KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Samankaltaiset tiedostot
VASTUULLINEN YRITYS 2.0

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Hiilineutraali kiertotalous

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Ota ennakointi osaksi yrityksen menestystä

Miten verouudistus tehdään sosioekonomisesti oikeudenmukaisella tavalla?

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Ruoka ja ilmastonmuutos

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

R U K A. ratkaisijana

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Biotalouden kestävyyshaasteet

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Energia, ilmasto ja ympäristö

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Kestävän kehityksen verouudistus

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE

Miltä tulevaisuus näyttää ja miten sinne mennään?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Kiertotalous ei kierrätystä, vaan systeemitason muutos

Alkutuotantoa, ruoan jalostusta ja energiaa paikallisesti

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Hiilineutraali kiertotalous

Ruokaa päätyy hävikkiin kaikkialla maailmassa

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Maailma tarvitsee Metsää

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Mistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Ville Uusitalo Apulaisprofessori Kestävyystutkimus

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Sustainable intensification in agriculture

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Tervetuloa Tulevaisuusbarometrin tulosten julkistukseen! Mene osoitteeseen ja käytä koodia

Ilmastolounas-esittely

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Agroekologinen symbioosi

Minkälainen on tulevaisuutemme?

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Transkriptio:

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO? 28.8.2019 Dos. Mari Pantsar Johtaja, Sitra

1,5 C polku? Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu 10 vuodessa 42 GtCO2 Nykyiset vuosittaiset päästöt Jäljellä oleva hiilibudjetti* 420 GtCO2 *) 66 % todennäköisyys rajoittaa lämpeneminen alle 1,5 asteen. Lähde: IPCC 2018

Hiilibudjetti on armoton. Meillä on kiire. Tarvitsemme suunnitelman.

Pariisin sopimuksessa lähes koko maailma on sitoutunut pyrkimykseen rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 asteeseen Lähde: Paris Agreement tracker CAIT Climate Data Explorer, http://cait.wri.org/source/ratification/ [25.1.2019]

Tavoitteeseen pääsy riippuu nyt valtioista - Valtioiden omia päästövähennystavoitteita ei kuitenkaan ole sovittu eikä tulla sopimaan yhteisesti. - Ilmastopolitiikan ohjaus on kansallisissa käsissä, ja sen kirittäminen on meistä itsestämme kiinni. - Nyt annettujen päästövähennyssitoumusten toteutuessakin maailma on menossa yli 3 asteen lämpenemiseen. Tämä on johtavien ilmastotutkijoiden mukaan sama kuin matka maailmaan, jossa ilmaston lämpeneminen karkaa käsistä.

Ruoantuotannon globaali haaste IPCC: Ruokajärjestelmä ja maankäytön muutokset aiheuttavat 25-30 prosenttia ilmastopäästöistä. Ruoan kulutus 11 prosenttia. Sama sääntö kaikille sektoreille: päästöt saatava lähelle nollaa, hiilinielut maksimoitava. Suurimmat päästöt maankäytön muutoksista (sade)metsän hakkuista, fossiilisista polttoaineista, eläimistä, lannoitteiden käytöstä ja maaperän muokkaamisesta. Suuri haaste on tuottaa kasvavalle ja vaurastuvalle väestölle määrällisesti ja laadullisesti riittävästi ruokaa minimoiden ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Useat tärkeät viljalajikkeet kärsivät lämpötilan noususta. Jo yhden asteen lämpötilan nousu vähentäisi viljasatoja nykyisestä kymmenillä prosenteilla, jopa puolella (WRI).

Ruoantuotannon globaali haaste Lähes puolet pintamaasta (tuottavin kerros) on menetetty viimeisen 150 vuoden aikana. YK: nykyisillä käytännöillä pintamaata riittää enää 60 vuodeksi Maaperän köyhtymisen yhteiskunnalliset tappiot (2015) USD 6 000 10 000 miljardia, jopa 17 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Maanviljelyskäytännöt, kuten yksipuolinen viljely, maan runsas muokkaaminen ja lannoitteiden liikakäyttö ovat tällä hetkellä kestämättömiä

Ratkaisuja Kulutettava ja tuotettava vähäpäästöisempiä tuotteita, kuten nykyistä enemmän kasviproteiineja. Kolme kasvisruokapäivää viikossa voi Suomessa pienentää omaa hiilijalanjälkeä merkittävät viisi prosenttia vuodessa. Hävikki minimoitava koko ruokajärjestelmässä. Käytettävä enemmän uusiutuvaa energiaa. Olla raivaamatta uutta maata.

Muutettava viljely ja maankäyttötavat hiiltä paremmin sitoviksi hyvillä sadoilla ja vuoroviljelyllä, mikä myös lisää maaperän monimuotoisuutta. Hyödynnettävä muitakin vähäpäästöisiä kiertotalousratkaisuja: orgaanisia lannoitteita ja täsmälannoitusteknologiaa. Lisäksi ruoantuotantoon tarvitaan uusia teknologisia ratkaisuja, joiden kysyntää kuluttajat voivat kasvattaa. Esimerkkejä: Vertikaaliviljely Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet Power-to X-ratkaisut: Solar Food Palopuron agroekologinen symbioosi

Ernst & Youngin mukaan sijoittajien ja kaikkien rahoitusalalla toimivien kannattaa lähitulevaisuudessa seurata erittäin tarkkaan maatalouden, bioteknologian, digitalisaation ja hyvinvoinnin liittymäpinnoille nousevia yrityksiä.

Kun tulee uusia voittajia, tulee myös uusia häviäjiä. Siksi siirtymästä on tehtävä reilu.

Maailman rikkain 10 prosenttia tuottaa puolet maailman päästöistä

Henkilökohtainen hiilijalanjälki 10.4t -73% 7.6t -63% 4.2t -89% -86% -32% -74% 2.8t -61% 2.0t -45% 2030 target 3 tons/person/a 2050 1 ton/person/a Lähde: IGES, Aalto University, D-mat

Reilun siirtymän haaste: poleeminen keskustelu Maaseudun tulevaisuus: Raportin tarkoituksena ei ollut tehdä kieltolistaa, vaan keinolista, josta jokainen voi poimia itselleen sopivimmat tavat pienentää ilmastokuormitustaan. Poliitikkojen ja yritysmaailman tehtäväksi jää mahdollistaa arjen kestävät valinnat. Sitra uskoo, että 1,5 oc maailma avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja luo työpaikkoja

sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund