YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (29) Helsinki 23.9.2004 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 407 111 No YS 1086 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee kaatopaikan sulkemista. LUVAN HAKIJA Kapiteeli Oyj PL 204 00131 Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI VR:n vanhan maankaatopaikan sulkeminen Vantaa, Hakkila (Liite 1.) RN:o 92 402 1 281M602 Kiinteistön omistaja: Kapiteeli Oyj Liike ja yhteisötunnus: 1508521 1 Toimialatunnus: 90020 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 a MAKSU 3 325 A11 111 AT20 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200
2 (29) ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 10.9.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Myönnetyt luvat ja muut viranomaisratkaisut Kaavoitus Ympäristölupahakemuksen mukaan kaatopaikka alueella ei ole aiempia viranomaispäätöksiä tai muita viranomaisratkaisuja. Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoituspäätös No YS 546/ 20.5.2002, joka koski kaatopaikan itäpuolella sijainneen metalliromun käsittelyalueen pilaantuneen maaperän puhdistamista. Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoituspäätös No YS 1083/23.9.2004, joka koski kaatopaikka alueella tehtävää pilaantuneen maa aineksen ja jätejakeiden poistamista. Asemakaavassa (vahvistettu 9.12.1980) kaatopaikka alue on merkitty pääosin rautatiealueeksi (Lr). Kaatopaikan länsireuna on merkitty voimansiirtolinjoja ja niiden suoja alueita varten varattavaksi alueeksi. Kaatopaikan ulkopuolinen länsireuna on merkitty 24.7.1974 vahvistetussa asemakaavassa rautatiealueeksi (Lr). Kapean rautatiealueen länsipuoli on asemakaavan muutoksessa (hyväksytty 11.12.2000) merkitty osin rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja osin teollisuusrakennusten ja laitosten korttelialueeksi (T). Kaatopaikan ulkopuolinen itäinen naapurikiinteistö on varattu asemakaavassa (vahvistettu 9.12.1980) teollisuus ja/tai varastorakennusten korttelialueeksi (T). Asemakaavan muutoksessa (hyväksytty 24.6.1982) kaatopaikan ulkopuolinen eteläinen naapurikiinteistö on merkitty puistoksi (Vp). Asemakaavan muutoksessa (vahvistettu 6.8.1985) kapean puistokaistaleen eteläpuoli on merkitty teollisuus ja/tai varastorakennusten korttelialueeksi. KÄYTÖSTÄ POISTETUN KAATOPAIKAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti VR:n käytöstä poistettu kaatopaikka sijaitsee Vantaan Hakkilassa. Kaatopaikka alue rajautuu lännessä ja pohjoisessa pistoraiteeseen. Raiteen länsipuolella on Santaradantie ja pohjoispuolella rautatien ylittävä Tikkurilantien silta. Etelässä alue rajautuu puistoalueen maastotiehen. Kaatopaikan itäpuolella on vuonna 2002 kunnostettu romunkäsittelyalue (Liite 1.).
3 (29) Ympäristön tila ja laatu Pintaveden tila Keravanjoki sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä kaatopaikasta länteen. Ilman laatu Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty alueen ilmanlaatutietoja. Maaperän tila Kaatopaikka alueella maanpinta on tasolla +27,6 +31,2. Nykyinen maanpinta viettää loivasti kohti pohjoista. Kallion pinta on tasolla +0 +20. Kallion pinta nousee pohjoista kohti mentäessä. Kaatopaikan pohjoispuolella maanpinta on tasolla +26,9 +28,9, eteläpuolella tasolla +23,2 +26,4, itäpuolella tasolla +23,6 +30,8 ja länsipuolella tasoilla +24,6 +26,2. Kaatopaikan jätetäytön alla on 10 20 metriä pääasiassa hienoa hiekkaa tai silttiä sisältävää maa ainesta. Maa aineskerroksessa on karkeampia hiekka tai moreenikerrostumia. Kaatopaikan itäpuolella sijainneen metalliromuttamon maaperä kunnostettiin vuonna 2002. Alueelta poistettiin yhteensä 61 217 t pilaantuneita maa aineksia. Yleistä pohjaveden tilasta Kaatopaikka sijaitsee I luokan pohjavesialueen (Valkealähde) etelärajalla. Lähin vedenottamo sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä kaatopaikka alueesta pohjoiseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kohti länttä. Vähäistä pohjaveden virtausta on myös pohjoiseen. Pohjaveden tila kaatopaikan ympäristössä Kaatopaikan ympäristöön on asennettu yhteensä kahdeksan pohjavesiputkea. Pohjoispuolelle ovat pohjavesiputket 87P ja 101P. Putkessa 101P suodatinosa sijaitsee tasolla +21,51 +27,5. Pohjaveden pinta oli 21.5.2003 +23,45 (101P). Putken 87P rakenteesta ei ole tietoa. Länsipuolella ovat pohjavesiputket 62P, 94P ja 98P. Putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa 94P tasolla +18,69 +22,69, putkessa 98P tasolla +19,69 +27,69. Pohjaveden pinnat olivat 21.5.2003 +23,19 (94P) ja +23,48 (98P). Putken 62P rakenteesta ei ole tietoa.
4 (29) Itäpuolelle ovat pohjavesiputket 92P, 93P ja 96P. Putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa 92P tasolla +22,43 +30,43, putkessa 93P tasolla +21,89 +29,89, putkessa 96P tasolla +3,92 +27,92. Pohjaveden pinnat olivat 21.5.2003 +23,67 (92P), +25,05 (93P) ja +23,55 (96P). Vuoden 2003 vesinäytteissä kaatopaikan länsipuolella sijaitsevassa pohjavesiputkessa 94P todettiin kohonneet arseeni, kromi, kupari ja tetrakloorieteenipitoisuudet. Lisäksi lyijypitoisuus ylitti merkittävästi talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen (10 µg/l). Vuoden 2003 vesinäytteissä kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsevassa pohjavesiputkessa 87P todettiin kohonneet barium ja kuparipitoisuudet. Kauempana pohjoisessa sijaitsevassa pohjavesiputkessa 101P todettiin kohonneet koboltti, nikkeli kromi, kupari ja tetrakloorieteenipitoisuudet. Lisäksi putkien 87P ja 101P vesinäytteiden lyijypitoisuudet ylittivät talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen (10 µg/l). Vuoden 2003 vesinäytteissä kaatopaikan itäpuolella sijaitsevassa pohjavesiputkessa 92P tetrakloorieteenipitoisuus 21,5 µg/l ylitti talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen (10 µg/l). Pohjaveden tila kaatopaikka alueella Kaatopaikka alueella on yhteensä neljä pohjavesiputkea (89P, 90P, 95P ja 102P). Putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa 89P tasolla +11,59 +12,79, putkessa 90P tasolla +9,61 +15,61, putkessa 95P tasolla +19,83 +27,83, putkessa 102P tasolla +18,37 +26,37. Pohjaveden pinnat olivat 10.10.2000 +24,62 (89P) ja 23,82 (90P). Pohjaveden pinnat olivat 21.5.2003 +23,54 (95P) ja +23,50 (102P). Kaatopaikka alueen pohjavesiputkessa 102P oli vuoden 2003 vesinäytteessä kohonnut tetrakloorieteenipitoisuus. Yhteenveto pohjaveden tilasta Alueen pohjavedessä todetut tetrakloorieteenipitoisuudet ovat todennäköisesti peräisin kaatopaikka alueen ulkopuolelta. Tehdyt muut tutkimukset ja selvitykset Kaatopaikka alueella on tehty maaperätutkimuksia vuosina 1990, 1994, 1996, 1997, 2002 ja 2003. Suurimmat metallipitoisuudet ovat kaatopaikan länsi ja etelälaidalla. Kaatopaikka alueella oli muutamissa yksittäisissä pisteissä jätetäyttöä, jossa kupari, lyijy ja/tai sinkkipitoisuudet ylittivät ongelmajätteen rajaarvot. Jätetäytössä oli myös Samase raja arvojen ylittäviä kadmium,
5 (29) kupari, lyijy, sinkki ja mineraaliöljypitoisuuksia. Lisäksi jätetäytössä todettiin arseeni, elohopea, kadmium, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli ja sinkkipitoisuuksia sekä mineraaliöljyn ja PCB yhdisteiden pitoisuuksia, jotka olivat Samase ohje ja raja arvojen välissä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Liikenne Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 30 metrin etäisyydellä kunnostusalueen rajasta kaatopaikan länsipuolella. Asuinalueen ja kaatopaikan välissä on käytössä oleva junaraide. Massanvaihdon aiheuttama liikenne on arviolta 10 20 kuormaautokäyntiä vuorokaudessa. Kaatopaikan sulkemisrakenteiden rakentamisesta aiheutuva liikennemäärä on noin 450 kasettirekka autokäyntiä eli noin 10 käyntiä päivässä. KAATOPAIKAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kaatopaikan käyttöhistoria ja jätemäärät VR:n kaatopaikka oli käytössä ainakin 1950 luvun lopusta alkaen. Vuoteen 1984 mennessä alue oli täytetty ja kaatopaikan itäosa oli otettu romun varastointi ja käsittelyalueeksi. Romunkäsittelyä oli ollut 1950 luvun lopulla myös kaatopaikan pohjoisosassa. Kaatopaikkaa käytettiin ylijäämämaiden loppusijoitusalueena. Kaatopaikalle sijoitettiin myös teollisuus ja rakennusjätettä sekä epäpuhtaita maa aineksia. Tutkimusten yhteydessä jätetäytössä tavattiin muovia, puuta, peltitynnyreitä, autonrenkaita, harjaterästä, rautaa, tiiltä, kumia, akkuja ja kuonaa. Tutkimusten mukaan kaatopaikan täytöstä noin 80 % on hiekkaa ja soraa. Jätetäytön paksuus on 0 6 metriä. Kaatopaikan jätetäyttöalueen pinta ala on noin 17 500 m 2. Alueelle arvioidaan olevan yhteensä 51 000 m 3 jätettä ja pilaantunutta maa ainesta. Kaatopaikan nykytila Pintakerrokset Kaatopaikalla ei ole varsinaista jätetäytön päälle rakennettua pintakerrosta. Osalla aluetta jätettä on maanpinnassa. Kaatopaikka alueesta noin 600 m 2 on asfaltoitu. Asfaltoitu alue sijaitsee kaatopaikka alueen keskiosassa. Kaatopaikan luiskankaltevuudet ovat jyrkimmillään alueen eteläpuolella ja paikoitellen länsireunalla. Eteläreunassa luiskan kaltevuus on noin 1:1
6 (29) ja länsipuolella on lyhyehkö pystysuora tukiseinä. Kaatopaikan itäreuna rajoittuu paikoitellen jyrkkään massanvaihtokaivantoon. Kaasumaiset yhdisteet Kaatopaikalla ei ole todettu talousjätteitä eikä merkittäviä pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä. Kaasunmuodostus jätetäytössä on merkityksetön. Jätteen hajoamistila Kaatopaikalla on todettu mineraaliöljyllä ja PCB:llä pilaantunutta maaainesta. Jätetäytössä ei ole havaittu talousjätettä. Kaatopaikan painumat ja stabiliteetti Kaatopaikka alueella tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu painumia tai ongelmia pohjamaan vakavuudessa. Jätetäytön koostumuksen johdosta jätteen hajoamisesta johtuvat painumat ovat merkityksettömiä. Suotovesijärjestelyt Käytöstä poistetulla kaatopaikalla ei ole ollut suoto tai valumavesitarkkailua. Muut rakenteet Kaatopaikka alueella on kaksi pistoraidetta. Lisäksi alueella on metalliromun lastaukseen käytettyjä lastauslaitureita. Kaatopaikka alueen pohjois länsiosassa sijaitsee 110 kv:n voimajohtolinja. Kaatopaikan länsiosan luiskassa on yksi voimajohtopylväs. Kaatopaikan kaakkoiskärjessä on 20 kv:n maakaapeli. Kaatopaikan pohjoisreunalla on itä länsisuuntaisesti kulkeva maakaasuputki. Suunnitellut kunnostustoimenpiteet Kaatopaikan sulkemisen tavoitteena on estää veden pääseminen täyttömateriaaleihin ja poistaa tiedossa olevat korkeita haitta ainepitoisuuksia sisältävät maamassat. Massanvaihdon jälkeen kaatopaikalle rakennetaan veden imeytymisen estävä pintatiivistyskerros. Kaatopaikka alueen tuleva käyttö Kaatopaikan sulkemisen jälkeen alue on suunniteltu tulevan pysäköintija varastoalueeksi.
7 (29) Kaatopaikan sulkemissuunnitelma Yleistä Kaatopaikan sulkemistyöt toteutetaan vuosina 2004 ja 2005. Ensimmäisessä vaiheessa kaatopaikka alueelta poistetaan pahimmin pilaantuneet maa ainekset ja alue muotoillaan. Toisessa vaiheessa rakennetaan pintaeristys. Työn kokonaiskesto on 5 10 kuukautta. Työ tehdään klo 7 20. Työalue aidataan ja kulkuväylille asetetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta varoittavat kyltit. Naapureita tiedotetaan töiden aloittamisesta. Voimajohtolinjan ja kaapelin alueella työskentelyyn liittyvät sähköturvallisuusasiat käydään läpi Vantaan Energia Oy:n kanssa. Työmaaliikenne ohjataan kaatopaikka alueen itäpuolisen kunnostetun alueen kautta Tikkurilantielle. Valmistelevat sulkemistyöt Alueen raivaus Alueelta poistetaan rautatiekiskot ja ratapölkyt, puut, pensaat ja maanpinnalla oleva metalliromu ja rakenteiden jäänteet. Kaatopaikan pohjoisosasta puretaan ratakiskoilla tuettu lastauspaikka. Lisäksi kaatopaikkaalueella sijaitsevat pohjavesiputket poistetaan. Maa ainesten ja jätteen poisto Kaatopaikka alueelta kaivetaan ja viedään muualle käsiteltäväksi arviolta 6 000 m 3 pilaantunutta maa ainesta ja romuttamojätettä. Alueelta poistetaan maa aines, jonka haitta ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen raja arvot. Luiskaukset ja muotoilut Kaatopaikan reuna alueet luiskataan 1:3 kaltevuuteen. Kaatopaikan itäosa tasataan noin tasolle +29,25. Kaatopaikan pinta muotoillaan siten, että pinnan kaltevuus on vähintään 3 %. Jätetäytön muotoilussa kaivettava ongelmajätteeksi luokiteltava maaaines toimitetaan pilaantuneen maa aineksen vastaanottopaikkaan ja muu maa aines läjitetään kaatopaikka alueelle. Kaatopaikka alueen muotoilua varten kaivettava ja siirrettävä maa ainesmäärä on noin 27 000 m 3. Esipeittokerros Massanvaihdon jälkeen alueille, joilla on jätettä tai kivikkoista maata, tai jotka ovat muutoin bentoniittimaton alustaksi kelpaamattomia, rakennetaan esipeittokerros. Materiaalina käytetään kivetöntä hiekkaa. Kerroksen paksuus on 0,15 metriä.
8 (29) Pintarakenteet Yleistä Kaatopaikalle tulevat pintarakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraavat: pintakerros suoja ja kasvukerros, 1 metri (luiskissa) asfaltti (Ab22/120), 40 mm + 60 mm kuivatuskerros 0,3 metriä luiskissa, lakialueella 0,4 metriä suojarakenne suojageotekstiili (luiskissa), 4 000 m 2 suojahiekka, 100 mm, 13 500 m 2 tiivistyskerros PP tai LLDPE muovikalvo, 1,5 mm bentoniittimatto esipeittokerros > 0,2 metriä. Kaatopaikan keskiosassa maanpinnan taso sulkemisrakenteiden valmistumisen jälkeen on tasolla +31 ja kaatopaikan länsi ja eteläreunan luiskan yläosassa tasolla +29. Kaasunkeräys Kaasunkeräyskerrosta ei tarvita. Tiivistyskerros Kerros rakennetaan geosynteettimateriaalista yhdistelmärakenteena. Kerroksen materiaalina käytetään geomembraania ja bentoniittimattoa. Rakenteen etuna on, ettei jätetäytön ominaisuudet, kuten pohjan kantavuus, vaikuta tiivistyskerroksen rakentamiseen. Geomembraanin käyttö edellyttää kuitenkin huolellisesti tehtyä tasaista alustaa ja hyviä suojausrakenteita. Tasatulle jätetäytölle levitetään bentoniittimatto. Maton materiaali on luonnon Na bentoniittia. Bentoniittimaton toimivuus edellyttää, että sitä kuormittaa vähintään 0,4 metrin paksuinen maakerros. Maton päälle asennetaan saumattava geomembraani (muovikalvo). Kalvo suojataan geotekstiilillä tai hiekalla. Kuivatuskerros Kuivatuskerros rakennetaan hyvin vettä johtavasta materiaalista. Kerrospaksuudeksi riittää 0,3 metriä, koska pohjamaassa ei ole painumia, ja koska bentoniittimatto kestää jäätymistä. Liikennealueilla kuivatuskerroksen paksuus on 0,4 metriä. Kuivatuskerroksen materiaalina käytetään esimerkiksi mursketta # 6 32 mm. Kerroksen pinta tasoitetaan esimerkiksi # 0 32 mm murskeella. Kuivatuskerros muotoillaan pinta asfaltille sopivaksi siten, että pinnoitteen pintavedet voidaan johtaa hallitusti alueelta. Kaatopaikan luiskiin asennetaan salaojaputket, joista kuivatuskerroksen vedet johdetaan pintavesiojiin.
9 (29) Pintakerros Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan alueen tulevan käytön mukainen pinta, kuten asfaltti. Pinnoite toimii pintakerroksen kulutuspintana. Sadevesi johdetaan hallitusti pois pintarakenteen päältä, jolloin vedenpaine varsinaiselle eristysrakenteelle jää vähäiseksi. Luiskarakenteet suojataan maakerroksella. Materiaalina käytetään esimerkiksi kompostimultaa. Muut kunnostustyöt Kaatopaikan ulkopuolinen aiemmin kunnostettu itäpuolinen romuttamoalue tasataan kaatopaikan sulkemistyön yhteydessä kaatopaikan kanssa samalle korkotasolle. Alue muotoillaan siten, että maanpinnan kaltevuus on vähintään 1 % ja viettosuunta kohti kaatopaikka aluetta. Tasatun pinnan päälle rakennetaan kantava maakerros ja alue asfaltoidaan. Laadunvalvonta Laadunvarmistuksesta tehdään erillinen suunnitelma. Pintarakenteen rakentamiseen nimetään valvoja. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että rakentamisessa saavutetaan vaaditut laatutasot. Raportointi Kirjanpito Pintarakenteeseen käytettyjen materiaalien laatutarkastukset ja rakentamisen työvaiheet ja olosuhteet kirjataan päiväkirjaan. Lisäksi kirjataan poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvojan sekä viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Loppuraportti Kunnostuksesta tehdään loppuraportti. Raportissa esitetään: työhön osallistuneet tahot kunnostuksen aikataulu täytön muotoilun toteutuminen pintarakenteiden materiaalitiedot ja laadunvarmennuskokeiden tulokset arvio tavoitteiden toteutumisesta, käyttörajoitukset ja jatkotarkkailutoimenpiteet. Kunnostuksesta tehdään loppuraportti. Raportti toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukselle.
10 (29) Vesien johtaminen ja käsittely Pintavedet Pintavedet johdetaan asfalttialueelta kaivoihin tai vesien johtamiseksi alueelle rakennetaan esimerkiksi kourut, jotka estävät reunaluiskien eroosion. Vesien keräys toteutetaan alueen tulevan käytön pintavesisuunnitelman mukaisesti. Kaatopaikka alueen pintavedet kerätään reunaojilla ja johdetaan kaatopaikan lounaisreunalta rumpuputken kautta Santaradantien viereiseen avo ojaan. Kaatopaikkavesi Kaivantoihin kertyvä vesi ohjataan tarvittaessa öljynerottimen kautta viemäriin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Eristysrakenteina käytetään Suomessa saatavilla olevaa tekniikkaa, jossa tiivistyskerros muodostuu mineraalisen tiivisteen ja geomembraanin yhdistelmärakenteesta. Rakennetta voidaan pitää vettä läpäisemättömänä. Bentoniittimaton etuna on hyvä jäätymis sulamiskestävyys. Rakenteen toimivuus vaatii rakentamisvaiheessa laadunvarmennuksen ja valvonnan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Kaatopaikkavedet Päästöt pohjaveteen Jätetäyttöalueella ei muodostu varsinaista kaatopaikkavettä. Tällä hetkellä kaatopaikka alueen sadevedestä noin 30 % suotautuu jätetäytön läpi. Suotautuvan veden määrä on noin 3 400 m 3 vuodessa (9,3 m 3 /d) ja valumaveden määrä noin 2 300 m 3 vuodessa (6,3 m 3 /d). Lupahakemuksessa esitettyjen rakenteiden valmistumisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan alle 1 % sadannasta eli alle 100 m 3 vuodessa (0,3 m 3 /d). Kaatopaikan ympäristön pohjavedessä on todettu kohonneita metallipitoisuuksia. Riski metallien kulkeutumiseen Valkealähteen vedenottamon suuntaan tai vedenottamolle on olemassa. Kaatopaikka alueelta poistetaan romut ja pilaantunutta maa ainesta. Lisäksi alueelle rakennetaan veden imeytymisen estävä pintatiivistysker
11 (29) Päästöt ilmaan Melupäästöt ros. Kunnostuksen jälkeen alueelta kulkeutuvien haitallisten aineiden määrä tulee olemaan erittäin vähäinen. Kaatopaikan itäpuolella sijaitsevan pinnoittamattoman ja aiemmin kunnostetun entisen romuttamoalueen pintavesien hallinta olisi tarpeen toteuttaa kaatopaikan kunnostuksen yhteydessä. Samalla vähennetään haitallisten aineiden liukenemismahdollisuutta pohjaveteen. Kunnostus ei vaikuta tetrakloorieteenin esiintymiseen alueella. Kaatopaikkakaasu Kaatopaikka alueella ei ole tavattu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä Pöly Päästöt maaperään Alueella oleskelevat voivat altistua metallipitoiselle pölylle. Maaainesten pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. Rekka autojen kulku pilaantuneen maan päällä estetään. Tarvittaessa rakennetaan työmaatiet puhtaasta maa aineksesta. Melua aiheuttavat työvaiheet tehdään arkisin klo 7 20. Sulkemistyön aikana alueella mahdollisesti säilytettävät polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä tai muissa valuma altaallisissa säiliöissä. Kaatopaikka alueelta poistetaan sulkemistyön yhteydessä korkeita haitta ainepitoisuuksia sisältävä maa aines. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Pohjaveden pinnan korkeus kaatopaikka alueella laskee todennäköisesti jonkin verran, jos veden imeytyminen kaatopaikan itäpuolisella vuonna 2002 kunnostetulla alueella saadaan estettyä. Pohjaveden pinta ei tule alenemaan kaatopaikan länsipuolella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET Kunnostustyön aikaisia odottamattomia tilanteita ovat mahdollisesti löytyvät uudet haitta aineet, kunnostusalueen laajeneminen esimerkiksi naapurikiinteistön puolelle ja maa aineksen liettyminen tai pölyäminen sekä rankkasateiden aiheuttama vesien käsittelytarve. Odottamattomiin tilanteisiin on varauduttu työturvallisuusasiakirjoissa ja mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä neuvotellaan ympäristöviranomaisten kanssa. Työmaalla varaudutaan kaivantojen tyhjentämiseen.
12 (29) Muita poikkeavia tilanteita ovat rakenteiden vauriot ja sortumat, joita ehkäistään luiskaamalla kaivantojen reunat riittävän loiviksi. Tilapäisten jyrkkäreunaisten ja sortuma alttiiden kaivantojen alueilla työkoneet toimivat riittävän etäällä kaivantojen reunoista. Alueilla estetään pääsy kaivantoihin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Vaikutustarkkailu Tarkkailun raportointi Alueen rakenteiden kuntoa tarkkaillaan muun tarkkailun yhteydessä. Rakenteista seurataan erityisesti painumia tai veden aiheuttamia vahinkoja. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen pohjaveden tilaa tarkkaillaan pohjavesiputkista 87P, 92P, 94P ja 96P. Pohjavesiputket sijaitsevat kaatopaikka alueen ulkopuolella alueen pohjois, länsi ja itäpuolilla. Vesinäytteet otetaan ensimmäisenä vuotena kahdesti vuodessa (keväällä ja syksyllä). Seuraavien neljän vuoden aikana vesinäytteet otetaan kerran vuodessa (keväällä). Tämän jälkeen harkitaan tarkkailukäyntien harventamismahdollisuutta. Vesinäytteistä analysoidaan As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb ja öljypitoisuudet sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet, kuten klooratut liuottimet. Lopullinen pohjaveden jälkitarkkailusuunnitelma tehdään kunnostuksen päätyttyä. Tarkkailun tulokset ja huomiot raportoidaan vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta täydennettiin 12.7.2004 ja 9.9.2004. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla 26.1.2004 24.2.2004 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Vantaan kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä lehdissä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille.
13 (29) Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin 24.8.2004. Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen muistio No YS 1027/9.9.2004. Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Etelä Suomen lääninhallitukselta, Vantaan kaupunginhallitukselta ja Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalta. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoitti 24.2.2004 päivätyssä lausunnossaan, ettei lääninhallituksella ole huomauttamista hakemuksesta. Vantaan kaupunkisuunnittelu ilmoitti 12.2.2004 päivätyssä lausunnossaan, että kaupunki pitää tärkeänä alueen puhdistamista. Alueen jälkikäytön tarvitsemat rakenteet eivät saa rikkoa eristerakenteita, jottei alueelle jätettävistä pilaantuneista maakerroksista kulkeudu Valkealähteen pohjaveteen valumia. Lähellä olevan asutuksen vuoksi työskentelyaika tulisi rajata arkipäiviksi maanantaista perjantaihin klo 7 20. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa 17.2.2004 päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että eristystekniikan toimivuudelle on olennaisen tärkeää työn ja käytettävän materiaalin laatu. Massanvaihdon lisäksi eristyksen aikaisia työvaiheita on oltava valvomassa asiantunteva henkilö. Kunnostetulla alueella ei tulisi sallia eristekerroksen rikkovia rakentamis tai muita toimenpiteitä. Jos eristyskerrokseen kuitenkin joudutaan tekemään läpivientejä, tulee kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti suunnitella rakenteiden tiivis liittyminen toisiinsa ja ottaa huomioon mahdollisten muodonmuutosten kestävyys. Pohjaveden tarkkailua tulee jatkaa kahdesti vuodessa otettavin vesinäyttein kunnostusta seuraavinakin vuosina. Tarkkailu olisi siten yhtenevä Valkealähteen pohjavesialueen muun tarkkailun kanssa ja ilmentäisin paremmin mahdollisten haitta aineiden liukenemista erilaisissa valumaja sääolosuhteissa. Vesinäytteistä tulisi analysoida ehdotettujen metallien liukoisuuteen vaikuttavat ph, happi ja yleistä likaantumista indikoivat kloridi ja nitraatti, koska jätetäytön laadusta ei ole tarkkaa tietoa. Työmaalle kertyvää pintavettä on tarkkailtava pilaantuneen maan kunnostuksen aikana. Vedestä on tutkittava raskasmetallit ja liuottimet. Veden viemäriin johtamisesta on sovittava Vantaan Veden kanssa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutuneet polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Asiasta on ilmoitettava Vantaan ympäristökeskukseen.
14 (29) Toiminta aikaa tulee rajoittaa. Toimintaa saa harjoittaa vain arkisin, maanantaista perjantaihin, klo 7 20 välillä. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Vantaan Energia Oy esitti 16.2.2004 päivätyssä muistutuksessaan, että alueen kunnostustöiden yhteydessä tulee ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat työskentelystä 110 kv:n voimajohdon vaikutusalueella. Turvallisuusohjeet ovat muistutuksen liitteenä. Kunnostusalueen kaakkoiskärjessä aluetta halkoo Vantaan Energia Oy:n omistama 20 kv:n maakaapeli. Kaivutyössä kaapelin läheisyydessä tulee noudattaa varovaisuutta. Lopullisessa tilanteessa kaapelin tulee olla vähintään 0,7 metrin syvyydessä maanpinnasta. Tulevaisuudessa, jos kaapeli vaurioituu, tulee olla mahdollista kaivaa vauriokohta esiin korjaustöiden ajaksi. Alueen käyttämistä pysäköintialueena 110 kv:n johdon johtokatualueen osalta ei sähköturvallisuusmääräysten mukaan ole suositeltavaa. Lisäksi pylvään suojaamiseen ja eristämiseen tulee kiinnittää huomiota. Vantaan Energia Oy edellyttää, että johtokatualueen käytöstä pysäköintialueena laaditaan kiinteistön omistajan ja Vantaan Energia Oy:n välille sijoitussopimus. Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 347/30.3.2004 Kapiteeli Oyj:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista, muistutuksesta ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Kapiteeli Oyj esitti 15.4.2004 päivätyn vastineen lausunnoista ja muistutuksesta. Vantaan kaupungin antamista lausunnoissa esitetystä toimintaajan rajoittamisesta yhtiö toteaa, että aikarajoitusta pyritään noudattamaan. Kapiteeli Oyj:n tavoitteena on saada toteutettua pilaantuneen maa aineksen poistaminen vuoden 2004 aikana, kuitenkin viimeistään vuoden 2005 toukokuussa. Työt aloitetaan sen jälkeen, kun Ratahallintokeskus on saanut lopetettua Tikkurilantien pohjoispuolella sijaitsevan alueen maaperän puhdistustyön. Jos Ratahallintokeskuksen työ jatkuu pitkälle syksyyn, Kapiteeli Oyj toivoo poikkeusta toiminta aikoihin. Kaivutyötä olisi mahdollista tehdä tarvittaessa esimerkiksi lauantaisin. Kapiteeli Oyj toteaa Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyistä asioista muun muassa, että eristeen rakentamisurakkaa valvovat kokeneet asiantuntijat. He huolehtivat siitä, että myös viranomaisilla on mahdollisuus tarkastaa työ aina halutessaan. Työ dokumentoidaan huolellisesti siten, että kaikki työmenetelmät ja materiaalit voidaan selvittää jälkikäteen. Pohjavedestä otetaan kunnostustyön jälkeen näytteitä eristerakenteen lähellä olevista pohjavesiputkista Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Pohjavesitarkkailun tiheyttä ja ana
15 (29) lysoitavien aineiden määrää tulee voida muuttaa kertyneiden tulosten ja havaintojen perusteella esimerkiksi kolmen vuoden välein. Kapiteeli Oyj toteaa Vantaan Energia Oy:n muistutuksesta, että yhtiö ottaa energiayhtiöön yhteyttä hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Kapiteeli Oyj sopii energiayhtiön kanssa oikeat menettelytavat, tarkastukset ja katselmukset, jotka liittyvät voimajohtojen lähellä tehtävään työhön. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut asian. Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Kapiteeli Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan VR:n käytöstä poistetun kaatopaikan sulkemiselle. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräykset Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt ympäristölupa asiaan liittyvät asiat on huomioitu tämän päätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Alueen yleinen hoito ja haittojen ehkäiseminen sulkemistöiden aikana 1. Sulkemistyön työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähimmille asuin, teollisuus ja muille kiinteistöille eikä muille häiriintyville kohteille, kuten naapurikiinteistön rata alueelle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista eikä muuta ympäristökuormitusta, kuten pintaveden tai kaatopaikka alueen ympäristön maaperän pilaantumista eikä sähkölinjan tai maakaasuputken rakenteiden vaurioitumista. Rakentamistyön aikana on tehtävä säännöllisesti laadunvalvontakokeita ja mittauksia ja jokainen työvaihe on toteutettava huolellisesti. (YSL 43, 45, JL 6, JL 19, NaapL 17 ) 2. Sulkemistyön aikana jätteitä ja rakennusmateriaaleja on käsiteltävä siten, että niiden pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Jätetäytön kaivusta ja muotoilusta mahdollisesti aiheutuvat viihtyvyys ja terveyshaitat on estettävä tehokkaasti. (YSL 43, YSL 45, JL 6, JA 7, JA 8, NaapL 17 ) 3. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7 20. Sulkemistyön aikaisista toiminnoista, jätteiden ja rakennusmateriaalien käsittelystä sekä siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo 7.00 20.00 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ). (YSL 43, JL 6, JA 7, JA 8, NaapL 17 )
16 (29) 4. Terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava huolellisella sulkemistyön suunnittelulla ja ohjeistuksella. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jätteen tai muun terveys tai ympäristöriskiä aiheuttavan materiaalin pölyämistä tai leviämistä veden mukana ympäristöön. Poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 43, 45, 62, JL 6, 19, JA 7, 8 ) 5. Kaatopaikka alueelle on nimettävä vastaava hoitaja, joka huolehtii kaatopaikan sulkemisen ja tarkkailun toteuttamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. Luvan saajan on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle luiskien muotoilun ja sulkemiskerrosten rakentamisen aloittamisajankohdat viimeistään yhtä viikkoa ennen toimenpiteiden aloittamista. Luvan saajan on esitettävä kaatopaikka alue Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lopputarkastettavaksi kahden kuukauden kuluessa pintarakenteiden valmistuttua. (YSL 45, 46, JL 51, JA 10 ) Kaatopaikka alueen pinnan muotoilu 6. Pintarakenteiden rakentamisalueelta on poistettava puusto ja muut alueen rakennettavuutta haittaavat rakenteet. Kaatopaikka alueen muotoilu on toteutettava siten, kaatopaikan pohjoisosassa sijaitsevan maakaasuputken ja kaatopaikan sulkemisrakenteiden ja ympärysojien välille tulee riittävä suojavyöhyke. Kaatopaikan pinta on tasoitettava ja muotoiltava riittävien kallistuksien järjestämiseksi. Kaatopaikan luiskien luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Kaatopaikan luiskien muotoilussa leikattavan tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan jätetäytön saa sijoittaa kyseiselle kaatopaikkaalueelle. Kaatopaikan luiskien muotoilussa leikattavan pilaantuneen maaaineksen saa sijoittaa kyseiselle kaatopaikka alueelle seuraavasti: epäorgaanisia haitta aineita sisältävät ongelmajätteeksi luokittelemattomat maa ainekset orgaanisia haitta aineita sisältävät ongelmajätteeksi luokittelemattomat maa ainekset haitta ainekohtaisten kaatopaikkakelpoisuusarviointien perusteella. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 )
17 (29) Kaatopaikan sulkemisrakenteet Kaatopaikan pintarakenteet 7. Jätteet on peitettävä tarkoitukseen soveltuvalla vähintään 0,2 metrin paksuisella tarkoitukseen soveltuvalla maa aineskerroksella. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) 8. Esipeittokerroksen päälle on rakentava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros > 1 metri luiskissa, lakialueella > 0,1 metrin asfalttikerros tai muu vastaava pinnoite kuivatuskerros > 0,5 metriä tiivistyskerros ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisena tai muuna vastaavan suojaustason antavana keinotekoisen eristeen ja mineraalisen eristysmateriaalin yhdistelmärakenteena. Kaatopaikan rakennekerroksissa on käytettävä puhtaita ylijäämätai muuta maa ainesta tai muuta maa ainespohjaista materiaalia. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) 9. Kaatopaikan jätetäyttöalueelle rakennettavan mineraalisen eristekerroksen vedenläpäisevyyskertoimen (k) on oltava < 1 x 10 9 m/s. Tiivistyskerroksessa käytettäväksi valittavien mineraalisen ja keinotekoisen eristeen tekninen ja ympäristöllinen soveltuvuus rakenteeksi ja materiaalin rakennettavuus kyseisellä kaatopaikalla on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä rakennus ja laadunvarmennussuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kaatopaikan luiska alueilla tiivistysrakenne on rakennettava siten, että eriste ulottuu riittävän kauas luiskatun jätepenkereen alareunasta, ja siten ettei alueelle mahdollisesti kertyvä orsivesi pääse jätetäyttöön. Tiivistysrakenteen vaurioituminen, kuten haitallinen jäätyminen tai kuivuminen, on estettävä asianmukaisilla suojaustoimenpiteillä rakentamisen aikana ja sen jälkeen esimerkiksi suojamaakerroksella. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) 10. Tiivistyskerroksen päälle rakennettavassa kuivatuskerroksessa on käytettävä tarkoitukseen soveltuvaa maa ainesta. Käytettävän materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10 3 m/s. Kerroksen kaltevuuden on oltava riittävä, jotta vesi voidaan johtaa kerroksesta tehokkaasti vesienkeräilyjärjestelmien kautta avo ojaan. Kuivatuskerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että kerroksen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkän ajankaan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi kerroksen pinta ja pohja on tarvittaessa suojattava tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla.
18 (29) Kuivatuskerroksen luiskat on varustettava salaojilla ja ne on rakennettava siten, että kuivatuskerroksen toimivuutta, kuten kerroksesta poistuvan veden määrää, voidaan tarkkailla. Valitun kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuus on osoitettava luotettavasti rakennus ja laadunvarmennussuunnitelmien erillisenä liitteenä. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) 11. Kaatopaikan luiskien yläreunaan on rakennettava reunakorokkeet, ojitus tai muu toimiva rakenne kaatopaikan luiskien eroosion estämiseksi. Pintakerrokset kaatopaikan lakialueelle ja luiskiin on oltava rakennettu yhden vuoden kuluessa sulkemisrakenteiden rakentamisen aloittamisesta. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) Viimeistely ja maisemointi 12. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikan luiska alueet on maisemoitava ja alueille on istutettava, kylvettävä tai muutoin saatettava tarkoitukseen sopiva kasvillisuus. Luiskiin ei saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo voi vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta. Suljetulle kaatopaikka alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa kaatopaikan pintarakenteiden vaurioitumisriskiä tai vaarantaa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai toimivuutta. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, 9 ) Rakennus ja laadunvalvontasuunnitelmat 13. Kaatopaikan pintarakenteista ja alueen maisemoinnista on tehtävä toteutussuunnitelmat. Suunnitelma asiakirjojen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista, niiden laadusta ja käyttökelpoisuudesta pintarakenteiksi sekä rakenteiden toteutussuunnitelmat. Materiaalien ja rakentamismenetelmien vaatimuksista on tehtävä laadunvalvontasuunnitelmat. Suunnitelmissa on esitettävä luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä laadunvalvontajärjestelmän varmistaminen ulkopuolisella riippumattomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään yhtä kuukautta ennen sulkemisrakenteiden rakentamisen aloittamista. (YSL 43, 45, JA 8, JL 51 ) Vesien hallinta ja käsittely 14. Kaatopaikka alueen puhtaat pintavedet ja alueen ulkopuoliset valumavedet on kerättävä ojituksella ja muilla varmoilla rakenteilla.
19 (29) Vedet on johdettava hallitusti kaatopaikka alueen ulkopuolelle. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8 ) 15. Kaatopaikka alueelta maastoon johdettavan veden laadun on oltava Santaradantien viereiseen ojaan muilta alueilta purkautuvan pintaveden kaltaista. (YSL 7, 8, 43, 45, JL 6, JA 8 ) Tarkkailumääräykset Rakenteiden kunnon tarkkailu 16. Sulkemisrakenteiden valmistumisen jälkeen kaatopaikan tilaa, rakenteissa tapahtuvia muutoksia ja kuivatuskerroksen toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti. Kaatopaikan rakenteet, kuten pintarakenteet ja vesien keräys ja johtamisjärjestelmät ja varusteet mukaanlukien kaatopaikan luiskien yläreunan pintaveden keräilyrakenteet, on tarkastettava säännöllisesti. Mahdolliset puutteet on korjattava viivytyksettä. Kaatopaikan lakialueen asfalttipinnoitteen kunto, kuten halkeilu ja painuminen, on tarkastettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kahdesti vuodessa. Havaitut pinnoite ja muut vauriot on korjattava viipymättä. (YSL 43, 46 ) Pintavesitarkkailu 17. Pintaveden laatua on tarkkailtava kaatopaikka alueen vesien purkuojista ja kaatopaikkaveden purkualueen yläpuolella sijaitsevasta pisteestä, esimerkiksi Santaradantien viereisestä ojasta. Ensimmäiset vesinäytteet on otettava ennen kaatopaikan luiskien muotoilun aloittamista. Luiskauksen ja pintakerrosten rakentamisen aikana vesinäytteet on otettava vähintään kerran kuukaudessa. Sulkemisrakenteiden valmistumisen jälkeen vesinäytteet on otettava kerran vuodessa syksyllä kolmen vuoden ajan ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään sähkönjohtavuus, yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, ph, kiintoaine, COD Cr, BOD 7, kloridi, sulfaatti, rauta ja ne epäorgaaniset ja orgaaniset haitta aineet, joita on todettu kaatopaikka alueella Samase ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina sekä vähintään kahdesti BTEX yhdisteet ja klooratut liuottimet. (YSL 43, 46 ) Pohjavesitarkkailu 18. Pohjaveden laatua on tarkkailtava vähintään yhdestä kaatopaikan itäpuolella, vähintään kahdesta kaatopaikan länsipuolella ja vähintään kahdesta kaatopaikan pohjoispuolella sijaitsevasta pohjavesiputkesta. Vesinäytteet on otettava vähintään kahdesti vuodessa. Tarkkailu on aloitettava heti päätöksen saatua lainvoiman.
20 (29) Vesinäytteistä on analysoitava vähintään sähkönjohtavuus, yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, ph, COD Mn, happi, kloridi, sulfaatti, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti ja nitriittityppi, rauta ja kaikki ne epäorgaaniset ja orgaaniset haitta aineet, joita on todettu kaatopaikka alueella Samase ohjearvojen ylittävinä pitoisuuksina sekä klooratut liuottimet, kuten tri ja tetrakloorieteeni ja vinyylikloridi. Vesinäytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden korkeus kaikista kaatopaikka alueen ympäristön pohjavesiputkista. (YSL 43, 46 ) Tarkkailuohjelma 19. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tulosten raportoinnissa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä tulosten edustavuus. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailua tarkkailutulosten tai muiden syiden perusteella. (YSL 46, JL 51 ) 20. Määräysten 16. 18. tarkkailusta on tehtävä täydennetty suunnitelma. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkinta varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman. Määräyksien 16. 18. tarkkailuohjelma on päivitettävä viimeistään 31.12.2011 mennessä. Alueen pohjaveden laadun jatkoseurannasta on tehtävä uusi tarkkailuohjelma ja kaatopaikan ympäristön pintaveden pintavesien jatkotarkkailutarve on selvitettävä. Ohjelmassa on esitettävä myös seuraava tarkkailun päivitysajankohta. Ohjelma ja selvitys on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa viimeisimpien tarkkailutulosten valmistumisen jälkeen. (YSL 43, 46, JL 51 ) Kirjanpito ja raportointi 21. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on pidettävä kirjaa muun muassa eri pintarakennekerrosten rakentamisesta ja rakenteisiin asennettavien varusteiden asentamisesta, rakentamisajankohdista, kerroskohtaisista materiaalilajeista ja määristä pintarakennemateriaalien ja pintakerrosten rakentamisen laadunvalvonnasta poikkeavista tilanteista tarkkailusta toteutetuista huolto ja korjaustoimenpiteistä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (JL 51 )
21 (29) 22. Kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä: rakenteiden ja asfalttipinnoitteen kunnon tarkkailutiedot pinta ja pohjavesien tarkkailutiedot poikkeukselliset tapahtumat kaatopaikan ympäristökuormitus ja haittojen torjuntatoimenpiteet. Yhteenveto tarkkailu ja tutkimustuloksista on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, YSA 20 ) 23. Toteutuneista kaatopaikan sulkemisrakenteista ja maisemoinnista on tehtävä raportti. Raportissa on esitettävä: yhteenveto kaatopaikan pintarakenteissa käytetyistä materiaaleista, kuten materiaalilajit, määrät, kerrospaksuudet, alkuperä, toimituspäivämäärät ja käyttökohteet kaatopaikka alueella kuvaus kaatopaikan pinta ja maisemointirakenteiden sekä kaatopaikka alueen vesien keräysrakenteiden rakentamisesta piirustukset ja poikkileikkauskuvat toteutuneista rakenteista ja niiden sijainnista yhteenveto rakentamisen aikaisesta kirjanpidosta laadunvalvonnan asiakirjat yhteenveto kunnostuksen ja maisemoinnin toteutuneista kustannuksista. Raportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan maisemoinnin valmistumisesta. (JL 51 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Vantaan Hakkilassa sijaitseva VR:n käytöstä poistettu kaatopaikka alue täyttää ympäristönsuojelu ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut ympäristölupahakemuksen käsittelyn aikana annetut lausunnot ja muistutukset. Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt ympäristölupa asiaan liittyvät seikat on huomioitu tämän päätöksen lupamääräyksissä. Luvan myöntämisen edellytykset Suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioituna ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa,
22 (29) Lupamääräysten perustelut merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisen luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen ja toteaa ympäristölupahakemuksessa haetun toiminnan parantavan merkittävästi alueen ympäristön tilaa. Ympäristökeskus on myös selvittänyt alueen kaavoitustilanteen eikä kaatopaikan sulkemistoiminta ole ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Lupahakemuksessa esitetyillä materiaaliratkaisuilla toteutettava kaatopaikan sulkemistoiminta ei edellytä vakuuden asettamista toiminnalle. Yleiset perustelut Päätöksessä on annettu määräykset käytöstä poistetun kaatopaikan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat päästöjä maahan, pinta ja pohjavesiin ja ilmaan sekä jätteitä, melua ja niiden tarkkailuja ja ne ovat tarpeen ympäristö ja terveyshaittojen estämiseksi. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettava huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta. Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden hyödyntämis tai käsittelypaikka, kuten kaatopaikka, kompostointi ja lajittelulaitos ja ongelmajätteiden vastaanottopaikka, on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäris
23 (29) tölle tai asutukselle. Käyttö ei saa aiheuttaa maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Jätelain 19 :ssä kielletään roskaaminen ja maaperän saastuttaminen siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyvyyden melkoista vähenemistä tai maaperän laadun huonontumista tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. Kun toimitaan tämän ympäristöluvan mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Kaatopaikan sulkemistyö on edellytetty tehtäväksi siten, ettei toiminnasta aiheudu terveys eikä ympäristöhaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Varotoimet ovat tarpeen asutuksen läheisyyden vuoksi, ja jotta toiminnassa voidaan kiinnittää erityistä huomiota melun torjuntaan, roskaantumisen estämiseen ja mahdollisten muiden haittojen torjuntaan. (Määräys 1.) Kaatopaikan sulkemistöissä on kiinnitettävä huomiota ilmapäästöjen, kuten pölyämisen, ehkäisemiseen, sillä VR:n käytöstä poistettu kaatopaikka alue sijaitsee lähellä asutusta. (Määräys 2.) Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös No 993/1992 melutason ohjearvoista. Päätöksen mukaan melutaso asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei saa ylittää ulkona A painotetun ekvivalenttimelutason L Aeq päiväohjearvoa klo (7 22) 55 db. (Määräys 3.) Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi lupaviranomaisena toimineelle valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. (Määräys 4.) Jäteasetuksen 10 :n mukaan on jätteiden hyödyntämis ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten hyödyntämis ja käsittelypaikan pitäjän on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämis ja käsittelypaikan vastaava hoitaja. Työvaiheiden aloittamisajankohtien ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.)
24 (29) Jätetäytön muotoilussa on kiinnitettävä huomiota riittävän pintakuivautuksen aikaansaamiseen ja toisaalta sortumien estämiseen. (Määräys 6.) Esipeittokerroksen tehtävänä on muodostaa tasainen ja kantava pinta, jotta sen päälle tehtävät rakennekerrokset voidaan toteuttaa mitoiltaan ja tiiveydeltään suunnitelman mukaisesti. Esipeitto estää myös jätteen ja mineraalisen tiivistyskerrosten sekoittumisen toisiinsa (Kaatopaikkojen lopettamisopas. Ympäristöopas 89/2001. Suomen ympäristökeskus s. 35). Koska kaatopaikan jätetäyttö on maa ainesvaltainen ja koska ympäristölupahakemusasiakirjojen mukaan kaatopaikalla ei ole painumaongelmia, on esipeittokerrokseksi hyväksytty tavanomaista ohuempi rakenne. (Määräys 7.) Uudenmaan ympäristökeskus on käyttänyt kaatopaikan pintarakenteita koskevissa määräyksissä taustamateriaalina Valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/97). Kaatopaikan käytöstä poistamisen jälkeen on erityisesti huolehdittava siitä, että kaatopaikalla muodostuvien vesien määrä on mahdollisimman vähäinen. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun "Kaatopaikan tiivistysrakenteet" 36/1998 mukaan sopiva pintaeristys on läpäisemätön ja mekaanisesti ja kemiallisesti kestävä. Erityisvaatimuksena pintaeristyksissä käytettäville materiaaleille on riittävä muodonmuutoskyky jätepenkereen epähomogeenisuudesta ja jäterungon sisäisestä kokoonpuristumisesta johtuvien epätasaisien painumien vuoksi. Päätöksessä edellytetyllä pintaeristyksellä vähennetään sade ja pintavesien imeytymistä jätetäyttöön, ja siten myös kaatopaikkaveden muodostumista sekä haitta aineiden kulkeutumista veden mukana pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Tiiviin pintarakenteen avulla vähennetään kaatopaikan pöly, maisema ja muita haittoja. (Määräykset 7. 14.) Puhtailla maa aineksilla tarkoitetaan maata, jonka epäorgaanisten ja orgaanisten haitta aineiden yksittäiskomponenttien pitoisuudet alittavat Samase ohjearvot. VR:n kaatopaikalle ei sovellu käytettäväksi pilaantunutta maa ainesta sisältävät tai jätemateriaalista valmistettavat rakennekerrokset, koska kaatopaikka alue sijaitsee I luokan pohjavesialueen rajalla. (Määräys 8.) Kaatopaikan tiivistyskerrokseksi on hyväksytty ympäristölupahakemusasiakirjoissa esitetty rakenne. Edellytetyllä tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysvaatimuksella (k < 1 x 10 9 m/s) voidaan vähentää kaatopaikkaan suotautuvaa vesimäärää 5 %:iin sadannasta. (Kaatopaikkojen lopettamisopas. Ympäristöopas 89/2001. Suomen ympäristökeskus s. 36). (Määräys 9.) Kuivatuskerroksen tehtävänä on alentaa tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa pintakerroksen läpi suotautuva vesi pois rakenteesta. Kuivatuskerroksen suunnittelussa on huomioitava muun muassa hydrostaattisen paineen minimointi, eroosiokestävyys, liukumisen estäminen luiskissa ja pinnan suojaustarve pintamaan rakeisuudesta riippuen. Kuivatuskerroksen suositeltava vähimmäiskaltevuus on 5 %. (Kaatopaikkojen lopettamisopas. Ympäristöopas 89/2001. Suomen ympäristökeskus s. 38). Uudenmaan ympäristökeskus on edellyttänyt kuivatuskerroksen rakentamista ympäristölupahakemusasiakirjoissa esitettyä paksumpana, jotta tiivistyskerroksen keinotekoiseen eristeeseen kohdistuva