Loviisan Vesi- ja viemärilaitos

Loviisan Vesi- ja viemärilaitos Lisäselvitys mahdollisuuksista ulkoisen palvelutarjonnan hyödyntämiseen 7.12.2011

Sisältö Selvityksen sisältö Sivu Tiivistelmä 3 Selvitystyön lähtökohdat 4 Vaihtoehtoiset rahoitusmallit 8 Rahoitusmuodot 11 Vesihuollon toteuttamiseen tarjottavat palvelut 15 Taloudelliset vaikutukset 23 Liitteet 31 7.12.2011 2

Tiivistelmä Aihe Havainnot Sivut Tavoite Operointi Investoinnit Rahoitus Muut toteutusmuodot Toimeksiannon tavoitteena on avustaa vesihuoltolaitosta vaihtoehtoisten rahoitusmallien selvityksessä sekä vesihuollon toteuttamiseen tarjottavien palveluiden selvittämisessä käytön, operoinnin ja kunnossapidon osalta. Käyttö ja kunnossapito: Markkinatarjonta antaa mahdollisuuden hyödyntää yksityisten toimijoiden palveluja käytön ja kunnossapidon toteutuksessa. Ensimmäisenä vaiheena palvelutarjonnan hyödyntämisessä voidaan pitää kustannusvaikutusten analyysin sekä projektisuunnitelman laadintaa. Kustannusvaikutusten analyysi: Selvityksessä on tunnistettu kustannukset, joita voidaan potentiaalisesti alentaa hyödyntämällä markkinatoimijoiden osaamista. Vaikutusalueet on kuitenkin arvioitu, eikä arvioissa ole päästy euromääräiselle tasolle. Arviota tulisi konkretisoida toteuttamalla seuraavana vaiheena kustannusvaikutusten analyysi esimerkiksi yhteistyössä valitun palvelutuottajan kanssa. Tunnistetun hyötypotentiaalin perusteella voidaan arvioida mahdollisen palveluhankinnan kannattavuutta. Kustannusanalyysi voidaan aloittaa esim. toimittamalla HILMA:an tietopyyntö, jossa esitellään Loviisan vesihuollon nykytila, ja pyydetään operoinnin toimijoita toimittamaan lisätietoa operoinnin palveluistaan. Tietojen pohjalta voidaan edetä keskusteluihin operaattorien kanssa. Projektisuunnitelma: Hankkeen tavoitteet ja jatkoselvitykset on hyvä kartoittaa, suunnitella ja kirjata ylös laatimalla hankkeen etenemistä ohjaava projektisuunnitelma. Investointien toteutus ja hallinta: Myös investointien toteutukseen sekä niiden käyttöön liittyvään palveluun on markkinatarjontaa. Lähtökohtaisesti Loviisan veden käsittelylaitosten (vesitorni 2 MEUR) investoinnit ovat varsin pieniä, näin ollen hankkeet eivät välttämättä sellaisenaan ole huomattavan houkuttelevia markkinatoimijoiden näkökulmasta, eikä niissä Loviisankaan näkökulmasta saavutettane ensimmäisten karkeiden arvioiden perusteella ratkaisevia säästöjä. Rahoitusjärjestelyillä saavutettavat taloudelliset vaikutukset ovat Loviisan vesihuollossa suhteellisen vähäisiä. Maanalainen verkosto ei lähtökohtaisesti kuulu leasingilla rahoitettavan omaisuuden piiriin. Yli 5 MEUR kiinteistöinvestoinnit sekä periaatteessa kaikki kalustoinvestoinnit voidaan rahoittaa leasingilla. Markkinoilla on tarjolla palveluita myös muihin investointien ja operoinnin toteutusmuotoihin, mutta tyypillisesti muotojen edellyttämä hankekoko (esim. elinkaarimallit) on merkittävästi suurempi kuin Loviisan vesihuollon tuleva investointitarve. 6 17-19, 30 20-22, 30 12-14, 30 10 7.12.2011 3

Kuvaus toimeksiannon lähtökohdista sekä selvityksen tavoitteista ja toteutustavasta. SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT 7.12.2011 4

Selvitystyön toteuttaja Inspira Oy Inspira Oy on julkisella sektorilla toimiva rahoitus- ja omaisuusjärjestelyjen asiantuntija. Asiakaskuntamme koostuu kunnista ja kuntien omistamista yksiköistä, valtion yksiköistä sekä kolmannen sektorin toimijoista. Inspira Oy on Kuntarahoitus Oyj:n tytäryhtiö. Kuntarahoitus Oyj on kuntasektorin omistama luottolaitos ja taseella mitattuna Suomen suurimpia luottolaitoksia. Taseen loppusumma on noin 20 mrd. euroa (31.12.2010). Yleiset oletukset ja rajoitukset Selvitystä tehdessään, Inspira on luottanut käyttämäänsä toimeksiantajalta tai julkisista lähteistä saamansa tiedon oikeellisuuteen ja täydellisyyteen, eikä ole vastuussa minkään julkisesti tiedossa olevien tai sille annettujen tietojen itsenäisestä tarkastamisesta, eikä ole tietoja itsenäisesti tarkastanut. Selvitys perustuu raportin päivämääränä vallitsevaan markkinatilanteeseen, taloudellisiin, rahoituksellisiin ja muihin olosuhteisiin sekä Inspiralle raportin päivämäärään mennessä toimitettuihin tietoihin. Muutokset edellä mainituissa olosuhteissa tai materiaalissa edellyttävät uudelleen mallintamista. Raporttia ei myöskään tule käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin, mitä toimeksiantosopimuksessa osapuolten välillä on sovittu. 7.12.2011 5

Selvityksen tavoite Tavoitteena kartoittaa käytettävissä olevat vaihtoehtoiset rahoitusmallit sekä vesihuollon toteuttamiseen tarjottavat palvelut Toimeksiannon tavoitteena on avustaa vesihuoltolaitosta vaihtoehtoisten rahoitusmallien selvityksessä sekä vesihuollon toteuttamiseen tarjottavien palveluiden selvittämisessä käytön, operoinnin ja kunnossapidon osalta. Selvityksen sisältö: Vaihtoehtoisten rahoitusmallien selvitys Listataan toteutus-/rahoitusmuodot, jotka mahdollisia n. 1-6 MEUR hankkeissa Selvitetään mahdolliset vaihtoehtoiset tavat kunnan vesiliikelaitokselle ottaman lainan sijasta (mm. ulkopuolinen rahoitus esim. leasing, mahdollisuudet erilaisiin yhteistyöjärjestelyihin yksityisen sektorin kanssa tms.) Muotojen hyödyntäminen käytännössä (mitä voidaan rahoittaa, mitä tulee huomioida, miten käytännön läpivienti) Kuntarahoituksen leasing-yksikön haastattelu (mitä palveluita tarjoavat vesihuollolle) Koostetaan toimenpidelistaus askelista vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen (esim. leasing) hyödyntämisessä käytännössä Markkinatoimijoiden vesihuollon toteuttamiseen tarjoamat palvelut Vesihuollon palveluita tarjoavien toimijoiden puhelinhaastattelut ja/tai tapaamiset (2 toimijaa) Käydään läpi keskeinen palvelutarjonta Kartoitetaan toimijoiden näkemyksiä julkisen/yksityisen toimijan välisiin kumppanuusmalleihin Kootaan muut mahdolliset toimijoiden esittämät talouden ja rahoituksen näkökulmasta keskeiset näkemykset Koostetaan yhteenveto markkinatarjonnasta ja mahdollisista vaikutuksista vesihuoltolaitoksen taloudelliseen asemaan 7.12.2011 6

Lähtökohta lisäselvitykselle: Mahdollisia investointien/toiminnan toteutusmuotoja Toteutusmuoto Kuvaus Vastuu toteutuksesta Rahoitus Kommentit Liikelaitos Nykyinen toimintamalli. Juridisesti toiminta säilyy osana kaupunkia. Vesilaitos/kaupunki vastaa toiminnan organisoinnista ja toteutuksesta. Liikelaitoksessa toiminta on itsenäisempää kuin taseyksikössä. Rahoitusvastuu kaupungilla. Rahoitus on osa kaupungin tasetta. Osakeyhtiö Toiminta yhtiöitetään omaksi oikeudelliseksi yksikökseen. Kaupunki omistaa yhtiön ja käyttää päätösvaltaa. Seudullinen tai yksityinen yhteistyö mahdollista osakeyhtiömuodossa. Osakeyhtiö vastaa toiminnan toteutuksesta. Kaupungilla vesihuollon järjestämisvastuu, joka toteutetaan yhtiö omistamalla. Rahoitusvastuu yhtiöllä. Rahoitus on osa kaupungin konsernitasetta. Ei yhdistelyä emokaupungin tunnuslukuihin. Kaupungilla mahdollisuus taata yhtiön lainat. Kuntalain muutos (todennäköisesti 2012) saattaa tuoda yhtiöittämisvelvoitteen myös vesihuoltoon. Leasing Valitut investointikohteet toteutetaan leasing-järjestelyllä. Rahoittaja omistaa kohteen ja vuokraa kohdetta vesilaitoksen/kaupungin käyttöön kuukausimaksua vastaan. Vesilaitos vastaa investointikohteen käytöstä ja tyypillisesti myös toteutuksen valvonnasta. Rahoittaja suojaa tyypillisesti itsensä täysin kohteeseen liittyvältä rahoitusriskiltä. Rahoitusvastuu ensisijaisesti rahoittajalla. Ei yhdistelyä kaupungin taseeseen. Leasingvastuut tulee eritellä. Kaupunki/vesilaitos maksaa leasingvuokraa rahoituksen kattamiseksi. Tyypillisesti leasingsopimuksessa lunastuspykälä (optio/velvollisuus lunastaa), joka turvaa kohteen siirtymisen vesilaitokselle jakson päätteeksi. Yhteistyömallit Investointi toteutetaan yhteistyössä tyypillisesti yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Esimerkkinä pitkä palvelusopimus vedenpuhdistuksesta tai vedensiirrosta. Liiketoimintariskit ja mahdollisuudet siirtyvät tyypillisesti palveluntuottajalle. Vesilaitos/kaupunki maksaa tyypillisesti palvelumaksua käyttämästään palvelusta. Rahoitus sovittavissa yhteistyömalliin soveltuvaksi. Käytännöt joustavia. Selvityksessä kartoitetaan mahdollisuudet hyödyntää leasingrahoitusta (sekä muita vaihtoehtoisia rahoitusmalleja) sekä operoinnin ja investointien toteutuksen yhteistyömalleja Loviisan vesihuoltolaitoksen toiminnassa. 7.12.2011 7

VAIHTOEHTOISET RAHOITUSMALLIT 7.12.2011 8

Kartoitettavat toteutus- ja rahoitusmuodot Käsitellyt rahoitus- ja toteutusmuodot Toteutusmuoto Leasingrahoitus Rakennusaikainen rahoitus Projektien ulkoistukset Käytön ja kunnossapidon yhteistyö/ulkoistukset Investointien hallinnan yhteistyö/ulkoistukset Kuvaus Rahoitetaan kiinteistöjä tai kalustoa taseen ulkopuolisella rahoituksella. Käytetään ulkopuolista rahoittajaa investoinnin rakennusajan rahoitukseen. Valmistumisen jälkeen rakennusajan rahoitus maksetaan takaisin. Ulkoistetaan suunnittelua, urakointia tms. ulkoiselle toimijalle. Siirretään käytön ja kunnossapidon toteutusvastuu osin tai kokonaan ulkopuoliselle kumppanille Siirretään investointien hallinnan ja toteutuksen vastuu osin tai kokonaan ulkopuoliselle kumppanille Kartoitetut rahoitus- ja toteutusmuodot Osana selvitystä kartoitettiin seuraavat rahoitus- ja toteutusmuodot Loviisan vesihuollon organisoinnissa. Kunkin muodon soveltuvuus on esitetty myöhemmin selvityksessä. Yhteisyritykset Elinkaarimallit (PPPmallit) Perustetaan yhteisyritys ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa vastaamaan vesihuollon (jonkin osan) toteutuksesta Laaditaan kumppanin kanssa pitkäaikainen palvelusopimus vesihuolloin investoinnin toteutuksesta ja siihen liittyvän palvelun tarjoamisesta. 7.12.2011 9

Kartoitettavat toteutus- ja rahoitusmuodot Muotojen soveltuvuus vesitorni- ja runkolinjainvestointeihin Toteutusmuoto Kuvaus Markkinatarjonta Kommentit Leasingrahoitus Rahoitetaan kiinteistöjä tai kalustoa taseen ulkopuolisella rahoituksella. Rahoitusta tarjolla, mutta hyödynnettävyys vesihuollossa rajoitettua. Vesitorni-investointi: Ei rahoitettavissa Runkolinja: Ei rahoitettavissa Koneet ja kalusto: Rahoitettavissa Ongelmana pääsääntöisesti hankekoko ja verkoston osalta kohteen oikeudellinen määriteltävyys Rakennusaikainen rahoitus Käytetään ulkopuolista rahoittajaa investoinnin rakennusajan rahoitukseen. Valmistumisen jälkeen rakennusajan rahoitus maksetaan takaisin. Tarjolla investointien rahoitukseen. Voi alentaa investointien kustannusta, mikäli rakentaja saa edullisemman rahoituspaketin (kuntariski). Projektien ulkoistukset Ulkoistetaan suunnittelua, urakointia tms. ulkoiselle toimijalle. Markkinoilla kattava tarjonta projektiluontoiseen palveluhankintaan. Käytön ja kunnossapidon yhteistyö/ulkoistukset Siirretään käytön ja kunnossapidon toteutusvastuu osin tai kokonaan ulkopuoliselle kumppanille Markkinoilla kattava tarjonta käytön ja kunnossapidon ulkoistuksiin (esim. Maintpartner). Investointien hallinnan yhteistyö/ulkoistukset Siirretään investointien hallinnan ja toteutuksen vastuu osin tai kokonaan ulkopuoliselle kumppanille Markkinoilla kattava tarjonta investointien suunnittelun ja hallinnan ulkoistuksiin (esim. Aquaflow). Yhteisyritykset Perustetaan yhteisyritys ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa vastaamaan vesihuollon (jonkin osan) toteutuksesta Haastatellut vesihuollon toimijat näkivät yhteisyritysten perustamisen mahdollisuutena. Elinkaarimallit (PPPmallit) Laaditaan kumppanin kanssa pitkäaikainen palvelusopimus vesihuolloin investoinnin toteutuksesta ja siihen liittyvän palvelun tarjoamisesta. Elinkaarimallit edellyttävät tyypillisesti hankekooltaan suurempia kokonaisuuksia (esim. 50 MEUR). 7.12.2011 10

Käsitelty rahoittajien tarjoamaa tyypillisille pankkilainoille vaihtoehtoista rahoitusta RAHOITUSMUODOT 7.12.2011 11

Vaihtoehtoiset rahoitusmallit Leasingrahoitus tärkeimpänä rahoitusvaihtoehtona Rahoittajien haastattelut Osana vaihtoehtoisten rahoitusmallien kartoitusta toteutettiin kaksi rahoittajahaastattelua. Haastatellut olivat seuraavat: Sampo Rahoitus, Jorma Leskelä, First Vice President Kuntarahoitus, Juha-Pekka Ketola, Osastonjohtaja Toimijoiden kanssa käytiin läpi mahdollisuutta käyttää leasingrahoitusta vesihuoltolaitoksen toiminnan ja investointien rahoitukseen. Sampo rahoitus toi lisäksi esiin mahdollisuuden hyödyntää rakennusaikaista rahoitusta laitoksen investointien rakennusajan rahoituksen turvaamisessa. Ajatuksena rakennusaikaisessa rahoituksessa on turvata hankkeen rahoitus rakentamisen aikana (rahoitetaan rakentajan tekemiä investointeja). Hankkeen valmistuttua vesilaitos (kaupunki) maksaa saatavan. Tässä vaiheessa rahoitus on mahdollista järjestää uudelleen ja esim. nostaa varsinainen pitkäaikainen laina. Rahoitusleasing Mitä on rahoitusleasing? Rahoitusleasing tarkoittaa irtaimen käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokraamista. Erityisen hyvin se sopii laitteille, joiden taloudellinen käyttöikä on lyhyt ja laitekannan halutaan pysyvän teknisesti ajan tasalla. Leasing sopii myös järjestelyihin, joissa on kyseessä isohko kertaluonteinen investointi. Esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa ja pelastuslaitoksilla on hankkeita, joiden rahoittamiseen leasing sopii paremmin kuin perinteinen investointirahoitus. Leasingissa rahoituskohteet säilyvät rahoittajan omistuksessa. Leasing ei sido pääomia omistamiseen, mikä helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua. Vuokralle ottaja maksaa vain laitteiden käytöstä. Perinteisesti leasingrahoitusta on kuntasektorilla käytetty erilaisten koneiden ja laitteiden hankkimiseen. Monissa kunnissa taseen ulkopuolinen rahoitus on lisääntynyt rahoitustarpeiden kasvaessa. Leasingin avulla rahoitus saadaan paremmin vastaamaan kohteiden taloudellista ja teknistä käyttöikää. Kustannusten ennakoitavuus myös helpottaa budjetointia ja talouden suunnittelua. 7.12.2011 12

Sampo Rahoitus - Leasing Hankkeiden rahoitettavuus Vesitorni-investointi (2 MEUR): Ei rahoitettavissa, hankekoko liian pieni Runkolinja (6 MEUR): Ei rahoitettavissa, ei rahoita maanalaista verkostoa (ei irtaimistoa) Koneet ja kalusto: Rahoitettavissa Sammon rahoitus ei edellytä kaupungin takausta. Sampo Rahoituksen rahoitusleasing Sampo Rahoituksen leasingrahoitus on irtaimen käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokrausta, joka soveltuu laitteiden ja liikkuvan kaluston rahoittamiseen. Leasingrahoitus soveltuu sinulle, mikäli et halua omistaa laitetta. Rahoituksen kohde toimii vakuutena. Vuokra-aika määritellään rahoitettavan kohteen käyttöiän mukaan. Leasingvuokrat näkyvät vuokrakuluina kunnan/liikelaitoksen/yrityksen tuloslaskelmassa. Leasingomaisuutta ei kirjata käyttöomaisuuteen. Vuokraan sisältyvä arvonlisävero on yleensä vähennyskelpoinen ja sen osuus on laskuissa selkeästi eritelty. Johtopäätökset haastattelusta Sampo tarjoaa leasingrahoitusta mielellään myös kuntasektorille. Lähtökohtaisesti leasingrahoitus hinnoitellaan kuin normaalit pankkilainat, asiakkaan riskitason mukaan. Leasingin mahdollinen ylimääräinen hallinnollinen työ voi korottaa hieman rahoituksen hintaa. Kaikkia vesilaitostoiminnan investointeja ei voida kuitenkaan rahoittaa: Vesitorni-investointi (2 MEUR): Vesitorni voidaan tulkita kiinteistöleasingin piiriin kuuluvaksi. Kuitenkin, kiinteistöt rahoitetaan kutakin järjestelyä varten erikseen muokatulla sopimusdokumentaatiolla. Sampo arvioi minimi-investoinniksi kiinteistön osalta 5 MEUR, jotta leasingia on kannattavaa käyttää. Runkolinja (6 MEUR): Sampo on valmis rahoittamaan esim. maanpäälliset sähköverkot irtaimiston leasingsopimuksella. Maanalaiset vesijohtoverkot eivät kuitenkaan mahdu irtaimiston määritelmän sisään. Näin Sampo Rahoituksella ei ole tarjota tuotetta vesijohtoverkoston rahoittamiseen. Koneet ja kalusto: Irtaimen omaisuuden osalta Sampo tarjoaa mielellään leasingrahoitusta. Rahoitus voidaan kohdistaa euromääräisesti edullisiinkin kohteisiin, kun sopimusdokumentaatio on määrämuotoista. 7.12.2011 13

Kuntarahoitus - Leasing Hankkeiden rahoitettavuus Vesitorni-investointi (2 MEUR): Ei rahoitettavissa, hankekoko liian pieni Runkolinja (6 MEUR): Ei rahoitettavissa, ei sopimusdokumentaatiota Koneet ja kalusto: Rahoitettavissa Kuntarahoituksen rahoituksen edellytyksenä kaupungin takaus. Kuntarahoituksen rahoitusleasing Rahoitusleasing-palvelut on käynnistetty kunta-asiakkaidemme toivomuksesta. Asiakkaamme ovat samoja kuin antolainaustoiminnassakin eli kunnat, kaupungit, kuntayhtymät ja kuntien omistamat tai määräysvallassa olevat yhtiöt. Ensimmäisessä vaiheessa Kuntarahoitus aloittaa vuokraamalla irtainta käyttöomaisuutta. Vuokrattavia suurempia kokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi sairaaloiden tutkimuslaitteet, voimalaitosten koneet ja laitteet sekä raskasajoneuvot. Pienlaite-leasing käsittää tyypillisesti ITlaitteet sekä -ohjelmat, kopiokoneet ja toimistokalusteet. Johtopäätökset haastattelusta Lähtökohtaisesti Kuntarahoitus tarjoaa leasingrahoitusta kunnille ja kuntaomisteisille toimijoille. Esitetyissä vesilaitostoiminnan investoinneissa ei leasingrahoitusta voida kuitenkaan hyödyntää täysimääräisesti. Vesitorni-investointi (2 MEUR): Vesitorni voidaan tulkita kiinteistöleasingin piiriin kuuluvaksi. Kuitenkin, kiinteistöt rahoitetaan kutakin järjestelyä varten erikseen muokatulla sopimusdokumentaatiolla. Näin ollen hankekokona 2 MEUR ei ole lähtökohtaisesti riittävä (kiinteistö-)leasingrahoituksen käyttöön. Runkolinja (6 MEUR): Kuntarahoituksella ei ole valmista (juridiselta pätevyydeltään varmennettua) sopimusdokumentaatiota vesijohtoverkoston leasingrahoitukseen (verkosto ei kiinteistö, eikä myöskään irtaimistoa). Epäselvien juridisten kysymysten ratkaisu ja dokumentaation laatiminen ei ole mahdollista kustannustehokkaasti esim. 6 MEUR investoinnin yhteydessä. Koneet ja kalusto: Irtaimen omaisuuden osalta Kuntarahoitus tarjoaa mielellään leasingrahoitusta. Rahoitus voidaan kohdistaa euromääräisesti edullisiinkin kohteisiin, kun sopimusdokumentaatiossa voidaan tukeutua määrämuotoisiin dokumentteihin. 7.12.2011 14

Käytön, operoinnin ja kunnossapidon kokonaisratkaisujen tarjonta (ei käsitelty yksittäisiä urakka-, tuki- tai investointeihin liittyviä palveluita) VESIHUOLLON TOTEUTTAMISEEN TARJOTTAVAT PALVELUT 7.12.2011 15

Vesihuollon palvelutuottajat Markkinakartoitus toimijoiden haastatteluin Markkinakartoitus haastatteluin Osana selvitystä haastateltiin kahta vesihuollon palveluita tarjoavaa toimijaa. Toimijat olivat seuraavat: Haastateltiin: Markku Simola, Director Tanja Viljakainen, Aluepäällikkö Haastateltiin: Seppo Wallinheimo, Managing Director Kuvaus kustakin toimijasta sekä tiivistämä haastattelusta on esitetty seuraavilla sivuilla. Haastattelutiivistelmiin on koottu toimijoiden haastatteluissa esittämät näkemykset tiivistetysti. Näin ollen haastattelukoosteet saattavat sisältää näkemyksiä, jotka eivät ole linjassa Inspiran tai Loviisan vesihuollon näkemysten kanssa. 7.12.2011 16

Maintpartner Maintpartner toimittaa kunnossapitopalvelut sekä käyttöpalvelut Tuotamme palveluja, joilla varmistamme teollisuuden ja julkisen sektorin teknisten prosessien käytettävyyden. Joustavasti toimivan alueellisen HUB-rakenteemme ansiosta saat meiltä räätälöidyt ratkaisut, joita kehitämme ja parannamme koko ajan. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat joustavuus, kestävä kustannustehokkuus sekä asiakaskohtaisesti räätälöidyt ratkaisut kunnossapitoon ja käyttöön. Paikalliset tiimimme saavat tukea alueellisista HUB-keskuksista, jolloin asiakkaamme hyötyvät yhteisistä taidoistamme, osaamisistamme ja hyvistä käytännöistämme. Kaiken pohjana on teollisuuskokemuksemme ja yrittäjähenkinen toimintatapamme. Loviisaa lähinnä oleva HUB sijaitsee Porvoossa. Maintpartner Group on Itämeren alueella toimiva pohjoismainen yritys. Visiomme on olla teollisen palveluliiketoiminnan roolimalli. Liiketoimintamme on laajinta Suomessa, jossa olemme yksi alan johtavista toimijoista. Meillä on vankka jalansija erityisesti kemian-, elintarvike-, energia- ja metalliteollisuudessa. Suomessa meitä maintpartnerilaisia on noin 1200. Vuotuinen liikevaihtomme on noin 100 meur. Meillä on lähes 70 paikallista toimipistettä. 7.12.2011 17

Haastattelu Maintpartner Asia Maintpartnerin näkemys Huomiot Johtopäätös haastattelusta Yleiset referenssi Referenssit kuntasektorilta Toimintatapa Minimikoko Maintpartner on kiinnostunut tuottamaan vesihuollon käyttö- ja kunnossapidon palvelut Loviisalle. Maintpartner uskoo pystyvänsä tuottamaan laadukasta palvelua nykyistä toimintaa kustannustehokkaammin. Laajalti teollisuuden palveluja yksityisellä sektorilla. Vähän kunnallisia referenssejä. Mm. kaukolämpöverkostojen (Riihimäki, Kerava, Forssa) ja kaukolämpövoimaloiden (Riihimäki) operointia ja kunnossapitoa. Tarjoavat samoja kunnossapidon ja käytön palveluja julkisille toimijoille kuin yksityisillekin. Toiminta perustuu HUB-malliin, jossa alueellinen toimintojen keskus, josta ohjataan resursseja ympäröivien kohteiden palvelutuotantoon tarpeen mukaan. Samoja resursseja voidaan siten käyttää sekä esim. kunnallisen vesihuollon kunnossapitoon että esim. paikallisen teollisuuden kaluston kunnossapitoon. Ostavat alihankintana urakoinnin (esim. maansiirto). Eivät lähtökohtaisesti hallinnoi investointiohjelmia. Pienimmillään otettu hoidettavaksi jopa 2 hengen palvelukokonaisuuksia. Oleellista on sijainti lähellä olemassa olevaa palvelukeskusta (HUB). Lähin HUB sijaitsee Porvoossa, joten palvelua voidaan tarjota myös Loviisaan. Heidän kokemuksensa mukaan suuri osa henkilökunnasta arvostaa mahdollisuutta laajentaa työnkuvaansa myös esim. vesihuollon ulkopuolelle. 7.12.2011 18

Haastattelu Maintpartner (2) Asia Maintpartnerin näkemys Huomiot Palvelut Hyödyt Sopimusmallit Riskien hallinta Kunnossapitoon ja käyttöön liittyvät palvelut. Ratkaisut vaihtelevat asiakkaan tarpeen mukaan joustavasta resursoinnista toiminnan kokonaisvastuuseen. Laajimmillaan kyseessä voi olla kokonaisvastuu asiakkaan tuotantolaitoksen sekä kunnossapidosta että käytöstä. Pienimmillään kaupungin organisaatioksi riittää 2 henkeä: tilaus- ja talouspäällikkö. Muu työ voidaan ostaa Maintpartnerilta. Heidän kokemuksen mukaisesti julkisella sektorilla on moninkertainen miehitys tekemässä vastaavaa työsuoritetta. Mahdollisuus tehostaa resurssien käyttöä. Tyypillisesti voivat tehostaa ostoja, hyödyntämällä valtakunnallista hankintaorganisaatiotaan Taloudellinen raportointi viety alas asti, toteuttaville tiimeille. Tietoisuus taloudesta tehostanut toimintaa. Sopimus palvelukokonaisuudesta: esim. päivystys, ylläpito tms. Tavoitehintasopimus: kustannusten jakosuhde asiakkaan kanssa, jos yli jaetaan määritetyssä suhteessa, jos alle tuottaja saa porkkanan tehokkuudesta Työhintoihin sidottu sopimusmalli: esim. työntekijän tuntihinnan päälle laskettu kerroin (+esim. varaosat ja kate) Yksityisellä sektorilla tyypillisimmin mm. teollisuudessa: Liiketoimintakaupalla siirtyvä kokonaisvastuu (henkilöstö, käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus) Toimivat nykyisellään mm. kemian teollisuudessa tappavien aineiden kanssa Laaditaan riskikartoitukset kun aloitetaan yhteistyö Vastuista (mahdollisessa häiriötapauksessa) sopiminen on sopimusjuridiikkaa, joka sisällytetään palvelusopimukseen. Haastattelujen perusteella ovat hyvin valmiita keskustelemaan palvelutarpeesta ja vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Tyypillisesti kuntien yksiköt ovat suhteellisen pieniä kooltaan, hankinnoissa ei saavuteta samaa neuvotteluvoimaa kuin suurissa yksiköissä Keskeisessä roolissa sopimusmallia päätettäessä kannustinten muotoilu. Palvelun tuottajalle on luotava aito taloudellinen intressi vastata palvelun laadusta sekä kehittää toimintaa taloudellisesti tehokkaammaksi. Palvelun tilaajalla on keskeinen vastuu määritellä/hyväksyä tilaamansa tuote. Voidaanko ulkoistus nähdä osin riskinhallintana vastuuta kunnossapidon riskeistä siirretään ulkoiselle tuottajalle? 7.12.2011 19

Aquaflow Aquaflow Oy Liikevaihto 2010, 10 miljoonaa 38 Työntekijää Markkina-alueet: Kotimarkkina-alue Suomi ja Baltian maat Kansainvälisen konserninsa kautta globaali veden-, jäteveden- ja lietteenkäsittelyn osaaja Toimipisteet Suomessa: Savonlinna (pääkonttori), Helsinki, Naantali Tarjoaa ratkaisuja erilaisiin vedenkäsittelyn haasteisiin: Tekniset ratkaisut ja niihin liittyvät palvelut Tuotteet sekä valmiit että räätälöidyt ratkaisut Aquaflown Teknologiat kunnille: Juomavedenkäsittely Jätevedenkäsittely Lietteenkäsittely Aquaflow on osa kansainvälistä Veolia Environnement konsernia Konsernin liikevaihto 2010 n. 35 miljardia EUR Konserniin kuuluu mm. Veolia Water, joka Mm. operoi ja johtaa vesi- ja jätevesipalveluja kunnille ja teollisuudelle Suunnittelee teknisiä ratkaisuja ja rakentaa tarvittavat laitokset näille palveluille 7.12.2011 20

Haastattelu Aquaflow Asia Aquaflown näkemys Huomiot Johtopäätös haastattelusta Yleiset referenssi Referenssit kuntasektorilta Toimintatapa Minimikoko Aquaflow on kiinnostunut käymään keskustelua Loviisan kanssa mahdollisuuksista luoda palvelukonsepti, jolla Aquaflow voi tuottaa lisäarvoa investointien ja vedenpuhdistustoiminnan hallinnassa. Laaja tuotepaletti, mm. paperiteollisuuden, terveydenhuollon ja panimoteollisuuden vesituotantoa Olleet mukana Helsingissä Viikinmäen puhdistamossa. Lapinlahden lietteenkäsittely ja jätevesipalvelu. Haapavedelle ja Kauhajoelle toimitettu puhdistamo. Kansainvälisesti läsnä julkisen sektorin toiminnoissa. Veolia Vesi erottuu muista tarjoamalla myös teknisen toteutuksen palveluja Suunnittelutoimisto, ei vain yhdellä sektorilla läsnä (toteutus, suunnittelu, operointi) Vajaa puolet liikevaihdosta projektitoiminnasta, loput erilaisista palveluliiketoiminnoista. (Operointisopimuksia 3 kpl) Ovat kehittämässä kuntasektorille suunnattavaa palvelukonseptia Ei suoraa minimikokoa, arvioitava hankekohtaisesti. Tuotteistuksen vahvistuessa myös kannattava hankekoko alentunee. Haastattelun perusteella mielellään ovat käynnistämässä pilotti -hanketta laatiakseen palvelukonseptin myös kuntasektorin suuntaan. 7.12.2011 21

Haastattelu Aquaflow (2) Asia Aquaflown näkemys Huomiot Palvelut Hyödyt Sopimusmallit Riskien hallinta Tarjoavat asiakkaan tarvetta vastaavaa palvelua: asiakas esittää tahtonsa Tarjoaa ratkaisuja vedenkäsittelyyn, ylläpitää jossain määrin pumppuja ja maanpäällistä laitteistoa, putkiverkostojen ylläpidon toteutus ei ole heidän osaamisaluettaan Tarjoavat vuokrattavia siirrettäviä puhdistamoja, puhdistamo tulee tilauksesta Keski-Euroopan konserniyhtiöistä Parantavat palvelun laatua tuomalla mm. uusinta tekniikkaa toimintaan Turvaavat osaamisen säilymisen/uusien laitteiden käytön oppimisen Lisääntyvänä trendinä (erityisesti kansainvälisesti) ympäristönäkökulmien voimakas huomioiminen, johon he pystyvät vastaamaan. Sopimusmuotoiset toteutusmallit Vaihtoehtona myös esim. yhteisyritykseen perustuva toiminta Ei ota määrittelemätöntä riskiä (kartoituksessa välineenä mm. täsmäkuvaukset, vuotovesikokeet) Katetaan sopimustekniikalla osapuolten vastuut ja seuraamukset Heidän näkemyksenään palvelun kilpailutus toimii vain kun on markkina/osaamista jo valmiina. Markkinoilla on käytännön esimerkkejä epäonnistumisista kilpailutuksissa 7.12.2011 22

Arvio potentiaalisista taloudellisista vaikutuksista kunkin toimintamallin osalta TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 7.12.2011 23

Palveluiden arvioidut vaikutukset tulokseen TULOS (TEUR) 2010 Liikevaihto 2 946 Liiketoiminnan muut tuotot 8 Materiaalit ja palvelut -1 499 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 057 Kemikaalit Sähkö ja lämpö Laboratoriotarvikkeet Kalusto (kuluksi kirjattava) Muut materiaalit Palvelujen ostot -441 Kuljetuspalvelut Asiantuntijapalvelut Konetyöt Laboratoriopalvelut Vesihuoltopalveluiden osto Suunnittelupalvelut Autojen vuokrat Muiden työkoneiden vuokrat Tuotannon kunnossapitopalvelut Kaluston käytön tehostuminen Palvelumaksu Suunnittelun tehostuminen Kaluston käytön tehostuminen Kaluston käytön tehostuminen Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut -832 Palkat ja palkkiot -634 Joustavampi resurssien käyttö Henkilösivukulut -198 Joustavampi resurssien käyttö Eläkekulut -153 Joustavampi resurssien käyttö Muut henkilösivukulut -45 Joustavampi resurssien käyttö Poistot ja arvonalentumiset -880 Suunnitelman mukaiset poistot -880 Muut toimintakulut -100 Toimitila- ja kiinteistökulut Atk-laite ja -ohjelmistokulut Muut kone- ja kalustokulut Ajoneuvokulut Matkakulut Myynti- ja markkinointikulut Edustuskulut Asiantuntijapalvelukulut Hallintokulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-alijäämä) -356 Rahoitustuotot ja -kulut 6 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -351 Maintpartner Tilojen käytön tehostuminen Kaluston käytön tehostuminen Kaluston käytön tehostuminen Kaluston käytön tehostuminen Joustavampi resurssien käyttö Joustavampi resurssien käyttö Joustavampi resurssien käyttö Vihreällä merkityt rivit ovat esimerkkejä tyypillisistä kustannuseristä. Arvio mahdollisista vaikutuksista kustannuserittäin - Maintpartner Arvioidut taloudelliset vaikutukset Oheisessa taulukossa esitetty Loviisan vesihuollon tilinpäätöksen tuloslaskelma vuodelta 2010. Tuloslaskelmaa on täydennetty esittämällä esimerkkejä kustannuslajien sisällöstä (vihreät rivit). Varsinaista Loviisan kustannuserittelyä ei kuitenkaan ollut selvityksen laadinnassa käytössä. Osaksi taulukointia on merkitty alustavaan Inspiran arvioon perustuen potentiaaliset rahoitus- ja toteutusmallien taloudellisten vaikutukset kunkin kustannuserän osalta. Tässä selvitysvaiheessa euromääräisiä arvioita kustannusvaikutuksista ei ole käytettävissä. Toteutusmalliselvitystä voidaan tarkentaa seuraavana vaiheena toteuttamalla selvitys euromääräisistä vaikutuksista. Oheisessa taulukossa vihreällä ruudulla merkitty oletettu erän euromäärän pienentyminen, punaisella kasvu. Vaikutukset ovat arvioita. 7.12.2011 24

Arvio mahdollisista vaikutuksista tase-erittäin - Maintpartner Palveluiden arvioidut vaikutukset taseeseen TASE 2010 Maintpartner VASTAAVA (TEUR) 15 197 PYSYVÄT VASTAAVAT 14 059 Aineelliset hyödykkeet 13 995 Maa- ja vesialueet 37 Rakennukset 2 827 Kiinteät rakenteet ja laitteet 10 737 Koneet ja kalusto 19 Kaluston käytön tehostuminen Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 375 Sijoitukset 64 Osakkeet ja osuudet 0 Muut saamiset 64 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 138 Vaihto-omaisuus 0 Aineet ja tarvikkeet 0 Saamiset 1 138 Lyhytaikaiset saamiset 1 113 Myyntisaamiset 854 Muut saamiset 259 Siirtosaamiset 1 Rahat ja pankkisaamiset 24 VASTATTAVAA (TEUR) 15 197 OMA PÄÄOMA 14 319 Peruspääoma 15 494 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -824 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -351 VIERAS PÄÄOMA 878 Lyhytaikainen 878 Lainat rahoituslaitoksilta 0 Lainat julkiyhteisöiltä 389 Saadut ennakot 0 Ostovelat 384 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 17 Siirtovelat 88 Arvioidut taloudelliset vaikutukset Oheisessa taulukossa esitetty Loviisan vesihuollon tilinpäätöksen tase vuodelta 2010. Osaksi taulukointia on merkitty alustavaan Inspiran arvioon perustuen potentiaaliset rahoitus- ja toteutusmallien taloudellisten vaikutukset kunkin tase-erän osalta. Tässä selvitysvaiheessa euromääräisiä arvioita tasevaikutuksista ei ole käytettävissä. Toteutusmalliselvitystä voidaan tarkentaa seuraavana vaiheena toteuttamalla selvitys euromääräisistä vaikutuksista. Oheisessa taulukossa vihreällä ruudulla merkitty oletettu erän euromäärän pienentyminen, punaisella kasvu. Vaikutukset ovat arvioita. 7.12.2011 25