Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (558/2009), asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), opetusministeriön asetuksessa koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005, muut. 495/2009), Helsingin yliopiston hallituksen 8.10.2009 hyväksymässä hallintojohtosäännössä, sekä yliopiston hallituksen 27.4.2011 hyväksymässä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössäsekä näissä pysyväismääräyksissä säädetään. 1 II FARMASIAN TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT 2 Tiedekunnassa voidaan suorittaa: 1. alempana korkeakoulututkintona farmaseutin tutkinto, 2. ylempänä korkeakoulututkintona proviisorin tutkinto, 3. tieteellisinä jatkotutkintoina farmasian lisensiaatin (FaL) sekä farmasian ja filosofian tohtorin (FaT ja FT) tutkinnot, 4. farmasian lisensiaatin tutkinto, johon sisältyy erikoistumiskoulutus ja 5. farmaseutin tutkinnon pohjalta suoritettava farmaseutin erikoistumiskoulutus. Lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa sivuaineopintoja ja erillisiä opintoja. III PERUSTUTKINTOIHIN SISÄLTYVÄT KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet Tutkintoasetuksen (794/2004) edellyttämä kielitaito osoitetaan farmaseutin tutkinnossa. Proviisorin tutkintoa suoritettaessa kielitaitonsa osoittavat vain sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole osoittaneet asetuksessa säädettyä kielitaitoa aiempien opintojensa aikana. Äidinkielen opinnot Äidinkielessä opiskelijan tulee opinnoissa saavuttaa sellainen taito, että hän hallitsee opiskelun ja ammatin edellyttämän äidinkielen kirjallisen ja suullisen viestinnän. 4 Toisen kotimaisen kielen opinnot Toisen kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Farmaseutin tutkintoon sisältyvien toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on vähintään viisi opintopistettä. Toisen kotimaisen kielen opintoja ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut vapautuksen toisen kotimaisen kielen oppimäärästä peruskoulussa tai lukiossa tai ylioppilastutkinnossa

ylioppilastutkintolautakunnan luvallaeikä opiskelijalta, joka ei ole suorittanut toista kotimaista kieltä International Baccalaureate -, European Baccalaureate - tai Reifeprüfung-tutkinnossa. Tällaisen opiskelijan on kuitenkin suoritettava kieliopintoja tai muita opintoja siten, että tutkinnon vähimmäislaajuus saavutetaan. Opiskelija, joka ei suorita toisen kotimaisen kielen opintoja, ei voi saada yliopistotutkinnon myötä em. laissa 424/2003 tarkoitettua kielitaitoa. Vieraan kielen opinnot Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Farmaseutin tutkintoon sisältyvien vieraan kielen opintojen laajuus on vähintään viisi opintopistettä. Vieraan kielen taito voidaan osoittaa englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä tai jossakin muussa dekaanin hyväksymässä kielessä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet perustutkinto-opiskelijat sekä ulkomailla koulusivistyksensä saaneet perustutkinto-opiskelijat suorittavat tutkintoon kuuluvina kieliopintoina suomen (tai ruotsin) kieltä vähintään viisi opintopistettä ja opiskelijalle vierasta kieltä vähintään viisi opintopistettä. Vapautus kielitaitovaatimuksista Dekaani voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Kypsyysnäyte Farmaseutin ja proviisorin tutkintoja varten on opiskelijan kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneet voivat antaa kypsyysnäytteen myös englannin kielellä. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa proviisorin tutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, kun hän on osoittanut kielitaitonsa farmaseutin tutkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Tällöin proviisorin tutkinnossa kirjoitettavassa kypsyysnäytteessä on kuitenkin osoitettava perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Proviisorin tutkinnon kypsyysnäyte muodostuu pro gradu tutkielman seminaariesityksestä ja tiivistelmästä. Farmaseutin tutkinnon tavoitteet 5 IV FARMASEUTIN TUTKINNON TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 6 Sen lisäksi mitä farmasian koulutusta koskevista vähimmäisvaatimuksista on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/36/EY, tulee opiskelijan farmaseutin tutkintoon johtavassa koulutuksessa saavuttaa teoreettiset ja käytännölliset valmiudet: 1. toimintaan terveydenhuollon kaikkien osa-alueiden farmaseuttisissa tehtävissä; 2. lääke- ja apuaineiden ominaisuuksien ymmärtämiseen; 3. lääkkeiden valmistamiseen ja laadunvalvontaan; 4. neuvontaan asiakkaalle määrättyjen ja itsehoitoon kuuluvien lääkkeiden käytössä, oireiden arvioinnissa ja hoitoon ohjauksessa;

5. lääkehoidon ongelmien tunnistamiseen, arviointiin ja seurantaan sekä terveyden edistämistyöhön; 6. tieteelliseen ajatteluun sekä itsenäisiin, kriittisiin ratkaisuihin ammattitehtävissään; 7. ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä erikoistumisopintoihin ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin; Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Koulutuksen tulee antaa riittävät viestintä-, kieli- ja yhteistyötaidot sekä pohja ammattietiikalle. Farmaseutin tutkinnon rakenne Farmaseutin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Farmaseutin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon kolmessa lukuvuodessa. Farmaseutin tutkintoon sisältyvät seuraavat perus- ja aineopintojen kokonaisuudet (juonteet): Tieteellinen ajattelu ja ammatillinen kasvu Tavoitteena on tieteellisen ajattelun kehittyminen, ammatti-identiteetin ja -etiikan tukeminen, ammattiin kasvu sekä elinikäinen oppiminen mukaan lukien opiskelutaidot. 7 Molekyylistä lääkevalmisteeksi Tavoitteena on vahvistaa luonnontieteiden perusteiden tuntemusta. Erityisesti tavoitteena on ymmärtää lääke- ja apuaineiden sekä lääkevalmisteiden kemiallisia, fysikaalis-kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia sekä perehtyä lääkkeiden valmistamiseen ja laadunvalvontaan. Potilas ja lääkehoito Tavoitteena on saada peruskäsitys elimistön rakenteesta ja toiminnasta sekä sairauksista. Erityisesti tavoitteena on ymmärtää sairauksiin käytettävien lääkkeiden vaikutusmekanismit ja vaiheet elimistössä, keskeiset haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset sekä saavuttaa valmiudet lääkeneuvontaan ja terveydenedistämistyöhön. Lääke ja yhteiskunta Tavoitteena on saada peruskäsitys lääkehuollon asemasta ja toiminnasta yhteiskunnassa, lääkehoidon onnistumiseen vaikuttavista yksilö- ja yhteisötason tekijöistä sekä mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Vuorovaikutus ja viestintä Tavoitteena on työyhteisössä ja työssä tarvittavien vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittyminen. Tavoitteena on myös saavuttaa tieto- ja viestintätekniikan taidot. Valinnaiset opinnot Tavoitteena on omien mielenkiinnon kohteiden syventäminen ja monitieteellisyys. Valinnaisiin opintoihin hyväksytään farmasian tiedekunnan, Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien tai muiden yliopistojen (tiede- ja taidekorkeakoulut) vahvistamien tutkintovaatimusten mukaisia opintoja. Valinnaisiin opintoihin sisällytettävistä opinnoista vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot on suoritettava muualla kuin farmasian tiedekunnassa. Harjoittelu 8 Farmaseutin tutkintoon sisältyy kuuden kuukauden (30 opintopistettä) harjoittelu, jota yliopisto ohjaa ja valvoo.

Harjoittelu tapahtuu opetusapteekeissa, joita ovat Yliopiston Apteekki sivuapteekkeineen, Itä-Suomen yliopiston apteekki sekä tiedekunnan tarkoitukseen hyväksymät yksityiset apteekit ja sairaalaapteekit. Harjoittelusta on mahdollista suorittaa enintään kolme kuukautta ulkomailla, jonkin toisen Pohjoismaan tai Euroopan Unioniin (EU) kuuluvan maan apteekissa tai sairaala-apteekissa. Mahdollisuudesta suorittaa osa harjoittelusta EU:n ulkopuolisen maan apteekissa tai sairaalaapteekissa on neuvoteltava erikseen tiedekunnan harjoittelun vastuuhenkilön kanssa. Harjoitteluun lähteviltä vaadituista suorituksista määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Harjoittelu suoritetaan kahdessa jaksossa opetussuunnitelmaan merkittyinä ajankohtina. Vähintään kolme kuukautta harjoittelusta tulee suorittaa avohuollon apteekissa ja enintään kolme kuukautta harjoittelusta voidaan suorittaa sairaala-apteekissa. Poikkeustapauksissa harjoittelu voidaan suorittaa yhdessä osassa tai osissa, jotka eivät saa olla yhtä kuukautta lyhyempiä. Tästä on sovittava työnantajan ja yliopiston harjoittelun vastuuhenkilön kanssa. Työskentely opetusapteekissa on päätoimista. Saadakseen opintorekisteriin merkinnän harjoittelun suorittamisesta opiskelijan tulee toimittaa tiedekunnan kansliaan opetusapteekin harjoittelusta antama todistus. Lopputyö 9 Farmaseutin tutkintoon sisältyy kuuden opintopisteen laajuinen lopputyö. Lopputyön tulee osoittaa perehtyneisyyttä lopputyön aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen ajatteluun ja ilmaisuun. Lopputyö tehdään pareittain jollekin farmasian tiedekunnan osastolle ennalta sovitusta aiheesta ja siihen sisältyy kirjallinen ja suullinen esitys. Poikkeustapauksessa lopputyö voidaan tehdä myös itsenäisesti. Lopputyöhön ilmoittaudutaan tiedekunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Oppiaineen vastuuhenkilö hyväksyy kunkin opiskelijan lopputyön aiheen ja määrää lopputyölle ohjaajan ja vähintään kaksi tarkastajaa. Tarkastajat antavat lopputyön arvosanasta kirjallisen lausunnon käyttäen tiedekunnan yhteistä lopputyön arviointilomaketta. Arviointi perustuu tiedekuntaneuvoston vahvistamaan lopputyön arviointimatriisiin. V FARMASEUTTIEN ERIKOISTUMISKOULUTUS 10 Farmaseutin tutkinnon pohjalta voidaan Helsingin yliopistossa suorittaa ammatillinen erikoistumiskoulutus sairaala- ja terveyskeskusfarmasiassa ja teollisuusfarmasiassa. Farmaseutin erikoistumiskoulutukseen kuuluu syventyminen erikoisalaan, tutkielma erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Farmaseutin erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia erikoisalallaan itsenäisesti. Proviisorin tutkinnon tavoitteet VI PROVIISORIN TUTKINNON TAVOITTEET JA SISÄLTÖ 11 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/36/EY säädettyjen farmasian koulutusta koskevien vähimmäisvaatimusten ja farmaseutin tutkinnolle 6 :ssä asetettujen tavoitteiden lisäksi proviisorin tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan tulee saavuttaa valmiudet:

1. tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen; 2. lääkeaineiden ja lääkkeiden tutkimus- ja kehitystyöhön sekä lääkkeiden taloudellisuutta ja käyttöä koskevaan tutkimukseen; 3. toimia aktiivisesti terveydenhuollon farmaseuttisissa tehtävissä esimiehenä, asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Koulutuksen tulee antaa riittävät viestintä-, kieli-, yhteistyö-, taloudellis-hallinnolliset- sekä esimiestaidot. 12 Proviisorin tutkinnon rakenne Proviisorin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Ennen proviisorin tutkinnon suorittamista on opiskelijan suoritettava 180 opintopisteen laajuinen farmaseutin tutkinto. Proviisorin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon kahdessa lukuvuodessa farmaseutin tutkinnon pohjalta. Proviisorin tutkintoon sisältyvät kaikille yhteiset aineopinnot, valinnaiset aineopinnot ja syventävät opinnot. Syventävät opinnot ovat laajuudeltaan vähintään 70 opintopistettä. Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittyy johonkin proviisorin tehtävien kannalta keskeiseen, tieteellisesti merkitykselliseen ongelmakokonaisuuteen, joka liittyy yhteen tai useampaan oppiaineeseen. Syventävät opinnot koostuvat opiskelijan valitsemaan oppiaineeseen kuuluvista syventävistä opintojaksoista sekä 40 opintopisteen laajuisesta pro gradu -tutkielmasta. Proviisorin tutkinnon syventävien opintojen oppiaineet ovat: 1. biofarmasia 2. farmakognosia 3. farmakologia 4. farmaseuttinen kemia 5. farmasian teknologia 6. sosiaalifarmasia 7. teollisuusfarmasia Opiskelija ilmoittautuu valitsemaansa syventävien opintojen oppiaineeseen tiedekunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli ilmoittautuneita on enemmän kuin oppiaineeseen voidaan ottaa, suorittavat oppiaineet opiskelijoiden valinnan oppiaineen määrittämien perusteiden mukaisesti. Valintaperusteina käytetään opintomenestystä ko. oppiaineen opinnoissa. Karsiutuneet opiskelijat ilmoittautuvat toiseen haluamaansa oppiaineeseen. Opiskelijoiden jakaantuminen eri oppiaineisiin tuodaan tiedoksi opintoasiaintoimikunnalle. Opiskelija laatii proviisorin tutkintoon kuuluvan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) siihen oppiaineeseen, johon hänet on hyväksytty suorittamaan syventäviä opintoja. Pro gradu -tutkielma 13 Proviisorin tutkinnon syventäviin opintoihin sisältyy 40 opintopisteen laajuinen pro gradu tutkielma, joka koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja kokeellisesta osuudesta. Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä kykyä tieteelliseen viestintään omalla tieteenalalla. Oppiaineen vastuuprofessori hyväksyy kunkin opiskelijan pro gradu -tutkielman aiheen ja määrää tutkielmalle yhden tai useamman ohjaajan. Tutkielman aiheen hyväksymiseen sekä ohjaajien määräämiseen käytetään tiedekunnan yhteistä lomaketta

Pro gradu -tutkielman voi oppiaineen vastuuprofessorin suostumuksella kirjoittaa myös muulla kuin opiskelijan äidinkielellä (suomi tai ruotsi), pääsääntöisesti englannin kielellä. Tutkielmaan tulee sisältyä erillinen tiivistelmä. Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin tutkielma. Lisäksi tutkielmaan sisällytetään englanninkielinen tiivistelmä. Äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisen opiskelijan englannin tai muulla kielellä laatimaan tutkielmaan tulee liittää myös omalla äidinkielellä kirjoitettu tiivistelmä. Oppiaineen vastuuprofessori määrää tutkielmalle vähintään kaksi tarkastajaa, joista vähintään toisen on oltava tohtorin tutkinnon suorittanut ja toisen vähintään lisensiaatin tutkinnon suorittanut. Toinen tarkastajista voi olla tutkielman ohjaaja. Tarkastajien määräämiseen käytetään tiedekunnan yhteistä lomaketta. Tarkastajien tulee laatia tutkielmasta kirjallinen lausunto, joka sisältää arvosanaehdotuksen. Lausunnon antamiseen käytetään pro gradu -tutkielman arviointilomaketta ja arviointi perustuu tiedekuntaneuvoston vahvistamaan pro gradu -tutkielman arviointimatriisiin. Tiedekuntaneuvosto päättää pro gradu -tutkielmien hyväksymisestä ja niistä annettavista arvosanoista. Tutkielman tekijä voi esittää huomautuksen arvosanaehdotuksesta ennen sen käsittelyä tiedekuntaneuvostossa. Osastoille palautettavien pro gradu -tutkielmien lisäksi on opiskelijan toimitettava yksi nidottu kappale sekä sähköinen versio pro gradu -tutkielmastaan tiedekunnan kansliaan arkistointia varten. Tutkielman sähköinen julkaiseminen tapahtuu tutkielman tekijän luvalla. Verkkoon tallennettavan tutkielman on oltava tarkastettu. Tekijä vastaa tutkielmastaan ja hänellä on siihen tekijänoikeus. Työn tekijällä on oikeus myös kieltää tutkielmansa julkaiseminen verkossa. Pro gradu -tutkielmien, kuten muidenkin tiedekunnan opinnäytetöiden, tulee olla avoimesti arvioitavissa. Varsinaiseen arvosteltavaan tutkielmaan ei saa sisällyttää tietoja, jotka ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla salassa pidettäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuudet. Mahdolliset salassa pidettävät tiedot on jätettävä tutkielman tausta-aineistoon. Pro gradu -tutkielmat, samoin kuin muutkin opinnäytetyöt, ovat julkisia heti kun ne on hyväksytty. Myös tutkielman tiivistelmä on aina julkinen. VII PROVIISORIEN ERIKOISTUMISKOULUTUS Jatkokoulutuksessa suoritettavaan farmasian lisensiaatin tutkintoon voi sisältyä ammatillinen erikoistumiskoulutus teollisuusfarmasiassa tai sairaala- ja terveyskeskusfarmasiassa. Tällöin tutkintoon kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus omalta erikoisalalta ja erikoisalan ohjattu työkokemus. Lisensiaatin tutkintoon sisältyvän erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy hyvin omaan erikoisalaansa ja saavuttaa kyvyn toimia itsenäisesti omalla erikoisalallaan. 14 VIII TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet 15 Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen.

16 Pääaineet Farmasian lisensiaatin, farmasian tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon pääaineet ovat: 1. biofarmasia 2. farmakognosia 3. farmakologia 4. farmaseuttinen kemia 5. farmasian teknologia 6. sosiaalifarmasia 7. teollisuusfarmasia Jatko-opinto-oikeuden myöntäminen 17 Jatko-opiskelijan on laadittava jatko-opintosuunnitelma, johon sisältyy tutkimussuunnitelma. Jatkoopintojen ohjaaja ja oppiaineen vastuuprofessori hyväksyvät jatko-opintosuunnitelman, jonka vahvistaa tutkimuksen varadekaani. Tiedekunnan tutkimusasiaintoimikunta myöntää jatko-opintooikeuden. Suunnitelmaa tarkennetaan ohjaajien kanssa opintojen etenemisen mukaan ja lopulliset tutkintoon sisällytettävät opintosuoritukset hyväksyy pääaineen vastuuprofessori. Vahvistaessaan jatko-opintosuunnitelman tutkimuksen varadekaani päättää jatko-opintojen tavoitteena olevasta tutkinnosta, pääaineesta ja ohjaajista. Ohjaajia voi olla yksi tai useampia, joista ainakin yhdellä tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tiedot. Tieteellisiin jatkotutkintoihin kuuluvat opinnot 18 Farmasian lisensiaatin tutkintoon sisältyvien opintojen laajuus on yhteensä 60 opintopistettä. Farmasian lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee 1. suorittaa yleisen tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja 5 20 op 2. suorittaa oman tutkimusalan ja sitä tukevien tieteenalojen opintoja 40 55 op. Näihin opintoihin sisältyy pakollisena 5 8 op laajuinen alkukuulustelu ja 3 op laajuinen tutkimussuunnitelman puolustaminen tai vastaavat opintosuoritukset 3. laatia lisensiaatintutkimus, jossa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Farmasian tohtorin tutkintoon sisältyvien opintojen laajuus on yhteensä 60 opintopistettä. Farmasian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: 1. suorittaa farmasian lisensiaatin tutkinto tai edellä esitetty lisensiaatin tutkinnon vaatimusten kohdat 1 ja 2 2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua 3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Teoreettiset opinnot voidaan muodostaa jatkokoulutukseen suunnitelluista opintojaksoista, seminaareista, koti- ja ulkomaisiin kongresseihin tai vastaaviin osallistumisesta, kirjakuulusteluista sekä muista erikoistöistä. Opintoihin voidaan sisällyttää myös peruskoulutukseen kuuluvia opintojaksoja, joita jatko-opiskelija ei ole suorittanut perustutkinnossa. Tarkempia ohjeita jatko-opinnoista annetaan tiedekunnan jatko-opintoja ja -tutkintoja koskevissa ohjeissa. Väitöskirjaksi ja lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava edellä mainitut farmasian tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot. Proviisorien erikoistumiskoulutuksen suorittaneen farmasian lisensiaatin on tohtorin tutkinnon suorittamiseksi suoritettava tiedekunnan tieteellisten jatkotutkintojen vaatimusten mukaiset opinnot. 19 Väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja hyväksyminen Lisensiaatintutkimuksen tarkastamisesta ja arvostelusta sekä väitöstutkimuksen esitarkastamisesta, julkisesta tarkastamisesta ja arvostelusta noudatetaan mitä yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä määrätään. Opintosuoritusten arvosteluasteikko IX YLEISTÄ 21 Opintojaksot ja opintokokonaisuudet arvostellaan 6-portaisella arvosteluasteikolla, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Lisäksi voidaan opintojaksojen arvostelussa käyttää hyväksytty hylätty-arvostelua. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät tiedot ja hyvät tiedot. Farmaseutin tutkinnon lopputyö arvostellaan asteikolla 0-5, kuten muutkin opintosuoritukset. Proviisorin tutkinnon pro gradu -tutkielman arvostelussa noudatetaan 7-portaista latinankielistä asteikkoa, jonka mukaan hyväksytystä pro gradu -tutkielmasta annetaan arvosanaksi approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytyksi tai hylätyksi. Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan siten, että se joko hyväksytään tai hylätään. Erityisen ansiokkaalle lisensiaatintutkimukselle ja väitöskirjalle voidaan kuitenkin antaa kunniamaininta kiittäen hyväksytty. Kuulustelukäytännöt 22 Kaikkiin lukukausien aikana järjestettäviin kuulusteluihin tulee ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen WebOodissa. Mikäli opiskelija ei aio osallistua kuulusteluun, johon hän on ilmoittautunut, pitää kuulusteluun osallistuminen peruuttaa viimeistään kaksi arkipäivää ennen kuulustelua. Kesätenttien ilmoittautumisaika päättyy aiemmin ja siitä tiedotetaan erikseen. Kuulusteltavista opintojaksoista järjestetään tiedekunnassa vähintään kolme kuulustelukertaa vuodessa (opintojakson loppukuulustelu ja kaksi uusintakuulustelua). Korkeintaan toinen uusintakuulusteluista voi olla kesätentti. Opintosuoritusten vanheneminen 23

Farmasian tiedekunnassa suoritetut opintokokonaisuudet sekä yksittäiset opintojaksot vanhenevat 10 vuodessa. Opintojen vanhenemisajankohta on sen lukuvuoden (1.8-31.7.) loppu, jonka aikana opintojen suorittamisesta on kulunut 10 vuotta. Yli 10 vuotta vanhojen suoritusten hyväksymisestä päättää opintokokonaisuudesta vastaavan oppiaineen professori tai yksittäisten opintojaksojen osalta opintojakson vastuuhenkilö. Vanhentunut suoritus tulee suoritttaa uudelleen tai osoittaa hallitsevansa tiedot oppiaineen määräämällä tavalla. Opintokokonaisuuden osalta suoritusajankohdaksi katsotaan viimeiseksi suoritetun opintojakson suorituspäivämäärä. Vanhenemissääntö ei koske tutkintoon kuuluvia kieliopintoja. Täydentäviä opintoja voidaan edellyttää suoritusajankohdasta riippumatta myös silloin, kun tutkintovaatimukset ovat muuttuneet tai kyseessä on oppiaineen kannalta keskeinen opintojakso. Ennen 1.8.2011 opinnot farmasian tiedekunnassa aloittaneilla opiskelijoilla voidaan valinnaisiin opintoihin sisällyttää aiemmin suoritettuja opintoja, jotka ovat opintojen aloittamishetkellä alle kymmenen vuotta vanhoja. Hyväksiluetut opinnot vanhenevat tällöin 10 vuodessa hyväksilukuhetkestä. 1.8.2011 tai sen jälkeen opinnot farmasian tiedekunnassa aloittaneilla opiskelijoilla tulee myös tutkintoon valinnaisiksi opinnoiksi sisällytettävien Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettujen opintojen olla tutkinnonsuoritushetkellä alle 10 vuotta vanhoja. Erityisestä syystä dekaani tai oppiaineen professori voi hyväksyä yli 10 vuotta vanhojen opintojen sisällyttämisen tutkintoon. Yli 10 vuotta vanhoilla opinnoilla ei myöskään voida korvata tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintojaksoja tai niiden osia. Erityisestä syystä oppiaineen professori tai opintojakson vastuuhenkilö voi hyväksyä kyseisten opintojen korvaavan tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintojaksoja tai niiden osia. Opintojen hyväksilukeminen 24 Farmasian tiedekunnassa tutkintoa suorittava läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi hakea opintojen hyväksilukemista aiemmin hankitun osaamisen perusteella. Opintojen hyväksilukemisen muodot ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaaminen Edellyttäen, että koulutusohjelmalle asetetut yleiset tavoitteet saavutetaan, voidaan tutkintovaatimuksiin kuuluvia opintojaksoja tai niiden osia korvata muissa tiedekunnissa tai muissa koti- tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetuilla opinnoilla. Korvaamisen edellytyksenä on, että opinnot vastaavat sisällöltään, tasoltaan ja laajuudeltaan tiedekunnassa suoritettavia opintoja eivätkä ole yli 10 vuotta vanhoja. Harkinnan mukaan opintoja voidaan korvata myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa osoitetun osaamisen perusteella. Korvattujen opintojen asemasta ei vaadita lisäsuorituksia. Helsingin yliopiston hyväksilukemisen yleisten periaatteiden mukaisesti alempaan korkeakoulututkintoihin voidaan hyväksilukea aiempaan korkeakoulututkintoon sisällytettyjä opintoja enintään 90 opintopistettä ja ylempään korkeakoulututkintoon enintään 60 opintopistettä. Aiempaan korkeakoulututkintoon osoitettu kielitaito korvaa sellaisenaan tutkinnon kieliopinnot. Aiempien suoritusten perusteella ei voi korvata farmaseutin tutkinnon lopputyötä, pro gradu tutkielmaa, lisensiaatintutkimusta, väitöskirjaa eikä kypsyysnäytettä. Sisällyttäminen Valinnaisiin opintoihin ei voi saada korvaavuutta, vaan muualla suoritettuja opintoja voidaan sisällyttää farmaseutin ja proviisorin tutkintoihin. Farmaseutin tutkinnon valinnaisiin opintoihin ja proviisorin tutkinnon valinnaisiin aineopintoihin voidaan sisällyttää kaikkien tiede- ja taidekorkeakoulujen sekä Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien opintoja, jos niitä ei ole jo sisällytetty toiseen tutkintoon. Proviisorin tutkinnon valinnaisiin syventäviin opintoihin sisällytettävistä opinnoista päättää oppiaineen professori.

Hakumenettely Yksittäisen opintojakson korvaamisesta aiemmin hankitulla osaamisella päättää kyseisen opintojakson vastuuhenkilö. Jos kysymyksessä on laajemmat opinnot, kuten opintokokonaisuus, päättää hyväksymisestä kokonaisuudesta vastaavan oppiaineen professori. Täytetty hakemus ja todistus korvaavista opinnoista esitetään vastaavalle opettajalle. Tämän jälkeen täydennetty lomake toimitetaan farmasian tiedekunnan kansliaan hyväksiluettujen opintosuoritusten rekisteröintiä varten. Hakemus ja opintosuoritusote Helsingin yliopiston ulkopuolella suoritetuista farmaseutin tutkinnon valinnaisiin opintoihin tai proviisorin tutkinnon valinnaisiin aineopintoihin sisällytettävistä opinnoista toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Helsingin yliopistossa suoritettuja opintoja ei tarvitse ilmoittaa hyväksilukulomakkeella, vaan niiden ilmoittaminen valinnaisiin opintoihin tehdään tutkintotodistuspyynnön yhteydessä. Hyväksilukemispäätös Myönteisessä tapauksessa hyväksiluettavat suoritukset kirjataan opintorekisteriin. Kielteinen päätös annetaan opiskelijalle kirjallisena ja siihen on sisällytettävä perustelut. Hyväksilukemispäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea päätökseen oikaisua yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön mukaisesti. Kieliopintojen hyväksilukeminen Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata farmasian alempaan tai ylempään tutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Hyväksilukua haetaan Kielikeskuksesta. Tutkintotodistukset 25 Farmaseutin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan perus- ja aineopintojen kokonaisuudet (juonteet), niiden laajuus opintopisteinä, niistä annetut arvosanat sekä lopputyön arvosana. Muiden opintojen osalta mainitaan opintopistemäärä. Proviisorin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan aineopintojen opintopistemäärä, syventävien opintojen opintosuunta, opintopistemäärä ja arvosana sekä pro gradu -tutkielman arvosana. Lisensiaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan pääaine sekä lisensiaatintutkimuksen arvosana. Tohtorin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan pääaine ja väitöskirjan arvosana sekä väitöskirjan hyväksymispäivä. Tutkintotodistuksen liitteenä annetaan erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Voimaantulo- ja siirtymämääräykset 26 Nämä pysyväismääräykset tulevat voimaan 1. elokuuta 2011.