Pakolaisneuvonta kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä uudeksi vastaanottolaiksi.

Eduskunnan hallintovaliokunnalle HE 266/2010 vp laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta YLEISTÄ Pakolaisneuvonta kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä uudeksi vastaanottolaiksi. Uudella turvapaikanhakijoiden vastaanoton lainsäädännöllisen perustan luovalla erityislailla pyritään yhdenmukaistamaan vastaanottokeskusten palveluja sekä parantamaan kansainvälistä suojelua hakevien yhdenvertaisuutta. Tarve yhdenmukaistamiseen on suuri, sillä vastaanottokeskusten palvelut ja käytännöt ovat vaihdelleet suuresti. Tavoitteena olleen selkeyden ja yksiselitteisyyden saavuttamista on vaikeuttanut liian tiukka aikataulu. Esitys perustuu osittain puutteelliseen selvittämiseen ja monelta osin selvitystyö on vielä kesken. Vastaanoton riippumattomuus päätöksenteosta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto siirrettiin Maahanmuuttoviraston hallinnon alaisuuteen vuonna 2009. Hallinnonsiirtoa valmisteltaessa Pakolaisneuvonta painotti useissa lausunnoissaan, että vastaanoton riippumattomuus kansainvälistä suojelua koskevasta päätöksenteosta tulee turvata uudistuksen jälkeenkin. Vuoden 2010 aikana on useammissa yhteyksissä tullut tilanteita, joissa vastaanoton ja päätöksenteon riippumattomuus on vaarantunut. Esimerkiksi vastaanottokeskuksille annetusta tulkinnanvaraisesta lääkärinlausuntoja koskevasta ohjeistuksesta johtuen turvapaikanhakijan terveydentilan selvittäminen ja lääkärinlausuntojen saaminen hakemuksen täydentämiseksi on ollut ongelmallista. Osa vastaanottokeskuksista on tulkinnut ohjeistusta niin, että hakijan terveydentilan selvittämiseksi lääkärinaika voidaan varata ainoastaan Maahanmuuttoviraston sitä pyytäessä, turvapaikkapuhuttelun jälkeen, mikäli vastaanottokeskuksen tiedossa ei ole ollut terveydentilan vaatimaa akuuttia hoitoa. Tämä on hankaloittanut hakijoiden oikeusturvan ja hakemuksen ratkaisemisen kannalta ensiarvoisen tärkeää asiakirjanäytön toimittamista turvapaikkahakemuksen tueksi. Aikaisemman yhtenäisen käytännön mukaan terveydenhoitaja on aina tarvittaessa varannut lääkärinajan asiamiehen pyynnöstä. Esimerkiksi kidutuksen, raiskauksen tai muun fyysisen tai henkisen väkivallan seurauksena syntynyt traumatisoituminen ja haavoittuva asema on tärkeä saada päätöksentekijän tietoon mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa. Haavoittuvan aseman varhainen tunnistaminen on tärkeää tehokkaan ja oikeusvarman menettelyn takaamiseksi ja hakijan tarvitseman hoidon turvaamiseksi. Lääkäriin pääseminen vasta Maahanmuuttoviraston suorittaman turvapaikkapuhuttelun jälkeen vaikeuttaa ja hidastaa olennaisesti turvapaikanhakijan toipumista ja saattaa pidentää turvapaikkamenettelyä tarpeettomasti. Lisäksi on otettava huomioon haavoittuvan aseman merkitys turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämisessä. Esimerkiksi Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että terveydentilaan ja hoidontarpeeseen liittyvät painavat humanitaariset syyt voivat edellyttää, että turvapaikkahakemus tutkitaan Suomessa, vaikka toinen Euroopan unionin jäsenvaltio olisi vastuussa turvapaikka-asian tutkimisesta. Näissä ns. Dublintapauksissa hakijalla ei ole edes mahdollisuutta henkilökohtaisesti kertoa vaino- tai väkivaltakokemuksistaan päätöksentekijälle. Turvapaikanhakijan oikeusturva ei saa vaarantua kansainvälistä suojelua koskevan päätöksenteon, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja säilöönottoyksikön ollessa saman viraston alaisuudessa. Vastaanoton riippumattomuus päätöksenteosta ei toteudu, mikäli vastaanoton asiakas ei saa tarvitsemiaan palveluita ilman päätöksenteosta vastuussa olevan viranomaisen pyyntöä. Salassapitovelvollisuus ja luottamuksellisuus ovat turvapaikkaprosessin keskeisiä periaatteita sekä tehokkaan ja oikeusvarman menettelyn tae. Erityisesti traumatisoituneiden kohdalla luottamuksellisuus on käytännössä ehdoton edellytys perusteiden selvittämiselle. Jos hakija ei uskalla tai kykene kertomaan todellisia perusteitaan, syntyy todellinen riski siihen, että päätöksentekijä tekee väärän kielteisen päätöksen, joka voi johtaa Suomea ehdottomasti sitovien palautuskieltojen loukkaamiseen. Myös UNHCR on käsikirjassaan pakolaisaseman määrittämisen menettelyistä ja perusteista tuonut esille, että henkilö, joka kokemustensa perusteella pelkää kotimaansa viranomaisia, voi edelleen pelätä kaikkia viranomaisia. Hän voi sen vuoksi pelätä puhua avoimesti ja antaa täydellistä ja tarkkaa selvitystä tilanteestaan. Vastaanoton lähtökohtana tulee olla luottamuksellisuus henkilökunnan ja turvapaikanhakijoiden välillä. Pakolaisneuvonta katsoo, että vastaanoton ja päätöksenteon riippumattomuus tulisi kirjata myös lakiin. Haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat Haavoittuvan aseman määritelmä on kirjattu esityksen perusteluihin selkeästi. Perusteluissa on korostettu erityistarpeiden yksilöllistä selvittämistä. Esityksen mukaan haavoittuvasta asemasta johtuvat erityistarpeet arvioisi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö mahdollisimman pian sen jälkeen kun kansainvälistä suojelua, tilapäistä suojelua tai ihmiskaupan uhrin auttamista

koskeva asia on tullut vireille. Tarjottavat erityispalvelut arvioitaisiin haastattelujen ja seulonnoissa kerättyjen tietojen perusteella. Kansainvälistä suojelua hakevien lasten asema paranee monin tavoin uuden lain myötä. Erityisen tärkeää on, että lapsen edun arviointi on selkeästi säädetty liittyväksi lastensuojelulakiin. Lastensuojelulain mukaisten säännösten soveltaminen alaikäisten vastaanottoon on tarpeellinen uudistus. Pakolaisneuvonta pitää myönteisenä, että edustajan määräämisen ehdottomuus ja kiireellisyys saadaan koskemaan myös kansainvälistä suojelua hakevia, ilman huoltajaa maassa olevia alaikäisiä. Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä tullaan esityksen mukaan vaatimaan myös maassa ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden ja ihmiskaupan uhrien edustajilta. Pakolaisneuvonta pitää epäkohtana, ettei lain tasolla edelleenkään turvata oppivelvollisuusikäisen turvapaikanhakijalapsen mahdollisuutta perusopetukseen. Asiaan tulisi löytää ratkaisu viimeistään lasten vastanottoa selvittävän hankkeen yhteydessä. Se, että lapset pääasiassa pääsevät opetuksen piiriin ei ole riittävää, vaan opetuksen on oltava tosiasiassa mahdollista jokaiselle yksittäiselle turvapaikanhakijalapselle. Pakolaisneuvonnan tiedossa on useampia tapauksia, joissa oppivelvollisuusikäiset lapset ovat useiden kuukausien ajan jääneet perusopetuksen ulkopuolelle. On erittäin tärkeää, että alaikäisten oikeudesta terveydenhuoltopalveluihin ehdotetaan säädettäväksi samoin perustein kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa. Esityksen epäkohtana on se, että muiden haavoittuviin ryhmiin kuuluvien erityistarpeet terveydenhuollon osalta on sivuutettu. Haavoittuvan aseman huomioon ottaminen on tärkeää myös tulkkauspalveluita järjestettäessä. Lain 26 ja 27 :iin tulisi sisällyttää viittaus haavoittuvan aseman huomioon ottamisesta. Erityisesti traumatisoituneiden kidutuksen uhrien kohdalla on tyypillistä, että he kykenevät kertomaan traumakokemuksistaan usein vasta pitkän ajan kuluttua ja yleensä vasta luottamuksellisessa tilanteessa esimerkiksi useampien tapaamisten jälkeen hoitohenkilökunnalle tai lakimiehelle. Erityispalveluiden tarve tulee olla mahdollista huomioida myös kun haavoittuva asema tulee esiin vasta myöhemmässä vaiheessa. PYKÄLÄKOHTAISET KOMMENTIT 11 Ulkomaalaisen säilöönoton järjestäminen Alaikäisten oikeudet eivät toteudu säilöönoton yhteydessä riittävästi, eikä säilöönottoyksikköön sijoittaminen toteuta lastensuojelulain 4 :ään kirjattuja lastensuojelun keskeisiä periaatteita. YK:n lapsen oikeuksien komitea on lausunut, että silloin kun lasten säilöönottoa poikkeuksellisesti käytetään, tulee lapsen edun olla ensisijaista ja lapsen oikeuksien sopimuksen 31 (a) ja (c) artikloita sekä muita kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Lasten säilöönotossa on tehtävä

erityisjärjestelyitä asuintiloissa, jotta ne ovat lapsille sopivia ja erillään aikuisista, ellei lapsen etu muuta vaadi. Lapsella tulee olla oikeus opetukseen, jonka tulisi mieluiten tapahtua säilöönottotilojen ulkopuolella. Säilöön otetulla lapsella on myös yleissopimuksen 31 artiklan mukaisesti oltava oikeus leikkiin ja virkistykseen. Pakolaisneuvonta korostaa edelleen, että alaikäisten säilöönotolle tulisi luoda vaihtoehtoinen järjestely, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi suljetun lastensuojelulaitoksen yhteydessä. Lakiin tulisi kirjata velvoite selvittää ensisijaisesti muiden järjestelyjen mahdollisuus. 14 Vastaanottopalvelujen saajat Pykälän 4 momentin mukaan vastaanottokeskuksen johtaja voi päättää, että Euroopan unionin kansalaiselle tai häneen rinnastettavalle, joka on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevan kielteisen päätöksen, annetaan vastaanottopalveluja kohtuullisen ajan erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi. Erityisenä henkilökohtaisena syynä voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että kyseessä on ilman huoltajaa oleva alaikäinen tai hakija on raskaana ja lapsen syntymä on lähellä. Lakiesityksen tekstissä poikkeuksen myöntämisen ulkopuolelle jäävät huoltajiensa kanssa maassa oleskelevat alaikäiset. Näille lapsille tulisi kuitenkin taata riittävä huolenpito. Kun esityksessä on muutoin pyritty korostamaan lapsen edun huomioon ottamista, on esitetty lainkohta tällaisenaan muun sisällön ja hengen vastainen. Pakolaisneuvonnan mielestä lapsen oikeuksien turvaamiseksi alaikäisillä tulisi olla oikeus vastaanottopalveluihin siihen asti, kun maasta poistaminen tosiasiallisesti tapahtuu. Vastaanottopalveluita voisivat tällaisessa tilanteessa olla lapsen majoittaminen vanhempien suostumuksella alaikäisyksikköön ruoka- ja majoituspalveluiden turvaamiseksi. Lakiin tulisi selkeästi kirjata, että vastaanottopalveluja annetaan alaikäiselle lapselle maasta poistumiseen saakka. 15 Tietojen antaminen Pykälän 1 momentin mukaan kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle annetaan tietoja vastaanottopalveluista, vastaanottoon liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, oikeusavusta sekä vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä avustavista järjestöistä. EU:n vastaanottodirektiiviin (2003/9/EY) on kirjattu velvollisuus varmistaa, että hakijat saavat tietoja erityistä oikeusapua antavista järjestöistä tai ryhmistä. Vastaanottodirektiivin 5 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat saavat tietoja erityistä oikeusapua antavista järjestöistä tai ryhmistä ( ) Voimassa olevan kotouttamislain 19 f :än on vastaanottodirektiivin mukaisesti kirjattu, että (t)urvapaikanhakijoille annetaan mahdollisimman pian tietoa vastaanotto-olosuhteissa ja turvapaikka-asiassa oikeusapua antavista järjestöistä tai ryhmistä. Nykylain ja menettelydirektiivin mukaan hakijalle tulisi tiedottaa myös mahdollisuudesta ottaa halutessaan yhteyttä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ään. Pakolaisneuvonta katsoo edelleen, että lainkohta tulisi tältä osin säilyttää nykyisellään.

16 Majoitus vastaanottokeskuksessa Pakolaisneuvonnan mielestä lainkohtaan tulee kirjata direktiivin mukaisesti, että ilman huoltajaa olevan alaikäisen sijoituspaikkaa tulisi muuttaa vain poikkeustapauksissa. 26 Terveydenhuoltopalvelut Terveyspalvelujen saaminen on esitetty lasten kohdalla samantasoiseksi kuin henkilöillä, joilla on kotikunta Suomessa. Tämän voidaan olettaa yhdenmukaistavan huomattavasti kansainvälistä suojelua hakevien lasten mahdollisuutta sosiaali- ja terveyspalveluihin riippumatta siitä, missä vastaanottokeskuksessa hakijat ovat majoittuneita. Tältä osin esityksessä ei ole huomioitu muiden haavoittuvassa asemassa olevien erityistarpeita. Esityksessä ei ole riittävästi selkeytetty muiden kuin alaikäisten kansainvälistä suojelua hakevien oikeutta saada terveyspalveluita. Tuoreen Helsingin diakonissalaitoksen Kidutettujen Kuntoutuskeskuksen vetämän hankkeen laatiman selvityksen mukaan kolmannes Suomeen saapuvista alle 24-vuotiaista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista on vaikeasti traumatisoituneita tai näkyvästi oireilevia. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen saapuu joka vuosi jopa 900 apua tarvitsevaa lasta ja nuorta. Heistä vain joka kolmas saa psykiatrista tai psykoterapeuttista apua ongelmiinsa. Esteinä ovat pitkät jonot lasten ja nuorisopsykiatrisiin palveluihin, osaamisen puute hoitoyksiköissä, ongelmien tunnistamisen vaikeus, sekä ennakkoluulot. Lasten ja nuorten vaikeista traumoista tunnistetaan vain pieni osa, koska lapset ovat haluttomia puhumaan vaikeista kokemuksistaan. Julkiset terveydenhuollon palvelut pystyvät nykyisellään huonosti vastaamaan selvityksen kohderyhmien palvelutarpeisiin. Selvitys suosittelee mielenterveysalan osaamisen lisäämistä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottoyksiköihin. Käytännössä kohderyhmälle tulisi luoda matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joiden käyttöä asiakkaat eivät koe leimaavaksi. Erikoistuneiden lasten ja nuorisopsykiatristen palveluiden tarve puolestaan korostuu kidutettujen, raiskaustraumatisoituneiden ja lapsisotilaiden hoidossa. http://www.hdl.fi/images/stories/liitteet/101459_hdl-raportti_lr.pdf Pakolaisneuvonnan tiedossa on useita tapauksia, joissa hakijalla on todettu selkeä hoidon tarve, mutta sitä ei ole katsottu lain edellyttämällä tavalla kiireelliseksi ja välttämättömäksi. Erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvien hakijoiden kohdalla hoitoon pääseminen on erityisen tärkeää ja se myös edesauttaisi turvapaikkaperusteiden selvittämistä nopeammin. Esityksessä on huomioitu hyvin, että hakemuksen käsittely saattaa kestää Suomessa jopa useita vuosia ja tämän vuoksi yksinomaan kiireellisen hoidon antamista ei voida pitää riittävänä terveydenhuollon tasona. Pakolaisneuvonta katsoo, että lainkohtaan tulisi kirjata maininta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeiden huomioonottamisesta terveydenhuoltopalveluihin tai erillinen viittaus lain 6 :ään.

27 ja 28 Tulkkaus ja kääntäminen Lainkohdan perusteluissa on katsottu, että tulkkipalvelujen järjestämisessä ei edellytettäisi sitä, että tulkki olisi samassa tilassa asianosaisen kanssa, vaan tarpeen mukaan voitaisiin käyttää myös etätulkkausta puhelimen tai videon välityksellä. Esityksen mukaan etätulkkauksella saavutetaan säästöjä matkakustannuksissa ja matkustamiseen kuluvassa ajassa. Lain 6 :n mukaan haavoittuvassa asemassa olevien erityistarpeet tulee huomioida. Pakolaisneuvonta katsoo, että tulkkausta koskevassa lainkohdassa tulee olla maininta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeista tulkkaukseen liittyen. Haavoittuvassa asemassa olevan asian hoidossa etätulkkauksella saattaa olla erityisen kielteinen vaikutus. Esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevan seksuaalisen väkivallan uhrin voi olla hyvin vaikea hoitaa esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä asioitaan puhelintulkkauksen välityksellä. Luottamuksellisen ilmapiirin luominen on erityisen tärkeää asioidessa haavoittuvassa asemassa olevan henkilön kanssa. Etätulkkauksella käyttämällä ei luottamuksellisen ilmapiirin luominen usein onnistu. Lainkohtaan tulisi Pakolaisneuvonnan mielestä kirjata tulkkauksen järjestämisessä viittaus lain 6 :ään. Pakolaisneuvonta katsoo, että lakiin tulisi kirjata rajoitus vastaanottokeskuksen henkilökunnan toiminnasta tulkkina siten, että henkilökuntaa ei saisi käyttää tulkkina muulloin kuin selvitettäessä asiakkaalle arkipäiväisiä vastaanottokeskukseen ja asiakkaan toimintaan liittyviä asioita. 39, 40 Ilman huoltajaa olevan alaikäisen edustaminen ja edustajan kelpoisuus Edustajan määräämistä koskevan lainkohdan sanamuodon uudistaminen ehdottomaksi on tärkeää. Pidämme myös tarpeellisena, että edustajan tulee toimittaa rikosrekisteriote käräjäoikeudelle. Esityksen perusteluiden mukaan edustajan tulisi olla perehtynyt maahanmuuttajia koskeviin kysymyksiin, erityisesti kansainvälistä suojelua ja ihmiskaupan uhria koskeviin lupamenettelyihin sekä osattava työskennellä lasten kanssa. Edustajan tulisi mahdollisuuksien mukaan osallistua Maahanmuuttoviraston, vastaanottokeskusten, lastensuojelujärjestöjen tai muiden asiantuntijoiden järjestämään edustajakoulutukseen. Pakolaisneuvonta pitää hyvänä, että esityksen perusteluissa on selkeytetty aiemmin täysin sääntelemätöntä edustajan kelpoisuutta. Säännökset eivät ole kuitenkaan vieläkään riittäviä. Lainkohtaan tulisi kirjata, että edustajaksi määrättävän tulee olla perehtynyt kansainvälistä suojelua hakevien ja ihmiskaupan uhrien lupamenettelyihin. 41 Edustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa Esityksen mukaan edustajan olisi valvottava lapsen etua kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyn aikana. Hänen olisi mahdollisuuksien mukaan osallistuttava

turvapaikkapuhutteluun tai muuten selvitettävä, että lapsen etu on otettu huomioon turvapaikkamenettelyssä. Edustajan läsnäolo turvapaikkapuhutteluissa on lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Turvapaikkapuhuttelussa selvitetään alaikäisen hakijan kansainvälisen suojelun tarvetta. Haavoittuvassa asemassa oleva alaikäinen ei välttämättä kykene eikä halua selvittää kansainvälisen suojelun tarpeeseensa liittyviä seikkoja ilman edustajansa läsnäoloa. Turvapaikkapuhuttelussa edustajan tehtävänä on myös lapsen fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Lapselle entuudestaan tutun edustajan läsnäolo puhuttelussa edesauttaa luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä ja turvapaikkapuhuttelun onnistumista. Lapsen on helpompi kertoa asioistaan hänelle tutun ja turvallisen aikuisen läsnä ollessa. Puhuttelun kulku ja päätöksenteko nopeutuvat, kun kansainvälisen suojelun tarpeen arvioimiseksi tarvittavat seikat saadaan selvitetyksi mahdollisimman pitkälti jo puhuttelun yhteydessä. Myös YK:n lasten oikeuksien komitea on esittänyt, että yksin tulleen alaikäisen lapsen turvapaikkapuhuttelussa tulee edustajan olla läsnä. UN Committee on the Rights of the Child (CRC), CRC General Comment No. 6 (2005): Treatment of Unaccompanied and Separated Children Outside their Country of Origin, 1 September 2005, CRC/GC/2005/6, kohta 72. Lain 41 :än tulee kirjata selkeästi, että edustaja osallistuu turvapaikkapuhutteluun. 43 Edustajan tehtävän lakkaaminen Pykälän 1 momentissa säädettäisiin edustajan tehtävän lakkaamisesta ilman eri hakemusta. Pykälän 1 momentin mukaan edustajan tehtävät lakkaisivat, kun edustettava tulee täysi-ikäiseksi, muuttaa pysyvästi pois Suomesta tai hänelle määrätään Suomessa huoltaja tai muu laillinen edustaja. Esityksen mukaan edustajan tehtävä lakkaa myös lääketieteellisen iänmäärityksen perusteella, mikäli hakija sen perusteella arvioidaan täysi-ikäiseksi. Edustajan menettäminen heikentää nuoren turvapaikanhakijan oikeudellista asemaa merkittävästi. Iänmääritys ei nykymenetelmillä anna tarkkaa tulosta henkilön iästä. Pakolaisneuvonta katsoo, että oikeus edustajaan tulisi säilyä ikätestin jälkeenkin. Asiaa ei ole tältä osin riittävästi selvitetty. Lisäksi hakijan oikeusturvan kannalta on ongelmallista, että lain tasolla ei ole turvattu mahdollisuutta valituskelpoiseen päätökseen. 48 Vastaanoton asiakasrekisteriin talletettavat tiedot Lainkohtaan tulisi lisätä, että kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen sisältö kirjataan rekisteriin vasta päätöksen tiedoksiannon jälkeen. Päätöksen tietojen kirjaaminen rekisteriin päätöksen tiedoksiannon jälkeen estäisi tilanteen, jossa vastaanottokeskus saa tiedon päätöksestä ennen hakijaa. Jos vastaanottokeskus saa tiedon ennen hakijaa, saattaa tämä johtaa yksittäisiin tilanteisiin, jossa vastaanottokeskuksen työntekijä vahingossa paljastaa esimerkiksi kielteisen päätöksen hakijalle. On tärkeää, että tieto päätöksen sisällöstä tulee

hakijalle päätöksen tiedoksi antavalta viranomaiselta. Epäselvä ja epätäydellinen tieto kielteisestä päätöksestä saattaa johtaa myös hakijan katoamiseen ennen päätöksen tiedoksiantoa. Salassapitovelvoitteen käytännön toteuttamisen mahdollisuus on turvattava tilanteessa, jossa suurella määrällä ihmisiä on mahdollisuus käyttää rekistereitä. Kysymys on erityisen tärkeä, kun vastaanottoa ja päätöksentekoa hallinnoidaan saman viraston alaisuudessa. Asiakkaan on voitava luottaa siihen, etteivät luottamukselliset tiedot kulje vastaanotto- ja päätöksentekoviranomaisten välillä. Ehdotetun 3 kohdan mukaan rekisteriin saisi tallettaa rekisteröidyn terveydentilaa koskevia tietoja. Voimassa olevan lain 37 ei sisällä mainintaa terveystiedoista talletettavina tietoina. Henkilötietolain 11 :n 4 kohdan mukaan terveydentilaa koskevat tiedot ovat arkaluonteisia. Kyseisen lain 12 :n 1 momentin 10 kohdan mukaan tämä ei kuitenkaan estä terveydenhuollon toimintayksikköä tai terveydenhuollon ammattihenkilöä käsittelemästä siinä toiminnassaan saamia tietoja rekisteröidyn terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta tai häneen kohdistetuista hoitotoimenpiteistä taikka muita rekisteröidyn hoidon kannalta välttämättömiä tietoja. Näitä tietoja voisi siis käsitellä ja tallettaa ainoastaan vastaanotto- tai järjestelykeskuksessa työskentelevä terveydenhuollon ammattihenkilö. Pakolaisneuvonnan mielestä vastaanottokeskus tulisi laintasolla velvoittaa huolehtimaan siitä, ettei rekisteröidyn terveydentilaa koskeviin tietoihin ole pääsyä muilla kuin vastaanotto- tai järjestelykeskuksessa työskentelevällä terveydenhuollon ammattihenkilöllä. Marjaana Laine Johtava lakimies Pakolaisneuvonta ry