ISLANTI LYHYESTI Lippu: sininen, jossa punainen valkoreunainen risti. Värit symboloivat Islantia: punainen merkitsee tulivuoria, valkoinen tuo mieleen lumen ja jäätiköt, sininen symboloi taivasta. Pinta-ala: 103 000 km 2, hiukan suurempi kuin Unkari ja Portugali, vähän pienempi kuin Kuuba. Väkiluku: 325 000 (tammikuussa 2014). Mediaani-ikä on 35,6 vuotta. Pääkaupunki: Reykjavík. Suurimpia kuntia ovat Reykjavík* (118 000), Kópavogur* (30 000), Hafnarfjördur* (25 000), Akureyri (17 000) ja Reykjanesbær (14 000). *kaupunkeja pääkaupunkialueella. Hallinto: parlamentaarinen perustuslaillinen tasavalta. Kieli: islanti. Englantia puhutaan yleisesti. Uskonto: enimmäkseen kristinusko. Valuutta: Islannin kruunu (króna, monikko krónur) ISK. Luonnonvarat: kalat, vesivoima, geoterminen energia. Luonnonmullistukset: vulkanismi, maanjäristykset, lumivyöryt, jäätikkötulvat. Hyödyllisiä verkkosivuja: iceland.is visiticeland.com Inspiredbyiceland.com Safetravel.is En.vedur.is (Islannin ilmatieteen laitos) Road.is Statice.is En.island.is Cb.is (Islannin keskuspankki) Aikavyöhyke: Islanti noudattaa Greenwichin aikaa (GMT). Jäätiköt: jäätiköiden peitossa on 11 922 km 2 saaren pinta-alasta. Vatnajökull on Euroopan suurin luonnonpuisto. Korkein kohta: Hvannadalshnjúkurin huippu, 2 110 m. PROMOTE ICELAND 2014 Julkaisija: Promote Iceland Promoteiceland.is Painatus: Ísafoldarprentsmiðja Ympäristömerkitty painatus
SALAPERÄINEN ISLANTI Ei ole sattumaa, että kirjailija Jules Verne valitsi Snæfellsjökullin jäätikön sankareidensa aloituspisteeksi kuuluisassa seikkailussaan Matka maan keskipisteeseen.
MISSÄ ODOTTAMATONTA TAPAHTUU PÄIVITTÄIN Islanti on vahvojen vastakohtien maa, jota ei ole helppo määritellä. Islannissa on Euroopan suurin jäätikkö sekä muutamia maailman aktiivisimpia tulivuoria. Sitä kutsutaankin Tulen ja jään maaksi. Islanti on myös pimeyden ja valon maa. Koska se sijaitsee aivan pohjoisen Napapiirin alapuolella, auringonvaloa riittää pitkinä kesäpäivinä lähes koko vuorokaudeksi. Vastaavasti lyhyinä talvipäivinä auringonvaloa näkyy tuskin lainkaan. Vaikka talvet ovat pimeitä, ne ovat onneksi melko leutoja ja tarjoavat ihailtavaksi yhden luonnon kauneimmista spektaakkeleista: revontulet. Pimeänä ja kirkkaana yönä taivaalla voi seurata revontulien tanssia koko niiden vihreässä upeudessa. Nähdäkseen revontulet on oltava nopea, sillä usein ne katoavat yhtä vikkelästi kuin ilmestyivätkin ja käyttäytyvät siis Islannin muun mystisesti vaihtuvan säätilan tapaan. Jos sää ei miellytä, kannattaa odottaa viisi minuuttia. Niin ainakin paikalliset neuvovat. Vaikka keskilämpötila on miellyttävä, olosuhteet saattavat vaihdella hyvin nopeasti auringonpaisteesta sateeseen ja jälleen paisteeseen. Tämä hieman mutkistaa sopivan asun valintaa, mutta toisaalta Islannin dramaattinen sää antaa oman lisänsä maiseman ja valon moninaisuuteen, joka muuttuu joka tienmutkassa ja jokaisen vaihtuvan vuodenajan myötä. Oikukkaiden luonnonvoimien vuoksi ei olekaan ihme, että islantilaisilla on rikas kansanperinne, joka on tulvillaan velhoja, aaveita, keijuja, peikkoja, salaisia kansoja ja muita mystisiä olentoja. Monet tarinat ovat syntyneet talven pitkien pimeiden öiden innoittamina, toiset taas liittyvät pitkiin kesäöihin. Islanti on outo sekoitus vanhoja perinteitä uudessa ympäristössä. Islanti on molempia: Euroopan nuorin maamassa sekä maanosan vanhimman, vuonna 930 jkr. perustetun parlamentin kotipaikka. Parlamentin alkuperäinen sijaintipaikka ja UNESCOn maailmanperintökohde Thingvellir on Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen yhtymäkohdassa. Ne erkanevat toisistaan muutaman senttimetrin joka vuosi. Thingvellirissä voi kävellä tai jopa sukeltaa kahden maanosan välissä. Islanti näyttäytyy maiseman ja valon alituisena vaihteluna maan lounaisosan sammalpeitteisiltä laavakentiltä keskiosan karuille ylängöille ja luoteen kohiseville vuonoille. Jotkin alueet, kuten karut ylängöt, ovat monien mielestä kuin toisesta maailmasta, ja vierailijasta saattaakin tuntua, että hän on saapunut Marsiin. Mars-ryömijä Curiosityn ottamat kuvat osoittavatkin näiden paikkojen samankaltaisuuden. Ei siis ihme, että NASAn astronautit, muun muassa Neil Armstrong, harjoittelivat kuuvierailua varten Pohjois-Islannin laavakentillä. Islannissa riittää ihmeteltävää jo maan pinnalla, mutta pinnan alla on vielä lisää nähtävää. Islannissa on sadoittain maanalaisia luolia, joista monien ihmeellisiä olosuhteita pääsee tutkimaan. Kesäaikaan on mahdollista mennä myös tulivuoren sisään tutustumaan maan kuuluisimpiin nähtävyyksiin.
8 UPEAA KOKEMUSTA ISLANNISSA REVONTULET Mikään ei vedä vertoja elämykselle, jonka kokee makaamalla selällään katse kohti kirkasta taivasta pimeänä talviyönä ja katselemalla taivaalla hulmuavia revontulia. Tämä odottamisen arvoinen näytelmä alkaa usein aivan odottamatta. NAPAPIIRI Islanti sijaitsee aivan pohjoisen Napapiirin alapuolella lukuun ottamatta yhtä 40 kilometrin päässä rannasta sijaitsevaa saarta. Alle sadan asukkaan Grimsey on lintubongarin paratiisi, jolla asustaa satojatuhansia lintuja. MANNERTEN VÄLISSÄ Islannin sijainti Keski-Atlantin harjanteen kohdalla on ainutlaatuinen, ja se onkin yksi harvoista paikoista maapallolla, missä on mahdollista oleilla mannerlaattojen välissä. Kävely Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen välissä on hauska muistutus paikastamme maailmankaikkeudessa. JÄÄTIKÖT Islannin maisemat ovat usein vihreitä, joten monet hämmästelevät maan harhaanjohtavalta tuntuvaa Jäämaan nimeä. Islannissa kuitenkin on melkoinen määrä jäätä. Siellä on Euroopan suurin jäätikkö, ja kymmenesosa maan pinta-alasta on jään peitossa. PINNAN ALLA Islannin vulkaanisen maiseman alla piilee loputtomasti luolia ja käytäviä, jossa on upeita laavamuodostelmia. Vain pieni osa niistä on tutkittu tai edes löydetty. KESKIYÖN AURINKO Kesä on Islannissa taianomaista aikaa. Koko maa herää eloon loputtomassa auringonvalossa. Kävelyretki keskiyön auringossa näyttää Islannin uudenlaisissa väreissä. ULKOALTAASSA Kun ulkona pakastaa, sataa lunta ja tuuli riepottelee, on aika suunnata lähimmälle uima-altaalle tai pujahtaa geotermiseen kuumaan lähteeseen. Paras tapa kokea Islannin luonnon ääripäät on nauttia sen vahvoista vastakohdista. RAUHA Islantia parempaa paikkaa nauttia rauhasta ei olekaan. Islanti on Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa voi kokea yhteyden luontoon ja tuntea olevansa maailmankaikkeuden ainut ihminen.
TULIVUORET OVAT ARKIPÄIVÄÄ Vulkaaninen toiminta on Islannissa arkipäivää, joten ihmiset ovat tottuneet elämään sen haittapuolten kanssa ja nauttimaan sen huomattavista eduista, kuten geotermisestä energiasta ja upeasta luonnosta. Islanti sijaitsee Keski-Atlantin harjanteen päällä, joka on 10 000 kilometrin pituinen halkeama valtameren pohjassa. Sen on aiheuttanut Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen erkaneminen toisistaan. Nykyäänkin maamassa kasvaa noin 2,5 cm joka vuosi, kun halkeama levenee kahden mannerlaatan yhtymäkohdassa. Islannin vulkaanisten vyöhykkeiden lännenpuoleinen osa kuuluu Pohjois-Amerikan mannerlaattaan ja itäpuolinen osa Euraasian mannerlaattaan, joten Islanti sijaitsee kahdella mantereella. Kyseessä on myös yksi maailman vulkaanisesti aktiivisimmista alueista. Islannissa on tulivuorenpurkaus keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Keskiajalta lähtien kolmannes kaikesta maan pintaa peittävästä laavasta on purkautunut Islannissa. Maailmanhistorian suurin tiedetty laavavirtaus tapahtui Islannissa kesällä 1783, jolloin 25 kilometrin pituinen kraatterijono, Vatnajökullin lounaispuolella sijaitseva Lakagigar, purki sisuksistaan 14 km3 laavaa. Sama geologinen aktiivisuus on synnyttänyt myös joitakin Islannin luonnon dramaattisimpia piirteitä. Vuoristoinen maisema, mustat laavakentät sekä geotermiset altaat ja geysirit ovat seurausta vulkaanisen aktiivisuuden ja luonnonvoimien jatkuvasta leikittelystä. Islantilaiset ovat pystyneet hyödyntämään maansa valtavia geotermisen energian lähteitä. Yli 90 % islantilaisista talouksista lämmitetään geotermisellä energialla, joka on yksi kaikkein edullisimmista ja puhtaimmista energiamuodoista. Kuumia lähteitä on lähes kaikkialla, ja jäätiköiden alla olevien tulivuorten synnyttämä sulamisvesi tarjoaa maalle runsaasti vesivoimaa. Koska maankuoren alla jyllää näin merkittäviä voimia, turvallisuus on Islannissa erittäin tärkeä seikka. Kaikkea seismistä aktiivisuutta tarkkaillaan koko ajan, ja infrastruktuuri on suunniteltu siten, että luonnonkatastrofeista selvitään. Niinpä vakavat uhkatilanteet ovat erittäin harvinaisia. 11
12
OLETKO KOSKAAN SEURANNUT TAIVAAN TANSSIA? Kirkkaina talvi-iltoina järjestetään retkiä, joilla pääsee ihastelemaan tätä upeaa luonnonilmiötä. TIslannin talven äärimmäisessä pimeydessä on muutamia valopilkkuja. Syyskuun ja huhtikuun välillä Islantia hemmotellaan suurenmoisella luonnonnäytelmällä: revontulilla (aurora borealis). Ne on nimetty roomalaisten aamunkoiton jumalattaren Auroran sekä kreikkalaisten pohjoistuulta merkitsevän boreas-sanan mukaan. Englanniksi revontulia kutsutaan nimellä Northern Lights, koska tämä ilmiö rajoittuu pohjoisille leveysasteille. Revontulia syntyy auringonpurkauksissa vapautuvien hiukkasten vaikutuksesta. Kun näitä hiukkasia osuu ilmakehään Maan magneettikentässä, vapautuu energiaa, joka saa aikaan taivaan leiskumisen upeissa väreissä. Revontulia näkyy noin 100 250 kilometrin korkeudella maanpinnasta, missä ilmakehä on erittäin ohut. Kirkkaina talvi-iltoina järjestetään retkiä, joilla pääsee ihastelemaan tätä upeaa joskin ailahtelevaa luonnonilmiötä. Ihanteelliset katselupaikat vaihtelevat, ja retkien vetäjät osaavat taitavasti metsästää näitä valoilmiöitä ja löytää paikat, joissa olosuhteet ovat kunakin iltana kaikkein suotuisimmat. Revontulien näkemisestä matkan aikana ei ole takeita, mutta mahdollisuudet paranevat siirryttäessä harvemmin asutuille alueille, etenkin pois kirkkaasti valaistusta pääkaupungista. Revontulia voi silti nähdä kaupungissakin, ja kylminä talviöinä sana leviää paikallisten keskuudessa nopeasti, kun he kutsuvat toisiaan ulos katsomaan maan ikiomaa ihmettä. Usein revontulet jäävät huomaamatta vain siksi, etteivät ihmiset tule katsoneeksi taivaalle myöhään illalla tai aikaisin aamulla. On monia hyvä keinoja arvioida, kannattako pysyä valveilla katselemassa ikkunasta. Niitä ovat auringonnousun ja -laskun aika ja kuun vaihe sekä pilvipeitteen määrä. Islannin ilmatieteen laitos antaa tietoa näistä seikoista, ja sen verkkosivustolla (www.vedur.is) on myös kätevä revontuliennuste. Ennuste tehdään tietokoneella asteikolla 0 9, jossa 0 tarkoittaa hiljaista ja 9 vilkasta. Jos taivas on tumma ja kirkas, ennusteen kohtuullinen arvo 3 tai jopa heikko 2 voi tarjota mahdollisuuden nähdä näitä leiskuvia valoilmiöitä.
PUHDAS ISLANTI
Kylpylä on nykyaikainen keksintö, mutta kylpeminen geotermisissä altaissa on ikivanha perinne, joka juontaa juurensa uudisasutuksen ajoilta.
ISLANTI: LUONNONVARA Geoterminen energia lämmittää Islannissa yli 170 uima-allasta. Islantilainen ruokavalio sisältää runsaasti laadukkaita raakaaineita, joita kasvatetaan, viljellään ja pyydystetään puhtaassa luonnossa ja tuotetaan tinkimättömän huolellisesti. Kalastus on perinteisesti ollut Islannin tärkein elinkeino. Islannissa on aina ollut kosolti turskaa ja koljaa, ja ne ovat pitkään kuuluneet islantilaisten peruselintarvikkeisiin. Makean veden kaloista lohi ja nieriä elävät Islannin monissa joissa. Islantilaiset lampaat saavat viettää rauhaisaa elämää ja laiduntaa vapaasti vuorilla ennen syksyistä ajoa alas. Tämä hyvä ja luonnollinen elämä on ehkä osaltaan syynä siihen, että islantilainen lampaanliha tunnetaan kautta maailman erinomaisesta maustaan. Ilmanlaatu on Islannissa hyvä saaren pohjoisatlanttilaisen ilmaston ja jatkuvien tuulten ansiosta. Lisäksi suurin osa maan sähköntarpeesta voidaan tyydyttää uusiutuvan energian avulla. Geoterminen energia, joka on paljon puhtaampaa kuin fossiiliset polttoaineet, lämmittää yli 90 % maan rakennuksista ja suurimman osan maan 170 uima-altaasta. Islantilaiset saavat nauttia myös luonnollisista kuumista lähteistä ja geotermisistä laguuneista, kuten kuuluisasta Sinisestä laguunista ja Mývatnin luonnonkylpylästä, joiden korkea silikaatti- ja muu mineraalipitoisuus elvyttää ihoa aivan erityisellä tavalla. Uiminen onkin pitkään ollut Islannissa suosittu harrastus. Pääkaupunkialueella on lukuisia uimaaltaita, ja lähes kaikissa pienissäkin kaupungeissa on yleinen uima-allas. Uimataito kuuluu olennaisena osana koulujen opetusohjelmaan, ja kaikenikäiset kokoontuvat uima-altaille viettämään rentouttavia hetkiä geotermisissä kuumissa paljuissa. Ne toimivat kohtauspaikkoina kuten pubit joissakin maissa, ja niissä käydessään pysyy todennäköisimmin perillä kaupungin tapahtumista. Juomaveden laatu on Islannissa poikkeuksellisen hyvä, koska vuorilta ja jäätiköiltä virtaavaa raikasta vettä on runsaasti saatavana. Vettä voidaan täysin turvallisesti juoda suoraan sen lähteiltä se on jopa suositeltavaa. Hanavesikään ei kulje pitkiä matkoja.
NAUTI ISLANNIN MAKUMAAILMASTA Islantilainen keittiö voi kiittää maineestaan ennen kaikkea maan sijaintia. Islantia ympäröivät maailman parhaisiin kuuluvat kalavedet, joten maan ravintoloiden käyttämät raaka-aineet ovat poikkeuksellisen puhtaita. Islannin elintarviketuotanto keskittyykin laatuun ja tuoreisiin aineksiin. Olipa kyseessä sitten vastapyydetty kala, vapaana laiduntava islantilainen lammas, luomukasvikset tai vanhanajan merisuola, Islannin puhdas luonto tarjoaa terveellistä ravintoa niin paikallisille kuin globaaleillekin markkinoille. Kestävä ja turvallinen tuotanto on tärkeää. Islantilaiset ovat vuosisatojen ajan olleet innovatiivisia ja luovia elintarvikkeiden tuotannossa, varastoinnissa ja valmistuksessa. Luova mielenlaatu johtaa uusiin, tuoreisiin tuotteisiin ja jännittäviin herkkuihin. Islantilainen kala tunnetaan korkeasta laadustaan, ja vastuullisen kalastuksen ja laadukkaan tuotannon ansiosta se on hyvin haluttua. Mureasta lihastaan tunnettu islantilainen lammas on myös kansallinen ylpeydenaihe. Luomukasvikset kasvatetaan geotermisissä kasvihuoneissa eri puolilla Islantia, ja niiden tuotanto täyttää kotimaisen kysynnän suurelta osin. Skyr maukas, vähärasvainen ja paljon proteiinia sisältävä maitotuote, joka muistuttaa jogurttia kuuluu myös Islannin herkullisiin erikoisuuksiin. Nämä ja monet muut tuoreet ainekset ovat Islannin rikkaan ruokakulttuurin pohjana. Islantilaiset keittiömestarit ovat aina olleet innokkaita luomaan uutta pohjoismaista keittiökulttuuria. Tämä ruokafilosofia edistää paikallisten ainesten käyttöä ja korostaa puhtautta, yksinkertaisuutta ja eettistä ruoantuotantoa. Ruokalista laaditaan usein kulloisenkin kauden ainesten perusteella. Islannin luonto, ihmiset ja kulttuuri vaikuttavat kaikki osaltaan maan ruokatuotantoon ja keittiöön. Islannissa on runsaasti korkeatasoisia ravintoloita, joista monet ovat erikoistuneet kotimaisten raaka-aineiden käyttöön. Joissakin suositaan perinteistä keittiötä ja toisissa taas kokeillaan uusia ruoanvalmistustapoja. Islantilaiset keittiömestarit, joista monet ovat saaneet arvostettuja kansainvälisiä palkintoja, yhdistävät työssään tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet, sukunsa ruokatraditiot, innovatiiviset ajattelutavat sekä oman ammattitaitonsa tarjotakseen asiakkaille ikimuistoisia ja herkullisia aterioita.
MAISTA ISLANTILAISIA ERIKOISUUKSIA SKYR Hapanmaitotuote skyr muistuttaa rakenteeltaan jogurttia, mutta teknisesti kyseessä on pehmeä juusto. Skyr on suosittu tuote, koska siinä on vähän rasvaa ja paljon proteiinia. Se on herkullista mustikoiden ja kermatilkan kera. Skyr tunnetaan islantilaisena superfoodina. LAMMAS Islannissa lampaat viettävät perinteisesti koko kesän laitumella ylänköseuduilla. Ne saavat ravintonsa pääasiassa vuoriston yrteistä, joista tämä vähärasvainen gourmet-liha saa herkullisen arominsa. PLOKKFISKUR Plokkfiskur-kalapadassa on keitettyä kalaa, perunaa ja sipulia, ja se tarjoillaan valkokastikkeen ja rúgbrauðin kera. Tätä perinteistä ruoantähteiden hyödyntämistapaa pidetään nykyään omintakeisena herkkuruokana. RÚGBRAUÐ Islantilainen tumma, tiivis ja yleensä makeahko ruisleipä paistetaan padassa tai höyrytetään kypsäksi kuuman lähteen läheisyyteen haudatussa puutynnyrissä. Tarjotaan usein kalan kanssa. Erittäin terveellistä. HARÐFISKUR Kuivattua kalaa, joka valmistetaan tavallisesti koljasta, kissakalasta tai turskasta. Tämä islantilainen superfood on lähes pelkkää proteiinia. Suosittu välipala niin lapsille kuin aikuisillekin, herkullista voin kanssa nautittuna. ÍSLENSKT BRENNIVÍN Islantilainen snapsi joka ei tosin ole varsinaisesti ruokaa tunnetaan nimellä Musta surma. Se on olennainen osa islantilaista ruokakulttuuria. Se valmistetaan käyneestä perunasta ja maustetaan kuminansiemenillä. Tarjotaan yleensä kylmänä. Nautaan kohtuudella. NIERIÄ Nieriä on herkullinen makean veden kala, joka elää Pohjoisen vesissä. Islantilaisen keittiön perusraaka-aine, jota tarjotaan kuivattuna, savustettuna ja grillattuna. ISLANTILAINEN KÄSITYÖLÄISOLUT Islannissa olutta alettiin juoda suhteellisen myöhään eli vasta vuonna 1989. Viime vuosina pienpanimoita on putkahdellut eri puolille maata, ja islantilaista käsityöläisolutta on nyt yleisesti saatavana. KJÖTSÚPA Islantilainen kjötsúpa on tuhti lampaanliha-vihanneskeitto. Se on suosittua etenkin talviruokana, mutta ravintoloissa ja kodeissa sitä kyllä nautitaan vuoden ympäri. ISLANTILAINEN HOT DOG Islanti on tullut vuosien mittaan kuuluisaksi hot dogeistaan. Tilatessa sanotaan eina með öllu (kaikilla mausteilla), ja silloin hot dogiin pannaan mukaan tuoretta ja paistettua sipulia, ketsuppia, sinappia ja remoulade-kastiketta.
ISLANNIN KULTTUURI Islannin kulttuuriin ovat vaikuttaneet eristynyt sijainti ja äärimmäiset luonnonvoimat. Nykypäivän Islanti on vahvasti juurtunut tapoihin ja perinteisiin, mutta se on silti samalla moderni ja edistyksellinen.
íslensk Menning* Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna islanti muistuttaa muita enemmän muinaisnorjaa, jota ennen vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian. Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna islanti muistuttaa muita enemmän muinaisnorjaa, jota ennen vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian. Islanti asutettiin Euroopan maista viimeisenä, ja vielä nykyäänkin se on kaikkein harvimmin asuttu. Ensimmäisenä Islantiin asettui 900-luvulla siirtolaisia Skandinavian maista ja Brittein saarilta, ja koska maa sijaitsee Pohjois-Atlantilla, se pysyi pitkään eristyneenä. 1900-luvun alkuun saakka sitä asuttivat lähinnä maanviljelijät ja kalastajat. Eristyneisyys ja äärimmäiset luonnonvoimat ovat muovanneet Islannin kulttuuria vuosien varrella ja luoneet sitkeän kansakunnan, jossa vallitsevat vahvat perhesiteet, voimakas perinnetietoisuus ja tiivis suhde luontoon. Islantiin on vuosisatojen aikana kehittynyt ainutlaatuinen tarinankerronnan ja kirjallisuuden perinne, joka alkaa arvostetuista 900- ja 1000-luvuilta peräisin olevista saagoista. Olisi liioiteltua sanoa, että islantilaiset pystyvät lukemaan saagoja niin kuin ne on alun perin kirjoitettu, mutta islannin kieltä on kyllä vaalittu huolellisesti kautta vuosisatojen, ja se on kokenut pohjoismaisista kielistä vähiten muutoksia. Tämä kirjallisuusja kieliperintö on muovannut kulttuuria näihin päiviin saakka. Vuonna 2011 Reykjavík valittiin maailman ensimmäisenä eienglanninkielisenä kaupunkina UNESCOn kirjallisuuskaupungiksi. Islannissa julkaistaan joka vuosi väkilukuun nähden enemmän kirjoja kuin missään muussa maassa. Islantilaisilla on edelleen vahva suhde kansanperinteeseen. Maassa on useita omia juhlapäiviä, jotka perustuvat muinaisnorjalaiseen traditioon, kun taas toiset kytkeytyvät kristilliseen kalenteriin nykyisin näitä juhlia tosin vietetään varsin maallistuneissa merkeissä. Nykypäivän Islanti on vahvasti juurtunut tapoihin ja perinteisiin, mutta se on silti samalla moderni ja edistyksellinen. Islannissa on korkea elintaso ja laaja poliittinen vapaus. Maassa on ryhdytty aktiivisesti edistämään kestävää kehitystä ja ympäristöstä huolehtimista. ÍSLENSK TUNGA** Oma kieli on aina ollut olennainen osa Islannin kansallista identiteettiä. Pohjoismaisten naapurien nykykieliin verrattuna islanti muistuttaa niistä eniten muinaisnorjaa, jota ennen vanhaan puhuttiin kautta Skandinavian. Syynä tähän on vuosisatoja jatkunut eristyneisyys ja tietoinen pyrkimys oman kielen säilyttämiseen. Kielensuojeluliike alkoi 1700-luvulla, kun tanskan vaikutus uhkasi islantia, ja se on siitä lähtien ollut maassa vallitseva kielipoliittinen periaate. Joka vuosi marraskuun 16. päivä, joka on nimetty Islannin kielen päiväksi, kasvatus- ja kulttuuriministeri jakaa Jónas Hallgrímsson -palkinnon islantilaiselle, joka on jollakin tavoin edistänyt islannin kielen kehitystä. Samana päivämääränä syntyi Islannin rakastettu kansallisrunoilija Jónas Hallgrímsson, joka puolusti 1800-luvulla islantia tanskalaisvaikutteilta. Islannissa ei ole omaksuttu vierassanoja uusille käsitteille. Maassa on sen sijaan pyritty luomaan uusia ja ainutkertaisia islanninkielisiä sanoja tai muokkaamaan vanhoja, aikojen saatossa merkityksensä menettäneitä sanoja uudiskäyttöön. Esimerkiksi tietokonetta merkitsevä sana tölva on yhdistelmä sanoista tala ( numero ) ja völva ( tietäjä ). ipad on islanniksi spjaldtölva, joka on yhdistelmä sanoista spjald ( levy ) ja tölva ( tietokone ). Kielen suojelemiseksi jokaiselle islantilaiselle lapselle on annettava nimi hyväksyttyjen nimien tietokannasta, tai nimiehdotus on lähetettävä tarkastettavaksi nimilautakunnalle, joka joko hyväksyy tai hylkää nimen lähinnä sen perusteella, onko se islannin oikeinkirjoituksen ja kieliopin mukainen. Yleiseurooppalaisen sukunimikäytännön vastaisesti Islannissa on edelleen vallalla patronyyminen ja matronyyminen nimijärjestelmä. Jokaista mukaan lukien presidenttiä ja pääministeriä kutsutaan etunimellä, koska sukunimi vain kertoo heidän olevan isänsä tai äitinsä poika tai tytär. Äidin nimeen perustuva sukunimi kasvattaa koko ajan suosiotaan. Islanninkielisistä sanoista muun muassa kuumaan Geysirnimiseen lähteeseen perustuva geysir on käytössä muissakin kielissä. Esimerkiksi englannin kieleen on lisäksi päätynyt sana jökulhlaup tieteellinen nimi jäätikköjokitulvalle, joka on äkillinen ja raju jäätikön patoaman jäätikköjärven purkaus. *Islannin kulttuuri **Islannin kieli
Islantilainen joulu on aivan erilainen juhla kuin useimpien muiden tuntema versio.
JOULUKSI ISLANTIIN Islanti on ihanteellinen paikkaa viettää joulunaikaa. Islannin kulttuuriin sisältyy paljon jouluperinteitä, ja pimeys tarjoaa valon juhlalle monenlaisia mahdollisuuksia. Islantilaiset juhlivat joulua 13 päivää, ja kaikki keskittyy perinteisesti hyvän ruoan ja perheen ympärille. Tämä juhla on juurtunut syvälle useimpien islantilaisten mieliin, koska se osuu vuoden pimeimpään aikaan ja samalla hetkeen, jolloin päivät alkavat jälleen pidentyä. Niinpä islantilaiset haluavat tuoda erityisesti valoa joulunajan juhlallisuuksiin ja koristelevat talonsa kirkkailla jouluvaloilla sekä sisä- että ulkopuolelta. Kuten monissa muissakin maissa, kirkkaasti koristeltu joulukuusi on tärkeä osa olohuoneen tunnelmaa. Joulu Islannissa on silti varsin erilainen kuin muissa maissa. Ensinnäkin joulupukkeja ei ole yksi vaan 13, ja heitä nimitetään joulupojiksi. Täällä joulupukki ei lennä pohjoisnavalta porojen vetämällä reellä, vaan Islannin joulupojat elävät vuorilla ja kävelevät kaupunkiin yksitellen aina jouluaattoon asti tuomaan lapsille pieniä lahjoja. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Islannin kansanperinteen mukaan poikien pahat ominaisuudet juontuvat jollakin tavalla epäonnisista perintötekijöistä ja/ tai kasvatuksesta, ovathan he kolmipäisen Grýla-nimisen jättiläisnaisen jonka lempiruokaa on tuhmista lapsista tehty pata ja tämän kolmannen aviomiehen, ruman Leppalúðinimisen jättiläisen lapsia. Ehkä pahin kaikista on heidän kissansa, jólakötturinn, jonka huhutaan syövän lapsia, jos nämä eivät ole saaneet uusia vaatteita joulupäivänä käytettäväksi. Uudenvuodenaatto on luultavasti koko vuoden suurin juhlailta. Raketteja ammutaan pitkin iltaa, kunnes viimein keskiyöllä koko taivas leimuaa valoisana muutamia minuutteja paloautojen soittaessa kellojaan ja satamassa olevien laivojen torvien puhaltaessa tervetuliaistoivotuksena uudelle vuodelle. Yhtä näyttävää ilotulitusta pääsee harvoin todistamaan.
& VAPAUS TASA-ARVO Yksilönvapaus on uudisasutuksen ajoista asti ollut tärkeä osa Islannin henkistä ilmapiiriä. Norjalaiset maanviljelijät ja merenkulkijat pakenivat Skandinavian niemimaan poliittista vainoa etsimään uutta maata, jossa he voisivat elää omana herranaan. Keskushallintoa ei ollut, ja päätökset tehtiin paikallis- ja kansalliskokouksissa keskustelujen ja pohdintojen jälkeen. Vaikka Islanti oli 700 vuotta Norjan ja Tanskan ikeen alla, itsenäisyys ja omillaan toimeen tuleminen säilyivät tunnusomaisina islantilaiselle luonteenlaadulle. Yleiskäräjät (alþingi) jatkoi kokoontumistaan tänäkin aikana. Nykyisin se on Islannin tärkein hallintoelin ja Islanti siten maailman vanhin parlamentaarinen demokratia. Vanhoista traditioista huolimatta Islannin poliittinen ilmapiiri on edistyksellinen, ja maa on useaan otteeseen sijoittunut kärkeen poliittista vapautta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja inhimillistä kehitystä mittaavissa tutkimuksissa. Vuonna 1980 Islantiin valittiin maailman ensimmäinen naispresidentti. Maa on viime vuosina sijoittunut huipulle Maailman talousfoorumin sukupuolten välistä tasa-arvoa mittaavassa raportissa. Sen mukaan Islanti on maa, jossa naisilla on yhdenvertaisimmat edellytykset opiskella ja saada terveydenhuoltopalveluita. Islannissa naiset pystyvät kaikkein todennäköisimmin myös osallistumaan täysivaltaisesti politiikkaan ja talouselämään. Naisilla on paljon poliittista valtaa, ja heitä on parlamentissa lähes yhtä paljon kuin miehiä, samoin korkeaa koulutusta edellyttävissä ja teknisen alan työpaikoissa. Islanti on edelläkävijä myös HLBT-oikeuksien edistämisessä. Vuonna 2009 islantilaiset valitsivat maailman ensimmäisen avoimesti homoseksuaalisen pääministerin. Vuodesta 1996 maassa on voitu solmia rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien kesken. Uusi laki vuonna 2010 laillisti samaa sukupuolta olevien avioliiton, ja samalla avioliitto muuttui sukupuolineutraaliksi, joten avioliitto eri ja samaa sukupuolta olevien kesken on täysin samanarvoinen lain edessä. Islannissa on avosylin juhlittu Reykjavíkin Gay Pride -paraatia eräänlaisena kansallisena vapaapäivänä. Noin neljännes väestöstä osallistuu vuosittain tähän festivaaliin ja Reykjavíkin entinen pormestari Jón Gnarr on ilmaantunut juhlimaan täysin luontevasti drag-asussa. Islanti on myös toistuvasti luokiteltu maailman rauhanomaisimmaksi kansakunnaksi Global Peace Indexissä, jota julkaisee Institute for Economics and Peace. Vaikka USA:n armeijalla oli tukikohta Keflavíkissa toisen maailmansodan aikana ja jonkin verran sotilashenkilökuntaa aina vuoteen 2006 saakka, Islannilla itsellään ei ole koskaan ollut pysyvää armeijaa. Islannin rikollisuusaste on maailman alhaisimpia. Väkivaltaiset rikokset ovat harvinaisia, mutta maan poliisi suhtautuu niihin toki vakavasti. Automaattikiväärit ja useimmat käsiaseet ovat kiellettyjä Islannissa. Poliisit eivät kanna asetta lukuun ottamatta Islannin poliisin erikoisjoukkoja. Kuva: Imagine Peace Tower on ulkotaideteos, jonka Yoko Ono on tehnyt John Lennonin muistoksi. Se sijaitsee Viðeysaarella Reykjavíkissa.
LUOVA ISLANTI Pohjois-Atlantin eristyneessä kulttuurissa luovuudella on suuri merkitys. Musiikki ja kirjoittaminen ovat olleet olennainen osa maan elämää aina 800-luvulta saakka, jolloin Islanti asutettiin.
INSPIROIVA ISLANTI Monet arvelevat, että uutta luovat islantilaiset etsivät innoitusta dramaattisesta maisemasta, kulttuurista, pimeistä talvista tai valoisista kesistä. Mikä luovuuden lähde onkin, Islanti voi innoittaa sinuakin. Sama pitää paikkansa edelleenkin, sillä luovat alat työllistävät yli 5 % Islannin työvoimasta enemmän kuin kalastus ja maatalous yhteensä ja niiden osuus BKT:stä on suurempi kuin maatalouden. Erityisesti islantilainen musiikki on viime vuosina saavuttanut maailmanlaajuisesti suuren yleisön, mistä on kiittäminen Björkin ja Sigur Rósin kaltaisia kansainvälisiä tähtiä. Islannin syvään juurtuneet perinteet ovat vastaansanomattomasti vaikuttaneet kummankin musiikkiin. Muinaisislantilaiset rímur-laulut eli tarinarunot, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle suullisesti aina 1300-luvulta asti, ovat löytäneet tiensä Sigur Rósin moderneihin teoksiin. Harpan konserttisalin ja konferenssikeskuksen rakentamisen myötä islantilainen musiikki on saanut arvoisensa kotipaikan, ja itse rakennuskin on voittanut arvostetun Mies Van Der Rohe -arkkitehtuuripalkinnon. Islannista on kotoisin myös joukko lahjakkaita kirjailijoita, kuten 1900-luvulla Nobel-palkittu Halldór Laxness sekä tuoreemmat rikoskirjailijat Yrsa Sigurðardóttir ja Arnaldur Indriðason, joiden teoksia on käännetty monille kielille. Islannin väestö on korkeasti koulutettua ja lukutaito maailman huippua. Ei olekaan sattuma, että maan pääkaupunki Reykjavík valittiin vuonna 2011 ensimmäisenä ei-englanninkielisenä kaupunkina UNESCOn kirjallisuuskaupungiksi. Esittävä taidekin kuuluu ilman muuta Islannin kulttuurielämään. Monet maan arvostetuimmista kirjailijoista kirjoittavat vain teatterille tai sovittavat aiempia teoksiaan näyttämölle. Islantilaiset ovat kovasti kiinnostuneita teattereistaan, ja suhteellisen nuori tanssiryhmä on nopeasti saamassa mainetta sekä kotimaassa että ulkomailla. Elokuvateollisuus ollut viime vuosina nousukiidossa ja hyötynyt suuresti Hollywood-ohjaajien tulosta näihin maisemiin tekemään elokuvia, joissa Islannin uskomattomat maisemat ovat tähtiosassa. Myös islantilaiset elokuvat ovat löytäneet vastaanottavaisen yleisön ulkomailta. Erityisen menestyneitä ovat ohjaajan Baltasar Kormákurin elokuvat, kuten 101 Reykjavík, joka perustuu islantilaisen kirjailijan Hallgrímur Helgasonin teokseen, sekä Mýrin ( Rikospaikka Jar City ), joka perustuu Arnaldur Indriðasonin teokseen. Vuonna 2012 valmistunut elokuva Djúpið The Deep ( Syvyys ), tositarina kalastajasta, joka onnistui kuin ihmeen kaupalla uimaan rantaan keskellä talvea veneensä upottua Islannin etelärannikolla, oli ehdolla parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-voittajaksi. Islantilaiset taiteilijat, kuten Ragnar Kjartansson, joka yhdistää performanssitaiteessaan maalaustaidetta, musiikkia ja videoita, sekä Katrín Sigurðardóttir, jonka veistoksissa tutkitaan fyysisten rakenteiden ja havainnon välistä rajaa, ovat ponnistaneet maailman tietoisuuteen islantilaisten taiteilijoiden hienon maineen pohjalta. Myös videopelikehittäjät ovat viime vuosina saavuttaneet maailmanlaajuista huomiota todisteena innovatiivisuuden ja luovuuden merkityksestä islantilaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli Eve Online ja mobiilitietokilpailu Quizup on kehitetty Islannissa, ja nykyisin niillä on maailmanlaajuisesti suuri määrä tilaajia. Islantilaiset suunnittelijat panostavat innovaatioihin ja kestävään kehitykseen, ja he ovatkin saavuttaneet yhä suurempaa arvostusta kansainvälisissä piireissä ja siten osaltaan pönkittäneet maan luovaa mainetta. Islannin ehkä tunnetuin tuote on kuuluisa villapaita lopapeysa, mutta muoti ja laajemmin design ovat nykyään Islannin monimuotoisimpia ja kukoistavimpia aloja. Reykjavíkin vuotuinen Design-maaliskuu ja Reykjavíkin muotifestivaali ovat siitä selvä esimerkki.
ICELANDIC FESTIVALS Islannin harvalukuinen väestö on aina kokoontunut mielellään yhteen. Maassa järjestetään musiikille, elokuvalle ja muodille omistettuja luovia festivaaleja kautta koko vuoden. Kesäaikaan tapahtumakalenteria hallitsevat kaupunkifestivaalit keräävät suuria yleisöjoukkoja maan eri puolilta. Kesän runsaan auringonvalon keskellä ja pitkän pimeän talven jälkeen mikään ei voita islantilaista festivaalia. Lisätietoa saat verkkosivulta www.visiticeland.com Sónar Reykjavík Barcelonassa vuonna 1994 perustettu uuden musiikin ja multimediataiteen festivaali Sónar on laajentunut useisiin kaupunkeihin eri puolilla maailmaa, ja siitä on tullut yksi vuotuisen musiikkikalenterin tärkeimpiä tapahtumia myös Islannissa. DESIGN-MAALISKUU Maaliskuussa kolmen päivän ajaksi Reykjavík täyttyy muotoiluun liittyvistä näyttelyistä, tapahtumista ja keskusteluista. Viime aikoina mukaan on tullut myös Reykjavíkin muotifestivaali. TECTONICS- MUSIIKKIFESTIVAALI Kapellimestari Ilan Volkov perusti vuotuisen Tectonics-musiikkifestivaalin kannustaakseen sinfoniaorkestereita toimimaan entistä uudenaikaisemmin ja kokeilevammin. Vaikka ohjelma vaihtelee vuodesta toiseen, se on aina yhdistelmä modernia klassista, improvisointia, elektronista musiikkia ja rockia. REYKJAVÍKIN MUOTIFESTIVAALI Reykjavíkin muotifestivaali on rohkeiden ja lahjakkaiden islantilaisten muotisuunnittelijoiden merkittävin tilaisuus tuoda esille tuotteitaan. Festivaaleilla esitellään Islannin muotiteollisuuden kehitystä ja mahdollisuuksia. REYKJAVÍKIN TAIDEFESTIVAALI Reykjavíkin taidefestivaali on kaikenlaisen taiteen juhlaa ja Reykjavíkin kulttuurielämän peruskivi jo vuodesta 1970. Festivaali kestää kaksi viikkoa, ja siihen liittyviä tapahtumia on eri puolilla kaupunkia. PIMEÄN AJAN MUSIIKKIPÄIVÄT Uusi vuotuinen Myrkir Músíkdagar -festivaali on yhä suositumpi nykymusiikkiin keskittyvä tapahtuma. Festivaalin järjestää Islannin säveltäjäyhdistys yhteistyössä maan parhaiden muusikoiden kanssa. Aldrei Fór Ég Suður Pääsiäisviikonloppuna islantilaiset kerääntyvät eri puolilta maata Ísafjörðuriin, pieneen kalastajakylään Islannin Länsivuonojen alueella. Miksi? Nauttimaan tunnetusti hauskasta ja ilmaisesta rockfestivaalista, joka on perustettu esittelemään paikallisia kykyjä Islannin suurimpia nimien vanavedessä. Reykjavík Short & Docs Elokuvafestivaali, jonka aikana esitetään valikoima seksikkäitä, hauskoja, räväköitä ja kasvattavia lyhytelokuvia, animaatioita ja dokumentteja eri puolilta maailmaa. ISLANNIN TALVIURHEILUKILPAILUT Kauden pohjoisin vapaan tyylin slopestylehiihtokilpailu järjestetään Akureyrissa, joka on yksi Islannin suosituimmista hiihtokohteista. Kilpailu tarjoaa hiihtäjille ja yleisölle tilaisuuden tutustua lähemmin tähän upeaan pohjoisen Napapiirin tuntumassa sijaitsevaan kaupunkiin.
eistnaflug Islannin itärannikon syrjäiselle vuonolle kokoontuvat maailman ystävällisimmät pirunsarvikäsimerkkejä heiluttelevat metallimusiikin harrastajat crowd surfingin ja muiden metalliväen aktiviteettien pariin. Reykjavík Pride Pääkaupungin keskustassa järjestettävä Reykjavík Pride -paraati kerää vuosittain kymmeniätuhansia islantilaisia ja ulkomaisia osallistujia sekä katselijoita. Paraatin jälkeen on vuorossa ulkoilmakonsertti. Vaikka paraati on tietenkin tapahtuman kohokohta, viikon aikana järjestetään myös joukko muita juhlatilaisuuksia. REYKJAVÍKIN TANSSIFESTIVAALI Tämä on enemmän kuin festivaali kyseessä on yhteisötapahtuma, jonka keskiössä on tanssi ja koreografia. Näyttämö, jolla kaikki osallistujat yrittävät yhdessä löytää uusia tapoja tehdä, ajatella, nähdä, kuulla, puhua, saada aikaan ja osallistua. Iceland Airwaves Joka syksy tuhannet ihmiset lentävät Islantiin viisipäiväiselle Iceland Airwaves -musiikkifestivaalille, jonka aikana sadat muusikot esiintyvät baareissa ja kahviloissa eri puolilla kaupunkia sekä Harpassa, joka on Islannin uudehko konserttisali ja konferenssikeskus. Lókal Vuosittain Reykjavíkissa järjestettävä kansainvälinen teatterifestivaali Lókal isännöi teatteriesityksiä kaikkialta maailmasta. Tavoitteena on tuoda yhteen Islannin ja muun maailman ajankohtaista huipputeatteria. REYKJAVÍKIN KANSAINVÄLINEN KIRJALLISUUSFESTIVAALI Syyskuisin järjestettävä Reykjavíkin kansainvälinen kirjallisuusfestivaali sisältää lukutuokioita, seminaareja, haastatteluja ja keskustelutilaisuuksia, joihin osallistuu sekä kansainvälisiä että islantilaisia kirjailijoita. All Tomorrow s parties Kansainvälinen musiikkifestivaali All Tomorrow s Parties on löytänyt tiensä Islantiin. NATOn tyhjilleen jäänyt ilmatukikohta Keflavíkissa tarjoaa koko tapahtumalle erikoislaatuisen miljöön. SKJALDBORGIN ELOKUVAFESTIVAALI Skjaldborgin elokuvafestivaali järjestetään helluntaiviikonloppuna pienessä Patreksfjörðurin merenrantakaupungissa. Festivaali tarjoaa elokuvantekijöille ja dokumentaristeille keskusteluareenan, ja siellä voi myös tutustua Islannin rikkaan ja kukoistavan dokumenttielokuvateollisuuden tarjontaan. REYKJAVÍKIN JAZZFESTIVAALI Reykjavíkin jazzfestivaalilla esitetään parasta islantilaista jazzia höystettynä kansainvälisten jazzvirtausten eksoottisilla sävyillä. LUNGA-TAIDEFESTIVAALI Pienessä itäislantilaisessa Seyðisfjörðurin kaupungissa kesäisin järjestettävä LungA-taidefestivaali kokoaa yhteen taiteilijoita viikon mittaisiin työpajoihin. Vierailijat tulevat ihailemaan teoksia ja kuuntelemaan päätöskonserttia, jossa esiintyy suosittuja islantilaisia bändejä. Sequences Islannissa joka toinen vuosi järjestettävä Sequences on kymmenpäiväinen festivaali, jonka aiheena on reaaliaikainen visuaalinen taide, erityisesti aikapohjaiset performanssit, ääniteokset, video ja julkiset interventiot. REYKJAVÍKIN KANSAINVÄLINEN ELOKUVAFESTIVAALI RIFF RIFF järjestetään joka vuosi syyskuun lopulla, ja se kestää yksitoista päivää. Festivaalilla esitetään riippumattomia elokuvia eri puolilta maailmaa, ja sen painopisteenä on uransa alkutaipaleella olevat elokuvantekijät. RIFF pyrkii edistämään elokuvan vuorovaikutusta muiden taidemuotojen kanssa muun muassa konserttien ja valokuvanäyttelyiden välityksellä.
ISLANTI VALKOKANKAALLA Islannin maisemat ovat kuin toisesta maailmasta, ja niitä onkin näytetty useasti HBO:n suositussa sarjassa Game of Thrones. Muurin takaisen osan tapahtumat kuvataan yleensä Islannissa, mutta Islannin luontoa on nähty muissakin Westerosin osissa. Olen halunnut kuvata Islannissa siitä asti, kun vierailin siellä ensi kertaa 90-luvulla. Se on yksi maailman ainutlaatuisimmista ja inspiroivimmista maisemista, toteaa ohjaaja Darren Aronofsky, jonka vuonna 2014 valmistunut Noah, eeppinen tarina arkin rakentajasta, kuvattiin Islannissa. Aronofsky ei suinkaan ole ainut. Islanti on jo pitkään houkutellut elokuvantekijöitä, sillä maan kauneus, pitkät valoisat päivät ja vaihtelevat maisemat mahdollistavat erilaisten maailmojen rakentamisen hyvinkin pienelle alueelle. Moni ehkä muistaa Clint Eastwoodin toista maailmansotaa käsittelevän draaman Isiemme liput (2006), jossa kuvataan yhdeltä kannalta Iwo Jiman taistelua sekä siihen osallistuneita miehiä, jotka on ikuistettu yhteen aikamme kuuluisimmista sotavalokuvista. Elokuva kuvattiin lähes kokonaisuudessaan Reykjanesin niemimaalla. Myös Ben Stillerin tähdittämä Walter Mittyn ihmeellinen elämä (2013) kuvattiin suurimmalta osin Islannissa myös Grönlantiin, Afganistaniin ja Himalajalle sijoittuvat tapahtumat. Lara Croftin seikkailut Tomb Raiderissa (2001) sijoittuivat osittain Siperiaan, ja Islannin jäätikkölaguuni Jökulsárlón sai toimittaa jääpeitteisen tundran virkaa. Myöhemmin James Bond kaahasi autollaan takaa-ajossa samaa jääpeitteistä laguunia pitkin elokuvassa Kuolema saa odottaa (2002). Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että laguunilla kuvattiin myös avauskohtaukset elokuvaan 007 ja kuoleman katse (1985), jossa Bond esitteli hiihtotaitojaan näyttävästi paetessaan venäläisiä pahiksia. Vuonna 2005 resuinen Bruce Wayne matkusti Bhutaniin harjoittelemaan mentorinsa ja myöhemmän arkkivihollisensa Ra s al Ghulin ja Varjoliigan kanssa Christopher Nolanin elokuvassa Batman Begins. Kuten arvata saattaa, nämä kohtaukset kuvattiin Islannissa ja suuri kohtaus jälleen samalla jäätikkölaguunilla. Monet supersankarielokuvat, kuten Judge Dredd (1995) ja The Mighty Thor (Thor: The Dark World vuodelta 2013) on myös kuvattu Islannissa, ja merkillisiä maisemia on puolestaan käytetty luovasti erilaisissa tieteiselokuvissa, joissa ne ovat esittäneet vieraita planeettoja ja Maata maailmanlopun jälkeen. Ridley Scottin Alien-elokuvasarjaa edeltävään aikaan sijoittuva Prometheus (2013) kuvattiin suurelta osin Islannissa, ja elokuvan erityisen mukaansatempaava alkukohtaus filmattiin Dettifossin putouksilla. Elokuvassa Oblivion Tom Cruise kiitää mustalla hiekalla Islannin sisäosissa, jotka esittivät Yhdysvaltain Uuden- Englannin seutua ydinsodan jälkeen. Islannissa kuvattiin kohtauksia myös elokuviin Interstellar (2014) ja Star Trek: Into Darkness (2013). Islannin maisemat ovat kuin toisesta maailmasta, ja niitä onkin näytetty useasti HBO:n suositussa sarjassa Game of Thrones. Muurin takaisen osan tapahtumat kuvataan yleensä Islannissa, mutta Islannin luontoa on nähty muissakin Westerosin osissa. Sarjassa on näkynyt muutakin kuin Islannin luontoa mukaan ovat päässeet myös islantilainen bändi Sigur Ros sekä Maailman vahvin mies -kilpailija Hafthór Júlíus Björnsson. Kiinnostuneet voivat kierrellä katsomassa elokuvissa nähtyjä paikkoja, jotka on merkitty karttaan verkkosivulla www.filminiceland.com
IHANA REYKJAVÍK Pieni, turvallinen ja ystävällinen Reykjavík on moderni kaupunki, jolla on läheinen yhteys luontoon.
PIENI PÄÄKAUPUNKI, JOLLA ON SUURI SYDÄN Älä käsitä väärin jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä. Älä käsitä väärin jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä. Reykjavíkissa on vain 120 000 asukasta, joten se ei ole elämää kuhiseva metropoli. Horisontissa näkyy vain muutama pilvenpiirtäjä, ruuhkia on harvoin, ja ihmisten kasvot tulevat tutuiksi. Ei pidä käsittää väärin jatkuva energia ja tapahtumien rytmi pitävät kaupungin elävänä ja innostusta sykkivänä. Aurinkoiset päivät tuntuvat Reykjavíkissa spontaaneilta vapaapäiviltä. Auringonpalvojat ja eväsretkeläiset kokoontuvat Austurvölluriin, parlamentin edessä olevalle vihreälle aukiolle. Niin paikalliset kuin turistitkin kävelevät pääkatua Laugaveguria pitkin, käyvät ostoksilla, pysähtyvät kahville ja katselemaan ihmisiä. Happy hourin lähestyessä janoiset kilpailevat harvoista ulkosalla olevista istuimista. Katutaiteilijat asettuvat jalkakäytävän reunalle, performanssitaiteilijat esittävät yllätyksiään, marssiorkesterikin saattaa ilmaantua jostakin. Mitä vain voi tapahtua. Reykjavíkin keskusta (joka tunnetaan
myös postinumerollaan 101) on Islannin vireän kulttuurin ja taide-elämän keskus. Päivisin kahvilaelämä on vilkkaimmillaan. Tasainen puheensorina takaa kaupungin useiden kahviloiden eloisuuden. Kahviloissa on yleensä ilmainen WiFi-yhteys, ja suodatinkahvia saa santsata, joten Reykjavíkilaiset viihtyvät kahviloissa pitkään, kunnes vahvaa, mustaa eliksiiriä on nautittu riittävästi. Kun päivä kääntyy iltaan, ihmisiä alkaa virrata kaupungin moniin erinomaisiin ravintoloihin. 101-alueella leikkisät seinämaalaukset ja katutaide todistavat kaupungin luovuudesta ja hauskasta tunnelmasta. Taidegalleriat, kuten Reykjavíkin taidemuseo ja kansallisgalleria, esittelevät klassisten islantilaistaiteilijoiden teoksia, kun taas yksityisissä gallerioissa on esillä uusinta uutta taidetta islantilaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta. Lukuisiin museoihin on tallennettu sekä kaupunkia että koko maata koskevaa kulttuuria ja historiaa. Reykjavík on nimetty UNESCOn kirjallisuuskaupungiksi, ja siellä onkin Islannin kirjallisuusperinteen keskus, kirjallisten teosten aarreaitta ja lukuisia lahjakkaita runoilijoita ja kirjailijoita.
islanti EI PELKKÄ MATKAKOHDE VAAN SEIKKAILU
SEIKKAILUJEN ISLANTI Islannissa seikkailu on aina nurkan takana. Kun ajaa 20 minuuttia mihin tahansa suuntaan, on jo yksinään Islannin huikeiden maisemien keskellä. Nämä maisemat eivät ole kuitenkaan vain katselemista varten.
LUOTU ÄÄRIMMÄISIÄ KOKEMUKSIA VARTEN Islanti on luotu äärimmäisiä kokemuksia varten. Vuorien, tulivuorten, jäätiköiden, jokien, järvien, luolien ja muutoin erikoisen maaston runsaus on valmiina valloitettavaksi, ja niinpä Islanti onkin ulkoilmaelämästä kiinnostuneiden paratiisi. Vaeltaminen on pitkään ollut Islannissa suosittu harrastus, ja maan kaikissa osissa on kauniita reittejä lyhyistä päiväretkistä monen päivän vaelluksiin. Tällainen on esimerkiksi 53 kilometriä pitkä maailmankuulu Laugavegurin reitti, joka johdattaa kulkijat Eyjafjallajökullin tulivuoren ohi Islannin keskiosiin. Sitä pidetään yleisesti yhtenä maailman upeimmista vaellusreiteistä. Islannin vuorenrinteet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia lasketteluun ja lumilautailuun loppusyksystä kevääseen asti. Eri puolilla maata on hienoja hiihtokeskuksia, erityisesti Länsivuonojen alueella, Pohjois-Islannissa, Itä-Islannissa sekä lähempänä Reykjavíkia. Niille, jotka haluavat mieluummin liikkua moottoriajoneuvoilla, tarjolla on opastettuja moottorikelkkaretkiä Islannin jäätiköillä tai jeeppisafareita ylängöillä, Islannin enimmäkseen koskemattomassa sisämaassa. Vaikka Islannista ei tulekaan ensimmäisenä mieleen vesiurheilu, niin sekin elää ja kukoistaa tällä Pohjois-Atlantin saarella. Kaikki islantilaiset oppivat koulussa uimaan, ja uiminen onkin kaikenikäisille islantilaisille mieleinen harrastus. Geoterminen energia lämmittää yli 170 yleistä uima-allasta eri puolilla maata, eikä mikään ole mahtavampaa kuin pysähtyä hiekkatien reunaan ja löytää aivan vierestä yksi Islannin kuumista luonnonlähteistä. Adrenaliini alkaa virrata, kun vierailija liittyy paikallisen meriuimariseuran joukkoon ja pulahtaa kylmään Nauthólsvíkiin, purjelautailee merenlahdella tai suunnistaa ulos kaupungista tutustumaan Islannin aaltoihin. Paikallisia lautailijoita on yleensä kauniina päivinä harrastuksensa parissa. Olipa kyseessä sitten valtameri tai jäätikköjoki, kylmää vettä ei hyvin valmistautuneena tarvitse pelätä. Koskenlasku on perinteinen harrastus, jonka parissa on nähty enemmän islantilaisia kuin turisteja. Vuodesta 1983 yli 150 000 islantilaista, noin puolet nykyväestöstä, on käynyt laskemassa Hvítájokea Etelä-Islannissa. Edistyneemmät harrastajat voivat myös koetella taitojaan Itä-Islannin Jökulsájoessa, jonka vaativuustaso on 4+. Islanti on harvoja Keski-Atlantin harjanteen päällä olevia saaria, joten se tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden nähdä tämän geologisen ilmiön ja lisäksi vielä harvinaisemman mahdollisuuden snorklata tai sukeltaa mannerlaattojen välissä. Vaikka se merkitseekin pulahtamista jääkylmään jokeen, joka laskee Islannin suurimpaan järven Thingvallavatniin, kylmä vesi on myös erityisen kirkasta, joten Maan nuorimman maankuoren työntyminen ylös- ja ulospäin noin kahden senttimetrin vuosivauhtia on helposti nähtävissä. Islannin luonnon kokeminen yhdessä sen luonnollisten asukkaiden kanssa on aivan yhtä palkitsevaa. Olitpa sitten laivassa menossa valasretkelle, tutustumassa lintujen elämään tai vaellusretkellä islanninhevosella, karhean maiseman lumoava kauneus ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä.
AKTIIVILOMA ISLANNISSA SURFFAUS Islanti on viime vuosina niittänyt mainetta myös surffauspaikkana. Aallot ovat usein ensiluokkaisia, mutta meriveden lämpötila vaatii erikoispaksua märkäpukua. Pieni harrastajajoukko surffaa vuoden ympäri, ja muutama matkanjärjestäjä palvelee erityisesti turisteja. SUPER JEEPPIA JELU Islannin ylänköseutu on rosoista ja lumista. Joihinkin ylängön osiin voi kuitenkin tutustua superjeepillä melkein vuoden ympäri. LUMIKELKKAILU Hilpeä ja ehkä vähemmän rasittava vaihtoehto vaeltamiselle on lumikelkkailu, hieno tapa tutustua Islannin erilaisiin jäätiköihin. VALASRETKET Reykjavíkin suosituin aktiviteetti on valaiden katselu. Matkustamalla hieman kauemmas Pohjois-Islantiin pääsee maan parhaille valaidenkatselupaikoille. LOHENKALASTUS Islannissa on muutamia maailman parhaita lohenkalastusjokia, ja kuuluisat lohenkalastajat vierailevatkin Islannissa säännöllisesti taivuttelemassa vapojaan. VAELLUS Islannin vuorilla voi tehdä niin lyhyitä kävelyretkiä kuin monipäiväisiä vaellusreissuja. Maisemat ovat aina yhtä uskomattomat. Esimerkiksi Vatnajökullin luonnonpuiston eteläosassa sijaitseva Skaftafell tarjoaa häikäiseviä näkymiä sahalaitaisille vuorille, jääpeitteisille huipuille ja merta kohti kurkottaville karuille tulvakentille.
JÄÄKIIPEILY Jäätiköiden muoto muuttuu sulamisen ja siirtymisen myötä päivästä toiseen. Pystysuoria jääseinämiä on kuitenkin aina löydettävissä, ja eritasoisia retkiä on tarjolla ympäri vuoden. KOSKENLASKU Jos jäinen vesi ei pelota, Islannissa on koskenlaskuun sopivia upeita jokia, joihin voi hypelläkin, jos kosken valloittaminen lautalla ei ole tarpeeksi riemastuttavaa. MELONTA Islannin kirkasvetiset joet sopivat mainiosti melontaan. Kajakointi tyynellä merellä kaukaisen vuonon rauhassa onkin verraton elämys. LUOLAT Islannissa on paljon laavakäytäviä ja muita luolia. Pieni aukko maassa johtaa usein maan sisälle odottamattoman avaraan maailmaan, joka on täynnä geologisia muodostelmia, kuten stalagmiitteja ja stalaktiitteja, jollaisia ei löydä mistään muualta. RATSASTUS Maisemiin tutustuminen onnistuu parhaimmin hevosen selässä. Vaikka islanninhevoset ovatkin keskivertohevosta pienempiä, olisi virhe sanoa niitä poneiksi. Islanninhevosella ratsastaminen on erityinen kokemus sen nelitahtisen askellajin (töltin) ansiosta. SUKELTAMINEN Vaikka sukeltaminen ja snorklaus mielletäänkin usein liittyväksi trooppisiin maihin, Islannin jäätikkövesi on erityisen kirkasta, joten se tarjoaa uskomattoman upeat näkymät Keski-Atlantin harjanteesta esiin työntyviin maakuoren osiin, jotka kuuluvat maapallon nuorimpiin.
KESTÄVÄ KEHITYS ISLANNISSA Koska Islanti on pieni saari keskellä pohjoista Atlantin valtamerta, sen on pyrittävä niin suureen omavaraisuuteen kuin mahdollista. Siksi luonnonvaroja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Tärkeimpiä ovat uusiutuva energia ja kalastus.
Islannissa ollaan hyvin riippuvaisia luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä, joten ympäristönsuojelu on tärkeä prioriteetti. Maa on sitoutunut käyttämään vihreää energiaa, ja koska talous on pitkälti kalankasvatuksen ja merestä saatavien vientituotteiden varassa, meren antimien kestävä hyödyntäminen on elintärkeää sekä taloudellisesti että ympäristönsuojelun kannalta. Vaikka Islannin asema Euroopan suurimpana banaanintuottajana onkin pelkkä myytti, geotermisellä energialla lämmitetyissä kasvihuoneissa Islanti voi tuottaa hedelmiä ja vihanneksia, jotka eivät muuten kasvaisi tässä ilmastossa. Kalatalous on ollut Islannin merkittävin elinkeino, ja kala on edelleen maan tärkein vientituote. Islannin kalakantojen suojelemiseksi ylikalastukselta vuonna 1990 otettiin käyttöön vuosien tutkimustyöhön perustuva kiintiöjärjestelmä, joka on osoittautunut onnistuneeksi tavaksi suojella tätä tärkeää luonnonvaraa. Savuista lahtea merkitsevä Reykjavíkin nimi viittaa läheisestä kuumasta lähteestä nousevaan höyryyn. Asukkaat pesivät lähteessä vaatteitaan 1900-luvun alussa. Vuonna 1930 Reykjavíkissa lämmitettiin ensimmäinen julkinen rakennus geotermisellä energialla. Nykyään 90 % Islannin rakennuksista lämpiää geotermisellä energialla, ja se tuottaa 25 % maan sähköstä. Loput Islannin energiantarpeesta tyydytetään päästöttömällä vesivoimalla, ja Islanti on siten yksi maailman vihreimmistä maista.