Mika ja Saila Tuiskusen maidontuotantotilan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus,

Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/3 Dnro ESAVI/452/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA HAKIJA HAKEMUS Mika ja Saila Tuiskusen maidontuotantotilan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Orimattila Mika ja Saila Tuiskunen Haavistontie 47, 16450 Mallusjoki Puh.nro: 0500 320 568 Y-tunnus: 1344487-1 Hakemus koskee maidontuotantotilan laajentamista. Voimassa olevassa kunnan ympäristöluvassa on eläinsuojaan myönnetty lupa sijoittaa 48 lypsylehmää, 30 hiehoa, 15 lihanautaa ja 27 alle 8 kk ikäistä nuorkarjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla on tarkoitus pitää 86 lypsylehmää, 54 hiehoa ja 46 alle 6 kk ikäistä nuorkarjaa. Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 23.3.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Eläinsuoja on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 5 :n 1 momentin kohdan 11a perusteella ja YSL 31 :n 4 momentin perusteella. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Orimattilan ympäristölautakunnan 16.6.1999 myöntämä ympäristölupapäätös. Toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Nykyinen sopimuskausi on voimassa 2007 2013. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Soidinsuon tila on kaavoitettu maakuntakaavassa maaseutumaiseksi alueeksi, joka on lisäksi merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (kaavamerkintä ma) sekä kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi (kaavamerkintä kmv). Seutukaavassa tila on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Länsi-Orimattilan osayleiskaavassa (2001) Soidinsuon tila on kaavoitettu MT1-alueeksi, jossa rakentaminen tulee ohjata olemassa oleviin tilakeskuksiin tai metsänreunaan. Eläinsuoja sijaitsee Orimattilan kaupungissa Mallusjoen kylässä Soidinsuon tilalla, kiinteistörekisteritunnus 560-407-0040-0000-8, käyntiosoitteessa Haavistontie 47. Eläinsuoja sijaitsee Porvoonjoen vesistöalueella, Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella. Lähin valtaoja sijaitsee noin 250 metrin päässä eläinsuojasta, ja Porvoonjoki noin 1,3 km eläinsuojasta itään. Eläinsuoja ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat yli 2,5 km:n päässä eläinsuojista. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee noin 2 km eläinsuojasta pohjoiseen. Mallusjoen kyläalue sijaitsee noin 1,7 km:n päässä eläinsuojasta pohjoiseen, ja lähimmät asuinrakennukset noin 250 ja 500 metrin päässä rakennettavasta pihattonavetan laajennuksesta. Soidinsuon tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto ja ympäristölupaa haetaan toiminnan laajentamiselle. Nykyisissä eläinsuojissa on tilat 57 lypsylehmälle, 40 hieholle ja 16 alle 6kk vanhalle vasikalle. Pihattonavetan laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on 86 lypsylehmälle, 54 hieholle ja 46 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Tilalla on lisäksi suunnitelmissa rakentaa tallipaikat kolmelle ponille. Tilan nykyinen navetta jää kokonaan lypsäville lehmille ja laajennusosaan tulevat umpilehmät sekä hiehot. Erillisessä vanhassa navetassa ovat pikkuvasikat. Laajennuksen jälkeen kylmä hiehojen kasvattamo muutetaan varastotilaksi kuivikkeille ja koneille. Osaa lehmistä, noin 10 15 umpilehmää, laidunnetaan tilakeskuksen lähilaitumilla 3 hehtaarin alalla 4 kk vuodessa. Öisin lehmät pidetään sisällä. Eläinten

Lannan varastointi Lannan levitys juottaminen laitumella on järjestetty juomakupeilla. Laidun ei rajoitu vesistöön. Eläimet ruokitaan seosrehulla ja rehukomponentit ovat pääosin omalla tilalla tuotettuja (säilörehu, vilja, kuivaheinä ja olki). Esikuivattua säilörehua tehdään noin 1 600 tonnia vuodessa ja se varastoidaan kattamattomiin laakasiiloihin, joiden tilavuus on yhteensä noin 2 240 m 3. Siiloista puristeneste ja sadevedet pumpataan keräilykaivon kautta lietesäiliöön. Lisäksi tehdään jonkin verran pyöröpaalirehua, noin 100 tonnia vuodessa. Kullekin eläinryhmälle tehdään rehuanalyyseihin perustuva tuotantovaiheen mukainen rehuseos apevaunulla. Ruokinnan onnistumista seurataan maitomäärää ja maidon pitoisuuksia sekä lanta-analyysejä tarkkailemalla. Eläinten hoidossa noudatetaan voimassa olevia eläinsuojelusäädöksiä ja kansallisia ohjeita nautojen hyvinvoinnista. Nykyinen maitokiintiö on 540 207 litraa. Tavoitteena laajennuksen jälkeen on tuottaa maitoa noin 800 000 l/vuosi, lihaa noin 6 000 kg/vuosi ja välityseläimiä noin 30 kpl/vuosi. Lypsy tapahtuu lypsyrobotilla. Lypsettävät lehmät ovat lietelantajärjestelmällä. Lietelanta varastoidaan kattamattomiin betonielementtisäiliöihin. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 1 000 m 3 säiliö, jonka jälkeen kokonaissäiliötilavuus on 2 838 m 3. Maksimieläinmäärällä lietteelle, virtsalle, sade- ja pesuvesille tarvitaan säilötilaa 2 659 m 3. Nykyisen pihaton lietekuilujen tilavuutta (n. 100 m 3 ) ei ole otettu mukaan laskelmiin. Lietteen käsittely perustuu valutukseen. Lypsykoneen ja tilasäiliön pesuvesiä syntyy vuodessa noin 200 m 3 ja ne johdetaan lietesäiliöön. Pumppaussäiliön tilavuus on 48 m 3. Loput eläimistä ovat kuivalantajärjestelmällä. Kuivalanta varastoidaan katettuun lantalaan, jonka tilavuus 1 040 m 3 riittää maksimieläinmäärän tarpeisiin (745 m 3 ). Kestokuivikepohjana käytetään olkea, turvetta ja purua. Eläinsuojien kuivikepohja tyhjennetään 2 3 kertaa vuodessa. Tilalla on lisäksi suunnitelmissa rakentaa tallipaikat kolmelle ponille. Tallin kuivalanta viedään kuivalantalaan. Lannanlevitykseen tilalla on käytettävissä omaa peltoa 95,95 ha ja vuokramaita 24,14 ha, yhteensä 120,09 ha. Lietelanta levitetään pääosin multaavalla letkulevittimellä, jolla hajut ja ravinnepäästöt saadaan minimoitua. Lietelannasta noin 25 % levitetään keväällä kylvöjen alle, 3

50 % säilörehun korjuun jälkeen sänkeen mullaten ja loput syksyllä kyntöjen alle. Kuivalanta levitetään tarkkuuslevittimellä nitraattiasetuksen sallimina aikoina. Lannasta noin 30 % levitetään keväällä kylvöjen alle, noin 40 % kesällä säilörehun korjuun jälkeen ja loput syksyllä kyntöjen alle. Lannanlevitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Hakemuksen mukaiset lantavarastot ja levitysalat riittävät, vaikka karjanlannan syyslevitystä tulevaisuudessa rajoitettaisiinkin. Öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Vedenhankinta Tilalla on kolme maanpäällistä laponestolla varustettua polttoöljysäiliöitä, joiden yhteistilavuus on 9 500 litraa. Säiliöitä ei ole sijoitettu tiiviille alustalle. Muita öljytuotteita, noin 400 litraa, varastoidaan konehallissa betonilattialla. Viljelyssä tarvittavia torjunta-aineita, noin 2 kg jauhemaisia ja 100 litraa nestemäisiä aineita vuodessa, säilytetään autotallin lukitussa kaapissa. Navetalla käytettäviä pesuaineita säilytetään maitohuoneessa. Tilalla on käytössä oma porakaivo ja varajärjestelmänä on iso rengaskaivo pihalla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Navetan rakentamisessa käytetään verhoseinä/hormipoisto -ratkaisua, joka mahdollistaa luonnollisen ilmanvaihdon ilman sähköpuhaltimia. Verhoseinäpinnat antavat lisäksi runsaasti luonnonvaloa. Maidon lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimella ja lietelannan siirrossa hyödynnetään painovoimaa. Lietelannan levityksessä on urakoitsijalla käytössä multaava levityskalusto, jolla ravinnepäästöt saadaan minimoitua. Kotieläintalouden BAT-tekniikoita on esitelty kahdessa Suomen kansallisessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan asiakirjassa: AA ja BB (toim.). 2004. Kotieläintalouden ympäristökuormituksen vähentäminen. Toimenpiteiden kustannukset ja toimivuus. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 708, ympäristönsuojelu. CC ym. 2002. Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 564, ympäristönsuojelu. 4

5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä syntyy itse eläinsuojasta sekä lisäksi lannan varastoinnista ja levityksestä. Laajennusosan ilmanvaihtoratkaisu (verhoseinät ja hormipoisto) minimoi hajuhaitat. Kiinteäpohjaiset lantakäytävät puhdistetaan päivittäin kärpästen lisääntymisen vähentämiseksi. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Varastoinnin aikaista hajuhaittaa pyritään vähentämään täyttämällä osaa säiliöistä alakautta ja tarvittaessa kattamalla säiliöt turpeella. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään valitsemalla levitysaika sääolosuhteiden mukaan ja multaamalla liete välittömästi levityksen jälkeen. Lisäksi ruokinnan optimoinnilla vähennetään lannan sisältämien, hajua aiheuttavien typpiyhdisteiden määrää. Päästöt maaperään ja vesiin Melu ja liikenne Tilan toiminnasta ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta ja säilörehu varastoidaan vesitiiviissä varastoissa. Lietesäiliön kuormauspaikka on tiivistettyä soraa. Maitohuoneen jätevedet (200 m 3 /a) ja muut pesuvedet (50 m 3 /a) johdetaan lietesäiliöön. Navetan WC korvataan kuivakäymälällä vuoteen 2014 mennessä. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä ja käyttämällä multaavaa lietekalustoa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melua syntyy lähinnä maitotilan toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Laajennuksen myötä liikenne kasvaa vain hieman rehunteon ja lannanlevityksen aikana. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehuja eläinkuljetuksia on kaksi kertaa kuukaudessa. Säilörehua tuodaan tilakeskukseen noin 150 kuormaa vuodessa, kolmessa erässä kesän aikana. Karjanlantaa siirretään traktorilla noin 3 000 m 3 vuodessa. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Tila on liittynyt järjestettyyn jätehuoltoon. Kuolleet eläimet (noin 1 500 kg/vuosi) toimitetaan raatojenkeräilyn kautta käsittelylaitokseen, ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteenkeräykseen ja rehumuovit poltetaan tai toimitetaan energiakeräykseen. Metalliromu kerätään erikseen.

Pilaantunut rehu viedään kuivalantalaan. Jäteöljyt kerätään 200 litran tynnyriin ja toimitetaan ongelmajätelaitokseen. Keräilyä odottaville raadoille ei ole kylmävarastoa, joten raatoja säilytetään ennen noutoa kuivalantalassa pressulla peitettynä. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muuta kuin kaatopaikkajätettä seuraavasti: 6 Jätelaji Määrä/vuosi Käsittelytapa/toimituspaikka Kuolleet eläimet 1 500 kg Destruktiolaitos, Honkajoki Muovit 500 kg Poltto/energiajäte Jäteöljyt 200 l Ongelmajätteenkeräys Muut ongelmajätteet Ongelmajätteenkeräys Pilaantunut maito Lietesäiliö/levitys peltoon Pilaantunut rehu Kuivalantala/levitys peltoon TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Lietesäiliöt ja kuivalantalat tarkastetaan silmämääräisesti jokaisen tyhjennyksen jälkeen ja salaojien tarkastuskaivojen kautta seurataan mahdollisia lietevuotoja. Hakija ei ole esittänyt muuta toiminnan tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliön rikkoontuessa salaojat suljetaan ja lietettä siirretään muihin säiliöihin niin paljon kuin mahdollista. Loput lietteestä imeytetään turpeeseen ja varastoidaan kuivalantalassa. Lietesäiliön ympärille tehdään tarvittaessa suojavallit lietteen leviämisen estämiseksi. Jos halkeamia havaitaan, ne korjataan välittömästi. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja niihin varautuminen: sähkökatkojen varalle tilalla on aggregaatti ruokinta- ja lannanpoistomenetelmät ovat yksinkertaisia eivätkä siten ole häiriöherkkiä päivittäinen liikennöinti tilan ympärillä on suunniteltu sujuvaksi onnettomuuksien välttämiseksi eläintenhoito ja jalostus ovat suunnitelmallisia painottuen sairauksien ennaltaehkäisyyn, terveydenhoitosuunnitelma laaditaan yhdessä eläinlääkärin kanssa

7 rehua pyritään varastoimaan ylivuotiseksi satovaihteluiden tasoittamiseksi lantavarastojen kuntoa seurataan tyhjennysten yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Orimattilan kaupungin ilmoitustauluilla 21.4. 21.5.2010. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Orimattilan Sanomissa 22.4.2010. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutuksien aikana nähtävillä Etelä- Suomen aluehallintoviraston ja Orimattilan kaupungin kirjaamoissa. Hakemuksesta on tiedotettu asianosaisille 14.4.2010 päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu hakijan kanssa puhelimitse 15.6.2010. Eläinsuojan valvoja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta on tehnyt tilalla tarkastuksen 7.5.2010. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin, ja se on otettu huomioon lupakäsittelyssä. Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon lupahakemuksesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Orimattilan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 25.5.2010 saapunut lausunto Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että ympäristölupahakemuksessa esitetyn suuruiselle laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Toiminta ei ole voimassa olevien kaavojen vastaista ja kotieläintalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueella tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinsuojat eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella tai muulla erityisalueella eikä toiminta vaaranna luonnonsuojelualueitten luontoarvoja. Lupahakemuksessa esitetyillä enimmäiseläinmäärilläkin lupamääräyksin ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen voidaan riittävästi ehkäistä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettuja haittoja. Orimattilan ympäristönsuojeluviranomaisen 4.6.2010 saapunut lausunto Toiminnanharjoittajan tulee esittää mahdollisia riskitilanteita varten varavedenottomahdollisuus. Mahdollisia sairastapauksia varten tulee joko uudelle tai vanhalle puolelle varata riittävä määrä ns. sairaspaikkoja, jossa sairastuneiden eläinten virtsa/lanta voidaan kerätä erikseen tal-

teen. Lietesäiliöiden kattamismahdollisuus varmistettava etukäteen. Ponien tarhasta annettava erilliset määräykset. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Annettujen lausuntojen johdosta hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 10.6.2010 päivätyllä kirjeellä. Hakija toteaa 17.6.2010 päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon ei ole huomautettavaa. Orimattilan ympäristölautakunnan lausuntoon liittyen: riskitilanteita varten tilalla on käytettävissä vanha isokokoinen rengaskaivo, johon on mahdollista myös tuoda vettä navetan hoito/poikimakarsinat toimivat myös sairaspaikkoina, joista lanta voidaan erikseen kerätä betonielementtirakenteinen lietesäiliö katetaan tarvittaessa turpeella tai muulla kelluvalla katteella mahdollisia poneja laidunnetaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mika ja Saila Tuiskuselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 57 lypsylehmän, 40 hiehon ja 16 nuorkarjapaikan eläinsuojan laajentamiseen 86 lypsylehmän, 54 hiehon, 46 nuorkarjan ja 3 ponin eläinsuojaksi Orimattilan kaupungin Mallusjoen kylässä kiinteistöllä Soidinsuo RN:o 40:0. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan, jätevesien ja tuorerehun varastointi ja käsittely 1. Toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastoissa. Lannan varastotilaa tulee olla käytettävissä niin paljon, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Luvanmukaiselle eläinmäärälle tarvitaan ilman laidunnusta vähintään 2 064 m 3 lietelantatilavuutta ja 868 m 3 kuivikelantatilavuutta. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säilöön estyy, on säiliön tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 8

9 Pihattonavetan laajennuksen ja uuden lietesäiliön lopulliset pääpiirustukset ja rakennepiirustukset on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden rakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja muiden jätevesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Eläinsuojien ja lietesäiliöiden salaojitus on järjestettävä siten, että vesinäytteiden ottaminen kuivatusvesistä on mahdollista. Salaojat on voitava tarvittaessa sulkea esimerkiksi tulppaamalla. Vahingon tai onnettomuuden seurauksena ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon on tehtävä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Ulkopuolisen asiantuntijan laatima selvitys nykyisten lantavarastojen, pumppukaivon ja laakasiilojen rakenteiden kunnosta ja tiiveydestä tulee toimittaa valvontaviranomaiselle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 5. Jos säilörehua ei pyöröpaalata, on säilörehu varastoitava vesitiiviissä siiloissa, joista puristeneste on kerättävä vesitiiviiseen säiliöön. Myös pilaantunut säilörehu tulee varastoida tai kompostoida tiivispohjaisella alustalla, josta puristeneste ja muut suotovedet kerätään talteen. Siilojen ja puristenestekaivojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. 6. Eläinsuojan sosiaalitiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. WC:n jätevesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön. Lannan hyödyntäminen 7. Lanta ja pesuvedet on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluvultaan korkeille pelloille.

Luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 86 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Luvan haltijan on tiedotettava lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. 8. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä vähintään 5 vuoden välein. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Laiduntaminen 10. Eläinsuojiin johtavien karjan kulkuväylien on oltava päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Laitumella, sisäänkäyntien edessä, tulee olla tiivispohjaista aluetta vähintään 10 m 2 laidunta käyttävää täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaisen alustan kokonaispinta-alaksi riittää 300 m 2. Tiivispohjaiselle alustalle kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti ja se on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa. Tiivispohjainen alue tulee muotoilla siten, että alueelle kertyvä virtsa sekä sade- ja sulamisvesi voidaan kerätä ja johtaa vesitiiviiseen säiliöön. Rakennuksen katolta ja tiivispohjaisten alueiden ulkopuolelta tulevien puhtaiden sade- ja sulamisvesien pääsy tiivispohjaisille alueille tulee estää. 11. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunnettaessa vesistöön rajoittuvia peltolohkoja tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka tarvittaessa estää aitauksella. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Hajuhaittojen vähentäminen 12. Lietesäiliöissä on oltava säiliön altapäin täyttöä varten tarpeelliset rakennelmat ja laitteet. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella ja pidettävä katettuina työteknisten syiden edellyttämiä ajankohtia lukuun ottamatta. Uusi lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa siten, että 10

se voidaan tarvittaessa myöhemmin kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliön valmistumisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Mikäli luvan haltijan suorittamista toimenpiteistä huolimatta ilmenee kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa, on haitta arvioitava ja haitan torjuntaa tehostettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 13. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä on vältettävä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Lannan levityksestä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä mahdollisuuksien mukaan todennäköisille haitankärsijöille ennen levityksen aloittamista. Jätteiden käsittely ja kemikaalien varastointi 14. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Keräilyä odottava eläinjäte on välivarastoitava ja käsiteltävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 15. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu on toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 16. Rehuraaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä tai päästöjä maaperään, vesistöön tai ilmaan. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille allastetulle alustalle tai varustettava kaksoisvaipalla. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä on noudatettava kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 17. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Paras käytettävissä oleva tekniikka 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, kuten ruokinta-, ilmanvaihto- ja lannankäsittelytekniikkaan liittyen, ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 11

12 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Raportointi 20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Edellistä vuotta koskeva raportti on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä ja vuotuisista tuotantomääristä (kpl/a, kg/a, l/a) tiedot lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja niiden ravinnetasoista, lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista tiedot kuolleiden eläinten määristä, käsittelytavoista ja toimituspaikoista tiedot jätelajeista ja määristä ja niiden toimituspaikoista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailusta tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Toiminnan muutokset ja muut määräykset 21. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

13 Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti (lietelannan varastotilaa vähintään 24 m 3 /lypsylehmä ja kuivikelannan varastotilaa vähintään 9 m 3 /hieho ja 2,4 m 3 /alle 6 kk sekä virtsalle 4,0 m 3 /hieho ja 1,2 m 3 /alle 6 kk). Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. (YSL 45, VNA 931/2000) Lupamääräykset 2 ja 3 Määräykset on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Mikäli epäillään vuotoja rakenteissa, salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan asia tutkia. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy vesiuomiin. (YSL 4, 7, NaapL 17 ) Lupamääräys 4 Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (YSL 4, 5, 7, 46 )

Lupamääräys 5. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. (YSL 7, 45, VNA 931/2000) Lupamääräys 6 Määräyksellä varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja sosiaalitilojen pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. (YSL 7, 45, VNA 542/2003) Lupamääräys 7 Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa tuottamastaan lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. (YSL 45, YSA 4, VNA 931/2000) Lupamääräys 8 Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta vastaanottavat tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. (YSL 5, VNA 931/2000) Lupamääräys 9 Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Siksi lannan käyttö luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla on kielletty. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, 14

maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. (YSL 8, VNA 931/2000) Lupamääräys 10 Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin ravinteita kulkeutuu maaperään ja vesistöihin huomattavia määriä. Tiivispohjaisilta alueilta niille kertyvän lannan poistaminen on mahdollista ja alueen muotoilulla voidaan estää likaisten vesien kulkeutuminen maastoon. (YSL 7, 8, 45 ) Lupamääräys 11 Laitumen kasvipeitteisyyden säilyttämisellä ja juomaja ruokintapaikkojen oikealla sijoittamisella voidaan oleellisesti vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön tai pohjavesiin. (YSL 7, 8 ) Lupamääräys 12 Lietesäiliön täyttämisellä altapäin sekä sen kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lannan varastoinnin ja sekoituksen aikana. (YSL 4, NaapL 17 ) Lupamääräys 13 Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. (YSL 4, NaapL 17 ) Lupamääräykset 14 17 Määräykset on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. (YSL 7, 8, 45, JäteL 4, 6, 12, 15, MMA 850/2005) Lupamääräys 18 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on otettava uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 4, 5, YSA 37 ) 15

Lupamääräys 19 Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukaisella torjuntakalustolla. (YSL 62, YSA 30 ) Lupamääräys 20 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (YSL 46, YSA 30, JäteL 6, 51, 52 ) Lupamääräys 21 Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. (YSL 28, 46, 83, YSA 30 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Luvan saajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2020 (YSL 55 ). Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Tämä päätös korvaa Orimattilan ympäristölautakunnan 16.6.1999 myöntämän ympäristölupapäätöksen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. 16

17 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 31, 36 38, 43, 45, 46, 51 57, 62, 83, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 4, 5, 16 19, 23, 30, 37 Terveydensuojelulaki 22 Jätelaki 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta Valtion maksuperustelaki Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 29.6.2009 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsylehmälle, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1 740. Päätös Mika ja Saila Tuiskunen Jäljennös päätöksestä Orimattilan kaupunginhallitus Orimattilan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, sähköisesti Suomen ympäristökeskus, sähköisesti

18 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi-452-04-08-2010 mukaan. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Orimattilan kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Orimattilan Sanomissa.

19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Kartta 2) Valitusosoitus Risto Lehtoranta Hanna Pohjakallio Asian on ratkaissut vanhempi insinööri Risto Lehtoranta ja esitellyt ylitarkastaja Hanna Pohjakallio. HPo/sl

Sijaintikartta Liite 1

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.8.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.