetaan paitsi joululauluna myös virtenä, sillä sävelmä liittyy virsikirjassa lasten adventtivirteen Nyt sytytämme kynttilän. Norjalainen Sigurd Muri (1927-1999) kirjoitti runon Nå tenner vi det første lys lasten adventtilauluksi 1963. Sen teemana on Jeesuksen odottaminen ja joulun lähestyminen. Adventtiajan kulku ja joulun lähestyminen havainnollistetaan kynttilöiden välityksellä, jotka sytytetään jokaisena adventtisunnuntaina. Sigurd Murin adventtilaulu esiintyi ensimmäisen kerran virtenä vuoden 1986 virsikirjassa. Virren on suomentanut Anna-Maija Raittila. Tiedot kirjasta Virsitieto (toim. Reijo Pajamo) JOULUKIRKKOON (Kello löi jo viisi) Immi Hellén (1861-1937), Kuoreveden seurakunnan kanttorin tytär, suoritti elämäntyönsä Helsingissä, missä hän toimi kansakoulunopettajana yli 40 vuotta. Kirjoittaessaan vuonna 1898 joulurunon Kello löi jo viisi Immi Hellén tuskin aavisti, millaisen suosion runo myöhemmin tulisi saavuttamaan. Tuohon suosioon on osaltaan vaikuttanut myös laulun mukaansa tempaava sävelmä, jonka on tehnyt R. Raala, oikealta nimeltään Berndt Sarlin (1886-1971). Hänen elämäntarinansa on kuin jännitysnäytelmä: ensin taidehistorian opiskelua yliopistossa, sitten siirtyminen näytelijäksi, oman kustannusfirman perustaminen, sen jälkeen matkustaminen kauas etelään. Toimittuaan 10 vuotta hedelmäviljelijänä Etelä-Afrikassa Sarlin palasi takaisin Suomeen liikkeenharjoittajaksi (Radiotukku Oy). Vaihteleva elämäntapa ei kuitenkaan sammuttanut luomiskykyä, sillä Berndt Sarlin sävelsi yli 400 laulua. Niistä on yksi ylitse muitten - Kello löi jo viisi. (Reijo Pajamo) PIENI LIEKKI Pekka Simojoki on maamme keskeisimpiä hengellisen nuorisomusiikin säveltäjiä, jonka tuotannossa on mm. gospelmessuja ja -musikaaleja. Monet hänen lauluistaan ovat saavuttaneet pysyvän aseman hengellisessä musiikissamme ja päätyneet mm. nykyiseen virsikirjaan. Simojoki tekee paljon yhteistyötä sanoittaja Anna- Mari Kaskisen kanssa, mutta kirjoittaa tekstejä myös itse, kuten tähän Tulkoon joulu-nimiseen lauluun. (Kirjasta Suuri Toivelaulukirja-Joululauluja) 'Pieni liekki' tehtiin osaksi koululaisille suunnattua laulukokoelmaa nimeltä 'Jumis'. Se sisältä lauluja koulujen erilaisiin jumalanpalveluksiin ja Pieni liekki päätyi osaksi adventtilauluja. Sävel on Simojoen arkistojen hedelmää, pieni kaunis teemanpätkä, joka oli raakaversiona odottanut aikaansa. (Pekka Simojoki) ENKELI TAIVAAN Martti Lutherin jouluvirsi Enkeli taivaan syntyi kaiketi jouluksi 1534; seuraavana vuonna se painettiin

Wittenbergin virsikirjaan. Alkuperäisenä virressä on 15 säkeistöä, ja se oli tarkoitettu lasten seimikuvaelmaksi, jollaisia siihen aikaan harrastettiin. Säkeistöt 1-5 (=Luuk. 2:10-12) laulaa enkeli, sitten lapset laulavat paimenten sanat (6. säk., Luuk. 2:15), ja säkeistöissä 7-14 he astuvat yksitellen seimen ääreen puhutellen Jeesus-lasta. Virsi päättyy Jumalan ylistykseen. Luther sepitti virren alkuaan toiseen, yleisesti tuttuun kansansävelmään. Virrelle sittemmin vakiintunut sävelmä ilmestyi ensi kerran 1539 Valentin Schumannin kokoelmassa Geistliche Lieder. Saksan virsikirjojen merkinnän mukaan sävelmän on Luther itse luonut, mikä onkin hyvin todennäköistä. (Ote Tauno Väinölän taustatiedoista) JOULUPUU ON RAKENNETTU Joulupuu on rakennettu -laulun on kirjoittanut Gustaf Oskar Schöneman (1839-1894), joka toimi pappina Jyväskylässä lähes 30 vuotta. Schöneman julkaisi 1870-luvulla Uuden Kuva-Aapisen, jonka loppuun hän lisäsi muutaman lasten laulun, niiden joukossa Joulupuu on rakennettu, jonka nimenä oli Joulukuusi. Schöneman, joka käytti nimimerkkiä K. O. Kaunonen, oli intomielinen suomalaisuuden harrastaja. Lönnrotilta ja Snellmanilta saamansa vaikutteet hän toi esille niin oppikirjoissaan kuin myös hengellisissä ja kaunokirjallisissa teoksissaan. Seurakuntalaisten lahjoittama kultakello mukanaan Schöneman muutti v. 1894 Jyväskylästä Muolaaseen. Kirkkoherran virkaa hän ennätti hoitaa vain muutaman kuukauden ennen kuolemaansa (21.9.1894). (Reijo Pajamo) JOULUYÖ, JUHLAYÖ Pastori Joseph Mohr valmisteli jouluaattona vuonna 1818 saarnaa jouluyön messua varten. Valmistelu keskeytyi, kun pastoria pyydettiin siunaamaan miilunpolttajan perheeseen syntynyttä lasta. Nähdessään vastasyntyneen lapsen pastori Mohr koki todeksi ne sanat, jotka hän hetki sitten oli lukenut jouluevankeliumista Teille on tänä päivänä syntynyt Kristus, Herra. Palattuaan kotiinsa pastori kirjoitti joulurunon Jouluyö, juhlayö. Oberndorfin kyläkappelin urut olivat menneet rikki, joten jouluyön messu oli toimitettava ilman urkuja. Messuun kokoontunut seurakunta yllättyi, kun pastori Joseph Mohr ja urkuri Franz Gruber esittivät kaksiäänisesti, kitaran säestyksellä laulun Jouluyö, juhlayö. Tämä maailman kauneimmaksi sanottua joululaulua on Suomessa laulettu 1880-luvulta lähtien. Laulun on suomentanut Gustaf Oskar Schöneman (1839-1894). (Reijo Pajamo) HEINILLÄ HÄRKIEN KAUKALON Vuonna 1926 ilmestyi lauluvihko Varpunen, jonka oli toimittanut jyväskyläläinen opettaja Martti Korpilahti. Kokoelman erikoisuutena ovat muutamat ranskalaiset joululaulut, joiden Korpilahti uskoi tuottavan iloa Suomen koululaisille. Lauluista tunnetuin on Heinillä härkien kaukalon. Laulusta on tullut vuosien saatossa erittäin suosittu ja paljon käytetty. Kertosäe Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan, kertoo yksinkertaisesti joulun sanoman. Heinillä härkien kaukalon -laulussa kerrotaan myös, mitä tapahtui jouluna syntyneelle Jeesus-lapselle ( Ristillä rinnalla ryövärin... ). (Reijo Pajamo) SEURAA TÄHTEÄ (Kuule, kallis ystäväin) Suomen Lähetysseuran vuosijuhlilla Lieksassa vuonna 1991 julkistettiin seuran uusi laulukokoelma Laula kaikki maa, jonka oli valmistanut kirkkoherra Esa Siljamäen johtama toimikunta. Kokoelma sisälsi kaikkiaan 200 uutta hengellistä laulua. Kotimaisten laulujen lisäksi mukana oli myös lähetyskenttien lauluja Afrikasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta, jotka seuran aikaisemmassa kokoelmassa Hengellisiä Lauluja ja Virsiä olivat jääneet varsin vähäiselle huomiolle. Laula kaikki maa -kokoelman uusista joululauluista laajaan käyttöön on yleistynyt Jaakko Löytyn (1955-)

kirjoittama Kuule, kallis ystäväin. Laulussa toistuva kertosäe seuraa tähteä! tuo mieleen itämaan tietäjät, joille tähden syttyminen oli merkkinä Jeesus-lapsen, Jumalan Pojan syntymisestä. Tähteä seuraamalla he myös löysivät vastasyntyneen Jeesus-lapsen. Löytyn jouluruno kutsuu meidät riemulliseen juhlintaan Maailman Vapahtajan syntymän johdosta muistuttamalla myös siitä, että Jeesus on johtotähtemme kaikissa elämämme vaiheissa. Laulussa, joka pohjaa tuttuun jouluevankeliumiin, on kymmenen säkeistöä kuten Martti Lutherin kirjoittamassa Enkeli taivaan -virressä. Laulua voidaan kutsua myös Jaakon jouluvirreksi. Sävelmä on Senegalista, jossa Löytty toimi luterilaisen kirkon musiikkityöntekijänä. Hän oli mukana kokoamassa ja toimittamassa Senegalin luterilaisen kirkon virsikirjaa ja messusävelmistöä. JOULU SAAPUU JOKAISELLE Jukka Salmisen joululaulu oli ensimmäistä kertaa Kauneimmat joululaulut -vihkossa vuonna 1995. Laulu on levinnyt laulettavaksi ensimmäisenä Lastenmaa-lehden kautta. Suomen Lähetysseuran kanssa paljon yhteistyötä tehnyt hämeenlinnalainen muusikko Jukka Salminen teki tämän 5-10-vuotiaille tarkoitetun lehden jokaiseen numeron laulun ja Joulu saapuu jokaiselle oli yksi niistä. Laulu keinuu mukavasti 6/8- tahtilajissa eikä ole pelkkä lastenlaulu. Ensi kuulemalta laulu vaikuttaa arvostelevan joulun ulkoisten puitteiden rakentamista: Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi, siinäkö joulu on? Lapsenko juhlaa paljon kun tuhlaa, siinäkö joulu on? Kertosäkeessä kuitenkin tulee esille joulun ydin: Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan. Laulun tekijä ei halua tyrmätä jouluun liittyvää huisketta, mutta muistuttaa ettei se saisi tulla tärkeimmäksi asiaksi joulussa. (Pirre Saarion vuonna 1995 tekemän lehtihaastattelun pohjalta Päivi Mattila) LAULA HOOSIANNA Laulun sävel on kiinalainen ja sanat Kokkolassa asuvan Lea Ridanpään (1960-) käsialaa. Opettaja Lea Ridanpää oli perheineen lähetystyössä Taiwanilla vuosina 1990-93 ja kokosi siellä kauniita kiinalaisia melodioita, joihin hän teki silloisen Wantanin naisevankelistan kanssa sanat. Lea kuunteli ensin melodiaa ja etsi sen tunnelmaan sopivaa aihetta. Sen jälkeen hän teki itse niihin suomeksi sanat ja naisevankelista kirjoitti kiinankieliset sanat. Näin syntyi useita lauluja. Kiinalainen joululaulu (Laula hoosianna) otettiin mukaan Suomen Lähetysseuran 1997 julkaisemaan kirjaan Maailman paras kirja lapsi- ja varhaisnuorisotyön ohjaajille. MARIAN POIKA (Mary s Boy Child) Jester Hairston on amerikkalainen kuoronjohtaja ja säveltäjä, joka on säveltänyt ja sovittanut musiikkia mm. elokuvien taustakuoroille. Hairstonilla on klassisen musiikin tausta, mutta useissa hänen sävellyksissään on selviä vaikutteita afro-amerikkalaisista spirituaaleista ja kansanmusiikista. Hairstonin ystävä Harry Belafonte on tehnyt tästä laulusta unohtumattoman levytyksen. (Tiedot kirjasta Suuri Toivelaulukirja Joululauluja, Warner/Chappell Music Finland Oy ja Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy, Helsinki.) ILOUUTINEN Suomessa julkaistujen joululaulujen määrä kohoaa yli 3000:een. Vaikka uusia joululauluja syntyy joka jouluksi, vain harva niistä saavuttaa kansan hyväksymisen. Jaakko Löytyn Ilouutinen on yksi näitä uusia joululauluja, jotka ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaiseen joululaulustoon. Jo usean vuoden ajan se on sisältynyt Kauneimpien joululaulujen yhteislauluvihkoon. Laulun suosioon on vaikuttanut puhutteleva kertosäe sekä valoisa sävelmä. Kuulijakin tempautuu mukaan enkelkuoron ylistyslauluun, jonka

riemullisessa duurisävelmässä on myös sopivasti suomalaisia mollimelodiikkaa. Jaakko Löytty sävelsi laulun 17-vuotiaana. (Reijo Pajamo) JOULUYÖN HYMNI Jouluyön hymni on yksi Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen joululauluista, jotka syntyivät Suomen Lähetysseuran Valon lapsi -joulukuvaelmaan (1990). Anna-Mari Kaskinen kirjoitti tekstin haikean koti-ikävän vallassa vuonna 1989. Tuolloin hänen perheensä asui Australiassa ja Valon lapsi-kuvaelman laulut syntyivät Australian-kodin helteisellä takapihalla. Laulun säveltäjä Pekka Simojoki asui vuonna 1989 Turussa ja saadessaan Anna-Marin tekstit hän pystyi hyvin eläytymään lumisen joulutunnelman ikävöintiin, koska oli viettänyt lapsuutensa joulut Namibiassa. KUN JOULU ON (Kun maass on hanki) Tästä laulusta voisi leikillisesti käyttää ilmaisua Savon joululahja Suomen kansalle. Laulun on kirjoittanut Rantasalmella syntynyt Alpo Noponen ja säveltänyt Heinävedellä syntynyt Otto Kotilainen. Otto Kotilainen (1868-1936) valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1891, Alpo Noponen (1862-1927) puolestaan Sortavalan seminaarista vuonna 1887. Kotilainen jatkoi opintojaan Helsingin musiikkiopistossa opettajanaan mm. Jean Sibelius. Lisäksi hän toimi Helsingissä suomenkielisten kansakoulujen laulunopettajana pääpaikkanaan Tehtaankadun kansakoulu, jossa opettajana oli myös Alpo Noponen. Kahden savolaisen yhteistyönä syntyi monta laulua. Niistä tunnetuin on Kun maass on hanki, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1901 Joulupukki-lehdessä. (Reijo Pajamo) TULKOON JOULU Laulun kirjoittaja ja säveltäjä, Kemissä syntynyt Pekka Simojoki (1958-) tunnetaan monipuolisena muusikkona, messujen ja monien hengellisten laulujen säveltäjänä. Pekka Simojoki vietti osan lapsuus- ja nuoruusvuosistaan Namibiassa, missä hänen vanhempansa toimivat lähetystyössä vuosina 1963-1974. Ensimmäiset sävellyksensä hän teki jo 13-vuotiaana. Simojoesta tuli julkkis vuonna 1981, jolloin kantaesitettiin hänen säveltämänsä Afrikkalainen gospelmessu, jota voidaan pitää eräänlaisena tapauksena suomalaisessa kirkkomusiikissa. Afrikkalainen gospelmessu synnytti uudenlaisen liturgisen liikkeen, joka sai vastakaikua etenkin nuorison keskuudessa. Seuraava merkkipaalu Simojoen sävellystuotannossa oli Suomen Lähetysseuran 125-vuotisjuhlille 1984 sävelletty musikaali Liekit. Sitä seurasi Meidän messu (1985), josta kaksi laulua, Siunauslaulu ja Saarnalaulu, otettiin vuoden 1986 virsikirjaan. Myöhemmistä sävellyksistä mainittakoon Hiljaisuuden messu, Opiskelijamessu, Nuotiomessu, Pyhiinvaeltajan messu, gospeloratorio Suola, sekä musiikkinäytelmät Huuto ajasta, Huhu ja Europaeus. Monet Simojoen sävellykset ovat syntyneet Anna-Mari Kaskisen runoihin. Heidän yhteistyön tuloksena on syntynyt laaja joukko lauluja, joista monet lukeutuvat edelleenkin hengellisen musiikin 10 kärjessä joukkoon. Simojoki on tehnyt myös laajoja esiintymiskiertueita perustamiensa yhtyeiden ja musiikkiryhmien (Alabasteri, Jakaranda, Exit ja EtCetera) kanssa. 1980-luvulla sävelletyllä Tulkoon joulu-laululla on erityisasema Pekka Simojoen sävellystuotannossa siksi, että hän on kirjoittanut myös laulun tekstin. Simojoesta tuntui, että vaikka joulusta oli jo kaikki sanottu ja kirjoitettu, niin paluu lapsuuden joulumaisemaan synnytti kuitenkin uuden tekstisisällön. Laulu on tekijänsä mukaan ajatusten virta, eräänlainen sukellus lapsuusvuosien jouluihin, kuva siitä, mitä lauluntekijä haluaisi jouluna tehdä. Tulkoon joulu-laulun voittokulku alkoi kun se julkaistiin Kauneimmat Joululaulut tapahtuman yhteislauluvihkossa ja nuoren seurakunnan veisukirjassa. Simojoen sävelmä on yksi viime vuosien kauneimpia joululauluja, jota esitetään paljon myös yksinlauluna. (Reijo Pajamo: Joululaulujen kertomaa)

TAIVAS SYLISSÄNI Laulun säveltäjä, Carola Häggkvist, kertoo joululevynsä Jul i Betlehem kansilehdessä: Minulla oli melodia, joka etsi oikeaa paikkaansa. Tiesin, että se kertoo Mariasta ja sanoin Erikille (levyn tuottaja Erik Hillestad), että ehkä se on Marian kehtolaulu Jeesukselle. Erik muotoili tekstin kaikista Marian kysymyksistä - nuoren nasaretilaisen tytön, joka joutui yllättäen keskelle mysteeriä ja tapahtumia joiden laajuudesta hän saattoi vain aavistella. Laulun käänsi suomeksi Pia Perkiö ja Taivas sylissäni julkaistiin Suomen Lähetysseuran samannimisellä joululevyllä vuonna 2001. Sen herkästä tulkinnasta vastaa Maria Laakso. Sittemmin Carolan laulu tuli tunnetuksi suurelle yleisölle Katri Helenan esittämänä, eri sanoituksella. JOULULAULU (Tervehtii jo meitä) Laulun Tervehtii jo meitä (Nu så kommer julen) on kirjoittanut Sakari Topelius (1818-1898). Laulun teksti julkaistiin vuonna 1857 EOS-lehdessä ja vuonna 1866 kirjassa Läsning för barn (Lukemisia lapsille). Runoilija rakentaa laulun ikään kuin näytelmän muotoon: joulu tulee kylmää tietä pitkin ja astuu tupaan armaana ja hymyilevänä saaden lapset hyppimään innostuksesta. Joulun tunnelmaa luovat tähtösinä loistavat kynttilät, jotka johtavat lasten mielet Betlehemiin. Runo jatkuu eräänlaisena rukouksena, jossa tähteä pyydetään valaisemaan lapselle tietä Betlehemiin, seimen ääreen, jossa Jeesus-lapsi syntyi ja jonka valo loistaa edelleenkin meille. Runo päättyy joulun merkitykseen: joulu on ilon, rauhan ja riemun tuoja, siksi lapset enkeläänin liittyneinä virittävät kiitoslaulun Jumalalle. (Reijo Pajamo: Joululaulujen kertomaa) Laulun on säveltänyt Helsingissä vuonna 1972 syntynyt Jussi Chydenius. Vanhempiensa ammattien kautta musiikki ja teatteri olivat vahvasti läsnä lapsuudesta lähtien. Varsinainen musiikkiharrastus alkoi 14- vuotiaana rumpujen soitolla. Rumpujen soitto alkoi ensin harrastuksena ja jatkui lopulta ammattina Don Huonot -yhtyeessä aina vuoteen 2001 asti. Kuorolauluun Chydenius tutustui Sibelius-lukiossa, jonka kamarikuorossa kuoromusiikki otti Jussista yliotteen. Ylioppilaaksi tulon jälkeen hän jatkoi harrastusta Grex Musicus -kamarikuorossa. Oma sävellys- ja sovitustuotanto alkoi vuonna 1995 kappaleella "Kutsu". Sitä ja muitakin kappaleita esittämään Jussi sai syksyllä 1997 vierelleen viisi lahjakasta ja yhtyelaulusta innostunutta ystävää. Syntyi lauluyhtye Rajaton, jossa Jussi laulaa bassoa. Jussi Chydenius säveltää musiikkia myös muille lauluyhtyeille ja kuoroille. Rajaton on julkaissut yhteensä kolmetoista albumia, joista yhtye on saanut Suomessa yhden tuplaplatina-, kaksi platina- ja kahdeksan kultalevyä. Joululaulu (Tervehtii jo meitä) löytyy vuonna 2003 julkaistulta ja jo lähes triplaplatinaa myyneeltä menestysalbumilta Joulu. SYDÄMEENI JOULUN TEEN Kassu Halonen ja Vexi Salmi ovat kirjoittaneet menestyskappaleita iskelmälaulajille, mm. Kirkalle. Laulujen tunnelmat ovat liikkuneet laajalla alalla. Tämän tunnelmallisen joululaulun ovat levyttäneet mm. Vesa- Matti Loiri (1988) ja Arja Koriseva (1991). (Suuri Toivelaulukirja Joululauluja) SYLVIAN JOULULAULU Yleisradio järjesti 1960-luvulla kuuntelijoiden kesken kilpailun siitä, mikä on kaunein joululaulu Suomessa. Voittajaksi selviytyi Sylvian joululaulu, jonka on kirjoittanut Sakari Topelius ja säveltänyt iisalmelainen kulttuurin monitoimimies Karl Collan (1828-1871). Sakari Topeliuksen laajaan runotuotantoon kuuluu mm. kolme Sylvian laulua, joista nro 1 Sylvian joululaulu on Martti Korpilahden suomentamana tullut tutuksi laajoille piireille. Vuonna 1854 ilmestyi runokokoelman Ljungblommor kolmas osa. Kokoelman 9. runo on

nimeltään Sylvias hälsning från Sicilien ja Topelius on päivännyt sen 24.12.1853. Topeliuksen Sylvia-laulut syntyivät vuosina 1852-55, jolloin hän oli tukevasti Suomen kamaralla eikä suinkaan etelässä, Sisilian auringon alla. Topeliukselle nuo vuodet olivat raskaita ja hän koetti hukuttaa surunsa runoihin, joissa hän käsitteli luonnonaiheita. Vapaus oli Topeliukselle hyvin läheinen ja rakas asia. Monissa Sakari Topeliuksen runoissa esiintyvä Sylvia kuuluu kerttusiin. Laulussa on aito kuvaus muuttolintujen maailmasta, mutta se voidaan myös ymmärtää symbolisesti. Häkkiin sidottu lintu on Suomi, joka on vangittuna suureen tsaarin valtakuntaan mutta saa silti elää itsenäistä (autonomista) elämää. Jouluna se voi yhtyä riemulauluun ja unohtaa murheet. Collanin säveltämä Sylvian joululaulu säilyi kauan aikaa lähinnä yksinlauluna. Collan oli pienten laulujen taitaja, synnynnäinen melodikko, joka koko elämänsä ajan pysyi tyylilleen uskollisena. Tiedot kirjasta Taas kaikki kauniit muistot (toim. Reijo Pajamo) LOISTAA Eyvind Skeie (s. 1947) on norjalainen pappi ja kirjailija, joka on toiminut kappalaisena Tromsössä ja kaupunkilähetyksen palveluksessa Oslossa. Tämän lisäksi hänet tunnetaan virsirunoilijana ja luennoitsijana. Sigvald Tveit (s. 1945) on norjalainen monilahjakas musiikkitieteilijä, joka tunnetaan myös Norjan tuotteliaimpana säveltäjänä. Tveit on tehnyt paljon yhteistyötä Norjan television kanssa. Eyvind Skeie kirjoitti Loistaa-laulun (Tenn lys!) alun perin lapsille suunnattuun televisiosarjaan 1980-luvulla. Hän toimi myös käsikirjoittajana sarjassa, jonka tarkoitus oli välittää lapsille arvoja ja perinteitä sekulaarilta pohjalta. Joulutraditiot sisältyivät ohjelmasarjaan ja haasteena oli tehdä joululaulu, jota kaikki voisivat laulaa, mutta joka silti toisi esiin joulun kristillisen taustan. Skeie oli laulun kirjoittaessaan nuori viiden lapsen isä ja häntä huoletti kovin, miten välittää kristillistä uskoa seuraavalle sukupolvelle. Eyvind Skeye ja Sigvald Tveit ovat tehneet yhdessä lähes 400 laulua ja virttä. Loistaa-laulusta tuli nopeasti hyvin suosittu. Televisiosta se levisi lastentarhoihin, koteihin ja kouluihin joissa ei uskonnollisia lauluja juuri lauleta sekä moniin laulukirjoihin. Nykyään kaikki norjalaiset lapset osaavat laulun. Loistaa-laulun suomalaiset sanat ovat Anna- Mari Kaskisen käsialaa. VARPUNEN JOULUAAMUNA Otto Kotilainen (1868-1936) tunnetaan musiikkipiireissä lähinnä yksin- ja kuorolaulujen säveltäjänä. Heinäveden Otto Suuri valitsi itselleen aluksi hyvin porvarillisen ammatin. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi, mutta myöhemmin opiskeli Helsingin Musiikkiopistossa opettajinaan mm. Martin Wegelius ja Jean Sibelius. Sakari Topelius menetti yhden tyttäristään ja molemmat poikansa aivan pieninä. Pojista nuorempi, Rafael, kuoli isän syliin ollessaan vasta vuoden ikäinen. Tämä pienokaisen yllättävä poismeno on esiintynyt Topeliuksen muutamassa runossa. Näin on myös runossa Varpunen jouluaamuna. Suomennoksessa puhutaan veljestä, joka tuli taivahasta. Ruotsinkielisessä alkutekstissä vastaava kohta kuuluu: Jag är din lilla bror, som dog bort i våras. Sakari Topelius kirjoitti runon 1859. Se julkaistiin samana vuonna ruotsinkielisen EOS-lehden joulunumerossa. (Reijo Pajamo) MAA ON NIIN KAUNIS Tanskalainen kirkkoherra Ferdinand Fenger ihastui 1850-luvulla saksalaiseen lähetyslauluun, etenkin sen sävelmään. Fenger oli saanut tietää, että sävelmä oli vanha pyhiinvaeltajien hymni 1200-luvulta Niinpä hän pyysi hyvää ystäväänsä, lehtori B. S. Ingemannia kirjoittamaan lauluun uudet sanat. Maa on niin kaunis (Dejlig är jorden) kuvaa koko ihmiskuntaa matkalla kohti paratiisia. Laulun suomenkielisenä nimenä on alusta asti ollut Toivioretkellä. Tanskalainen joululaulu on otettu myös suomenkieliseen virsikirjaan. Virsikirjakomitea ehdotti, että laulun ensimmäiseen säkeistöön palautettaisiin alkuperäinen ajatus

Miespolvet vaihtuvat vuorollaan, mutta kirkolliskokous halusi säilyttää laulun Hilja Haahden suomentamassa muodossa, jossa vastaava kohta kuuluu Miespolvet vaipuvat unholaan. (Reijo Pajamo) Laulujen taustatietoja eri lähteistä keräsi Päivi Mattila